Kaupunkiympäristötoimiala, liikenneinsinööri Jaana Mäkinen 22.1.2021:

Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 19.12.2019 § 507 Turun kaupungin pysäköinnin linjaukset. Kaupunkiympäristötoimiala on linjausten mukaisesti laatinut ehdotuksen asemakaavoituksessa käytettävistä pysäköinnin mitoitusohjeesta. Kaupunginhallitus merkitsi 23.11.2020 § 501 tiedoksi Pysäköinnin mitoitusohjeen ja sen asettamisen nähtäville kuulemista varten samanaikaisesti rakennusjärjestyksen kanssa.

Pysäköinnin mitoittamista koskevat linjaukset

4.1 Pysäköinnin mitoitusohjeen kehittämisen tavoite on edistää ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävää rakentamista ja liikkumista sekä luoda läpinäkyvät ja tasapuoliset kriteerit kaavoituksessa ja lupamenettelyssä vaadittaville pysäköintipaikkamäärille.

4.2 Asumiselle ja muille toiminnoille asetetaan asemakaavoissa vaatimuksia autojen ja polkupyörien pysäköintipaikoista kaupunkirakenteen vyöhykkeen mukaan. Ydinkeskustan kävelyvyöhykkeellä vaaditaan autojen pysäköintipaikkoja vähiten ja kauempana keskustasta ja joukkoliikenteen runkoreiteistä eniten. Pyöräpysäköintipaikkoja vaaditaan eniten keskustassa ja sitä ympäröivällä kävely- ja pyöräilyvyöhykkeellä.

4.3 Pysäköintinormi on ns. miniminormi eli auto- ja pyöräpaikkoja vaaditaan tekemään vähintään tietty määrä. Pysäköintipaikkoja vaaditaan järjestämään suhteessa kerrosalaan. Asunnoille vaaditaan kuitenkin tietty minimäärä auto- ja pyöräpaikkoja kutakin asuntoa kohti.

4.4  Pyöräpysäköinnin kehittämisessä tavoitteena on edistää pyörän valintaa kulkutavaksi. Pyöräpysäköinnin tulee sijaita aina lähellä asuntoa ja matkan määränpäätä ja olla riittävän laadukasta. Pyöräpysäköinnin merkitystä rakentamisessa korostetaan.

4.5 Pysäköintinormiin voidaan myöntää rakennusluvassa joustoja eli pienentää vaadittujen autopaikkojen määrää, jos kohteessa tehdään ratkaisuja, jotka vähentävät autonomistuksen tarvetta ja edistävät kestävää liikkumista. Toisaalta jos autopaikkoja tehdään yli 20 % enemmän kuin normi edellyttää, on kohteen vaikutusta liikenteeseen arvioitava.

4.6 Kaupunginhallitus tekee yksityiskohtaiset päätökset normista, vyöhykkeiden aluerajauksista ja joustojen periaatteista

4.7 Pysäköintinormia noudatetaan uusissa asemakaavoissa ja poikkeamispäätöksissä. Valmisteilla olevia asemakaavoja varten laaditaan siirtymäsäännös.

4.8 Jotta pysäköintinormi saadaan käyttöön kaikessa uudessa rakentamisessa, on se tarkoituksenmukaista viedä rakennusjärjestykseen. Tämän jälkeen on rakennusluvan yhteydessä mahdollista noudattaa normia ja myöntää voimassa olevan asemankaavan mukaisista velvoiteautopaikoista vähäinen poikkeus.

Linjauksessa 5 on lisäksi otettu kantaa keskistettyyn pysäköintiin: ”Kaupunkisuunnittelussa suositaan keskitettyjä pysäköintiratkaisuja, joissa pysäköintipaikat ovat tehokkaassa käytössä. Hyvin sijoitettu keskitetty pysäköinti on keskeinen keino liikkumisen ohjauksessa niin keskustassa kuin asuinalueillakin.”

Linjauksessa 7.1 todetaan, että pysäköinnissä pyritään noudattamaan ”Käyttäjä maksaa”-periaatetta.

