Maanvuokrasopimus

Vuokranantaja

Turun kaupunki    (kaupunki)

Y-tunnus: 0204819-8

Vuokramies

Peab Oy perustettujen tai perustettavien yhtiön/yhtiöiden lukuun (vuokramies)

Y-tunnus

Osoite:

Kaupungin päätökset

Kaupunginvaltuuston päätös xx.xx.2021 § xxx

päätös on tullut lainvoimaiseksi xx.xx.202

Vuokrasopimuksen kohde ja ympäristön maankäyttö

Turun kaupungin Iso-Heikkilän kaupunginosan (62) korttelin 1. hyväksytyn tonttijaon mukaisen tontin 20 (853-62-1-20), pinta-alaltaan 4180 m2, muodostusosana noin 4180 m2 suuruinen osa tontista 853-62-3-2. Tontti on osoitettu kartalla M 495/ 30.12.2020. Tontin osoite on Artturintasku 2, 20200 Turku.

Tontti on 16.5.2020 voimaan tulleen asemakaavan Kirstinpuisto (2/2013) mukaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta. Viherkerroin vähintään 0,90. Asuntoja ei saa sijoittaa maantasokerrokseen. Rakennuksen maantason kerroskorkeuden on oltava vähintään 4 metriä. Vähintään 50% maantasokerroksen rakennusalasta tulee toteuttaa liike-, palvelu- tai toimistotiloiksi soveltuvana. (AL-1)

Naapuruston osalta todetaan maankäytöstä seuraavaa:

Tontti rajoittuu naapurustoon liitekartan M 495 / 30.12.2020 mukaisesti. Tontti rajoittuu saman kaavan mukaiseen autopaikkojen korttelialueen tonttiin 853-62-1-21, Artturinaukio ja Ruissalontie -nimisiin katualueisiin ja Kirstinpuisto -nimiseen puistoalueeseen (VP). Artturinaukion vastakkaisella puolella on saman kaavan mukainen asuin-, liike- ja toimistorakennustentontti 853-62-3-6 ja Ruissalontien vastakkaisella puolella on asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueen tontti 853-62-28-6, jolla ympäristö säilytetään sekä kaavan Jaakkoo Taara (21/2013) mukainen teollisuus- ja varastorakennusten tontti 853-62-28-11.

Vuokrasopimuksen kohde on tontti, josta myöhemmin käytetään nimitystä vuokra-alue.

Vuokra-aika

Vuokra-aika alkaa kesäkuun 1. päivänä 2021 ja jatkuu joulukuun 31. päivään 2070 saakka, jolloin vuokraus päättyy irtisanomista vaatimatta.

Vuokra-alueen käyttö ja toiminnan määrittely

Vuokra-alue luovutetaan vuokralle käytettäväksi maanvuokralain (258/1966) 3 luvun tarkoittamalla tavalla pääasiallisesti asumistarkoituksiin. Vuokra-alueelle saa asumisen lisäksi sijoittaa korttelialuetta koskevan asemakaavamääräyksen mukaisesti liike- ja toimistotilaa. Vuokra-aluetta ei ilman vuokranantajan nimenomaista etukäteistä suostumusta saa käyttää muuhun käyttötarkoitukseen.

Vuokramies on velvollinen huolehtimaan siitä, että sillä on kaikki toiminnassaan tarvittavat viranomaisluvat ja että se noudattaa toimintaansa liittyviä lainsäädännön ja viranomaisten mahdollisesti asettamia vaatimuksia ja määräyksiä.

Mikäli vuokramies ei saa kaikkia tämän vuokrasopimuksen ehtojen täyttämiseen tai toimintaansa tarvittavia viranomaislupia, vuokramiehen vuokranmaksuvelvollisuus ei pääty, eikä vuokranantaja ole velvollinen palauttamaan mahdollisesti jo maksettuja vuokria vuokramiehelle. Vuokranantaja ei ole myöskään velvollinen korvaamaan vuokramiehelle vuokra-alueen käyttöön liittyvän hankkeen johdosta mahdollisesti aiheutuneita ja aiheutuvia viranomais-, suunnittelu- ja toteuttamiskuluja tai vastaavia kuluja.

Vuokramies on kaupungin vaatiessa velvollinen aitaamaan vuokra-alueen viranomaisten hyväksymällä tavalla.

Vuokrasopimuksen muut ehdot

1. Vuokra

Perusvuokra on sataneljäkymmentäkuusituhatta kolmesataakuusikymmentäyksi ja 61/100 (146.361,61) euroa vuodessa. Vuokra määräytyy 4 %:n mukaan vuokra-alueen pääoma-arvosta (10 190 k-m² * 350 €/k-m² * 1977/1927 * 4 %).

Perusvuokraa peritään porrastetusti seuraavasti:

1.6.2021 – 31.12.2021 väliseltä ajalta:   20 % perusvuokrasta

1.1.2022 – 31.12.2022 väliseltä ajalta:   60 % perusvuokrasta

1.1.2023 alkaen      100 % perusvuokrasta

Edellä mainittu perusvuokra sidotaan viralliseen elinkustannusindeksilukuun 1977 (perusindeksi 1951:10=100) ja vuokra tarkistetaan vuosittain 1.1.2022 alkaen ja sen jälkeen kalenterivuosittain tammikuun 1. päivästä alkaen.

Tarkistettu vuosivuokra saadaan kertomalla edellä mainittu perusvuokra tarkastusajankohtaa edeltäneen joulukuun indeksiluvulla ja jakamalla se edellä mainitulla perusindeksillä.

Vuokraa tarkistettaessa otetaan huomioon indeksin käyttöä koskevan lainsäädännön asettamat rajoitukset.

Kaupungilla on oikeus tarkistaa vuokraa vuokra-alueen käyttötarkoituksessa, kaavamääräyksissä, rakennusoikeudessa, verotuksessa tai muussa sellaisessa seikassa tapahtuvien muutosten johdosta.

Mikäli tontille toteutetaan enemmän kerrosalaa kuin mitä perusvuokran ja perittävän vuokran määrittämisessä on huomioitu tai mitä voimassa oleva kaava sallii, kaupungilla on oikeus tarkistaa perusvuokraa toteutetun kerrosalan mukaisesti.

2. Vuokran maksaminen

Vuotuinen vuokra on maksettava Turun kaupungin tilille kahtena yhtä suurena eränä puolivuosittain toukokuun ja marraskuun kuluessa.

Ellei vuokraerää eräpäivänä suoriteta, vuokramies on velvollinen maksamaan erääntyneelle vuokralle eräpäivästä maksupäivään asti viivästyskorkoa korkolain säännösten mukaisesti ja saamisen velkomisesta aiheutuvat perintäkulut.

3. Muita maksuja

Turun Vesihuolto Oy:llä on oikeus periä vuokramieheltä voimassaolevan taksansa mukaisen, runkolinjasta mahdollisesti rajalle tuodun, ns. tonttijohdon rakentamiskustannuksen välittömästi tämän vuokrasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Lisäksi Turun Vesihuolto Oy:llä on oikeus periä vesihuollon liittymismaksu sen jälkeen, kun liittymissopimus on allekirjoitettu.

