Turun kaupunki | § | Kokouspvm | Asia | 1 |
Kaupunginhallitus | 164 | 12.04.2021 | 6 |
803-2019 (00 01 02, 10 00 02)
Tilanneraportti toimenpideohjelmasta syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sosiaalisesti kestävän kasvun edistämiseksi
Tiivistelmä:
Kaupunginvaltuusto hyväksyi syrjäytymisen ehkäisemisen ja sosiaalisesti kestävän kaupunkikehityksen edistämisen €toimenpideohjelman 28.1.2019. Kaupunginhallitukselle esitetään, että se merkitsee tiedokseen raportin toimenpideohjelman toimeenpanon edistymisestä.
Kh § 164
Toimialajohtaja Christina Hovi, toimialajohtaja Minna Sartes ja kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa 24.3.2021:
Kaupunginvaltuusto hyväksyi syrjäytymisen ehkäisemisen ja sosiaalisesti kestävän kaupunkikehityksen edistämisen –toimenpideohjelman 28.1.2019 § 7. Nyt raportoidaan toimenpideohjelman etenemisen tilanne vuonna 2020. Kaupungin hyvinvoinnin ohjausryhmä käsitteli ja hyväksyi toimenpideohjelman raportin kokouksissaan 16.2.2021 ja 23.3.2021. Toimenpideohjelman toimeenpanoa tukevat Smart and Wise Turku –kärkihankkeen painopistealueet syrjäytymisen ehkäisy ja kaupunkisuunnittelu. Toimenpideohjelman toimeenpanoa jatketaan vuonna 2021, ja lisäksi vuoden aikana päivitetään toimenpideohjelman toimenpiteet.
Syrjäytymisen ehkäisemisen osalta toimenpideohjelmaan kirjatut toimenpiteet ovat edenneet pääsääntöisesti suunnitelman mukaisesti. Alkuvaiheessa ovat vielä nuorten vapaamuotoinen oleskelu –toimenpide sekä alueellisen eriytymisen ennakointimalli ja syrjäytymisen ilmiön seurantamalli. Syrjässä olevien 15-29 –vuotiaiden määrä Turussa oli me-säätiön laskelman mukaan 2739 nuorta keväällä 2018. Toimenpideohjelmakaudella määrä kasvoi ensin 2916 nuoreen keväällä 2019, mutta kehitys kääntyi positiiviseksi ja keväällä 2020 syrjässä oli 2701 nuorta.
Monet toimenpideohjelmaan kirjatusta sosiaalisesti kestävän kaupunkikehityksen toimista on pitkän aikavälin hankkeita, joiden osalta toimenpideohjelman aikana on saatu osioita eteenpäin. Lyhemmän aikavälin toimet ovat edenneet myönteisesti.
Syrjäytymisen ehkäisemisen toimenpiteiden toteutumaa voidaan kuvata seuraavasti tavoitekokonaisuuksittain:
Tiedolla johtamisen työkalut:
Toimenpideohjelma tuotti tiedolla johtamisen tueksi mm. kouluterveyskyselyn aluedatan, tutkimuksia syrjäytymisen riskitekijöistä ja suojaavista tekijöistä ja syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ilmiöihin perehdyttäviä koulutuksia useille eri kaupungin palvelualueiden ammattilaisille (n. 400 hlöä). Resurssivirtojen analyysin avulla selvitettiin syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ehkäisemiseen käytettyjä resursseja Turussa ja suuralueittain. Turku sitoutui Valtiovarainministeriön Aurora AI-hankkeeseen, jonka tavoitteena on hyödyntää tekoälyä palveluohjauksen tukena. Tietoa koronan vaikutuksista lapsiin, lapsiperheisiin ja nuoriin kerättiin ja palveluohjausviestintää tehostettiin monikanavaisesti.
Koti tukee nuoren kasvua:
Nuorten ja perheiden osallisuutta tukeva systeemisen toimintamalli on jalkautunut perhe- ja aikuissosiaalityön toimintatavaksi. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 19.10.2020 sisältäen mm. lapsivaikutusten arvioinnin. Monialaista matalan kynnyksen apua tarjoavan Perhekeskusmallin toiminnan kehittämistä jatkettiin Syvälahden ja Ypsilonin monitoimitaloissa. Varhaiskasvatukseen saatiin perhetyöntekijä vanhemmuuden tukemiseen ja kaksi koulukuraattoria. Perheneuvola aloitti myös varhaiskasvatuksen konsultoinnin elokuussa 2020.
