Esityslistat/pöytäkirjat

Viite:

20137/03.04.04.04.16/2021

20138/03.04.04.04.16/2021

20139/03.04.04.04.16/2021

20140/03.04.04.04.16/2021

20141/03.04.04.04.16/2021

20142/03.04.04.04.16/2021

20143/03.04.04.04.16/2021

20144/03.04.04.04.16/2021

20145/03.04.04.04.16/2021

20146/03.04.04.04.16/2021

20147/03.04.04.04.16/2021

20148/03.04.04.04.16/2021

Ympäristölakimies Nina Mattila 19.3.2021:

Turun kaupunki liittää oheen pyydetyt asiakirjat ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Yleiskaavan oikeusvaikutukset

Maankäyttö- ja rakennuslain 35 §:n mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.

Maankäyttö- ja rakennuslaki mahdollistaa 44 §:n mukaisesti myös sellaisen yleiskaavan laatimisen, jonka perusteella voidaan myöntää suoraan rakennuslupa ilman suunnittelutarveratkaisua. Tämä edellyttää, että yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Myös ranta-alueelle on mahdollista laatia MRL:n 72 ja 73 §:ssä tarkoitettu yleiskaava, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Hyväksytty Satava-Kakskerran osayleiskaava ei ole MRL:n 44, 72 ja 73 §:ssä tarkoitettu yleiskaava, jonka perusteella voisi suoraan myöntää rakennusluvan. Koko kaava-alue on MRL:n 16 §:n mukaista suunnittelutarvealuetta. Osayleiskaavan yleismääräyksissä todetaan, että ”Osayleiskaava-alue on kokonaisuudessaan suunnittelutarvealuetta. Aluerajaukset ovat ohjeellisia, eivät sijaintitarkkoja”. Ranta-alueen osalta suunnittelutarpeesta säädetään MRL:n 72 §:ssä. Rakentaminen alueelle edellyttää poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua siten kuin MRL:n 72 ja 137 §:issä säädetään. Hyväksytty osayleiskaava on yleispiirteinen aluevarausyleiskaava. Rakentaminen alueelle tapahtuu poikkeamispäätöksillä, suunnittelutarveratkaisuilla, alueellisilla suunnittelutarveratkaisuilla (kyläalueella) tai myöhemmin tehtävän yksityiskohtaisemman kaavoituksen perusteella. Poikkeamispäätöksen ja suunnittelutarveratkaisun myöntämisedellytyksistä säädetään laissa, kuten myös asemakaavan sisältövaatimuksista.

Maakuntakaavan mukaisuus

Valitusten mukaan osayleiskaava ei ole maakuntakaavan mukainen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.

Maakuntakaavoituksen tilanne käy ilmi kaavaselostuksen sivuilta 4-5. Osayleiskaavassa asemakaavoitettavaksi tarkoitetut alueet (AP-1) sijoittuvat maakuntakaavan taajamatoimintojen alueelle. Arvioitu asukasmäärän lisäys alueelle on maltillinen ja maakuntakaavan mukainen. Mitoituksellisten ja rakenteellisten tavoitteiden mukaan (kaavaselostuksen s. 2) osayleiskaavalla varaudutaan noin 3600 asukkaan yhdyskuntaan vuonna 2050, mikä merkitsee varautumista korkeintaan 2200 uutta asukasta varten. Kasvu on suunnattu ensisijaisesti Kakskerrantien käytävään tukeutuvalle taajamatoimintojen alueelle.

Varsinais-Suomen liitto on osayleiskaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa (24.1.2019) todennut, että Satava-Kakskerran osayleiskaavaehdotus on laadittu huolella ja saarten maankäytön kehittämistä on tutkittu monipuolisesti eri näkökulmista. Kaavaehdotus on Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja Iiikenteen vaihemaakuntakaavan ja sen tavoitteiden mukainen. Osayleiskaavaehdotuksessa on osoitettu virkistysalueita tarkentaen Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan rajauksia. Osa merkinnöistä on MU-merkintöjä, ja nämä voidaan tulkita myös virkistyskäyttöä palveleviksi alueiksi. Varsinais-Suomen liitto tunnistaa jo nykytilanteessa tiivisti rakennetun rantaviivan haasteet kaava-alueella. Liitto toivoo, että yleiskaavaa toteutettaessa ja alueelle rakennettaessa etsitään ratkaisuja vapaan rannan yleiseen saavutettavuuteen.

Maakuntakaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella on suunnittelumääräys, jonka mukaan suunniteltaessa loma-asutusta meren tai vesistön MRL 72 §:n mukaiselle ranta-alueelle tulee rakentamatonta rantaviivaa varata mahdollisimman yhtenäisinä kokonaisuuksina vähintään 40% suunniteltavan alueen kokonaisrantaviivasta. Vapaan rannan osuutta on selvitetty kaavaselostuksen sivulla 16-17 ja todettu, että alueella on jäljellä tällä hetkellä vähän vapaata rantaviivaa. Osayleiskaavoituksen yhteydessä vapaana olevan rantaviivan säilymistä on turvattu osoittamalla kaupungin omistamat rakentamattomat rannat merkinnöillä virkistysalueeksi (VL-1) tai maa- ja metsätalousvaltainen alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU-1). Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän omistama Annalan ranta-alue on osoitettu virkistysalueeksi.

Edellä esitetyn perusteella Turun kaupunki toteaa, että maakuntakaava on ohjannut riittävällä tavalla osayleiskaavan laatimista.

Kuten kaavaselostuksen sivulla 3 on todettu, Turun kaupunkiseudun rakennemallia käytetään maakunta- ja yleiskaavoituksen lähtökohtana. Se saa oikeusvaikutuksensa kaavoituksen kautta.

Vuorovaikutuksen toteutuminen

Valitusten mukaan vuorovaikutus ei ole toteutunut riittävällä tavalla. Valitusten mukaan muistutuksiin ei ole vastattu riittävästi, vastauksia ei ole toimitettu osallisilla oikealla tavalla eivätkä ne ole olleet päätöksentekijöiden käytettävissä. Lisäksi kaavaehdotus olisi pitänyt laittaa uudelleen nähtäville.

Vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltassa säädetään maankäyttö- ja rakennuslain luvussa 8 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen luvussa 6. Lain 62 §:n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. MRL 64 §:ssä säädetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavoituksen vireilletulosta. MRL 65.1 §:n mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus). MRL 65.1 §:n mukaan muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen MRA 30 §:ssä on tarkempia säännöksiä mielipiteen esittämisestä kaavaa valmisteltaessa.

MRA 32 §:n mukaan, jos kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville, se on asetettava uudelleen nähtäville. Uudelleen nähtäville asettaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos muutokset koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutokset koskevat, kuullaan erikseen.