Turun kaupunki perii vuokramieheltä vahvistetun taksan mukaisen vuotuisen hulevesimaksun.

4. Vastuu maksamattomista vuokrista

Vuokramies on velvollinen suorittamaan myös ne erääntyneet vuokraerät viivästyskorkoineen, jotka edellinen tämän vuokrasopimuksen vuokramies tai edelliset vuokramiehet ovat jättäneet maksamatta, ei kuitenkaan pidemmältä ajalta kuin kolmelta (3) vuodelta.

5. Vuokraoikeuden siirto

Vuokramiehellä on oikeus kaupunkia kuulematta siirtää vuokraoikeus kaikkine vuokra-alueella olevine rakennuksineen ja laitteineen kolmannelle.

Vuokra-alueella olevien rakennusten omistusoikeutta ei saa luovuttaa vuokraoikeudesta erillään. Maakaaren 14 luvun 3 §:n mukaisen hallinnanjakosopimuksen tekeminen ilman Turun kaupungin suostumusta on kielletty.

Se, jolle vuokraoikeus on siirretty, on velvollinen ilmoittamaan siirrosta Turun kaupungille kuukauden kuluessa siitä, kun siirto on tapahtunut. Ilmoituksen oheen on liitettävä jäljennökset siirtoasiakirjoista.

Edellinen vuokramies vastaa vuokraehtojen täyttämisestä omalta hallinta-ajaltaan ja lisäksi sen jälkeiseltä ajalta niin kauan, kunnes Maanmittauslaitos on kirjannut vuokraoikeuden siirron uuden vuokramiehen nimiin.

Jos vuokraoikeus siirretään ennen kuin tässä vuokrasopimuksessa määrätty vuokra-alueen rakentamisvelvoite on täytetty, vuokramies on velvollinen maksamaan kaupungille kohdan "Sopimussakko ja vahingonkorvaus" mukaisesti määräytyvän sopimussakon. Turun kaupungilla on kuitenkin oikeus harkintansa mukaan perustelluista syistä myöntää alennusta sopimussakkoon tai kokonaan luopua sen perimisestä.

Kaupungilla on vuokraoikeuden siirrosta huolimatta ja kohdan 4. estämättä oikeus saada ja hakea mahdollisesti maksamatta olevat vuokrasaatavansa pantatusta vuokraoikeudesta ja vuokramiehelle kuuluvista rakennuksista ja/tai muusta vakuudesta.

6. Vuokraoikeuden kirjaaminen ja purkava ehto

Vuokraoikeuden kirjaamista on haettava maakaaren (540/1995) mukaan Maanmittauslaitokselta, pääsääntöisesti kuuden (6) kuukauden kuluessa siitä, kun vuokraoikeus on perustettu.

Siirron saaja on velvollinen hakemaan vuokraoikeutensa kirjaamista siten, kuin maakaaressa ja varainsiirtoverolaissa on säädetty.

Mikäli vuokramies sanoo vuokrasopimuksen irti sopimuskautena ja jos se tämän vuokrasopimuksen mukaan on mahdollista, on vuokramies velvollinen kirjauttamaan vuokrasopimuksen lakkaamisen niin, kuin siitä on maakaaressa säädetty, sekä huolehtimaan vuokraoikeuteensa kohdistuvien muiden kuin kaupungille myönnettyjen kiinnitysten kuolettamisesta.

Kaupungilla on oikeus purkaa tämä maanvuokrasopimus, ellei perustettavaa yhtiötä ole perustettu ja ellei vuokramies ole hakenut vuokraoikeuden kirjaamista perustetun yhtiön nimiin kahden vuoden kuluessa tämän maan vuokrasopimuksen allekirjoittamispäivästä lukien.

Kun vuokrasopimus on purettu, on Peab Oy velvollinen kustannuksellaan poistamaan vuokra-alueelta kaiken omistamansa ja luovuttamaan vuokra-alue siistittynä Turun kaupungin vapaaseen hallintaan.

7. Vakuudet

Vuokran suorittamisen ja muiden vuokrasopimusehtojen täyttämisen vakuudeksi on vuokramies velvollinen vaadittaessa antamaan kaupungille kaupungin hyväksymän vakuuden, joka on vaadittaessa uudistettava.

Mikäli vakuuden vakuusarvo ei enää kata perittävän vuotuisen vuokran määrää tai tämän vuokrasopimuksen 1. kohdan mukaista vuokraa tarkistetaan tai vakuus muun syyn johdosta on riittämätön, on vuokramies velvollinen kaupungin niin vaatiessa korottamaan vakuuden rahamäärää, antamaan kaupungin vaatimia lisävakuuksia tai antamaan kaupungin hyväksymän uuden vakuuden.

8. Sitoumus kiinnityksen hakemiseen

Vuokramies sitoutuu hakemaan kustannuksellaan Turun kaupungille osoitetun parhaalle etusijalle vahvistettavan kiinnityksen vuokraoikeuteen ja vuokramiehelle kuuluviin vuokra-alueella oleviin rakennuksiin ja laitteisiin, joka sopimuksen allekirjoitushetkellä on rahamäärältään 170.000,00 euroa.

Samalla vuokramies määrää, että todistuksena edellä mainitun kiinnityksen vahvistamisesta annettavat panttikirjat kirjaamisviranomaisen on luovutettava Turun kaupungille.

9. Panttaussitoumus

Vuokramies luovuttaa ja panttaa edellä mainitut panttikirjat kaupungille vakuudeksi vuotuisen vuokran ja kadun tai tien kunnossa- ja puhtaanapitovelvoitteiden suorittamisesta sekä ympäristönsuojelulain mukaisten velvoitteiden ja muiden sopimusehtojen täyttämisestä viivästyskorkoineen ja perimiskuluineen.

Jos vuokramies jättää tähän vuokrasopimukseen perustuvat edellä mainitut erääntyneet maksut maksamatta, kaupungilla on oikeus vuokramiestä enempää kuulematta voimassa olevan lain mukaisesti hakea pantin nojalla saatavansa parhaaksi katsomallaan tavalla.

10. Alivuokraus

Vuokramiehellä ei ole oikeutta luovuttaa vuokra-aluetta tai sen osaa kolmannen hallintaan.

Vuokramiehellä on kuitenkin oikeus huoneenvuokrasopimuksin vuokrata tai muuten luovuttaa vuokra-alueella olevan rakennuksen tai sen osan hallinta kolmannelle käytettäväksi.

11. Piirustukset

Piirustukset on esitettävä Turun kaupungin hyväksyttäväksi, jos vuokra-alueelle rakennettujen tilojen käyttötarkoitusta muutetaan toiseksi, rakennuksen käyttötarkoitus tai rakennuksen toteutettavaksi aiottu kerrosala poikkeaa kaavasta tai vuokra-alueelle rakennetaan aiemmin hyväksytyn piirustuksen lisäksi.

Tässä tarkoitettu vuokranantajan hyväksyntä ei vapauta vuokramiestä velvollisuudesta hakea säädetyssä järjestyksessä asianmukaiset viranomaisluvat muutoksen toteuttamiseksi.

