Viite: 20283/03.04.04.04.16/2021

 

22.4.2021 ympäristölakimies Nina Mattila:

 

Turun kaupunki liittää oheen pyydetyt asiakirjat ja ilmoittaa lausuntonaan seuraavaa:

 

Päätöksen tiedoksianto

 

Päätös asemakaavan hyväksymisestä on saatettu MRL:n 200.1 §:n mukaisesti yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Valtuuston pöytäkirja siihen liitettyine valitusosoituksineen on pidetty tarkastamisen jälkeen nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirja muutoksenhakuohjeineen on asetettu nähtäville yleiseen tietoverkkoon 04.02.2021. Kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon. Kuntalain 140.3 §:n mukaan kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

 

Valitusperusteet

 

Valituksen mukaan asukkaita ei ole kuultu lain edellyttämällä tavalla eikä vuorovaikutteista suunnittelua ja riittävää vaikutusten arviointia ei ole toteutettu. Maankäyttö- ja rakennuslain yleiset tavoitteet ja alueiden käytön suunnittelutavoitteet eivät täyty. Valituksen mukaan tehty luontoselvitys on liian vanha eikä sen mukaisia suosituksia ole noudatettu. Valituksen mukaan kaavoituksella hävitetään luonnon monimuotoisuutta ja luontoarvoja. Osa arvokkaasta pähkinäpensaslehdosta, suurruohoniitty ja kallioketoja hävitetään. Alueen läheisyydessä olevia liito-oravia ei ole huomioitu. Vanha kallio tuhotaan eikä alueen muinaismuistojen säilymistä turvata. Kaavoituksella ei vaalita rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvoja. Valittajan mukaan asemakaavalla aiheutetaan merkityksellistä elinympäristön heikentämistä. Kaavan liikennejärjestelyt ovat sekavat ja aiheuttavat vaaraa hoivakotien iäkkäille asukkaille ja päiväkotilapsille. Rakennusmassojen, parkkipaikkojen ja katuväylien sovittaminen pieneen tilaan on tuomittu epäonnistumaan. Lisäksi kyseinen tontti sopisi valituksen mukaan MRL:n 68 §:n mukaiseksi kaupunkipuistoksi.

 

Muutosalue ja kaavan sisältö

 

Suunnittelualueen pinta-ala on n. 8,7 ha. Kuoroaukioon ja Murkionkatuun rajautuva tontti 853-35-38-2 on suunniteltu Haritun koulua varten, jota ei ole koskaan toteutettu pysyvänä rakennuksena. Alueella on sijainnut ennen Haritun koulurakennusta useita rakennuksia, jotka näkyvät vuoden -73 ilmakuvassa ja jotka on purettu vuonna 1986. Voimassa olevassa asemakaavassa (27.09.1986) kyseinen tontti on merkitty julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL). Hyväksytyllä asemakaavamuutoksella Koivulan liikekeskuksen länsipuolella sijaitseva, entinen Haritun koulutontti 853-35-38-2, osoitetaan 5-7-kerroksisten asuinkerrostalojen korttelialueeksi ja sosiaalitointa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Rakennukset sijoittuvat kallioiselle mäelle ja niiden keskelle jää luonnontilainen piha-alue, rakennusten ympäri kiertää ajoyhteys ja pysäköinti sijoitetaan rakennusten väliin sekä Murkionkadun varteen. Sävelkujan jatkeena oleva Tahtipolku muutetaan autopaikkojen korttelialueeksi.

 

Vuorovaikutuksen toteutuminen

 

Vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltassa säädetään maankäyttö- ja rakennuslain luvussa 8 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen luvussa 6. Lain 62 §:n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. MRL 64 §:ssä säädetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavoituksen vireilletulosta. MRL 65.1 §:n mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus).

 

Kaavaselostuksen sivuilla 20-29 sekä vuorovaikutusraportissa on kuvattu vuorovaikutuksen toteutumista asemakaavaprosessin aikana. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa ja osallisille on varattu mahdollisuus mielipiteen jättämiseen ja kaavaehdotus on asetettu nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Vuorovaikutus ei valitettavasti aina voi johtaa jokaisen osallisen kohdalla kaikkien toiveiden täyttymiseen, koska kaavoitusprosessin aikana joudutaan yhteensovittamaan useita intressejä. Vuorovaikutus on toteutunut vuorovaikutusmenettely kokonaisuutena huomioon ottaen maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetyllä tavalla.