Vuorovaikutus pysäköinnin mitoitusohjeen luonnoksesta 2019

Luonnos pysäköinnin mitoitusohjeesta oli nähtävillä samaan aikaan pysäköinnin linjausten kanssa kesällä 2019 nimellä ”Pysäköintinormit”. Luonnokseen ottivat kantaa asukasyhdistykset, Kansallis-yhtiöt, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi, Smart and Wise -hanketiimi, Talonrakennusteollisuus ry, Turun kaupungin pysäköinninvalvonta, Turun polkupyöräilijät ry. ja yksittäiset henkilöt. Yhteenveto kannanotoista on kerätty oheismateriaaliin 1 ” Lausunnot ja kannanotot pysäköinnin linjauksista”, kts. luku 10.

Luonnosvaiheessa otettiin kantaa pysäköintipaikkojen mitoitukseen ja käytön joustavuuteen ja tehostamiseen sekä uudis- että täydennysrakentamisessa. Erityisesti kannanottoja tuli kadunvarsipysäköinnistä, asuinrakennusten pysäköinnistä ja asukaspysäköintijärjestelmästä. Kansallisyhtiöt kaipasi mitoitusohjeeseen mm. selkeitä kriteerejä autopaikkavaatimuksiin annettavista lievennyksistä. Vieraspysäköintiä koskevista vaatimuksista toivottiin myös selkeämpää määrittelyä. Asukasyhdistykset ja pysäköinninvalvonta olivat huolissaan kadunvarsipysäköintipysäköinnin hallitsemattomasta kasvusta, jos tonteille ei vaadita riittävästi pysäköintipaikkoja ja vieraspaikkoja. Pysäköinninvalvonta kiinnitti huomiota siihen, että kiinteistöjen pysäköintipaikkoja myydään ulkopuolisille, eivätkä ne ole sitten enää asukkaiden käytössä. Kiinteistöliiton mukaan ”noin joka kolmannessa taloyhtiössä autopaikkoja ei riitä kaikille, joten niitä jonotetaan. Eniten jonoja on keskustan kerrostaloissa, joista yli puolessa taloyhtiöistä autopaikoille on jonoa.” Liiton mukaan markkinaperusteista ohjausta olisi vahvistettava ja pysäköintipaikkojen rakentamisvelvollisuuksia tulisi keventää. Yhteiskäyttöautojen huomioon ottaminen mitoitusohjeen lievennysperusteena herätti myös kysymyksiä siitä, kuinka asukkaat ottavat tällaiset palvelut käyttöön ja kuinka pitkäksi aikaa taloyhtiöt sitoutuvat yhteiskäyttöautoon. Turun polkupyöräilijät ry piti hyvänä sitä, että pyöräpysäköintipaikkojen määräyksissä on kiinnitetty huomiota pysäköinnin laatutekijöihin, kuten runkolukitukseen. Turpo nosti esiin, että tulevaisuudessa taakkapyörät yms. suurikokoisemmat pyörät tulevat yleistymään ja vaatisivat säilytystilaa enemmänkin kuin mitoitusohjeessa on esitetty. Kiinteistöliitto kertoi lausunnossaan pitävänsä huolestuttavana sitä, että kyselyjen mukaan pyöräpaikat eivät riitä uusissakaan taloyhtiöissä.

Pysäköinnin mitoitusohjeen viimeistelyssä otettiin kannanotoissa esitettyjä näkökohtia huomioon mahdollisuuksien mukaan. Mitoitusohjetta yksinkertaistettiin ja täsmennettiin erityisesti lievennysperusteita ja vieraspysäköintivaatimuksia.

Vuorovaikutus pysäköinnin mitoitusohjeen ehdotuksesta 2020

Ehdotus Pysäköinnin mitoitusohjeeksi (26.10.2020) oli Kerro kantasi-palvelussa joulukuun 2020 ajan kommentoitavana. Samaan aikaan oli virallisesti nähtävillä ehdotus uudeksi rakennusjärjestykseksi, johon on otettu mukaan pysäköinnin mitoitusohje-ehdotuksen keskeiset taulukot autopaikkojen ja pyöräpaikkojen määrästä. Pysäköinnin mitoitusohjeen ehdotukseen saatiin kolme kannanottoa, joista kaksi koski pysäköintiä (oheismateriaali 2) ja yksi rakennusjärjestyksen jätehuoltomääräyksiä. Lisäksi rakennusjärjestyksestä annetuissa lausunnoissa otettiin kantaa pysäköinnin mitoitukseen.

