Ympäristölakimies Nina Mattila 21.1.2021:

Yleistä rakennusjärjestyksestä

Kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, jossa annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksen määräykset eivät saa olla maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuuttomia.

Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä, suunnittelutarvealueen määrittelemistä sekä muita niihin rinnastettavia paikallisia, rakentamista koskevia seikkoja. Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty (MRL 14 §). Rakennusjärjestyksen hyväksyy kunnanvaltuusto (MRL 15 §).

Rakennusjärjestyksen uudistaminen

Kaupunkiympäristötoimialan toimialajohtaja on 20.4.2020 § 41 nimennyt rakennusjärjestyksen muuttamista valmistelevan työryhmän. Työryhmän puheenjohtajana toimi valvontajohtaja Leena Salmelainen ja varapuheenjohtajana vt. rakennusvalvontapäällikkö Andreas Salonen.

Lähtökohtana rakennusjärjestyksen uusimistyössä on maankäyttö- ja rakennuslain säännökset ja vuonna 2017 voimaan tullut rakennusjärjestys. Tavoitteena uudistustyössä on ollut keventää luvanvaraisuutta ja selvittää onko rakennusjärjestykseen tarvetta lisätä uusia säännöksiä tai muuttaa joiltain osilta voimassa olevia säännöksiä. Lisäksi tavoitteena on lisätä valmisteilla olevan pysäköinnin mitoitusohjeen yhteydessä tutkittuja autopaikkamääräyksiä ohjaamaan rakennusten suunnittelua ja lupavalmistelua. Tarkoituksena oli myös tuoda siniviherkertoimen velvoitetaso osaksi rakennusjärjestystä sekä lisätä hulevesien hallintaan liittyviä määräyksiä rakennusjärjestykseen. Valmistelutyön aikana on saadun palautteen perusteella tultu siihen tulokseen, että vihertehokkuus ehdotetaan otettavaksi rakennusjärjestykseen tavoitetasona eikä velvoitetasona.

Myös lainsäädännössä tapahtuneet muutokset on huomioitu päivitystyössä.

Valmisteluvaiheet

Rakennusjärjestyksen uudistamisen vireille tulosta on kuulutettu 11.6.2020. Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä rakennusjärjestyksen muutoksen valmistelusta 31.8.2020 mennessä. Mielipiteitä kerättiin myös internetissä julkaistun kerro kantasi -kyselyn kautta. Sidosryhmille pidettiin 12.10 webinaari, jossa esiteltiin rakennusjärjestykseen tulevia keskeisiä muutoksia. Rakennusjärjestysehdotukseen pyydettiin sidosryhmien edustajien kommentteja, joihin työryhmä laati vastaukset. Kaupunginhallitus päätti 23.11.2020 § 500 asettaa rakennusjärjestysehdotuksen nähtäville 30 päivän ajaksi ja pyytää siitä lausunnot. Rakennusjärjestys oli nähtävillä 30.11-29.12.2020. Koska ehdotuksessa rakennusjärjestykseksi on myös viherkerrointa ja pysäköinnin mitoitusta koskevia määräyksiä, osallisilla oli mahdollisuus joulukuun ajan jättää mielipiteitä pysäköinnin mitoitusohjeeseen ja vihertehokkuuden linjaukseen Turun kaupungin Kerro kantasi -palvelussa. Pysäköinnin mitoitusohje ja vihertehokkuuden linjaus tuodaan erikseen kaupunginhallitukselle hyväksymiskäsittelyyn. Rakennusjärjestyksen nähtävillä oloaikana lausuntoja ja muistutuksia jättivät seuraavat tahot:

MTK-Varsinais-Suomi

Rakennusteollisuus RT/ Talonrakennusteollisuus ry:n Turun aluetoimisto

Turun Autoilijat Ry

Varsinais-Suomen Asumisoikeus

Kirveen omakotiyhdistys

Hamaron pientalot Ry:n hallituksen jäsen

Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry ja Turun luonnonsuojeluyhdistys ry

Turun Satama Oy

Varsinais-Suomen Aluepelastuslaitos

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom

Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi

Puolustusvoimat (2. logistiikkarykmentti, esikunta)

Finavia Oyj

Takakirveen omakotiyhdistys Ry

Varsinais-Suomen ELY-keskus

Vammaisneuvosto

Kaarinan kaupunki

Nimetön muistutus

Vanhusneuvosto

Seuraavat ilmoittivat, ettei niillä ole rakennusjärjestykseen huomautettavaa:

