Turun kaupungin lausunto 26.4.2021

Luonnokset valtioneuvoston asetuksiksi (3 asetusta) / Alueiden kehittäminen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikka 2021 – 2027

Asetuksesta yleensä

Asetusehdotukset vievät hyvin eteenpäin aluekehittämisen kokonaisuutta ja sääntelyä. Rakenne on selkeä ja tarkoituksenmukainen. Useilla EU-ohjelmakausilla tavoitteena ollut hallinnon keventäminen edistyy sääntelyn avulla jossakin määrin, mutta tätä työtä tulisi viedä yhä pidemmälle esimerkiksi tukikelpoisuuden osalta. Eräiltä osin asetuskokonaisuus kaipaa myös täsmennyksiä ja joitakin toimintoja tulisi kirjoittaa toisin vaikuttavuuden takaamiseksi. Seuraavassa esitetyt muutos- ja tarkennusehdotukset ovat luonteeltaan yksityiskohtia koskevia.

Toimeenpanoasetus

3§: Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman välittävän toimielinten tehtäviä kohdassa 1 todetaan että eräänä välittävän toimielimen tehtävänä on (rahoitettavien) hankkeiden valinta. Tämä ei täsmälleen ottaen pidä paikkaansa, sillä rahoituslain 11 pykälän mukaan ” Maakunnan liiton on myönnettävä kestävän kaupunkikehittämisen toteuttamiseksi tarkoitettu tuki johtoryhmän esityksen mukaisena, jos tuen myöntäminen on lain, Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman sekä kaupungin laatiman kehittämissuunnitelman mukaista.”. Näin ollen kestävän kaupunkikehittämisen hankkeiden tarkoituksenmukaisuusharkinta on annettu ns. ekosysteemisopimuksen johtokunnalle, joka käytännössä valitsee kestävän kaupunkikehittämisen EAKR -hankkeet. Asetustekstiä tulee näiltä osin tarkentaa.

5§: Pykälässä 5 esitetään, että hallintoviranomainen kokoaa välittävien toimielinten tehtäviä erikseen eräiden maakuntaliittojen tehtäviksi, ts. keskittää toimintoja. Tämä koskisi esimerkiksi jatkotoimenpiteitä (kuten takaisinperintöjä) mutta myös kestävän kaupunkikehittämisen tehtäviä pykälän 3 kohtien 2 ja 9 osalta. Välittävän toimielimen tehtäväpykälän kohta 2 käsittelee mm. viestintää (”tiedotus ja viestintä yleisölle, hakijoille ja tuen saajille toimialueellaan”). Muistion mukaan Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi ohjelman tuloksellisuudesta, vaikuttavuudesta ja saavutuksista sekä rahoitushauista viestiminen monipuolisesti eri viestintäkanavia hyödyntäen. Kestävää kaupunkikehittämistä toteutetaan ekosysteemisopimusten puitteissa. Ekosysteemisopimukset (16 kpl) on solmittu pääkaupunkiseudun sekä muiden yliopistokaupunkien ja yliopistokeskuskaupunkien kanssa. Mukana ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Rovaniemi, Vaasa, Joensuu, Kuopio, Jyväskylä, Lappeenranta (ml. Imatra), Lahti, Pori, Seinäjoki, Mikkeli, Kajaani (ml. Sotkamo) ja Kokkola. Tuloksellisuus- ja vaikuttavuusviestinnän, samoin kuin tiedotuksen rahoitushauista tulee olla ensisijaisesti alueellista ja vasta toissijaisesti kansallista. Siksi toimintojen keskittäminen pykälän 3 kohdan 2 osalta ei ole tarkoituksenmukaista. Ehdotamme, että muutetaan pykälän 5 lause ” Hallintoviranomainen kokoaa 3 §:n 1 momentin 2 ja 9 kohdassa tarkoitetut maakuntien liittojen tehtävät kestävän kaupunkikehittämisen hankkeiden osalta xx liittoon.” kuulumaan: ”Hallintoviranomainen kokoaa 3 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetut maakuntien liittojen tehtävät kestävän kaupunkikehittämisen hankkeiden osalta xx liittoon.” Muutos tulee huomioida teknisen tuen määrärahojen jakamisessa välittäville toimielimille.

7§: Neuvottelukunnan kokoonpanoon tulee kirjata aina suurten kaupunkien edustus. Kaupunkipolitiikka on keskeinen aluekehittämiseen sisältyvä politiikkalohko, joten on perusteltua, että neuvottelukuntaan nimetään jäseniä, jotka edustavat myös kaupunkeja.

AUNE:n jäseniksi esitetään lisättäväksi kuntien ja kaupunkien edustus, mikä on myönteistä verrattuna aiempaan lakiesitykseen. Erityisen tärkeätä olisi saada Alueiden uudistumisen neuvottelukuntaan edustus suurimmista kaupungeista, joilla on resurssiensa puolesta erityinen asema Suomen aluekehittämisessä. Suuret kaupungit ovat toimineet kansallisen talouskasvun moottoreina jo useita vuosia. Kaupunkien vetovoiman kasvu on selvästi todettavissa sisäisen muuttoliikkeen ja työpaikkakehityksen analyyseistä.

Lakiin perustuen neuvottelukunta voi asettaa myös jaostoja. Suurten kaupunkien edustus neuvottelukunnassa voi perustua vaihtuvaan jäsenyyteen, mutta tärkeää olisi saada mukaan myös suurten kaupunkien edustus asetettaviin relevantteihin jaostoihin. Edustuksen jaostoissa ei tarvitse perustua neuvottelukunnan jäsenyyteen.

9§: Seurantakomiteaan tulee nimetä suurten kaupunkien edustaja.