12. Lämpö- ja porakaivot

Vuokramies on velvollinen huolehtimaan siitä, että sillä on kaikki maaperään porattavan lämpö- tai porakaivon sijoittamiseen tarvittavat viranomaisluvat ja että vuokramies noudattaa niiden sijoittamiseen lainsäädännön ja viranomaisten mahdollisesti asettamia vaatimuksia ja määräyksiä.

13. Rakentamiskelpoisuus, katualueet ym.

Vuokramies on vastuullinen kiinteistön perustamistavan valinnasta, rakennushankkeen suunnitteluun liittyvien maaperätutkimusten ja muiden tutkimusten suorittamisesta, maaperän edellyttämien hankkeiden rakenteellisten ratkaisujen sekä maanalaisten johtojen ja putkien sijainnin selvittämisestä sekä rakentamiskelpoisuuden muusta yksityiskohtaisesta selvittämisestä.

Mikäli tontin uudisrakentamisen johdosta joudutaan tontilla ja/tai sen läheisillä alueilla (katu, puisto, virkistysalue) olevia putkia, johtoja ja vastaavia laitteita siirtämään, poistamaan ja/tai tulppaamaan, vastaa vuokramies näiden toimien kustannuksista. Suunnitelmat on hyväksytettävä ao. johtolaitoksella.

Vuokramies on velvollinen kustannuksellaan poistamaan uudisrakentamisen edellyttämässä laajuudessa vuokra-alueella tai sen maaperässä mahdollisesti olevat vanhat yksittäiset rakenteet, kuten johdot, putket, pylväät, asfaltoinnin tai muut vastaavat.

Mikäli vuokra-alueen maaperästä löytyy laajempia rakenteita (esim. purettujen rakennusten perustukset) tai jätteitä (puu, tiili, betoni, lasi yms.), joiden poistamisesta arvioidaan aiheutuvan merkittäviä kustannuksia, vastaa kaupunki niiden poistamisen kustannuksista edellyttäen, että rakenteiden tai jätteiden poistamisesta kaupungin kustannuksella on sovittu kaupungin kanssa ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Muuten vuokramies vastaa joka tapauksessa yksin kaikista mainituista kustannuksista.

Kaupunki rakentaa kustannuksellaan määräämänään aikana vuokra-alueen kohdalla sijaitsevat kadut katupiirustusten mukaisesti, yleiset sähkö-, vesi-, viemäri- ja kaukolämpöjohdot sekä katuvalaistuksen.

14. Rakentamisvelvollisuus

Rakentamisen vuokra-alueelle tulee pohjautua Kirstinpuiston tontinluovutuskilpailussa esitettyyn kilpailuehdotukseen ”Duo” ottaen huomioon kilpailun jälkeen 30.1. ja 11.2.2019 käydyt neuvottelut ja niissä sovitut suunnitelmien kehittämistarpeet, joiden toteuttamiseen vuokramies on ilmoittanut sitoutuvansa.

Vuokra-alueelle toteutettavissa rakennuksissa perheasuntojen osuuden tulee tonttikohtaisesti olla vähintään 20% asuntotuotannosta. Perheasunnoiksi katsotaan vähintään kahden makuuhuoneen asunto.

Vuokra-alueelle on rakennettava hyväksyttyjen piirustusten, rakennusjärjestyksen, edellisessä kappaleessa esitetyn perheasuntovaatimuksen sekä vuokrasopimuksen liitteenä mahdollisesti annettujen rakentamisohjeiden mukaisesti vähintään 60 % sallitusta enimmäisrakennusoikeudesta 10 190 k-m2 viiden vuoden kuluessa vuokrakauden alkamisesta lukien siten, että rakennuslupaviranomainen voi suorittaa käyttöönottokatselmuksen mainittuun määräaikaan mennessä uhalla, että vuotuinen vuokra kuudennen vuokravuoden alusta lukien korotetaan kaksinkertaiseksi, kunnes mainittu rakentamisvelvoite on täytetty.

Rakennusta ei saa kaupungin suostumuksetta osittainkaan purkaa. Jos rakennus puretaan, palaa tai se muutoin tuhoutuu joko kokonaan tai osittain, se on rakennettava uudelleen kolmen vuoden kuluessa uhalla, että vuokra seuraavan vuokravuoden alusta lukien korotetaan kaksinkertaiseksi, kunnes mainittu rakentamisvelvoite on täytetty. Jos rakennuksen purkaminen on tapahtunut ilman kaupungin suostumusta, vuokramies on lisäksi velvollinen suorittamaan kaupungille sopimussakkona vuotuisen vuokran kaksinkertaisena.

Edellä tämän kohdan 3. ja 4. kappaleissa mainittujen seuraamusten lisäksi kaupungilla on oikeus purkaa tai sanoa tämä sopimus irti kohdassa "Sopimuksen purkaminen tai irtisanominen" mainituin edellytyksin.

15. Kasvusto

Vuokra-alueella tämän vuokrasopimuksen vuokra-ajan alkamishetkellä olevat puut ovat kaupungin omaisuutta.

Vuokramiehen istuttamat hedelmäpuut, jalommat koristepuut, marjapensaat tai muut arvokkaammat kasvit ovat vuokramiehen omaisuutta.

Vuokramiehellä on oikeus kaataa rakennuksien, kulkuteiden ja johtoalueiden alueelta puut parhaaksi katsomallaan tavalla, sitten kun maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämät luvat puiden kaatamiselle on saatu.

Vuokramies on velvollinen lunastamaan rakennustyön yhteydessä kaadetut kaupungin omistamat puut käyvästä hinnasta.

Turun kaupungilla on oikeus määrätä, että istutettavaksi määrätyt tai luonnontilaan jäävät vuokra-alueen osat on rakennustyön ajaksi tarpeellisin osin aidattava.

Vuokra-alueen rakentamattomalla osalla kasvavia puita ei saa vahingoittaa eikä Turun kaupungin luvatta kaataa.

16. Hoitovelvollisuus

Vuokramies on velvollinen pitämään vuokra-alueen ja vuokra-alueella olevat rakennukset ja muut rakenteet sekä alueen rakentamattoman osan hyvässä kunnossa sekä noudattamaan kaupungin niiden hoidosta antamia määräyksiä.

Vuokramies on velvollinen tarkastamaan vuokra-alueella olevien puiden kuntoa ja tarvittaessa ryhtymään toimenpiteisiin vahingonvaaran torjumiseksi.

Mikäli edellä mainittua omaisuutta on hoidettu huonosti, vuokramies on velvollinen välittömästi korvaamaan tästä kaupungille tai kolmannelle aiheutuneen vahingon.

Muilta osin vuokramiehen hoitovelvollisuuden laiminlyönnistä ja siitä aiheutuvista seuraamuksista on säädetty maanvuokralaissa ja sovittu tämän vuokrasopimuksen kohdassa "Sopimussakko ja vahingonkorvaus"

17. Kadun ja yleisen alueen kunnossa- ja puhtaanapitovelvollisuus

Vuokramies vastaa vuokra-alueen kohdalla olevan kadun, yleiseen käyttöön luovuttamisesta riippumatta, kunnossa- ja puhtaanapidosta siten, kuin laissa kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta on säädetty ja myös kadulta tai tieltä vuokra-alueelle johtavan tien kunnossa- ja puhtaanapidosta. Tähän velvollisuuteen kuuluu myös lumen poistaminen ja talvihiekoitus sekä vuokra-alueen katuosuudella mahdollisesti olevien istutusten ja nurmikon hoito.