Vieraspysäköinti

Talonrakennusteollisuus ry:n Turun aluetoimiston lausunnossa ja Kerro kantasi-palveluun jätetyissä kannanotoissa pidetään mitoitusohjeen autopaikkavaatimusta liian suurena erityisesti vieraspysäköinnin osalta. Turun aluetoimiston mukaan ”johtuen isosta vieraspaikkavaatimuksesta (1 vieraspaikka/7 asuntoa, muiden paikkojen lisäksi) ja osittain myös asuntokohtaisesta autopaikkavaatimuksesta nyt esitettävät mitoitusohjeet tosiasiallisesti lisäävät pysäköinnin tilantarvetta eivätkä vähennä sitä. ”Turun aluetoimisto kantaa huolta myös pysäköintijärjestelyjen rakennuskustannusten kasvamisesta ja niiden kohdistumisesta kuntalaisille. Aluetoimisto kysyy myös, voisiko pysäköinnin mitoitusta tarkastella laajempina kokonaisuuksina, esimerkiksi korttelikohtaisesti.

Vastaus: Vaatimusta on pienennetty arvoon 1 vieraspaikka/10 asuntoa. Pysäköinnin mitoitusohjeen avulla kussakin asemakaavassa määritetään asumisen tai muun maankäytön ja niiden tarvitsemien aputoimintojen tilantarvetta. Kaavoituksessa ja suunnittelussa tulee luonnollisesti olla lähtökohtana, että kaikki kunkin kiinteistön tarvitsemat toiminnot järjestetään kiinteistön alueella eikä yhteisistä verovaroista kustannetuilla katu- ja puistoalueilla. Kaava-alueen laajuus vaikuttaa siihen, voidaanko asemakaavassa osoittaa toimintojen hoitamiseen kiinteistöjen yhteisjärjestelyjä. Asemakaavassa voidaan poiketa mitoitusohjeen luvuista perustelluista syistä. Näissä tapauksissa pysäköinnistä on laadittava selvitys, jossa tutkitaan ja perustellaan vaihtoehtoiset pysäköintiratkaisut nyt ja tulevaisuudessa. Vieraspysäköintipaikkojen puute on noussut viime vuosina esiin niin asukaspalautteessa kuin esimerkiksi kunnallisen kotihoidon toiminnassa. Mitoitusohjeella ohjataan ottamaan vieraspysäköinti huomioon rakentamisen mitoituksessa suunnittelun alusta alkaen.

Korkotuettu asuntotuotanto

Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy katsoo, että ei ole perusteltua asettaa korkotuettua asumisoikeusasuntotuotantoa eri asemaan suhteessa korkotuettuun vuokra-asuntotuotantoon. Edellytykset ja vaatimukset korkotuetulle asumisoikeusasuntojen tuotannolle on täysin samat kuin vuokra-asuntojen tuotannolle. Korkotuettuun asumisoikeusasumiseen kohdistuu vuokra-asumista vastaavasti vaatimus kohtuuhintaisuudesta.

Vastaus: Autopaikkavaatimukset määrittelevään taulukkoon 1 on lisätty korkotuetun vuokratuotannon rinnalle myös käyttötarkoitus ”korkotuettu asumisoikeustuotanto”.

Pysäköinnin rakentamiskustannukset

Sekä Kerro kantasi-palvelun kannanotoissa että rakennusjärjestyksestä annetuissa lausunnoissa kiinnitetään huomiota siihen, että autopaikkojen rakentaminen etenkin rakenteellisiin pysäköintilaitoksiin nostaa rakentamisen ja asumisen kustannuksia. Rakentamista koskevia normeja toivotaan vähennettäväksi ja markkinaperusteista ohjausta lisättäväksi.

Vastaus: Turun kaupungin pysäköinnin mitoitusohjeessa vaaditaan autopaikkoja rakennettavaksi selkeästi vähemmän kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Osalla viimeisten 20 vuoden aikana rakentuneista alueista, joilla autopaikkoja on vaadittu enemmän, on asukaspalautteen mukaan puutetta pysäköintipaikoista.  Siksi ei mitoitusohjeessa ole nykytilanteessa perusteltua lähteä esitettyä radikaalimpaan vaatimusten muuttamiseen. Markkinaehtoinen pysäköinti toimii aidosti vain sellaisella ympäristössä, jossa ei ole tarjolla halpoja tai ilmaisia pysäköintipaikkoja. Toimivan pysäköintimarkkinan tukeminen niin, että kaikki kaupungin yleiset pysäköintipaikat muutetaan maksulliseksi tai aikarajoitetuksi, ei ole realistista ainakaan lyhyellä aikatähtäimellä.