Museopalvelut

Mynämäen kunta

Raisio

Naantali

Rusko

Nuorisolautakunta

Kulttuurilautakunta

Varsinais-Suomen Liitto

Työryhmä on käsitellyt ehdotuksesta annetut lausunnot ja muistutukset ja tehnyt niiden pohjalta vähäisiä muutoksia nähtävillä olleeseen ehdotukseen. Muutosten johdosta rakennusjärjestystä ei tarvitse asettaa uudestaan nähtäville. Saapuneisiin lausuntoihin ja muistutuksiin on laadittu vastaukset, jotka ovat oheismateriaalina 1. Tehdyt muutokset käyvät ilmi oheismateriaalista 2. Muutoksia tehtiin saapuneiden lausuntojen takia pykäliin 3, 8a, 17, 18, 19, 22, 26 (myös pykälään liittyviin taulukoihin) ja 39. Tehdyt muutokset on perusteltu lausuntoihin ja muistutuksiin annetuissa vastauksissa. Lisäksi 8 §:än lisättiin viittaus rakennusjärjestyksen liitekarttaan 9 ja 32 §:än ja -sana.

Liite 1Ehdotus uudeksi rakennusjärjestykseksi

Oheismateriaali 1Vastaukset lausuntoihin ja muistutuksiin

Oheismateriaali 2Lausunnot ja muistutukset

Oheismateriaali 3Nähtävillä olleeseen ehdotukseen tehdyt muutokset

Oheismateriaali 4Perustelumuistio

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää, että liitteenä 1 oleva ehdotus rakennusjärjestykseksi hyväksytään ja että se tulee voimaan 1.3.2021.

Lisäksi kaupunginvaltuusto määrää rakennusjärjestyksen tulemaan voimaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n mukaisesti. Rakennusjärjestys kuulutetaan voimaan 1.3.2021 lähtien.

PäätösAsia pantiin pöydälle Ruohosen tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 1.2 2021 § 46

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin äänin 9-5.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Toivari, Peltonen, Maaskola, Miikkola, Laivoranta, Aaltonen, Euro, Vierimaa ja Ruohonen.

Sundqvistin Vornasen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Rinne, Lindfors ja Hassan:

”Ehdotus hyväksytään seuraavin muutoksin:

Perustelut:  

Ilmaston lämmetessä sademäärien arvioidaan Suomessa kasvavan ja rankkasateiden voimistuvan. Tämän takia kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa on tärkeää varautua ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin. Verrokkikaupunkien kokemuksen perusteella vihertehokkuuden tavoitetasoja ei saavuteta, vaan taso jää toivottua matalammaksi koska tavoite ei ole velvoittava.

Viherinfrastruktuurin kehittäminen edistää tutkitusti ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi myös ilmastoriskeihin varautumista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista. Viivyttämällä sadevesien kulkua ja mahdollistamalla niiden imeytymistä maaperään voidaan tulvariskejä ja niistä kaupungille ja rakennusten omistajille aiheutuvia kustannuksia vähentää huomattavasti. Hulevesien hallinta vähentää lisäksi Saaristomereen päätyvien roskien, ravinteiden, raskasmetallien ja muiden epäpuhtauksien määrää, sillä iso osa Turussa syntyvistä hulevesistä valuu puhdistamattomina suoraan mereen. Viherinfralla saavutetaan myös muun muassa terveyshyötyjä, sillä se parantaa ilmanlaatua ja tasaa lämpötilavaihteluja.  

Turun siniviherkertoimen joustava menetelmä mahdollistaa monenlaiset toteutukset esitettyihin tasoihin pääsemiseksi. Mikäli joissakin tapauksissa ilmenee perusteita poiketa esitetyistä tasoista, on nämä mahdollista huomioida kaavoituksessa. Tämän vuoksi on perusteltua, että vihertehokkuuden tasot hyväksytään velvoittavina tavoitetasojen sijaan.

Kaupungin strategian päivittämisen yhteydessä kv päätti 16.4.2018 § 72, että kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä. Kaupungin tavoitteena on vähentää Turun tie- ja katuliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 50 % vuoden 2015 tasosta vuoteen 2029 mennessä (Turun kaupungin ilmastosuunnitelma 2029, kv 11.6.2018 § 142). Turun kaupungin Ilmasto- ja ympäristöohjelman (kv 26.10.2009 § 239) sekä Turun kaupunkiseudun rakennemallin 2035 yhteydessä on hyväksytty ja yleiskaavan 2029 (kh 30.9.2013 § 399) sekä Ilmastosuunnitelman 2029 (kv 11.6.2018 § 142) yhteydessä on vahvistettu tavoitteeksi kasvattaa kestävien kulkutapojen kulkumuoto-osuutta Turussa yli 66 % tasolle vuoteen 2030 mennessä vuoden 2016 noin 49 % tasolta. Nämä tavoitteet eivät toteudu, mikäli niitä ei tueta käytännön päätöksillä. Yksi tapa tukea tavoitteen toteutumista on varmistaa asianmukaiset säilytystilat pyörille, skeittilaudoille, skuuteille ja muille vastaaville kulkuvälineille.”