18. Ympäristösuojelulain mukainen ilmoitus sekä pilaantuneen maa-aineksen ja pohjaveden käsittely

Ympäristönsuojelulain 139 § mukaisesti kaupunki ilmoittaa, että vuokra-alue on ollut 1950-1960-luvuilta saakka yhdyskuntateknisessä huolto- ja varastokäytössä. Alueella on tehty ympäristöteknisiä selvityksiä, joiden perusteella maaperässä on todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sekä paikoin jätejakeita. Laaditun maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteella alueella on paikoin maaperän kunnostustarve ja lisäksi haitta-aineet on otettava huomioon kaikessa rakentamisessa ja kaivettujen maiden käsittelyssä ja sijoittamisessa.

Kaupunki on laatinut vuokra-alueen maaperän kunnostussuunnitelman sekä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta.  Kaupunki vastaa viranomaisen antaman pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan päätöksen (7810-2020, 30.10.2020) mukaisista vuokra-alueen maa-alueen puhdistuskustannuksista. Vastattaviin kustannuksiin kuuluvat maaperän pilaantuneisuudesta (haitta-ainepitoisuus yli VNa 214/2007 alemman ohjearvon) aiheutuvat, alueen rakentamisen edellyttämästä normaa­lis­ta maanrakentamisesta poikkeavat lisäkustannukset, kuten ympäristöteknisen valvojan kustannukset sekä pilaantuneen maa-aineksen kuljettamisesta ja vastaanottamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätettä sisältävien kaivumassojen osalta kaupunki vastaa kustannuksista siltä osin, kun haitta-ainepitoisuudet ylittävät VNa 214/2007 alemmat ohjearvot.

Selvyyden vuoksi todetaan, että VNa 214/2007 alemman ohjearvon alittavista (nk. kynnysarvomaiden) haitta-ainepitoisuuksista aiheutuvia toimenpiteitä tai kustannuksia ei pidetä tässä tarkoitettuna pilaantuneen maaperän puhdistamisena. Vuokramiehen on otettava kynnysarvomaat huomioon kaikessa maarakentamisessa. Vuokramies vastaa kynnysarvomaiden kuljetuksesta ja käsittelystä aiheutuvista kustannuksista.

Puhdistuksen toteuttaa vuokramies taloudellisesti edullisimmalla tavalla siten, että puhdistaminen ei aiheuta viivästyksiä vuokramiehen tontilla toteuttamalle rakennushankkeelle. Kaupunki osoittaa kohteelle puhdistustyön ympäristöteknisen valvojan ja vastaa tämän kustannuksista suoraan.  Kaupunki ei vastaa puhdistuskustannuksista, jotka eivät perustu asianomaisen viranomaisen päätökseen (7810-2020, 30.10.2020) tai ole tehty kaupungin osoittaman ympäristöteknisen valvojan ohjauksessa. Kaupunki ei myöskään vastaa maamassojen poistosta ja kuljetuksesta aiheutuneista kustannuksista siltä osin, kun ne aiheutuvat yksinomaan rakennushankkeen toteuttamisesta eikä siltä osin, kun vuokramies säästää rakennushankkeeseen muutoin sitoutuvia kustannuksia (esim. pilaantuneen maan kaivu- ja kuljetuskustannukset siltä osin, kun ne toteutettaisiin rakennushankkeen toteuttamiseksi myös ilman pilaantuneen maan puhdistamista).

Edellä tarkoitettujen puhdistuskustannusten lisäksi kaupunki vastaa ylimääräisistä kaivu- ja täyttökustannuksista niiltä osin, kun vuokra-alueelta joudutaan poistamaan pilaantumisen vuoksi maamassoja, jotka muutoin voisivat rakennussuunnitelman mukaan jäädä koskemattomiksi (ns. ylisyvät kaivannot). Ylisyvien kaivantojen täytön osalta kaupunki vastaa kuljetus-, tasoittamis- ja mahdollisista tiivistyskustannuksista sekä ominaisuuksiltaan poistettua maa-ainesta vastaavan pilaantumattoman maa-aineksen kustannuksista. Ensisijaisesti käytetään alueella mahdollisesti olevia hyödyntämiskelpoisia kaivumassoja. Mikäli vuokramies haluaa käyttää ylisyvien kaivantojen täyttämiseen ominaisuuksiltaan parempilaatuista täyttömaata, maksaa kaupunki puolet täyttömaan kustannuksista. Täytön osalta sovelletaan soveltuvin osin edellisessä kappaleessa sovittua menettelytapaa.

Pilaantuneen maan puhdistamiseen liittyvien kustannusten laskuttamisesta sekä mahdollisista muista puhdistamiseen liittyvistä kustannuksista tulee olla yhteydessä hankkeelle nimettyyn kaupungin yhteyshenkilöön ennen toimenpiteeseen ryhtymistä.

Jos pilaantuneen maan puhdistaminen jää ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaisesti kaupungin hoidettavaksi, kaupunki kilpailuttaa puhdistusurakan lain julkisista hankinnoista mukaisesti. Mikäli kaupungin suorittama puhdistusurakan hankintalain mukainen kilpailuttaminen ja sen jälkeinen puhdistustyö aiheuttaa viivästyksiä tontin rakentamisen aloittamiseen, kaupunki ei ole miltään osin vastuussa tästä viivästyksestä vuokramiehelle mahdollisesti aiheutuneista lisäkustannuksista tai vahingoista.

19. Maaperän ja pohjaveden pilaamiskielto

Vuokramies on velvollinen huolehtimaan siitä, että vuokra-alue ei vuokramiehen toimesta saastu eikä muutoinkaan pilaannu.

Mikäli vuokra-alue tai sen osa on kuitenkin vuokra-aikana ympäristönsuojelulain 16 tai 17 §:n tarkoittamalla tavalla pilaantunut, vuokramies on velvollinen huolehtimaan alueen puhdistamisesta siten kuin ympäristönsuojelulain 133 §:ssä säädetään.

Vuokramiehen on ympäristönsuojelulain 134 §:n mukaisesti välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle, jos maahan tai pohjaveteen on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista.

Mikäli vuokramies laiminlyö tässä tarkoitetun velvollisuutensa, kaupungilla on oikeus toteuttaa puhdistaminen vuokramiehen lukuun ja periä toimenpiteestä aiheutuneet kustannukset vuokramieheltä.

Kaupungin vaatiessa vuokramies on velvollinen toimittamaan kustannuksellaan kaupungille ennen vuokra-ajan päättymistä kaupungin hyväksymän tutkimuslaitoksen tekemän selvityksen vuokra-alueen maaperän puhtaudesta.

20. Katselmukset

Kaupungin viranomaisilla on oikeus pitää vuokra-alueella katselmuksia ja tarkastuksia vuokra-alueen ja rakennusten kuntoisuuden ja vuokraehtojen täyttämisen toteamiseksi. Vuokramies on velvollinen sallimaan asianomaisille pääsyn vuokra-alueelle ja siellä oleviin rakennuksiin. Vuokramiehellä on oikeus osallistua kaupungin viranomaisten kanssa katselmuksiin.