Vuorovaikutuksen toteutumiseen on käytetty paljon aikaa ja osallisille on varattu monta kertaa mahdollisuus tulla kuulluksi. Osayleiskaavaan on myös tehty useita muutoksia saapuneiden kannanottojen ja muistutusten perusteella. Kuvaus vuorovaikutuksen toteuttamisesta on esitetty kaavaselostuksen sivulla 21. Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 15.5.–13.6.2017. Luonnoksesta saatiin mielipiteitä ja lausuntoja, joihin laadittiin vastineet. Osayleiskaavaluonnosta kehitettiin edelleen alustavaksi kaavaehdotukseksi. Syksyllä 2018 järjestettiin kaksi yleisötilaisuutta, toinen Satavan seuraintalolla ja toinen Harjattulassa. Alustavasta kaavaehdotuksesta pyydettiin vuoden 2018 lopulla uudet, tarkentavat lausunnot, ja niihin laadittiin vastineet. Samaan aikaan alustavasta kaavaehdotuksesta järjestettiin internetkysely 27.11.2018–31.1.2019. Kyselyllä täydennettiin aiemmin luonnosvaiheessa kerättyjä mielipiteitä. Kaupunginhallitus päätti asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 17.6.–16.8.2019. Muistutuksia jätettiin yhteensä 44. Muistutuksista ja vastineista laadittiin yhteenveto. Hyväksyttyä kaavaehdotusta tarkistettiin saatujen muistutusten pohjalta. Kaupunginhallitus hyväksyi muutetun kaavaehdotuksen 2.12.2019 § 475 ja asetti sen nähtäville 13.1.–11.2.2020. Muistutuksia jätettiin yhteensä 38. Muistutuksista ja vastineista laadittiin yhteenveto. Hyväksyttyä kaavaehdotusta on tarkistettu muistutusten pohjalta. Kaavakarttaan on tehty vähäisiä ja tarkentavia muutoksia, joita ei katsota olennaisiksi eikä kaavaa asetettu enää kolmatta kertaa

nähtäville.

Kiinteistön 853-416-3-53 omistajan valituksen mukaan hänen muistutukseensa ei ole vastattu lainkaan. Kyseinen maanomistaja on tehnyt kaavan ollessa ensimmäisen kerran nähtävillä muistutuksen. Hänen 14.8.2019 saapunutta muistutustaan ja muita ensimmäisen nähtävillä olon aikana jätettyjä muistutuksia on käsitelty kaupunkiympäristölautakunnassa 19.11.2019 § 453 ja asian jäätyä pöydälle käsittelyä jatkettiin 26.11.2019 § 463. Asia eteni kaupunginhallitukseen 2.12.2019 § 475 ja kaupunginhallitus päätti 19.12.2019 § 502, että kaava asetetaan uudelleen nähtäville. Samalla kaupunginhallitus on merkinnyt tiedoksi oheismateriaalin 3 vastineet muistutuksiin. Vastineet muistutuksiin ovat olleet nähtävillä kaupungin nettisivuilla oheismateriaalina koko käsittelyajan 19.11.2019-19.12.2019. Kun kaavan toisen nähtävillä olon jälkeen kaavaehdotus on edennyt hyväksymiskäsittelyyn ensimmäisen nähtävillä olo aikana jätetyt muistutukset ja vastineet niihin ovat olleet päätösesityksen oheismateriaalina jälleen, kun kaavaa on käsitelty kaupunginhallituksessa 26.10.2020 § 464 ja 19.11.2020 § 480 sekä kaupunginvaltuustossa 16.11.2020 § 192 ja 14.12.2020 § 217. Vastaukset muistutuksiin ovat olleet valmistelun aikana ja ovat edelleen muiden osayleiskaavaan liittyvien selvitysten lisäksi luettavissa Satava-Kakskerran osayleiskaavan internet-sivuilla (osoitteessa https://www.turku.fi/Satava-Kakskerran-osayleiskaava) kohdassa Satava-Kakskerran osayleiskaavan selvitykset.

Kiinteistöjen 853-439-1-33, 853-439-1-26, 853-407-1-568, 853-416-3-58, 853-446-1-95, 853-478-1-3, 853-446-1-1, 853-446-1-52, 853-478-2-60, 853-446-1-177, 853-439-1-33, 853-439-1-26, 853-407-1-568, 853-416-3-58, 853-446-1-95, 853-478-1-3, 853-446-1-1, 853-446-1-52, 853-478-2-60, 853-446-1-177 ja 853-407-1-567 omistajan valituksessa on väitetty, että osayleiskaavan vuorovaikutusta ei ole järjestetty lain edellyttämällä tavalla, koska vastausta muistutukseen ei ole toimitettu ennen kaavan hyväksymispäätöksen tekoa. Laissa ei kuitenkaan säädetä vastauksen toimitustavasta tai ajankohdasta. Lain esitöissä (HE 102/2008 65 §:n yksityiskohtaiset perustelut) on todettu, että ”ilmoituksen ajankohdasta ei säännöksessä ole mainintaa, eikä sellaista ehdoteta otettavaksi siihen. Vuorovaikutuksen toimivuuden kannalta on suositeltavaa, että vastaus lähetetään ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä heti kun kunnan vastaus on käsitelty kunnanhallituksessa tai muussa kunnan toimielimessä. Muistutuksen tekijän kannalta on olennaista, että hän saa tietoonsa kunnan perustelut siinä vaiheessa, kun on vielä mahdollisuus vaikuttaa lopulliseen päätöksentekoon. Ehdotuksen tavoitteena on myös kannustaa kuntia kehittämään kannanottojaan ja niiden perusteluja informatiivisempaan suuntaan. Vastaus voi olla ote kaavan hyväksyvää elintä varten muistutuksista laadittavasta yhteenvedosta ja kunnan kannanotoista muistutuksiin, kunhan siitä käy ilmi perusteltu vastaus muistutuksissa esitettyihin näkökohtiin.” Toisen nähtävillä olokierroksen aikana jätettyihin muistutuksiin annetut vastaukset ovat olleet nähtävillä kaupungin nettisivuilla. Kyseinen maanomistaja on osallistunut kaavaa koskeneeseen internetkyselyyn, jättänyt kaavaluonnoksesta mielipiteen, jättänyt kummallakin nähtävilläolo kierroksella muistutuksen sekä käynyt henkilökohtaisesti tapaamassa kaavan valmistelijaa. Kaavakarttaan on tehty kaavaprosessin aikana useita muutoksia kyseisen maaomistajan jättämän palautteen perusteella (esim. Kaavaehdotuksesta 17.6.-16.8.2019 saadut muistutukset ja vastineet, vastaus muistutukseen 35). Vuorovaikutus ei valitettavasti aina voi johtaa jokaisen maanomistajan kohdalla kaikkien toiveiden täyttymiseen, koska kaavoitusprosessin aikana joudutaan yhteensovittamaan useita intressejä.