Aikuiset välittävät nuoresta:
Syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ehkäisemisen teemat otettiin mukaan konsernihallinnon jakamien avustusten jakamisperusteisiin. Perusopetuksessa jatkettiin hyvinvointi-laatuteemaa, jonka puitteissa otettiin käyttöön koko koulun ennaltaehkäisevä ProKoulu-toimintamalli ja koulutettiin MAPA-kouluttajia haastavasti käyttäytyvien oppilaiden kohtaamiseen. Kiusaamisen ehkäisyyn ja puuttumiseen ja koulupudokkuuteen tarttumisen ohjeistuksia päivitettiin ja yhteisöllisen oppilashuollon laadun kehittäminen käynnistettiin. Kiinanmyllyn sairaalakoulu aloitti 08/2020 perusopetuksen henkilökunnan konsultoinnin ja on toteuttanut 100 konsultointia. Sivistystoimi kohdensi lisäresursseja koulukohtaisten tarpeiden mukaisesti OPH:lta saadun mittariston avulla. Lapsille ja nuorille tarjottiin vapaa-ajan toimintaa loma-aikoina asuinalueilla. Nuorisopalvelut uudistivat työntekijöiden työaikoja ottaen huomioon lasten ja nuorten toiveet. Toisen asteen henkilökunta sitoutui erityistä tukea tarvitseville tukea antavaan ratkaisukeskeiseen Nepsy-valmentajakoulutukseen.
Palvelut ja nuoret kohtaavat:
Vamos, Ohjaamo, aikuissosiaalityö ja perheneuvola kehittivät palveluitaan asiakaslähtöisemmiksi palvelumuotoilun avulla. Aikuissosiaalityö ja Ohjaamo uudistuivat asiakasprosesseista lähtien.
Nuorella on eväät hyvään mieleen:
Kymmenen psykiatrisen sairaanhoitajan työskentelyn aloittaminen yläkouluissa ja 2. asteen oppilaitoksissa vähensi nuorisopoliklinikan lähetteiden määrää 25%. Oman henkilöstön osaamista lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseksi vahvistettiin koulutuksilla (n. 750 hlö).
Nuorella on mahdollisuus harrastaa:
Kimmoke-rannekkeen käyttäjäkunta laajennettiin työttömien perheenjäseniin. Nuorten toimintakykyä tuettiin ulottamalla liikkuva koulu –toimintamalli toiselle asteelle. Liikkuva koulu jatkui perusopetuksessa yhteyshenkilöiden tukemana. Myös yläkouluissa aloitettiin syksyllä pilotti nuorten harrastamisen lisäämiseksi. Harrastamisen edistämiseksi työhön palkattiin harrastamisen koordinaattori. Elintapaohjausta kehittävä Terveempää elämää –hanke käynnistyi vuoden 2020 alussa.
Nuorella on koulutus, joka avaa ovia työelämään:
Nuorisotakuun vision toteuttamista jatkettiin vahvistamalla yritysyhteistyötä ja kehittämällä oppisopimuskoulutusta. Maahanmuuttajataustaisten koulutukseen ja työhön ohjaamista tehostaa Osaamiskeskus. Nuorisotakuun toteuttamista tuettiin useilla hankkeilla. Tuotoksena saatiin useita työkaluja sekä ohjaus- ja tukimalleja 2. asteelle. Uusi työnhaun opas (Työelämän pelikäsi) opastaa 2. asteen opiskelijoita ja toimii yläkoulujen opinto-ohjauksen opetusmateriaalina. Nuorten palvelut huomioitiin osana vuonna 2021 käynnistyvää työllisyyskokeilua.
Sosiaalisesti kestävää kaupunkikehitystä edistävien toimenpiteiden toteutumaa voidaan kuvata seuraavasti tavoitekokonaisuuksittain:
Kaupungissa on selkeä rakenne ja ohjausmalli alueelliseen kehittämiseen:
Asukkaiden ja toimijoiden ääntä ja tarpeita kuullaan aluetyön kautta ja Turun aluetyön toimintamalli on päivitetty. Vuonna 2020 otettiin käyttöön osallistava budjetointi. Aluetiedot kokoavan alueprofiili-työkalun ensimmäinen versio on valmis ja sitä kehitetään Digipave-hankkeen kautta vuonna 2021.
Alueiden erityispiirteet ovat pohja toimien kohdentamiselle:
Alueiden erityispiirteitä huomioidaan positiivisen erityiskohtelun toimintamallin avulla varhaiskasvatuksessa. Toimina on toteutettu esimerkiksi lastentarhanopettajien lisäresurssit heikoimmilla asuinalueilla, ja uutena toimenpiteenä perhetyöntekijät ovat jalkautuneet varhaiskasvatukseen. Laajemman toimijakentän toimintaa on ohjattu mm. ottamalla syrjäytymisen ehkäiseminen yhdeksi perusteeksi konsernihallinnon avustusten jaossa.
Lähiövisio – yhteinen tahtotila lähiöiden kehittämiseksi:
ARA on myöntänyt Turulle rahoituksen lähiöohjelmaan 2020-2022 ja ohjelman mukaiset toimenpiteet ovat käynnistyneet. Kohdealueina ovat Perno-Pansio, Runosmäki ja Lauste. Lähiövisioita edistetään osana lähiöohjelmaa. Ohjelmalle rekrytoidaan koordinaattori 2021.
Keinoja alueiden täydennysrakentamisen edistämiseksi on haettu asunto- ja maapolitiikan periaatteilla, jotka hyväksyttiin valtuustossa 15.6.2020 ja toimenpano syyskuussa 2020 kaupunginhallituksessa sekä lähiökehittämisen kumppanuusmalleilla.