Jos katselmus on aiheuttanut muistutuksia, on vuokramies velvollinen korjaamaan puutteellisuudet kaupungin määräämässä ajassa.

21. Yhdyskuntaa palvelevat johdot yms.

Vuokramies on velvollinen sallimaan korvauksetta yhdyskuntaa palvelevien viemärin, vesi-, puhelin- ja sähköjohtojen sekä muiden sellaisten johtojen ja näihin liittyvien laitteiden, kiinnikkeiden ja tukien sijoittamisen vuokra-alueelle ja vuokra-alueella oleviin rakennuksiin sekä näiden tarpeellisen huollon. Vuokramiehelle korvataan em. toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuvat välittömät vahingot.

Kaupungilla on oikeus vuokramiestä enempää kuulematta merkitä edellä mainitut oikeudet rasitteena kiinteistörekisteriin.

22. Pintavedet

Vuokramiehen tulee huolehtia kustannuksellaan tonttiviemäröintinsä yhteydessä vuokra-alueeseen rajoittuvilta puistoalueilta sekä jalankulkupoluilta, joilla ei ole yleistä viemäriverkkoa, vuokra-alueelle mahdollisesti valuvien pintavesien poisjohtamisesta.

23. Luiskat

Mikäli katujen rakentaminen vahvistettujen suunnitelmien mukaan vaatii kadun ja vuokra-alueen pihatason korkeuseroista johtuen joko penger- tai leikkausluiskan ulottamista vuokra-alueelle, on vuokramiehen sallittava tämä korvauksetta.

24. Naapurin oikeudet ja velvollisuudet

Naapurialueen omistajalla tai haltijalla on oikeus käyttää vuokra-aluetta tarpeelliselta osalta vuokra-alueen rajaan mahdollisesti ulottuvan seinän ja vesikaton rakentamis-, huolto-, korjaus- ym. töiden suorittamista varten. Naapuri on velvollinen korjaamaan ja korvaamaan aiheuttamansa vahingon.

Vuokramiehellä on oikeus ulottaa vuokra-alueen rajaan kiinni rakennettaessa räystäs ja routalevy enintään 500 mm naapurialueelle, mikäli kaupunki omistaa kyseessä olevan naapurialueen. Naapurialueen omistajalla tai haltijalla on puolestaan oikeus ulottaa vuokra-alueen rajaan kiinni rakennettaessa räystäs ja routalevy enintään 500 mm tämän vuokrasopimuksen mukaiselle vuokra-alueelle.

25. Vuokra-alueen myyminen ja uudelleen vuokraus

Kaupunki sitoutuu olemaan myymättä vuokra-aluetta kolmannelle vuokra-ajan kuluessa.

Vuokramiehellä, joka on täyttänyt tämän sopimuksen mukaiset velvoitteensa, on etuoikeus vuokra-ajan päättyessä saada vuokra-alue vuokralle, mikäli se luovutetaan uudelleen vuokralle samanlaiseen tarkoitukseen, tällöin päätettävillä ehdoilla.

26. Sopimuksen purkaminen tai irtisanominen

Maanvuokralain 54 §:n mukaan, jos vuokrasopimuksessa on sovittu vuokralaisen rakentamisvelvollisuuden laajuudesta ja sen täyttämisajasta, mutta vuokralainen ei ole sovitussa ajassa täyttänyt velvollisuuttaan, vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus. Oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen ei kuitenkaan ole, jos vuokralaisen laiminlyönti on vähäinen.

Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus raukeaa, jos vuokralainen on korjannut laiminlyöntinsä ennen kuin vuokranantaja on 1 momentissa tarkoitetulla perusteella purkanut vuokrasopimuksen.

Muuten tämän vuokrasopimuksen purkamisesta ja irtisanomisesta on voimassa, mitä maanvuokralaissa on säädetty.

27. Toimenpiteet vuokrasuhteen päättyessä

Kun vuokrasopimus päättyy, kaupunki on velvollinen lunastamaan itselleen vuokra-alueella olevat vuokramiehen omistamat rakennukset sekä hänen rakentamansa pysyvään käyttöön tarkoitetut laitteet ja laitokset. Lunastusvelvollisuus ei käsitä ilmeisiä ylellisyyslaitteita eikä rakennuksia, laitteita ja laitoksia, joita on käytetty muuhun kuin vuokrasopimuksen tarkoitukseen tai rakennettu ilman asianmukaista lupaa tai lupaehtojen vastaisesti.

Lunastushintana maksetaan edellä mainittujen lunastuskohteiden niin kutsuttu tekninen arvo eikä siinä huomioida maan arvon kohoamista, eikä ylellisyyslaitteita.

Milloin kaupunki on ilmoittanut vuokramiehelle olevansa halukas vuokra-ajan pidentämiseen vähintään 15 vuodeksi entisin ehdoin taikka edellisen sopimuksen päättymisestä välittömästi alkavan uuden vähintään 15 vuotta kestävän vuokrasopimuksen tekemiseen oleellisesti entisin ehdoin sellaisesta vuokrasta, joka ei ylitä vuokra-alueen käypää vuokraa uudelleen vuokraamisen ajankohtana, mutta vuokramies ei ole hyväksynyt tarjousta, kaupunki ei ole velvollinen suorittamaan lunastusta. Kaupunki ei myöskään ole lunastusvelvollinen edellä mainittujen pidennysten jälkeen. Molemmissa edellä mainituissa tapauksissa vuokramies on velvollinen vuokrasuhteen päättyessä viemään pois omistamansa rakennukset, rakenteet, laitteet ja laitokset sekä panemaan niiden paikan kuntoon. Jollei rakennuksia, rakenteita, laitteita ja laitoksia poisteta kuuden kuukauden kuluessa vuokrasuhteen päättymisestä, on kaupungilla oikeus vuokramiehen lukuun myydä ne sekä vuokra-alueelle ja rakennuksiin jäänyt irtaimisto julkisella huutokaupalla ja huolehtia paikan kuntoonpanosta vuokramiehen kustannuksella.

Jos vuokraoikeus vuokra-alueeseen ja sillä oleviin vuokramiehen rakennuksiin on kiinnitetty velasta, suorittaa kaupunki kiinnityksenhaltijan sitä ajoissa vaatiessa edellä mainitun lunastushinnan siten, että siitä välittömäsi kiinnityksenhaltijalle maksetaan kiinnitetyn saamisen määrä korkoineen ja kuluineen etusijan mukaan enintään kuitenkin lunastushinnan enimmäismäärään saakka, minkä jälkeen mahdollinen ylijäämä tulee vuokramiehelle.

28. Ilmoitukset ja tiedonannot

Vuokramiehen on viivytyksettä ilmoitettava kirjallisesti Turun kaupungille nimeään ja kotipaikkaa sekä yhteydenotto-osoitettaan ja laskutusosoitettaan koskevat muutokset.

Kaupungilla on oikeus antaa vuokramiehelle tähän sopimukseen perustuvat tiedonannot, ilmoitukset ja kehotukset lähettämällä ne vuokramiehen viimeksi kaupungille ilmoittamaan yhteydenotto-osoitteeseen. Maksukehotukset lähetetään kuitenkin laskutusosoitteeseen. Tiedoksiannon katsotaan tällöin saapuneen vastaanottajalle viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisen jälkeen.