Kun otetaan huomioon vuorovaikutusmenettely osayleiskaavaa laadittaessa kokonaisuudessaan, vuorovaikutuksen ei voida katsoa olleen puutteellista. Osayleiskaavaehdotuksen nähtävillä olon yhteydessä osallisilla on ollut mahdollisuus jättää muistutuksensa ja kaikkiin muistutuksiin on laadittu vastineet. Vastineet ovat olleet myös kaavan valmistelun aikana kaava-asiakirjojen yhteydessä nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Vuorovaikutus on toteutunut vuorovaikutusmenettely kokonaisuutena huomioon ottaen maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetyllä tavalla.

Kaava on asetettu eri vaiheissa nähtäville yhteensä neljä kertaa: kerran luonnoksena, kerran alustavana ehdotuksena ja kaksi kertaa virallisena ehdotuksena. Kaavakarttaan nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset käyvät tarkemmin ilmi yhteenvedoista muistutusten perusteella tehdyistä muutoksista (12.11.2019 ja 29.9.2020). Kaupunginhallitus päätti muuttaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän omistuksessa olevan Heinänokan leirialueen kaavamerkinnän muotoon P / RA-1. Satavan pientaloyhdistys Ry on valituksessaan väittänyt, että muutos on merkittävä ja se koskee laajasti kaupunkilaisia, ja heidän mahdollisuuksiaan tulevaisuudessa käyttää Satavan saaren vielä vapaana olevia rantoja virkistyskäyttöön. Leirikeskuskäyttö ei kuitenkaan ole verrattavissa kaupunkilaisten yleiseen virkistykseen tarkoitettuun käyttöön. Kaavamääräyksellä on sallittu palvelujen ja hallinnon rakentamisen lisäksi alueen käyttäminen myös loma-asumiseen. Muutos kaavakarttaan ei ole olennainen. Seurakunnan omistuksessa olevasta Annalan alueesta rantavyöhykkeet on osoitettu virkistysalueeksi. Lisäksi kaupunginvaltuusto teki vielä AP-1-alueen osalta ennen hyväksymistä muutoksen, jolla AP-1-alueen tavoitteellinen aluetehokkuus muutettiin 0,5:stä 0,4:än. Kiinteistöjen 853-439-1-33, 853-439-1-26, 853-407-1-568, 853-416-3-58, 853-446-1-95, 853-478-1-3, 853-446-1-1, 853-446-1-52, 853-478-2-60, 853-446-1-177, 853-439-1-33, 853-439-1-26, 853-407-1-568, 853-416-3-58, 853-446-1-95, 853-478-1-3, 853-446-1-1, 853-446-1-52, 853-478-2-60, 853-446-1-177 ja 853-407-1-567 omistajan valituksen mukaan tämä muutos on ollut niin merkittävä, että kaava olisi pitänyt laittaa uudestaan nähtäville. Arvioitaessa uudelleen nähtäville asettamista tulee huomioida, että hyväksytty osayleiskaava on yleispiirteinen aluevarausyleiskaava. AP-1-alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi ja osayleiskaavassa on annettu myöhempää asemakaavoitusta ohjaamaan ”tavoitteellinen aluetehokkuus”, jota on muutettu vähäisesti.

Selvitysten riittävyys

Valitusten mukaan kaava ei perustu riittäviin selvityksiin.

MRL:n 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

MRA 1 §:n mukaan kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:

1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön; 6) elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen.

Lain lähtökohtana on kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kun rakentaminen tullaan ratkaisemaan joko poikkeamispäätöksillä, suunnittelutarveratkaisuilla tai yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella ei selvitysten tule olla yhtä yksityiskohtaisia kuin suoraan rakentamista ohjaavalta kaavalta edellytettäisiin. MRA 1 §:n mukaan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset.

Valitusten mukaan alueen luonto- ja maisemaselvitykset ovat vanhentuneita.

Luonnon ympäristön arvojen selvittämisen osalta kaavaselostuksen sivulla 13 on todettu ”Osayleiskaava-alueen luonnonympäristön arvojen selvittämiseksi on keskeisenä tausta-aineistona käytetty kaavahankkeen käynnistysvaiheessa tehtyä Satavan ja Kakskerran luontoselvitystä. Tausta-aineistoa on täydennetty muilla kaava-alueen luontoselvityksillä ja inventoinneilla. Eliölajiston osalta on tarkistettu uhanalaisten lajien ja luontodirektiivin IV a lajien esiintymät ympäristöhallinnon uhanalaisrekisterin tietoja käyttäen. Tietoja on kohdekohtaisesti arvioitu ja tarpeelliselta osin ajantasaistettu ympäristönsuojelun tekemien maastokartoitusten avulla. Kaava-alueen pääsaarten ympäristön lintuluotojen lajistosta on Turun kaupungin ympäristönsuojelu tehnyt pitkäaikaista saaristolinnuston seurantaa (1997–2019) ja tätä aineistoa on käytetty kohteiden suojeluarvon määrittämisen apuna. Metsäkohteiden tarkistamisessa on käytetty hyödyksi kaupungin jatkuvasti päivittyvän metsäsuunnitelman aineistoa ja METSO-kartoitusta (2012). Arvokkaiden luontokohteiden tausta-aineistona käytetyt selvitykset ja lähdeaineisto on esitetty kaavan liitteenä.” Osayleiskaavan luonnonympäristöä koskevat perustiedot on kerätty kattavasti kaavoituksen aloitusvaiheessa Satavan ja Kakskerran arvokkaiden luontokohteiden kartoituksessa. Selvitys on edelleen hyvä perusta maankäytön suunnitteluun luonnonsuojelun näkökulmasta, koska ympäristönsuojeluyksikön mukaan käytännössä arvokkaita luonnonympäristöjä ei lyhyellä aikavälillä synny ilman ihmisen suorittamia hoitotoimia.

Turun Luonnonsuojeluyhdistyksen muistutukseen annetussa vastineessa on todettu, että alueesta tehty maisemasuunnitelma (2002) on edelleen käyttökelpoinen. Monet selvityksessä käsitellyt asiat ovat pysyviä tai muuttuvat hitaasti. Näitä ovat esim. maisemarakenne, maaperä, kasvillisuus, asutushistoria ja maisemahistoria. Selvityksen valmistumisen jälkeen saarten maisemassa tapahtuneet muutokset ovat olleet sen verran pieniä, että koko selvityksen päivittäminen ei ole tarpeen. Osayleiskaavan laadinnassa on otettu huomioon mm. uudempi rakentaminen. Luontotietoa on tarkennettu ympäristönsuojelun tekemien maastokäyntien avulla.

Valituksen mukaan yleiskaavatyössä hyödynnetty selvitys arkeologisten kohteiden osalta on myös vanha ja tulisi päivittää (inventointi 1979).