Pysäköinnin mitoitusohjeen soveltamisala ja siirtymäsäännös

Pysäköinnin mitoitusohjetta käytetään asemakaavoituksessa taustaselvityksenä. Mitoitusohjeesta voidaan kaavoituksen yhteydessä kuitenkin paikallisesti ja perustellusta syystä poiketa, jos asemakaava edellyttää tarkempaa selvitystä tai kaavan sisältö huomioon ottaen poikkeaminen on perusteltua. Pysäköinnin mitoitusohjetta käytetään kaavoituksessa maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisena selvityksenä, joka liittyy liikenteen järjestämistä koskevan sisältövaatimuksen täyttymisen arviointiin (MRL 54.2 §).

Pysäköinnin mitoitusohjeen soveltamisesta rakennuslupamenettelyssä säädetään rakennusjärjestyksessä. Mitoitusohjetta voidaan tapauskohtaisesti käyttää myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia poikkeamispäätöksen edellytyksiä harkittaessa. 

Pysäköinnin mitoitusohjetta käytetään niissä asemakaavoissa, joiden valmistelu alkaa mitoitusohjeen hyväksymispäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Ohjetta voidaan käyttää tapauskohtaisesti myös jo aikaisemmin aloitetuissa asemakaavoissa niiden valmisteluvaiheesta ja sisällöstä riippuen.

Pysäköinnin mitoitusohjeen sisältö

Mitoitusohjeessa on määritelty kaupunkirakenteen vyöhykkeet, joilla vaadittavien autopaikkojen määrä vaihtelee. Vähiten autopaikkoja vaaditaan rakentamaan ydinkeskustassa ja eniten niillä alueilla kauempana keskustasta, joilla joukkoliikenteen palvelutaso on vaatimattomampi. Vyöhykkeet ovat:

• Vyöhyke 1 eli ydinkeskustan kävelyvyöhyke kattaa keskustan tiiveimmän osan – ns. käveltävän keskustan – jolle keskittyvät kaupalliset ja julkiset palvelut ja toiminnot. Maankäyttö on alueella käyttötarkoituksiltaan monipuolista. Palvelut ja toimipaikat ovat hyvin saavutettavia joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä.
• Vyöhyke 2 eli kävely - ja pyöräilyvyöhyke sijaitsee alle 3 kilometrin päässä keskustasta. Maankäyttö on sekoittunutta ja monipuolista kuten ydinkeskustassakin, mutta painottuu enemmän asumiseen.  Palvelut sekä toimipaikat ovat hyvin saavutettavia eri kulkutavoin. Saavutettavuus ei kuitenkaan ole aivan yhtä hyvällä tasolla kuin ydinkeskustan kävelyvyöhykkeellä.
• Vyöhyke 3 eli tehokkaan joukkoliikenteen vyöhyke on alue, jossa on vähintään 15 minuutin vuoroväli arkipäivisin ruuhka-aikana ja jossa etäisyys bussilinjan reitille on enintään 300 m.
• Vyöhyke 4 eli muut alueet, joihin kuuluvat kaikki ne kaupungin alueet, jotka eivät sijaitse edellä mainituilla vyöhykkeillä. Näillä alueilla liikkuminen perustuu enemmän henkilöauton käyttöön kuin vyöhykkeillä 1–3.

Mitoitusohjeessa on taulukot, joissa kerrotaan autojen ja pyörien pysäköintiin vaadittavien pysäköintipaikkojen vähimmäismäärä vyöhykkeittäin ja rakennusten käyttötarkoituksen mukaan. Lisäksi mitoituslukujen käytöstä on annettu soveltamisohjeita. Joustoa mitoitusohjeen perusarvoon voidaan myöntää enintään yhteensä -25 %, jos kohteessa

• on riittävän suuri, keskitetty P-laitos/pysäköintihalli, jossa olevat pysäköintipaikat ovat nimeämättömiä ja mahdollisesti vuorottaiskäytössä
• on asukkaiden käytössä yhteiskäyttöauto tai -autoja
• toteutetaan pyöräpysäköinti laajemmin ja laadukkaammin kuin mitoitusohjeessa.