Kaupungilla on oikeus pyydettäessä antaa tähän sopimukseen perustuvia tietoja kolmannelle.

29. Sopimussakko ja vahingonkorvaus

Vuokramies on velvollinen korvaamaan kaiken tuottamuksellaan tai sopimusrikkomuksellaan vuokranantajalle aiheuttamansa vahingon sekä korvaamaan siitä johtuneet palkka- ja muut kustannukset.

Jos vuokramies muulla kuin edellä kohdassa "Rakentamisvelvollisuus" mainituin tavoin rikkoo tämän sopimuksen ehtoja tai sen nojalla annettuja määräyksiä, hän on velvollinen maksamaan kaupungille paitsi vahingonkorvausta, myös sopimussakkoa, joka on määrältään sen hetkinen vuotuinen vuokra viisinkertaisena, sekä kaupungille asiasta aiheutuneet palkka- ja muut kustannukset.

Sopimussakon suorittamalla vuokramies ei vapaudu tämän vuokrasopimuksen mukaisista velvollisuuksistaan.

30. Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tästä vuokrasopimuksesta johtuvat erimielisyydet ja riidanalaiset vuokra-, korvaus- ja sopimussakkokysymykset ratkaisee ensimmäisenä oikeusasteena Varsinais-Suomen käräjäoikeus.

31. Autopaikkojen järjestäminen

Asemakaavamääräyksissä vaadituista autopaikoista tulee tontille sijoittaa asemakaavassa suluissa olevan prosenttiluvun osoittama osuus. Loput autopaikat on sijoitettava LPA- tai a-alueille enintään 300 metrin etäisyydelle tontin rajasta.

Vuokramies vastaa tontille toteutettavan rakennushankkeen autopaikkojen järjestämisestä, siitä aiheutuvista kustannuksista sekä mahdollisesti vaadittavien väliaikaisten autopaikkojen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista.

32. Osto-optio

Vuokramiehelle myönnetään osto-optio vuokra-alueeseen. Osto-optio on voimassa 31.12.2023 asti. Osto-optio käsittää koko tontin eikä tontin määräosia myydä erillisinä.

Osto-option voimassaollessa kauppahinta määritellään tontin rakennusoikeuden mukaan. Kauppahintana käytetään kerrosneliöiden osalta 350 €/k-m2. Kauppahinta sidotaan viralliseen elinkustannusindeksilukuun 1927 (perusindeksi 1951:10=100) ja tarkistetaan kaupantekohetkellä viimeksi vahvistettuun elinkustannusindeksin pistelukuun, mikäli pisteluku on noussut. Mikäli tontille toteutetaan enemmän kerrosalaa mitä voimassa oleva kaava sallii, kaupungilla on oikeus tarkistaa kauppahintaa toteutetun kerrosalan mukaisesti.

Kauppakirja laaditaan kaupungin soveltamien vakioehtojen mukaisesti täydennettynä tarvittaessa tonttikohtaisilla ehdoilla. Tontin myynnistä teetetään erillinen päätös Turun kaupungilla.

Tätä vuokrasopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, toinen kaupungille ja toinen vuokramiehelle.

Turussa

TURUN KAUPUNKI

Kaupungin puolesta

Tämän vuokrasopimuksen hyväksymme ja sitoudumme sitä tarkoin noudattamaan.

Paikka ja aika edellä mainitut

Arrendeavtal

Arrendegivare

Åbo stad    (staden)

FO-nummer: 0204819-8

Arrendator

Peab Oy för bolag som grundats eller ska grundas (arrendator)

FO-nummer

Adress:

Stadens beslut

Stadsfullmäktiges beslut xx.xx.2021 § xxx

fullmäktiges beslut har vunnit laga kraft xx.xx.202

Objekt för arrendeavtalet och markanvändning i omgivningen

Tomt 20 (853-62-1-20) i kvarter 1 i Åbo stadsdel Storheikkilä (62), en ca 4 180 m2 stor del av tomt 853-62-3-2. Tomten har anvisats på kartan M 495/ 30.12.2020. Tomtens adress är Artturintasku 2, 20200 Åbo.

Tomten är ett kvartersområde för bostads-, affärs- och kontorsbyggnader enligt detaljplanen ”Kirstiparken” (2/2013) som trädde i kraft 16.5.2020. Grönfaktor minst 0,90. Bostäder får inte placeras på markplanet. Våningshöjden på markplanet ska vara minst 4 meter. Minst 50 % av byggnadsytan på markplanet ska byggas så att den lämpar sig för affärs-, service- eller kontorslokaler. (AL-1)

För grannskapets del konstateras följande gällande markanvändningen:

Tomten avgränsar mot grannen enligt kartbilaga M 495/ 30.12.2020. Tomten avgränsar mot tomten 853-62-1-21 i kvartersområdet för bilplatser, gatuområdena Arthursplan och Runsalavägen samt parkområdet Kirstiparken (VP). På andra sidan av Arthursplan ligger enligt samma detaljplan tomten 853-62-3-6 för bostads-, affärs- och kontorsbyggnader och på andra sidan av Runsalavägen ligger tomten 853-62-28-6 i kvartersområdet för flervåningshus och radhus, på vilket miljön bevaras samt tomten 853-62-28-11 för industri- och lagerbyggnader enligt detaljplanen Jaakkoo Taara (21/2013).

Objektet för arrendeavtalet är en tomt som nedan benämns arrendeområde.

Arrendetid

Arrendetiden börjar den 1 juni 2021 och fortsätter till den 31 december 2070, varefter arrendet upphör utan krav på uppsägning.

Användning av arrendeområdet och bestämmande av verksamheten

Arrendeområdet arrenderas ut på det sätt som avses i kapitel 3 i jordlegolagen (258/1966) i huvudsak för boende. I arrendeområdet får utöver bostäder placeras affärs- och kontorslokaler i enlighet med detaljplanebestämmelserna för kvartersområdet. Arrendeområdet får inte utan arrendegivarens på förhand utfärdade samtycke användas till andra ändamål än det som bestäms i avtalet.

Arrendatorn är skyldig att se till att den har beviljats alla myndighetstillstånd som behövs för verksamheten och att eventuella krav och bestämmelser som förekommer i lagstiftning eller ges av myndigheterna iakttas i utövandet av verksamheten.

Om arrendatorn inte beviljas alla myndighetstillstånd som behövs för verksamheten, upphör arrendatorns skyldighet att betala arrende ändå inte, och arrendegivaren är inte skyldig att återbetala eventuella redan betalda arrendeavgifter till arrendatorn. Arrendegivaren är inte heller skyldig att kompensera arrendatorn för eventuella myndighets-, planerings- och genomförandekostnader eller motsvarande kostnader som har förorsakats och förorsakas för arrendatorn med anledning av ett projekt som hänför sig till användning av arrendeområdet.

Arrendatorn är skyldig att inhägna området på ett sätt som godkänts av myndigheterna, ifall Åbo stad kräver att området ska inhägnas.