Kaavaselostuksen sivulla 15 todetaan arkeologisista kohteista seuraavaa: ”Kartoille päätyvät vain viranomaisten tietoon tulleet muinaisjäännökset. Muinaisjäännöksistä tehdään löytöjä jatkuvasti. Turun alueella on 1960-luvulta lähtien tehty useita tiettyihin alueisiin rajattuja arkeologisia inventointeja ja selvityksiä. Perustiedot ovat kuitenkin jääneet hajanaisiksi ja monin kohdin puutteellisiksi ja vanhentuneiksi. Hirvensalo–Kakskerta–Satava on inventoitu vuonna 1979. Arkeologiset kohteet on huomioitu kaavassa Museoviraston muinaisjäännösrekisterin tietojen perusteella. Tiedot on ladattu keväällä 2019. Ajantasaisin tieto arkeologisista havainnoista on nähtävissä Museoviraston ylläpitämästä Kulttuuriympäristön palveluikkunasta (www.kyppi.fi > Arkeologiset kohteet.)” Turun museokeskus ei ole myöskään pitänyt arkeologisten kohteiden selvitystä puutteellisena. Kiinteät muinaisjäännökset ovat muinaismuistolailla (295/63) automaattisesti rauhoitettuja eikä niiden suojelusta siten päätetä yleiskaavalla.

Valitusten mukaan kaava-alueelle olisi pitänyt tehdä kantatilaselvitys, johon uusien rantarakennuspaikkojen myöntäminen perustuisi.

Koska kyseessä ei ole yleiskaava, jonka perusteella voitaisiin myöntää suoraan rakennuslupa ilman poikkeamispäätöstä, ei kantatilaselvityksen tekeminen ole ollut tarpeen. Oikeuskäytännössä vakiintuneen käytännön mukaan poikkeuslupamenettelyssä tutkitaan kantatilan, oikeastaan emätilan, käyttämän rakennusoikeuden määrää alkaen rakennuslain voimaantulovuodesta eli vuodesta 1959 lähtien.

Valitusten mukaan alueelle tarvitaan vesihuollon kehittämissuunnitelma.

Alueen vesihuoltoa on arvioitu kaavaselostuksen sivulla 18. AT-1- ja M-1-alueiden mahdollinen täydentävä rakentaminen toteutetaan suunnittelutarveratkaisuin ja vesihuollon ratkaisut selvitetään lupia haettaessa.

Luonnonsuojeluyhdistyksen valituksen mukaan asukasmäärän kasvu saarilla, yhden tai kahden tieyhteyden takana aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja myös kaava-alueen ulkopuolella. Melu ja liikenteen muut päästöt lisääntyvät ja selvitykset tulee tehdä koko siltä alueelta, johon vaikutukset kohdistuvat.

Osayleiskaavaan liittyviä liikenteellisiä vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksen sivulla 30. Arvioinnissa on hyödynnetty yleiskaava 2029 liikenne-ennustetta. Liikenteen vaikutuksia arvioitiin myös suhteessa Natura-alueisiin. Liikenteen aiheuttamia meluhaittoja on kaavaselostuksen mukaan (s.32) selvitetty Hirvensalon osayleiskaavan Natura-arvioinnin yhteydessä (2015, 2016 ja 2017) sekä Yleiskaava 2029:n meluselvityksessä (2020).

Osayleiskaavan merkittävät vaikutukset on selvitetty ja vaikutusten arvioinnin perusteella on voitu todeta, että yleiskaava täyttää sille laissa säädetyt sisältövaatimukset. Vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, joten selvitykset ja arviointi on tehty osayleiskaavalta edellytettävällä tarkkuudella. Vaikutusten arviointi on ulotettu myös kaava-alueen ulkopuolelle alueelle, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Yhdenvertaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet sekä kaavaratkaisun kohtuullisuus

Arvioitaessa sitä, onko kaavaratkaisu perustuslaissa tarkoitetun yhdenvertaisuusperiaatteen mukainen, on otettava huomioon osayleiskaavan tarkoitus yleispiirteisenä maankäytön suunnitteluvälineenä sekä osayleiskaavan oikeusvaikutuksien toteutuminen lähinnä välillisesti suunnittelutarveratkaisujen, poikkeamispäätösten ja asemakaavoitukseen kohdistuvan ohjausvaikutuksen kautta. Osayleiskaava on siis ohjeena laadittaessa tai muutettaessa alueen asemakaavoja ja käsiteltäessä suunnittelutarveratkaisuja ja poikkeamispäätöksiä, joiden laatimista ja käsittelyä koskevat maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt kaavan sisältövaatimukset ja myöntämisedellytykset sekä vaatimus kohdella maanomistajia yhdenvertaisesti.

Suomen perustuslain 6 §:stä ilmenevää yhdenvertaisuusperiaatetta on sovellettava myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavoituksessa. Periaate, jonka toteutumistapa viime kädessä riippuu kulloinkin kysymyksessä olevasta kaavamuodosta, edellyttää muun ohella, ettei alueiden omistajia kaavassa aseteta toisistaan poikkeavaan asemaan, ellei siihen kaavan sisältöä koskevat säännökset huomioon ottaen ole maankäytöllisiä perusteita.

Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

MRL:n 39.3 §:n mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

MRL:n 41.1 §:n mukaan yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa taikka muutoin käytettäessä (yleiskaavamääräykset). Yleiskaavamääräykset voivat muun ohessa koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. MRL 41.2 §:n mukaan, jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset).

Yksittäisiä tiloja ja kaavamääräyksiä koskevat valitusperusteet

AT-1/s-merkintä

Kiinteistön 853-416-3-53 omistajan valituksen mukaan kaavamääräys AT-1/s on epäselvä ja epäoikeudenmukainen maanomistajan kannalta.

Kyseinen tila on osayleiskaavassa merkitty osittain kyläalueeksi AT-1, osittain kyläalueeksi, jolla ympäristö säilytetään AT-1/s ja osittain maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi M-1. Tilalla sijaitsee myös kaavaan sr-merkinnällä osoitettu suojeltava kohde ja kaavamääräyksen mukaan kyseessä on ”arvokas rakennus tai rakennetun ympäristön kokonaisuus, jonka ominaispiirteet tulee säilyttää. Rakennuksiin liittyvistä luvanvaraisista toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Kohdeluettelo on osayleiskaavan liitteenä. (Rakennussuojelukohteet)”. Kohdekuvauksen (Hylkilahti 67) mukaan kyseessä on ”Hylklahden kantatilan hirsirunkoinen, mansardikattoinen asuinrakennus sekä hirsirunkoiset luhti, navetta ja aitta 1920-luvulta”.