Pysäköinnin mitoitusohjeen perusteet ja vaikutukset

Mitoitusohjeessa vaaditaan rakentamaan vähemmän autopaikkoja kuin asemakaavoissa on aikaisempina vuosikymmeninä vaadittu. Autopaikkoja ei haluta rakentaa tulevaisuuden tarpeeseen nähden liikaa, ja toisaalta kestäviä liikkumismuotoja halutaan edistää siellä, missä ne ovat todellinen vaihtoehto. Tämän vuoksi pysäköintipaikkavaatimukset vaihtelevat erilaisilla kaupunkirakenteen vyöhykkeillä. Autopaikkavaatimuksen pienentäminen mahdollistaa tiiviimmän kaupunkirakenteen, joka puolestaan on kestävän liikkumisen edellytys. Pyöräpysäköintipaikkojen vähimmäisvaatimukset luovat myös edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.

Pysäköintipaikkojen vähimmäisvaatimukset on määritelty erilaisille käyttötarkoituksille. Autonomistus vaihtelee sekä kaupunkirakenteen vyöhykkeen, rakennustyypin että asukasrakenteen mukaan. Tämä on otettu huomioon pysäköintipaikkavaatimuksissa.

Pysäköintipaikkojen vähimmäisvaatimuksen pienentäminen siirtää harkintaa ja vastuuta autopaikkojen riittävyyden määrittämisestä rakennushankkeeseen ryhtyville. Pysäköintipaikkojen niukempi mitoitus kiinteistöillä voi aiheuttaa suurempaa kysyntää kadunvarsipaikoille, ja tämä pitää ottaa huomioon asekamakaavoissa yleisten alueiden mitoituksessa.

Pysäköinnin mitoitusohje tukee pysäköinnin tehostamista, joukkoliikenteen ja yleisten pysäköintilaitosten kysyntää, ajoneuvoliikenteen määrän ohjaamista sekä kestävän kehityksen mukaista liikkumista. Ohjetta laadittaessa on kiinnitetty huomiota siihen, ettei autopaikkojen toteutusvaatimus olisi esteenä täydennysrakentamiselle, suojeltavien rakennuksien tai monimuotoisen rakennuskannan ylläpitämiselle ja kehittämiselle.

Pysäköinnin mitoitusohjeen, sen tulkinnan ja autopaikkojen laskentatavan selkeyttäminen helpottaa rakennushankkeiden suunnittelua ja rakentamiseen liittyviä viranomaisprosesseja. Jokaisessa asemakaavahankkeessa ei ole jatkossa siis tarpeen erikseen määritellä ja perustella pysäköintimitoitusta, mutta poikkeavissa tapauksissa erillisselvitykseen perustuva mitoitus on edelleen mahdollista.

Liite 1Pysäköinnin mitoitusohje 21.1.2021

Oheismateriaali 1Lausunnot ja kannanotot pysäköinnin linjauksista ja mitoitusohjeen luonnoksesta 2019

Oheismateriaali 2Kannanotot Pysäköinnin mitoitusohjeen ehdotukseen 2020

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen Pysäköinnin mitoitusohjeen käytettäväksi asemakaavoituksessa pysäköintipaikkavaatimusten lähtökohtana. Mitoitusohje otetaan käyttöön kaikissa käynnistettävissä asemakaavoissa, joiden valmistelu alkaa tämän päätöksen tultua lainvoimaiseksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Ruohosen tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 1.2.2021 § 41

PäätösEhdotus hyväksyttiin seuraavin täsmennyksin:

• pienenetään vieraspaikkavaatimusta liitteen 1 kohdassa 3.3.8 (sivu 14) siten, että vieraspaikkavaatimusta koskeva kirjaus on seuraava: ”Vieraspaikkoja on oltava kerros- ja rivitaloissa vähintään yksi 10:tä asuntoa kohti.”,
• muutetaan liitteen 1 sivun 8 viimeinen kappale seuraavaksi: ”Pysäköinnin mitoitusohjeen vaatimukset ovat vähimmäisvaatimuksia. Jos autojen pysäköintipaikkoja halutaan toteuttaa vyöhykkeiden 1, 2 ja 3 kohteissa enemmän kuin 120 % annetun mitoitusohjeen lukumäärästä, on kohteesta laadittava liikenteellisten vaikutusten arviointi ja vaikutusarviointi on hyväksytettävä liikennesuunnitteluyksiköllä. Vaikutusarvioinnissa tarkastellaan sekä kestävän liikkumisen periaatteiden toteutumista että liikenneverkon toimivuutta.”,
• muutetaan liitteen 1 kohdan 1.1 katutilan käyttöä koskeva kirjaus seuraavaksi: ”Katutilan käyttötarkoitus on ensisijaisesti olla liikkumisen väylä jalankululle, pyörille, joukkoliikenteelle, jakeluliikenteelle ja autoliikenteelle, keskustassa tässä järjestyksessä.”