 

Asemakaavan sisältövaatimusten täyttyminen ja selvitysten riittävyys

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 5.2 §:n mukaan alueiden käytön tavoitteita toteuttavista kaavojen sisältövaatimuksista säädetään kunkin kaavamuodon osalta jäljempänä maankäyttö- ja rakennuslaissa. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

 

MRL:n 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

 

Kuten kaavaselostuksen sivulta 6 käy ilmi, alueelta on laadittu luontoselvitys ja ympäristönsuojelu on tarkistanut luontoarvot vuonna 2018. Luontoselvitys on laadittu jo vuonna 2011, koska tontilla oli aiemmin vireillä kaavamuutos numerolla 13/2010 (dnro 4081-2010), joka keskeytettiin koska tontille neuvoteltiin mahdollisuudesta sijoittaa Steinerkoulu. Vaikka luontoselvitys on vuodelta 2011, on sen ajantasaisuus varmistettu asiantuntijaviranomaisen toimesta erikseen vuonna 2018. Alueen luonnonympäristöä on kuvattu kaavaselostuksen sivuilla 6 ja 7. Kaavaselostuksen sivulla 35 on kuvattu kaavan toteuttamisen vaikutuksia luonnon ympäristön kannalta. Kaavaselostuksessa todetaan, että ”kaavan toteuttamisella ei ole merkittäviä eroja voimassa olevan kaavan toteuttamiseen luonnon ja luonnonympäristön kannalta. Nykytilanteeseen nähden osa alueen vehreydestä ja luonnonarvoista häviää rakennettavien asuinkortteleiden alta. Kakkaraistenpuisto ja sen ulkoilureitit pysyvät muuttumattomina. Kaavamuutos ottaa kaavamerkinnöin huomioon alueen luontoarvot.”

 

Kaavakarttaan on merkitty alueen osat, joilla sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kedot merkinnällä s-1 ja alueen osat, joilla sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat metsiköt merkinnällä s-2. Kaavamääräyksen mukaan ”Aluetta ei saa käyttää rakennusaikaiseen läjitykseen, varastointiin tai kulkemiseen, vaan se on suojattava rakentamisen ajaksi. Alueella ei saa suorittaa maarakentamista, puiden istuttamista tai muuta viherrakentamista niin, että alueen ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu.” Luonnonsuojelulain 29 §:n perusteella suojeltu pähkinäpensaslehto on osoitettu karttaan merkinnällä s-3. Kaavamääräyksen mukaan ”Aluetta ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Maankaivuu, puiden kaataminen ja muu maisemaa muuttava toimenpide edellyttää luonnonsuojelulain mukaista poikkeuslupaa.” Alueen osat, joilla sijaitsee luonnonsuojelulain 29 §:n perusteella suojeltavaksi tarkoitettu luontotyyppi (jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto) on osoitettu kaavakarttaan merkinnällä luo-1. Kaavamääräyksen mukaan ”Aluetta ei saa muuttaa maata kaivamalla, puita kaatamalla tai muulla rakentamisella niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu.

 

Luontoselvityksessä on annettu toimenpidesuosituksena, että ”rakentamisen ulkopuolelle suositetaan jätettäväksi Kakkaraisten metsä ja eteläselänteen metsät sekä mahdollisuuksien mukaan niittyalue. Kakkaraisten metsä voidaan osoittaa kaavassa lähivirkistysalueeksi (VL) lisämerkinnällä s (= alueella on luonnonsuojelulain 29 §:n mukainen suojeltava luontotyyppi). Selänteen luonnonmukaiset metsät suositetaan VL –alueeksi. Niittyalue suositetaan huomiotavaksi maankäytönsuunnittelussa.” Suurruohoniityllä ei ole rauhoitettua lajistoa tai luontotyyppiä, ja osa siitä säästyy asemakaavan lähivirkistysalueella ja osa korttelialueella.

 

Haritun koulutontin alueella ei sijaitse arvokkaaksi luokiteltuja geologisia kohteita. Kallion louhiminen rakennettavan alueen tasoittamiseksi ja viemäröinnin rakentamiseksi on tavanomainen toimenpide, mikä ei vaaranna kallioperän erityisiä arvoja. Vuokkokodin kohdalla louhinta on tehty jo aiemmin eikä paikalla ole suuria korkeuseroja. Muulla osalla maasto on melko vaihtelevaa ja rakentamisen yhteydessä saatetaan tehdä täyttöjä ja rakennusten kohdalta kyllä louhitaan, mutta missään nimessä ei ole tarkoitus louhia Murkionkadun tai Kuoroaukion tasoon asti.

 

Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentissa. Säännöksen tulkinnassa on otettava huomioon luonnonsuojelulain 5 §:n säännös suotuisasta suojelutasosta. Eliölajien suojelutaso on pykälän 3 momentin mukaan suotuisa, kun laji pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena luontaisissa elinympäristöissään. Etäisyyttä liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueesta kaava-alueen rajaan on yli 80 metriä ja kaava-alueellakin suurin osa metsäisistä alueista säilyy, joten kaavamuutos ei hävitä tai heikennä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

 