AT-1/s -kaavamääräyksen mukaan kyseessä on kyläalue, jolla ympäristö säilytetään. Historiallinen maa-laistalo- tai kartanomiljöö, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alueelle saa sijoittaa maatalouskäyttöä tai liitännäiselinkeinoa palvelevia rakennuksia. Koko käytetty kerrosala ei kuitenkaan saa ylittää tehokkuuslukua e = 0,1. Mahdollisen rakentamisen tulee sopeutua perinteiseen maalaismaisemaan. Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maisematyölupaa (MRL 128 §).” Kaavaselostuksen sivulla 25 on todettu, että ”merkinnällä on osoitettu sellaiset kantatilojen pihapiirit, jotka ovat säilyttäneet perinteisen ilmeensä. Alueilla on esim. maatalouteen liittyvää vanhaa rakennuskantaa, perinteistä piha- ja puutarhakasvillisuutta, maatalouden luomia perinnebiotooppeja, kuten ketoja, tai muita vanhan maatalouden maisemaan kuuluvia elementtejä.” Merkinnällä AT-1/s on osoitettu alueet, joilla on tunnistettu säilytettäviä arvoja, mutta joiden käyttö maatalouskäytössä on haluttu turvata. Tehokkuusluku 0,1 vastaa maatilatalouskeskusten alueen AM-1 tehokkuuslukua. Yleiskaavan valmistelun yhteydessä muistutukseen annetussa vastineessa on todettu, että ”säilyttämistä koskevien merkintöjen poistaminen Hylklahden kohdalta antaisi mahdollisuuden maisemaan sopimattomaan uudisrakentamiseen keskeisellä paikalla, minkä vuoksi kaavaehdotuksen mukaiset kaavamerkinnät ovat tarpeellisia ja perusteltuja.” Edellytykset ranta-asemakaavan laatimiseen tulevat maankäyttö- ja rakennuslaista. Ranta-asemakaavaa laadittaessa tulee ottaa huomioon muun muassa yleiskaavan ohjausvaikutus. Koko osayleiskaava-alue on MRL:n 16 §:n mukaista suunnittelutarvealuetta. Hyväksytty osayleiskaava ei ole MRL: 44 §:n tai 73 §:n mukainen yleiskaava, jonka perusteella voitaisiin myöntää rakennuslupa. Rakentaminen alueelle edellyttää siis suunnittelutarveratkaisua ja poikkeamispäätöstä siten kuin MRL:n 72 §:ssä ja 137 §:ssä säädetään.

Tilalle 853-420-1-125 osoitettu AT-1-merkintä

Sekä Turun Luonnonsuojeluliitto Ry:n että Tilojen 853-506-1-75, 853-420-1-34, 853-420-1-44 ja 853-506-1-239 omistajien tekemässä valituksessa vaaditaan Pirunvuoren alueelta AT-1-merkinnän poistamista.

Kyseinen alue on lisätty lautakunnan päätöksen perusteella kaavakarttaan. Päätöksenteossa on harkittu kohtuulliseksi, että tilan osalle osoitetaan AT-1-alue. Kyseinen lisätty alue on kooltaan pienehkö ja mahdollisuudet rakentaa sille tutkitaan yksityiskohtaisesti lupahakemuksen kautta.

Luo-merkintöjen riittävyys

Turun Luonnonsuojeluliitto Ry:n valituksessa on eritelty useita luo-merkintöjä, jotka eivät valittajan mukaan suojaa riittävästi kyseisiä alueita.

Arvioitaessa kaavamääräysten riittävyyttä tulee huomioida osayleiskaavan tarkkuustaso ja ohjausvaikutus. Lupakäsittelyn tai tarkemman kaavoituksen yhteydessä tarkastellaan rakennuspaikan soveltuvuus maisemaan ja luonnonympäristöön. Luo-alueita koskevan kaavamääräyksen mukaan ”Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen, kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttötyöt tai niihin verrattavat toimenpiteet ovat alueella luvanvaraisia, kuten MRL:n 128 §:ssä on säädetty, lukuun ottamatta puiden kaatamista osayleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi osoitetuilla alueilla. Alueella ei saa suorittaa sen luontoarvoja heikentäviä toimenpiteitä. Alueella saa suorittaa toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sen luonnonarvojen säilyttämiseksi tai palauttamiseksi. Aluetta koskevista hankkeista tulee pyytää ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto. Luontodirektiivin liitteen IVa lajien esiintymisalueiksi luokiteltuja luo-alueita koskevista hankkeista tulee pyytää lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Kohteista on erillinen teemakartta ja luettelo osayleiskaavan liitteenä (luo-alueet).” Luo-merkintöjen tarkoituksena on tarkentaa tietämystä siitä, mitä arvoja alueilla on, ja ohjata alueilla tapahtuvan rakentamisen sijoittumista niin, että arvot säilyvät.

Tilan 853-420-1-112 Luo-merkinnät

Tilan 853-420-1-112 omistajan mukaan tilalle osoitetut Luo-merkinnät ovat kohtuuttomia maanomistajalle.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n mukaisten yleiskaavan sisältövaatimusten mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Lain mukaan sisältövaatimuksissa listatut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Kuten maanomistajan muistutukseen annetussa vastauksessa todetaan (Kaavaehdotuksesta 13.1.–11.2.2020 saadut muistutukset ja vastineet, vastaus muistutukseen 16) ”Luo-merkinnät perustuvat olemassa oleviin luontoarvoihin, jotka eivät jakaudu tasaisesti kaikille kiinteistöille. Luo-merkintöjen perustana ovat tehdyt luontoselvitykset ja Turun kaupungin ympäristönsuojelun maastokäynnit. Höyttisten jyrkänteet alusmetsineen ovat maakuntakaavassakin noteerattu valtakunnallisesti merkittävä kallioalue. Osayleiskaavassa lähtökohtana on ollut rajata luo-alueet rakennettavien alueiden ulkopuolelle, kun se on ollut mahdollista. Siellä, missä luo-alueita on rakentamiseen osoitettujen alueiden sisällä, luo-merkintöjen tarkoitus on ohjata rakentamisen sijoittumista.” Tilalle on osoitettu myös kyläaluetta AT-1.

Tilan 853-404-1-37 suojelumerkintä

Tilan 853-404-1-37 omistaja on vaatinut tilaan kohdistuvan suojelumerkinnän poistamista.

Arvokkaan rakennuksen ominaispiirteiden säilyttämisen turvaamiseksi kaavassa on tarpeen antaa suojelumääräyksiä. Tällä varmistetaan rakennetun ympäristön arvojen säilyminen rakennustoimenpiteissä sekä muissa muuttuvissa tilanteissa esimerkiksi omistajan vaihtuessa. Rakennuksen merkittävyyttä arvioitaessa kohteen ikä, tyylisuunta, harvinaisuus tai suunnittelijan tunnettuus voivat olla arvoperusteita muiden tekijöiden joukoissa. Arviointiin vaikuttavat myös monet muut seikat kuten edustavuus, tyypillisyys sekä maisemalliset arvot. Kerroksellisuus, jolla tarkoitetaan eri aikakausina toteutettujen muutosten havainnollisuutta, on arvokas osa rakennuskulttuuria. Käytössä olevat rakennukset ovat harvoin täysin alkuperäisessä asussaan, eikä suojelukohteelta edellytetä alkuperäisyyttä, vaikka alkuperäisyydellä luonnollisesti on aina korvaamatonta antikvaarista arvoa. Rakennus voi eri-ikäisistä muutoksista huolimatta olla jonkin aikakauden rakennustapaa ja arkkitehtuuria hyvin edustava. Edustavuus voi lisäksi liittyä kulttuurihistorialliseen ilmiöön, kuten tästä tapauksessa saarten loma-asutukseen.