Päätös asiassa tehtiin kahden äänestyksen jälkeen.

Äänestys 1

Ensimmäisessä äänestyksessä asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 9-5.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Elo, Peltonen, Maaskola, Miikkola, Laivoranta, Aaltonen, Euro, Vierimaa ja Ruohonen.

Sundqvistin Vornasen kannattamana tekemän pöydällepanoehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Rinne, Lindfors ja Hassan.

Äänestys 2

Toisessa äänestyksessä kaupunginhallituksen päätökseksi tullut esittelijän kokouksessa täsmentämä päätösehdotus hyväksyttiin äänin 9-5.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän kokouksessa täsmentämän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Elo, Peltonen, Maaskola, Miikkola, Laivoranta, Aaltonen, Euro, Vierimaa ja Ruohonen.

Sundqvistin Vornasen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Rinne, Lindfors ja Hassan:

”Ehdotus hyväksytään seuraavin muutoksin:

• Kerrostalojen ulkoiluvälinevarastoissa tai pyörävarastoissa on varattava tilaa erikoispyörille, kuten kuormapyörille ja pyörän peräkärryille. 1 erikoispaikka/500 k-m2. (taulukko 4, sivu 15 – pohjassa olevan paikkamäärän kaksinkertaistaminen). 
• Työpaikoilla on varattava tilaa erikoispyörille, kuten kuormapyörille ja pyörän peräkärryille. 1 erikoispaikka/1000 k-m2. (taulukko 4, sivu 15 – lisäys pohjaan). 
• Lisätään johdonmukaisuuden vuoksi sana vähintään seuraaviin taulukon 4 lauseisiin: 
  • Kerrostaloissa ulkona sijaitsevista asukkaiden paikoista vähintään 50 % tulee olla runkolukitsemisen mahdollistavia ja esteettömästi saavutettavissa. 
  • Vähintään 50 %:ssa paikoista on oltava runkolukittavat telineet. (taulukko 4, sivu 15 – lisäys pohjaan). 
• Muiden, paitsi ydinkeskustan kävelyvyöhykkeen peruskoulujen osalta muutetaan peruskoulun pyöräpaikkojen mitoitukseksi 1 pp/1-2 oppilasta ja 1 pp/4 työntekijää (taulukko 4, sivu 15 – lisäys pohjassa olevaan paikkamäärään). 
• Lisätään seuraava kirjaus: Peruskouluissa tulee lisäksi toteuttaa asianmukaiset, toimivat säilytystilat skeitti- ja potkulaudoille sekä oppilaiden muille vastaaville kulkuvälineille. Säilytystilat on sijoitettava esteettömästi saavutettaviksi ja mahdollisuuksien mukaan rakennuksen sisäänkäynnin tuntumaan (taulukko 4, sivu 15 – lisäys pohjaan).

Perustelut:

Kaupungin strategian päivittämisen yhteydessä kv päätti 16.4.2018 § 72, että kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä. Kaupungin tavoitteena on vähentää Turun tie- ja katuliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 50 % vuoden 2015 tasosta vuoteen 2029 mennessä (Turun kaupungin ilmastosuunnitelma 2029, kv 11.6.2018 § 142). Turun kaupungin Ilmasto- ja ympäristöohjelman (kv 26.10.2009 § 239) sekä Turun kaupunkiseudun rakennemallin 2035 yhteydessä on hyväksytty ja yleiskaavan 2029 (kh 30.9.2013 § 399) sekä Ilmastosuunnitelman 2029 (kv 11.6.2018 § 142) yhteydessä on vahvistettu tavoitteeksi kasvattaa kestävien kulkutapojen kulkumuoto-osuutta Turussa yli 66 % tasolle vuoteen 2030 mennessä vuoden 2016 noin 49 % tasolta. Nämä tavoitteet eivät toteudu, mikäli niitä ei tueta käytännön päätöksillä. Yksi tapa tukea tavoitteen toteutumista on varmistaa asianmukaiset säilytystilat pyörille, skeittilaudoille, skuuteille ja muille vastaaville kulkuvälineille.”

Liite 2Pysäköinnin mitoitusohje (kh 8.2.2021 § 71)