Luontoarvot on myös huomioitu kaavan liikennejärjestelyjen yhteydessä. Kaavamuutoksen yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja alueen liikenteen järjestämiseksi. Kaavaselostuksen sivulla 25 perustellaan valittua liikenneratkaisua: ”Kaavaehdotuksen jatkovalmistelussa on tarkasteltu uuden katulinjauksen mahdollisuuksia Kataraistentien suunnalta. Maasto nousee Kataraistentiellä etelään mentäessä ja näkyvyys liittymälle on huono. Liittymä tulisi osoittaa olemassa olevan liikekiinteistön liittymän ja tontin kautta (kuva 23). Katu tulisi myös kulkemaan pähkinäpensaslehdon ja jalopuumetsikön kautta, jolloin myös joudutaan louhimaan sekä rakentamaan kääntöpaikka, kadun pituus noin 150 m tontin rajalle, leveys 12 m. Tästä katusuunnitelmasta on luovuttu ja ajoneuvoliikenne ratkaistaan kokonaan omalla tontilla.” Autopaikkojen sijoituksesta ja liikennejärjestelyistä kaavamuutosalueella todetaan kaavaselostuksen sivulla 30 ”liikennettä hillitään siten, että Murkionkadun varteen on osoitettu a-1 -korttelialue autopaikkoja varten n. (50 ap) ja rakennus tulee sovittaa huolellisesti ympäröivään maastoon. Vuokkokodin pohjoispuolelle suunniteltu saattoliikenne ja oleskelualue tukevat talon sujuvaa toimintaa. Kuoroaukiolle suunniteltu yhteinen oleskelualue edistää kokonaisuutena alueen yhteisöllisyyttä. Tahtipolun varteen suunnitellut parkkipaikat palvelevat Vuokkokodin vierailijoita. Kuoroaukion osa muodostaa aukiomaisesti toteutettavan sisäänkäyntipihan.” Alueen liikennejärjestelyt selkeytyvät Vuokkokodin osalta. Kaavamuutos on valmisteltu yhteistyössä liikennesuunnittelun kanssa ja kaavan liikenteellisiä vaikutuksia on selvitetty kaavaselostuksen sivuilla 36-37. Kaavamuutos luo edellytykset terveelliselle ja turvalliselle elinympäristölle ja liikenteen järjestämiselle maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Rakentaminen olemassa olevan kaupunkirakenteen keskelle aiheuttaa aina muutoksia alueen asukkaiden ympäristössä. Tällainen muutos ei kuitenkaan tarkoita, että kaava aiheuttaisi laissa tarkoitettua elinympäristön merkityksellistä heikkenemistä tai kohtuutonta haittaa.

 

Kaava-alueen rakennettua ympäristöä on esitelty kaavaselostuksen sivulla 7 ja kaavamuutoksen vaikutuksia rakennettuun ympäristöön kaavaselostuksen sivulla 35. Kaava-alueella ei sijaitse sellaisia rakennuksia, joilla olisi erityisiä suojeltavia arvoja. Kaavamuutos ei ole rakennetun ympäristön vaalimista koskevan sisältövaatimuksen vastainen.

 

Kuten kaavaselostuksen sivulla 8 todetaan, alueelta on laadittu arkeologinen selvitys (Turku, Kakkaraisten yksinäistalo Arkeologinen maatutkaus 15.5.2018). Suunnittelualueella on muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös Kakkaraisten yksinäistalo (mjrek.1000027453), jonka sijainti ja laajuus on määritetty 1800-luvun puolivälin kartan perusteella. Muinaisjäännös on merkitty kaavakarttaan kaavamerkinnällä sm-1, jonka määräysten mukaan kyseessä on ”Alue, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä hyvissä ajoin museoviranomaisen lausunto”. Museokeskus on lausunnossaan kaavaehdotuksesta todennut, että ”Muinaisjäännöksen osalta kaavamääräyksestä ei ole huomautettavaa, mutta kaavaan merkitty sm-1 -aluerajaus on tarkennettava liitteen 1 mukaiseksi. Rajausta on tarkennettu 2018 tehdyn maatutkauksen ja kartoituksen perusteella.” Kuten kaavaselostuksen sivulta 28 käy ilmi, lausunnon takia sm-1-alueen rajausta on tarkennettu. Muinaismuistojen sijainti on huomioitu kaavamuutoksessa asianmukaisesti.

 

Asemakaavan merkittävät vaikutukset on selvitetty ja vaikutusten arvioinnin perusteella on voitu todeta, että kaavamuutos täyttää sille laissa säädetyt sisältövaatimukset.

 

Kaupunkipuisto

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 68 §:n mukaan kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan osoittaa alueita, jotka tämän maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavassa on osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi, arvokkaaksi maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston tarkoituksen kannalta sopivaan käyttöön. Turun kansallinen kaupunkipuisto eli Turun kulttuuripääkaupunkipuisto 2011 on perustettu ympäristöministeriön päätöksellä 5.6.2013 YM 2/5541/2011 Turun kaupungin hakemuksesta (kv 7.3.2011 § 59). Kyseinen kaupunkipuiston alue käsittää laajoja Aurajokeen rajautuvia alueita ja lähes koko Ruissalon saaren. Voimassa olevassa asemakaavassa YL-korttelialueeksi osoitettua pinta-alaltaan 28445 m2:n tonttia ei pidetä soveltuvaksi kansalliseksi kaupunkipuistoksi.

 

Yhteenveto

 

Valituksessa ei ole esitetty perusteita asemakaavapäätöksen kumoamiseksi, joten valitus tulee hylätä. Edellä ja kaava-asiakirjoissa esitetyn mukaisesti hyväksytty Haritun koulutontin asemakaavamuutos on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti.

 

Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa ympäristölakimies Nina Mattila, puh. 040-6741633,

nina.mattila@turku.fi, PL 355, 20101 Turku