Rakennukset säilyvät vain käytössä, joten rakennusten tulee vastata muuttuviin tarpeisiin. Suojeltuja rakennuksia voidaan ajanmukaistaa. Muutoksissa käytetään nykyisin saatavilla olevia materiaaleja ja hyödynnetään nykyaikaista rakennustekniikkaa. Luvanvaraisissa muutoksissa tulee ottaa huomioon suojelumääräykset, joihin voi sisältyä määräyksiä rakennusosista ja hyväksyttävistä ratkaisuista. Tavallisesti suojelumääräykset koskevat kuitenkin vain yleisellä tasolla rakennuksen ominaispiirteiden säilyttämistä, millä tarkoitetaan uudistusten yhteensopivuutta rakennuksen ulkoasuun rajaamatta sen tarkemmin toteuttamistapoja. Soveltuvat ratkaisut harkitaan tapauskohtaisesti osana normaalia rakennuslupaprosessia. Perustelluista syistä suojelumääräyksistä voidaan myös poiketa. Osayleiskaavamääräyksen mukaan kyseessä on ”Arvokas rakennus tai rakennetun ympäristön kokonaisuus, jonka ominaispiirteet tulee säilyttää. Rakennuksiin liittyvistä luvanvaraisista toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Kohdeluettelo on osayleiskaavan liitteenä. (Rakennussuojelukohteet).” Pelkillä rakennusluvan myöntämisedellytyksillä ei pystytä riittävästi turvaamaan arvokkaiden kohteiden säilymistä. Purkamislupa ei ole myöskään tarkoitettu suojeluinstrumentiksi. Tästä syystä eri kaavatasoilla annetaan tarpeellisia suojelumääräyksiä.

Rakennuksen ikä, tarkka rakennusvuosi, tyylipuhtaus, alkuperäisyys tai suunnittelijan henkilöllisyys voivat joissain tapauksissa olla tärkeitä arvoperusteita. Valituksenalaisen kiinteistön suojeluarvoon on kuitenkin vaikuttaneet muut tekijät. Kyseinen modernistinen, funkisvaikutteinen huvila on osayleiskaavaa varten tehtyjen inventointien perusteella määritelty rakennushistoriallisesti arvokkaaksi osana alueen huvilakulttuuria, johon kuuluu eri-ikäisiä ja hahmoltaan erilaisia rakennuksia. Järvistensaarella on useita moderneja suojelukohteita, jotka kukin ovat omalla tavallaan edustavia, ja jotka säilymisellään rikastuttavat saarten ja koko Turun rakennettua kulttuuriympäristöä ja kuvastavat saarten loma-asutuksen vaiheita.

Valittaja on myös vaatinut nimensä poistamista käsittelyyn liittyvistä julkisista asiakirjoista. Muistutuksen jättäjän nimi ei ole julkisuuslain perusteella salassa pidettävä tieto eikä sitä tule poistaa julkisista asiakirjoista. Henkilötietoja ei kuitenkaan tarpeettomasti merkitä tietoverkossa julkaistaviin asiakirjoihin. Kaupungin nettisivuilla olevista yhteenvedoista muistutuksista ja niihin annetuista vastauksista on poistettu henkilöiden nimet.

M-1-merkintä ja ohjeellinen ulkoilureittimerkintä tiloilla 853-407-1-494, 853-506-1-232, 853-506-1-308 ja 853-506-1-302

Kiinteistöjen 853-407-1-494, 853-506-1-232, 853-506-1-308 ja 853-506-1-302 omistajien mukaan kaavaehdotuksessa tiloille osoitettu M-1 alue ja ulkoilureitti aiheuttavat valittajille kohtuutonta haittaa ja ovat yhdenvertaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen vastaisia. Valittajien mukaan merkinnät vaikeuttavat tarpeettomasti maanomistajien suunnitelmissa olevaa ranta-asemakaavoitusta. Valituksessa on vedottu myös KHO:n tapaukseen 2011:61.

Kyseiset tilat sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella ja maakuntakaavan virkistysalueella. Maakuntakaavan ohjausvaikutus tulee huomioida osayleiskaavoituksessa. Erikvallannokan kärki on myös luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta (luo). Kyseinen luo-alue on metsälain mukainen tärkeä elinympäristö (Eerikvallanniemen kalliot, kohdemerkintä 43). Kuten valittajan tekemään muistutukseen annetussa vastauksessa todetaan ”Paikka on maisemallisesti erittäin merkittävä, jyrkkäpiirteinen kallioalue niemen kärjessä. Paikalle sijoittuva rakentaminen näkyisi laajalle merimaisemassa. Erikvallannokan luo-alue ei sovellu rakentamiseen luonto- ja maisemallisten arvojensa vuoksi. Tästä syystä RA-1-alue on osoitettu osayleiskaavassa idemmäs.”

”Erikvallaan osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti -merkintä osoittaa tarvetta yleiselle rantaanpääsylle. Merkinnän tarkoitus on varmistaa, että yleisen rantaanpääsyn mahdollisuudet huomioidaan esim. mahdollisen ranta-asemakaavan laadinnan yhteydessä. Reitin tarkka sijainti ja toteutus määritellään vasta alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.” Kyseistä ohjeellisen ulkoilureitin merkintää on maanomistajan jättämän muistutuksen johdosta yleispiirteistetty ja siirretty kauemmas rakennuksista ja teistä. MRL:n 73 §:ssä säädetään ranta-asemakaavan erityisistä sisältövaatimuksista, joihin kuuluvat muun muassa luonnonsuojelun, maisema-arvojen ja virkistystarpeiden huomioiminen. Lisäksi on katsottava, että ranta-alueelle jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta.

KHO:n tapauksessa 2011:61 oli kyse suoraan rakennusluvan myöntämiseen käytettävästä MRL 73 §:n mukaisesta yleiskaavasta. Kyseisessä tapauksessa julkisyhteisölle ei oltu osoitettu vastaavasti rakennusoikeutta kuin muille maanomistajille. Tapaus ei sovellu nyt kyseessä olevaan tapaukseen, koska Satava-Kakskerran osayleiskaavan perusteella ei voi myöntää suoraan rakennuslupia eikä sillä näin ollen ole annettu maanomistajille rakennusoikeutta. Toiseksi kyseisten maanomistajien tilat ovat niiltä osin kuin niillä sijaitsee lomarakennuksia osoitettu RA-1-alueeksi.

Edellä esitetyn perusteella kyseiset kaavamerkinnät ovat maankäytöllisesti perusteltuja, yhdenvertaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia, eivätkä ne vaikeuta tarpeettomasti alueen jatkosuunnittelua.

Tilan 853-407-1-344 M-1-merkintä

Tilan 853-407-1-344 omistajan valituksen mukaan tilan osayleiskaavamerkintä tulisi muuttaa osittain AT-1-kyläalueeksi.