Arrendeavtalets övriga villkor

1. Arrendeavgift

Grundavgiften är hundrafyrtiosextusen trehundrasextioen och 61/100 (146.361,61) euro per år. Arrendeavgiften bestäms enligt 4% av arrendeområdets kapitalvärde (10 190 v-m² * 350 €/v-m² * 1977/1927 * 4 %).

Grundavgiften uppbärs i faser enligt följande:

för tiden 1.6.2021 – 31.12.2021:   20 % av grundavgiften

för tiden 1.1.2022 – 31.12.2022:   60 % av grundavgiften

från 1.1.2023      100% av grundavgiften

Den ovannämnda grundavgiften binds till det officiella levnadskostnadsindexet 1977 (basindex 1951:10=100) och avgiften justeras årligen från och med 1.1.2022 och efter det varje kalenderår från och med den 1 januari.

Den justerade årliga arrendeavgiften räknas ut genom att man multiplicerar ovannämnda grundavgift med indextalet för föregående decembermånad och sedan dividerar det med det ovannämnda basindexet.

Vid justeringen av arrendeavgiften tas i beaktande de begränsningar som lagstiftningen som gäller indexet ställer på användningen av indexet.

Staden har rätt att justera arrendeavgiften för arrendeområdet då det sker förändringar i användningssyftet för arrendeområdet, detaljplanen för arrendeområdet, byggrätten som gäller arrendeområdet, beskattningen eller ändringar i övriga dylika omständigheter.

Ifall på tomten byggs mera våningsyta än grundavgiften och den våningsyta som beaktats vid bestämmandet av arrendeavgiften eller den gällande detaljplanen tillåter, har staden rätt att justera arrendeavgiften enligt den byggda våningsytan.

2. Betalning av arrendeavgiften

Den årliga arrendeavgiften ska betalas till Åbo stads konto i två lika stora rater varje halvår i maj och i november.

Om inte arrenderaten betalas senast under förfallodagen, är arrendatorn skyldig att betala förseningsränta för den försenade arrendeavgiften från förfallodagen fram tills betalningsdagen enligt bestämmelserna i räntelagen och därtill betala kostnaderna för uppbärandet av fordringen.

3. Övriga avgifter

Åbo Vattenförsörjning Ab har rätt att omedelbart efter undertecknandet av detta arrendeavtal uppbära en avgift enligt sin gällande taxa för kostnaderna för byggandet av en s.k. tomtledning, som eventuellt dras från stomlinjen till gränsen. Därtill har Åbo Vattenförsörjning Ab rätt att uppbära en avgift för anslutning till vattenförsörjningsnätverket efter att ett anslutningsavtal har undertecknats.

Åbo stad uppbär av arrendatorn en årlig dagvattenavgift enligt den bekräftade taxan.

4. Ansvar för obetalda arrendeavgifter

Arrendatorn är skyldig att prestera även de förfallna arrendeavgifter som föregående arrendator i detta avtal försummat att betala, dock inte för en längre tid än de tre (3) senaste åren.

5. Överföring av arrenderätt

Arrendatorn har rätt att utan att höra staden, överföra arrenderätten med alla de byggnader och anordningar som finns på området, till en tredje part.

Äganderätten för byggnaderna på arrendeområdet får inte överlåtas separat från arrenderätten. Uppgörande av ett avtal om delning av besittningen enligt kapitel 14 § 3 i jordabalken utan Åbo stads samtycke är förbjudet.

Den som arrenderätten har överförts till är skyldig att meddela om överföringen till Åbo stad inom en månad från att överföringen skett. Till meddelandet om överföring ska bifogas kopior av handlingarna som gäller överföringen.

Den föregående arrendatorn ansvarar för att arrendevillkoren möts för den tid som hen besitter området och därtill för tiden efter det tills Lantmäteriverket har registrerat överföringen av arrenderätten i den nya arrendatorns namn.

Om arrenderätten överförs innan den byggnadsskyldighet gällande arrendeområdet som bestäms i detta arrendeavtal har fullgjorts, är arrendatorn skyldig att betala ett avtalsvite enligt punkten ”Avtalsvite och skadestånd”. Åbo stad har dock rätt att enligt egen bedömning av grundade skäl bevilja sänkning av avtalsvitet eller helt låta bli att uppbära det.

Staden har trots överföringen av arrenderätten och utan hinder av punkt 4 rätt att få och ansöka om att få eventuella hyresfordringar betalda från den pantbelagda arrenderätten och fastigheter och/eller övriga säkerheter som tillhör arrendatorn.

6. Registrering av arrenderätten och hävande villkor

Registreringen av arrendeavtalet ska enligt jordabalken (540/1995) ansökas av Lantmäteriverket, i huvudregel inom sex (6) månader från att arrenderätten har grundats.

Den part som mottar överföringen är skyldig att ansöka om registrering av arrenderätten av Lantmäteriverket på det sätt som bestäms i jordabalken och lagen om överlåtelseskatt.

Ifall arrendatorn säger upp arrendeavtalet under avtalsperioden och om det enligt detta arrendeavtal är möjligt, är arrendatorn skyldig att på egen bekostnad låta registrera att arrendeavtalet upphört på det sätt som bestäms i jordabalken samt därtill se till att inteckningar som rör hens arrenderätt och beviljats en annan än staden, dödas.

Staden har rätt att upplösa detta arrendeavtal om inte det bolag som ska grundas grundats och arrendatorn inte ansökt om registrering av arrenderätten i ett grundat bolags namn inom två år från den dag då detta arrendeavtal undertecknats.

Då arrendeavtalet lösts upp är Peab Oy skyldig att på egen bekostnad avlägsna allt som den äger på arrendeområdet och överlåta arrendeområdet i snyggt skick till Åbo stads fria bruk.

7. Säkerheter

Som säkerhet för presteringen av arrendeavgiften och mötandet av de andra villkoren i arrendeavtalet, är arrendatorn skyldig att då det krävs ställa staden en säkerhet som staden godkänner och som kan förnyas då det krävs.

Ifall säkerhetens säkerhetsvärde inte längre täcker den årliga arrendeavgiften eller arrendeavgiften enligt punkt 1 i detta arrendeavtal justeras eller säkerheten av annan orsak är otillräcklig, är arrendatorn skyldig att då staden så kräver, öka beloppet för säkerhetens värde, ge staden den tilläggssäkerhet som den kräver eller ställa en ny säkerhet som staden godkänner.

8. Förbindelse till att ansöka inteckning

Arrendatorn förbinder sig till att på egen bekostnad ansöka om inteckning av arrenderätt med bästa företrädesrätt för Åbo stad och för arrendatorns inteckning av de byggnader och apparater som finns på arrendeområdet, vilka vid tidpunkten för undertecknandet av avtalet uppgår till ett belopp på 170.000,00 euro.

Samtidigt bestämmer arrendatorn att pantbrev som bekräftar ovannämnda inteckning, ska överlåtas till Åbo stad av den myndighet som utför registreringen.

9. Pantförbindelse

Arrendatorn överlåter och pantsätter de ovannämnda pantbreven till staden som säkerhet för prestationen av årsarrendet, prestationen av underhålls- och renhållningsskyldigheten samt som säkerhet för prestation av skyldigheter enligt miljöskyddslagen och uppfyllandet av övriga avtalsvillkor med föreningsränta och uppbäringskostnader.