10§: Valtakunnallisen teeman johtoryhmään on otettava mukaan suurten kaupunkien edustaja. Rahoitettavien hankkeiden arvioinnissa on huolehdittava paikallisen toimintaympäristön ymmärryksestä.

12§: Kuvaus Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokoonpanosta on liian rajaava. Mahdollisuutta aluekohtaiseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan tulee lisätä. Asetus ei saa rajata esimerkiksi suurten kaupunkien edustusta.

13§ Kaupungit ovat aluekehittämisen keskeisiä toimijoita. Suurilla kaupungeilla tulee olla aktiivinen rooli aluekehittämispäätöksen valmistelussa.

15§: Kaupungit ovat aluekehittämisen keskeisiä toimijoita. Suurilla kaupungeilla tulee olla aktiivinen rooli aluekehittämisen keskusteluissa.

Tukikelpoisuusasetus

Yksinkertaistettujen kustannusmallien käytön laajentaminen on erittäin hyvä tavoite. Yleisesti hallinnon keventäminen on myönteistä, joskaan täysin asetusten sisältö ei vastaa tavoitetta.

6§: Uusi raportointimalli, joka perustuu yksikköhintaan, on tarkoituksenmukainen. Tuensaajan näkökulmasta on suotavaa, että eri rahoitusinstrumenttien raportointikäytännöt lähenevät toisiaan, joskin Horisontti Euroopassa ollaan siirtymässä päivähintaan tuntihinnan sijaan. Yhteinen käytäntö näissä edelleen keventäisi hallintoa.

Osa-aikaisten ei ole pidettävä tuntikirjanpitoa jatkossa. Tämä on myönteinen muutos. Kiinteän prosenttiosuuden muuttaminen edellyttää kuitenkin muutoshakemusta. Osa-aikaisten työpanos vaihtelee usein hankkeen aikana; mahdollisuus prosenttiosuuden muuttamiseen kevyemmällä menettelyllä tulisi selvittää.

7§: Hankkeelle kokoaikaisesti työskenteleviltä ei tule edellyttää työajanseurantaa. Tältä osin asetus lisää hallintoa suhteessa edelliseen ohjelmakauteen. On myös huomattava, että vaativiin hankkeisiin tarvitaan kokoaikaista, sitoutunutta henkilöstöä. Työajanseurannan edellyttäminen lisää hankkeelle osa-aikaisesti työskentelevien määrää.

9§ ja 10 §: Uuden flat rate -mallit keventävät paljon hallintoa hankkeissa, joissa on vain pienempiä hankintoja. Myönteistä on myös se, että tosiasialliset kustannukset voidaan edelleen valita, jos hankintojen osuus on suurempi. Tärkeää on, että tuensaaja pystyy itse vaikuttamaan kustannusmallin valintaan.

25§: Selkeämpi tulkinta tavanomaisesta toiminnasta on tarpeen. Rahoituksen ja toiminnan vaikuttavuuden kannalta kytkentä tavanomaiseen toimintaan on olennainen.

26 §: Tukipäätöksessä hyväksyttyjen kustannuslajien välisten muutokset: vähäinen muutos tulisi olla mahdollista omalla ilmoituksella.

Rahoitusasetus

6§: Maakunnan liiton tulee voida myöntää tukea myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen aluekehittämistavoitteiden saavuttamiseksi. Tällä edistettäisiin syvempien kumppanuuksien rakentamista ja konsortioiden kyvykkyyksiä hakea kilpailtua EU-rahoitusta rakennerahastohankkeiden kokeilujen pohjalta.

10§: Hakemukseen on lisätty selvitys siitä, miten hakemuksen kohteena olevaa toiminnan jatkuvuudesta huolehditaan hankkeen päättymisen jälkeen. Tämä on hyvä lisäys rahoituksen vaikuttavuuden parantamiseksi.

19§: Hallinnon keventäminen tulisi olla ohjenuorana kautta linjan. Hankkeiden ohjausryhmään osallistuminen tulisi tehdä mahdollisimman ketteräksi. Siksi mitään kirjallisia suostumuksia ei tulisi ohjausryhmän jäseniltä kerätä, vaan jäsenyys voidaan todeta osana tavanomaisia kokouskäytäntöjä.

31§: Pykälässä kuvataan välittävän toimielimen hankevalintamenettelyä, josta todetaan, että sen on pisteytettävä hankehakemukset ja asetettava ne pisteytyksen mukaiseen etusijajärjestykseen. Tämä ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista kaikkien hankkeiden osalta, sillä Rahoituslain 11 §:ssä todetaan ” Maakunnan liiton on myönnettävä EAKR-asetuksen 9 artiklan mukainen kestävää kaupunkikehittämistä tukevien yhdennettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi tarkoitettu tuki johtoryhmän esityksen mukaisena, jos tuen myöntäminen on lain, Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman sekä kaupungin laatiman kehittämissuunnitelman mukaista.” Kun johtoryhmä on tehnyt esityksen etusijajärjestyksestä ei hankkeita enää ole tarkoituksenmukaista pisteyttää välittävässä toimielimessä.

Hankkeiden valintamenettelyssä välittävän toimielimen on varmistettava, että hakemusten käsittely on yhdenvertaista ja läpinäkyvää sekä arviointiin osallistuvilla on tarvittava asiantuntemus ja että he ovat riippumattomia.

Ekosysteemisopimusten hankkeissa kaupunkien muodostama johtoryhmä tekee esityksen rahoitettavista hankkeista välittävälle toimielimelle. Esityksen tekeminen edellyttää hakemusten pisteytystä.

34§: Ryhmähankkeen hallinnon keventäminen on suotavaa. On kuitenkin huolehdittava siitä, että osatoteutusten hallinnollisen itsenäisyyden lisääminen ei hajauta kokonaisuuden toteutusta.