Kuten maanomistajan jättämään muistutukseen annetussa vastauksessa on todettu (Kaavaehdotuksesta 13.1.–11.2.2020 saadut muistutukset ja vastineet, vastaus muistutukseen 37) ”Brinkhallintien eteläpuoli on Automäki-kiinteistön kohdalla osoitettu M-1-alueeksi seuraavista syistä: Brinkhallintien eteläpuolella ei ole tuolla osuudella ympärivuotista asutusta. Tien eteläpuolella sijaitsevan selänteen korkeimmat osat ovat säilyneet yhtenäisenä metsäalueena. Metsäselänteelle rakentamista rajoittavat voimakkaat maastonmuodot sekä luontoarvot. Lisäksi osayleiskaavassa yhtenä yleisperiaatteena on jättää selänteiden lakialueet rakentamisen ulkopuolelle. Näiden rajoitteiden vuoksi Brinkhallintien eteläpuolelle ei muodostu riittävän laajaa rakentamiseen soveltuvaa kokonaisuutta, joka olisi perusteltua osoittaa AT-1-alueeksi.” Asian arvioinnin kannalta KHO:n aiemmin kumoamassa osayleiskaavassa osoitetulla maankäytöllä ei ole merkitystä, koska kyseissä kaavassa oli osoitettu maakuntakaavan vastaisesti liikaa asumista Satava-Kakskerran alueelle. Näin ollen AP-alueita oli kyseisessä kaavassa laajemmin. 60-luvulla myönnetyllä toteuttamatta jääneellä rakennusluvalla ei myöskään ole merkitystä kaavamerkinnän lainmukaisuuden kannalta.

AT-1 ja M-1 kaavamääräysten tilajaotus

Kuten maanomistajan muistutukseen annetussa vastauksessa (Kaavaehdotuksesta 13.1.–11.2.2020 saadut muistutukset ja vastineet, vastaus muistutukseen 25) on todettu, yksi oleellisimmista kaavalle asetetuista tavoitteista on ohjata saarten täydentävän rakentamisen sijoittumista. Aikaisempi vaatimus hehtaarin tontista on johtanut saarten melko hajanaiseen rakenteeseen, jollaista ei enää pidetä tavoiteltavana. Osayleiskaavan tavoitteen mukaista on vahvistaa jo olemassa olevia asutuksen tihentymiä.

Asutustihentymien täydentävä rakentaminen hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja muodostaa järkeviä kokonaisuuksia alueita liikaa kasvattamatta.

Kaavaselostuksen sivulla 23 on todettu tilajaotuksesta: AT-1- ja M-1-merkintöihin liittyy kaavamääräyksiä, joissa viitataan tilajaotukseen. Pinta-alapohjaisia rakennuspaikkojen muodostamista koskevia kaavamääräyksiä ei ollut osayleiskaavaluonnoksessa vuonna 2017, koska alueellista suunnittelutarvetta koskeva MRL:n muutos tuli voimaan vasta 1.5.2017. Vuoden 2017 loppupuolella osayleiskaavan mitoitusta tarkistettiin ja käsiteltiin kaavaluonnoksesta saatuja lausuntoja. Tässä vaiheessa kiinteistönmuodostus lukittiin senhetkiseen tilanteeseen (6.11.2017), jonka jälkeisiä tilajaotuksen muutoksia ei oteta huomioon. Tämä tilajaotus on esitetty myös osayleiskaavakartalla.

Osayleiskaava on yleispiirteinen aluevarausyleiskaava, ja alueelle tapahtuva rakentaminen ratkaistaan lupamenettelyssä tai alueen yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella. Osayleiskaavassa määritelty rakennuspaikkojen maksimimäärä huomioidaan osana suunnittelutarveratkaisun käsittelyyn liittyvää kokonaisharkintaa. AT-1-alueen kaavamääräyksen mukaan rakennuspaikkojen muodostaminen kyläalueelle ”voidaan sallia seuraavasti”. Suunnittelutarveasiat ratkaistaan hakemuksesta tapauskohtaisesti. Koska hyväksytyn osayleiskaavan perusteella ei voida myöntää suoraan rakennuslupaa osayleiskaavamääräykset eivät anna maanomistajille rakennusoikeutta. Kaavalla ei ole muutettu suunnittelutarveratkaisun myöntämisedellytyksiä. Joillain alueilla toteutuva rakentaminen voi aiheuttaa sen, että alueen rakentaminen tulee ratkaista myöhemmin asemakaavoituksella suunnittelutarveratkaisujen sijaan. Rantavyöhykkeellä edellytetään poikkeamispäätöstä MRL:n 72 §:n mukaisesti. Kaavamääräyksen mukaan ”Rantavyöhykkeellä uusien rakennuspaikkojen muodostaminen edellyttää kantatilaselvitykseen perustuvaa jäljellä olevaa rakennusoikeutta.”

Alueellisia suunnittelutarveratkaisuja voidaan myöntää edellytysten täyttyessä lähtökohtaisesti AT-1-alueille. AT-1-kaavamääryksen mukaan ”hakemus voi koskea useampaa kuin yhtä rakennuspaikkaa muualla kuin rantavyöhykkeellä”. M-1-alueiden kaavamääräyksissä ei ole mainintaa alueellisista suunnittelutarveratkaisuista eikä niille ole tarkoitus sellaisia tehdä. MRL:n 137 a §:n mukaan alueellinen suunnittelutarveratkaisu voidaan tehdä alueella, joka oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on osoitettu kyläalueeksi tai muutoin rakentamiseen soveltuvaksi alueeksi. M-1-alueille on niiden sijoituksesta ja muista ominaisuuksista johtuen haluttu ohjata uudisrakentamista vähemmän kuin kyläalueille. AT-1-kaavamääräyksen mukaan, ”jos tilaan kuuluu AT-1-kyläaluetta, rakennuspaikat tulee sijoittaa ensisijaisesti sille”.

Tilan 853-476-1-225 AP-1-merkintä

Joukko Satavan asukkaita on jättänyt valituksen, jonka mukaan tilan 853-476-1-225 AP-1-merkintä tulisi muuttaa MA-1 tai MU-1 merkinnäksi.