Lähiökehittämisen kumppanuusmallit:
Aluekehittämistoimenpiteitä on käynnistetty yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Runosmäen monitoimitalon hankesuunnitelma on tehty ja monitoimitalon ja aluekehityshankkeen hankinta käynnistyi kesällä 2020 yhdessä seurakuntayhtymän kanssa. Uuden monitoimitalon myötä useita kaupungin kiinteistöä vapautuu kiinteistökehitykseen, joiden kehittämisestä vastaa kumppani. Palvelujen uudistamiseksi Pansio-Pernon monitoimitalon tarveselvitys on hyväksytty kaupunkikehitysjaostossa 8.6.2020 ja kohteen asemakaavoitus käynnistyy keväällä 2021. Hepokullassa kaikki yksityiset taloyhtiöt ovat sitoutuneet alueen täydennysrakentamiseen.
Elinvoimainen ja houkutteleva asuinalue:
Päätös tulevaisuuden joukkoliikenneratkaisusta lähiöiden saavutettavuuden parantamiseksi hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 4.3.2019. Huhtikuussa 2020 valtuusto päätti, että raitiotien toteutussuunnittelu käynnistetään välillä Varissuo-Tiedepuisto-Kauppatori ja että yleissuunnitelma laaditaan välille Kauppatori-Matkakeskus-Linnakaupunki-satama Raision haaran sijaan. Vuoden 2021 talousarvion hyväksymisen yhteydessä bussien runkolinjastouudistus päätettiin siirtää kolmella vuodella ja otetaan käyttöön kesällä 2025.
Monipuolisia asumisvaihtoehtoja ja alueiden asukasmäärän kasvua tavoittelevia asemakaavoja on edistetty. Koivulan Murkionkadun asemakaavaehdotus hyväksyttiin 25.1.2021. Pernon Saarenmaankadun kaavaehdotuksen valmistelu on edennyt siten, että hyväksymiskäsittely ajoittuu kevääseen 2021. Jäkärlän Arkeologinkadun kaavaluonnos hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa 8.12.2020. Sen sijaan Uittamon täydentämiseen tähtäävä asemakaava palautettiin uuteen valmisteluun (kh 9.11.2020).
Viihtyisä, toimiva ja turvallinen arkiympäristö:
Lähiöiden saavutettavuutta on edistetty parantamalla Fölin vuorotarjontaa ja opastamalla palveluiden käyttöä. Fölläreiden pop-up asemien osalta toteutettiin kokeiluja Impivaarassa, Ispoisissa ja Jyrkkälässä. Puuttuvia kävely- ja pyöräily-yhteyksiä on toteutettu Pernossa ja Westparkin alueella. Varissuolla on käynnissä kenttien parantaminen. Julkisen kaupunkitilan viihtyisyydestä, esteettömyydestä ja turvallisuudesta on huolehdittu Lausteen Kirjurinaukion viihtyisyys ja turvallisuus, turvallinen liikenne -pilotin avulla. Hyvä arkiympäristö -hankkeen tuloksena jäi toimintamalli käytäntöön. Lähiöpoliisi toimintaa toteutettiin Halisissa ja Pernossa, ja turvattomia paikkoja kartoitettiin turvallisuuskyselyn avulla.
Jokainen asukas voi osallistua ja kokea kuuluvansa yhteisöön:
Eri kohderyhmien mahdollisuuksia ja keinoja osallistua on toteutettu osallistuvan budjetoinnin pilottien avulla. Suuralueilla kartoitettiin kohtaamispaikoiksi soveltuvia tiloja ja niissä toteutettavaa toimintaa käynnistettiin yhdessä 3. sektorin ja asukkaiden kanssa asukkaiden tarpeiden ja aluetiedon pohjalta. Vertaisryhmätoimintaa varten luotiin vapaaehtoistoimintamallit Maarian kylätaloon ja Lausteen lähiötupaan. Asukasbudjetin kautta jaettiin miljoona euroa kuntalaisten valitsemiin hankkeisiin. Kohteet toteutetaan vuonna 2021.
Eri toimijat toimivat yhdessä asuinalueella:
Kaupungin asumisneuvoja-toiminta on laajentunut. Viides asumisneuvoja palvelee koko kaupunkia. Yhteistyötä Pansion Me-talon kanssa jatketaan ja kaupunki rahoittaa toimintaa vuosina 2021-2022. Järjestö ja vapaaehtoistyön koordinoimisen malli ei ole edistynyt merkittävästi, sillä kaupunginhallitus ei hyväksynyt esitystä järjestö- ja vapaaehtoistyön koordinaattorin tehtävän perustamiseksi.
Oheismateriaali 1 Raportti syrjäytymisen ehkäisemisen toimien edistymisestä
Oheismateriaali 2Raportti sosiaalisesti kestävän kaupunkikehityksen toimien edistymisestä
Kaupunginjohtaja Minna Arve:
EhdotusKaupunginhallitus merkitsee raportin tiedoksi.
PäätösAsia pantiin pöydälle Vornasen tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.