Kyseistä Maanpään peltoa ei voida pitää sellaisena maisemallisesti arvokkaana maatalouden muovaamana alueena, jonka säilyminen avoimena olisi maisemakuvan kannalta tärkeää. Kyseinen pelto ei kuulu Satava-Kakskerralle luonteenomaisiin pitkiin ja kapeisiin peltolaaksoihin, jotka halkovat saaria, eikä myöskään saarten laajimpiin peltoaukeisiin. Maanpään pellon yhteydessä ei ole perinteisen ilmeensä hyvin säilyttänyttä kantatilan pihapiiriä eikä muutakaan kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta tai rakennetun ympäristön kokonaisuutta. Satava-Kakskerran maisemallisesti merkittäviin viljelymaisemiin liittyy tavallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueella ei ole perinteisen maatalouden muovaamia perinnebiotooppeja, kuten ketoja, vaikka kedot ovat olennainen osa Satava-Kakskerran viljelymaisemia. Pellon ympärillä on melko runsaasti asutusta eri vuosikymmeniltä 1950-luvulta 2010-luvulle saakka, joten se ei kuulu peltoihin, jotka ovat säilyttäneet perinteisen maatalouden aikaisen ilmeensä hyvin, eikä peltoa voida enää pitää ensisijaisesti maatalousmaisemana. Maanpään peltoa ei voida pitää myöskään virkistyskäytön, ulkoilun ja harrastamisen kannalta olennaisena alueena. Metsät tarjoavat peltoja monipuolisemmat virkistysmahdollisuudet. Myös Satavan itäosan luontoarvot keskittyvät metsiin. Alueen tarkempi käyttö ratkaistaan myöhemmän asemakaavoituksen yhteydessä. AP-1-varaus sisältää asuinkorttelit, kadut ja lähivirkistysalueet. Edellä esitetyn perusteella tilaa koskevan osayleiskaavamerkinnän muuttamiseen ei ole maankäytöllisiä perusteita.

AP-1-alueet

Valitusten mukaan osayleiskaava ei ohjaa riittävästi myöhempää asemakaavoitusta. Tilan 358-517-1-189 omistajan mukaan tilan ja sen viereisten peltojen sijoittaminen asemakaava-alueelle rikkoo kyläkokonaisuuden ja pelloille tulevat asuinkorttelit tekevät kylän historiallisista arvoista lopun. Kylän rannassa olevaan kylän yhteiseen venevalkamaan ja uimarantaan (Karinokan venevalkama) tulevaisuudessa kohdistuva rasitus aiheuttaa alueen asukkaille kohtuutonta haittaa.

AP-1-kaavamääräyksen mukaan kyseessä on ”Pientalovaltainen saaristomainen asuntoalue. Aluevaraus sisältää asuinkorttelit, kadut sekä lähivirkistysalueet. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi saaristomaiseksi asuinalueeksi. Tavoitteellinen aluetehokkuus ea= 0,04.” Alueella sijaitsee useita arvokkaita rakennuksia tai rakennetun ympäristön kokonaisuuksia sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita. Lisäksi rakentamista ohjaavat osayleiskaavan yleismääräykset. Tilalla 358-517-1-189 sijaitsee arvokas rakennetun ympäristön kokonaisuus, jonka kohdekuvauksen (nro 35) mukaan kyseessä on Kantatila. Satulakattoinen ponttilaudoituksella vuorattu 1,5-kerroksinen asuinrakennus, 1935. Navetta, sauna ja lato, 1935. Tiilirunkoinen kellariaitta, 1935. MRL 54 §:n mukaiset asemakaavan sisältövaatimukset ohjaavat tulevaa asemakaavoitusta ja kaavoituksen yhteydessä tullaan laatimaan riittävät asemakaavatarkkuustason selvitykset. Osayleiskaavalla ei ole lisätty venevalkaman käyttöoikeuksien määrää.

MA-1-merkinnät

Tilan 853-401-1-62 omistajan mukaan osayleiskaavalla on osoitettu laajoja MA-1-alueita, jotka eivät voi rakentua. Valittajan mukaan maanomistajilla on perusrakennusoikeus, joka on määritetty oikeudella käyttää maaomaisuuttaan yksityiseen rakentamiseen ja oikeudella käyttää maaomaisuuttaan kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla.

MA-1-alueiden osoittaminen osayleiskaavassa perustuu kyseisten alueiden maankäytöllisiin ominaisuuksiin. Kaavaselostuksessa todetaan, että ”saarten maisemallisesti merkittävimmät pellot on osoitettu merkinnällä MA-1. Maisemallisesti arvokkaat pellot sijaitsevat yleensä vanhojen kantatilojen yhteydessä. Näissä maisemissa yhdistyvät pellot, metsäsaarekkeet, saaristolle tyypilliset kalliokumpareet ja vanha rakennuskanta sekä monessa tapauksessa myös läheiset merenlahdet ja salmet. Osayleiskaavassa on pyritty säilyttämään yhtenäisiä peltoalueita, jotta niiden maatalouskäyttö olisi edelleen mahdollista. Viljely ja laidunnus ovat avoimien alueiden parasta maisemanhoitoa.” Kaikki maa ei voi olla asuinrakentamiseen osoitettua maata ja yleiskaavan sisältövaatimukset edellyttävät, että yleiskaavaa laadittaessa otetaan huomioon myös yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö. Osaltaan rakennuslain (370/1958) 123 d §:ään perustunut perusrakennusoikeus poistettiin muutettaessa mainittua säännöstä 1.1.1997 lukien (1097/1996).

Kaavamerkinnät ja -määräykset perustuvat yleiskaavan sisältövaatimuksiin ja alueiden olosuhteisiin eivätkä ne näin ollen ole kohtuuttomia tai yhdenvertaisuus- tai suhteellisuusperiaatteen vastaisia.

Muuta

Maankäyttö- ja rakennuslain 203 §:n mukaan muutoksenhakuviranomainen voi tehdä kaavaan ja rakennusjärjestykseen oikaisunluonteisia korjauksia. Lain mukaan muutoksenhakuviranomainen voi kunnan suostumuksella tehdä kaavaan myös vähäisiä tarkistuksia, jos tarkistuksilla ei ole vaikutusta muiden kuin siihen suostuneiden etuun tai oikeuteen. Mikäli hallinto-oikeus katsoo, että kaavaan tulee tehdä joltain osin oikaisuluonteisia korjauksia tai vähäisiä tarkistuksia, kaupunki pyytää hallinto-oikeudelta mahdollisuutta lausua asiasta erikseen.

Katselmuksen järjestäminen

Hallintoprosessilain 48.1 §:n mukaan hallintotuomioistuin voi järjestää asian selvittämiseksi katselmuksen. Katselmuksessa tehdään havaintoja kiinteistöstä, maisemasta, rakennelmasta tai muusta sellaisesta kohteesta, jota ei hankaluudetta voida tuoda tuomioistuimeen.

Tämän asian ratkaisemiseksi tarvittavat tosiseikat ilmenevät kaavakartasta ja -määräyksistä, kaavaselostuksesta ja kaavoitusprosessiin liittyvistä asiakirjoista. Näin ollen katselmuksen pitäminen alueelle ei ole tarpeen.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintoprosessilain 95 §:n mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Koska valitukset tulee perusteettomina hylätä, myös oikeudenkäyntikuluvaatimukset tulee hylätä.

Yhteenveto

Edellä ja kaava-asiakirjoissa esitetyin perustein Satava-Kakskerran osayleiskaavaan kohdistuvat valitukset ja oikeudenkäyntikuluvaatimukset tulee hylätä perusteettomina.

Lisätietoja asiassa antaa ympäristölakimies Nina Mattila (etunimi.sukunimi@turku.fi) puh. 0406741633.