Om arrendatorn inte presterar de ovannämnda förfallna avgifterna som grundar sig på detta avtal, har staden enligt den gällande lagstiftningen rätt att utan att ytterligare höra arrendatorn, genom pant indriva sina fordringar på det sätt som staden anser vara bäst.

10. Utarrendering

Arrendatorn har inte rätt att upplåta arrendeområdet eller en del av det i en tredje parts besittning.

Arrendatorn har dock rätt att genom hyresavtal hyra ut eller överlåta en byggnad eller en del av en byggnad på arrendeområdet för besittning av en tredje parts bruk.

11. Ritningar

Ritningarna ska presenteras för Åbo stad för godkännande, om användningssyftet för de lokaler som byggts på arrendeområdet ändras, byggnadens användningssyfte eller den våningsyta som planeras genomföras avviker från detaljplanen eller om byggandet på arrendeområdet överskrider den godkända ritningen.

Det godkännande av arrendegivaren som avses i detta sammanhang, frigör inte arrendatorn från skyldigheten att i lag stadgad ordning ansöka om de nödvändiga myndighetstillstånd som krävs för att genomföra ändringen.

12. Värme- och borrbrunnar

Arrendatorn är skyldig att se till att han har alla myndighetstillstånd som behövs för placeringen av värme- och borrbrunnar i marken och att eventuella krav och bestämmelser som förekommer i lagstiftning eller ges av myndigheterna iakttas vid placeringen av dessa.

13. Byggbarhet, gatuområden etc.

Arrendatorn svarar för valet av grundläggningssätt för fastigheten, markundersökningar och andra undersökningar i anslutning till planeringen av byggprojektet som krävs för planeringen av byggprojektet och för de konstruktionsmässiga lösningar som krävs på grund av jordgrundens beskaffenhet och placeringen av eventuella underjordiska ledningar samt övrig detaljerad utredning av byggbarheten.

Om det på grund av nybyggnad av tomten som överlåts är nödvändigt att flytta på, avlägsna och/eller täppa till rör, ledningar eller motsvarande anläggningar på tomten eller närliggande områden (gata, park, rekreationsområde, tomt), står arrendatorn för kostnaderna för dessa åtgärder. Planerna ska låta godkännas av det ifrågavarande ledningsverket.

Arrendatorn är skyldig att på egen bekostnad i den mån som nybyggnaden kräver, avlägsna eventuella gamla separata konstruktioner, såsom ledningar, rör, stolpar, asfalt eller motsvarande, på arrendeområdet eller i dess jordmån.

Om det påträffas mer omfattande konstruktioner i marken på arrendeområdet (t.ex. grundläggningar till redan rivna byggnader) eller avfall (trä, tegel, betong, glas etc.), vars avlägsnande uppskattas medföra betydande kostnader, svarar staden för de kostnader som avlägsnandet av dessa orsakar förutsatt att detta har överenskommits med staden innan åtgärden vidtas. I övrigt svarar arrendatorn i varje fall ensam för alla ovannämnda kostnader.

Staden bygger på egen bekostnad på arrendeområdet, under den bestämda tiden, gator enligt gaturitningar, allmänna el-, vatten-, avlopps- och fjärrvärmeledningar samt gatubelysning.

14. Byggnadsskyldighet

Byggandet i arrendeområdet ska grunda sig på bidraget ”Duo” i tomtöverlåtelsetävlingen Kirstiparken med hänsyn till förhandlingarna som fördes 30.1 och 11.2.2019 samt de överenskomna behoven av att utveckla planerna, vars genomförande arrendatorn har meddelat förbinda sig till.

Andelen familjebostäder av de byggnader som byggs på arrendeområdet ska tomtvis vara minst 20 % av bostadsproduktionen. Som familjebostäder betraktas en bostad med minst två sovrum.

På arrendeområdet ska enligt de godkända ritningarna, byggnadsordningen, kravet på familjebostäder som presenterats i det föregående stycket samt enligt de bygganvisningar som eventuellt givits i bilagan till arrendeavtalet byggas minst 60 % av den högsta tillåtna byggrätten på 10 190 v-m2 inom fem år efter att arrendetiden inletts så att bygglovsmyndigheten kan förrätta en ibruktagningssyn inom utsatt tid under hot att den årliga arrendeavgiften från början av det sjätte arrendeåret fördubblas tills den ifrågavarande byggnadsskyldigheten har fullgjorts.

Byggnaden får inte utan stadens samtycke ens delvis rivas. Om byggnaden rivs, brinner eller den på annat sätt förstörs antingen helt eller delvis, ska den byggas upp på nytt inom tre års tid under hot att arrendeavgiften från och med början av det följande arrendeåret fördubblas, tills ifrågavarande skyldighet att bygga byggnaden på nytt har fullgjorts. Om rivandet av byggnaden har skett utan stadens samtycke, är arrendatorn därtill skyldig att till staden prestera ett avtalsvite vars belopp är den årliga arrendeavgiften fördubblad.

Utöver följderna som nämns i denna punkts tredje och fjärde stycken, har staden rätt att häva eller säga upp detta avtal enligt förutsättningarna som beskrivs i punkten ”Hävning eller uppsägning av avtalet”.

15. Växtlighet

De träd som växer på arrendeområdet vid tidpunkten då arrendetiden börjar är stadens egendom.

Fruktträd, ädla prydnadsträd, bärbuskar eller andra värdefulla växter som arrendatorn planterar är arrendatorns egendom.

Arrendatorn har rätt att fälla träd på områden för byggnader, infartsvägar eller områden med ledningar, såsom den anser bäst, efter att de tillstånd som markanvändnings- och bygglagen förutsätter för fällande av träd har beviljats.

Arrendatorn är skyldig att för gängse pris inlösa de träd som staden äger och som i samband med byggarbetet har fällts.

Åbo stad har rätt att utfärda att de områden på arrendeområdet som ska planteras eller som är i naturtillstånd inhägnas i den grad som det är nödvändigt för den tid som byggarbetet pågår.

Träd som växer på de obebyggda områdena på arrendeområdet får inte skadas eller fällas utan lov av Åbo stad.

16. Underhållsskyldighet

Arrendatorn är skyldig att hålla arrendeområdet och byggnaderna och övriga konstruktioner på arrendeområdet i gott skick samt hålla den obebyggda delen på området i gott skick samt följa de föreskrifter som staden gett om att sköta dem.

Arrendatorn är skyldig att granska konditionen hos de träd som växer på området och vid behov vidta åtgärder för att förebygga att fara för skada uppstår.

Ifall ovannämnda egendom skötts dåligt är arrendatorn skyldig att omedelbart ersätta den skada som orsakats staden eller en tredje part.

För övrigt stadgas om arrendatorns försummande av underhållsskyldigheten och följderna av detta i jordlegolagen och överenskommelser kring detta bestäms i detta arrendeavtals punkt ”Avtalsvite och skadestånd”.

17. Skyldighet att underhålla och renhålla gatan och de allmänna områdena

Arrendatorn ansvarar för underhåll och renhållning av gatan, oavsett om gatuområdet vid fastigheten överlåtits till allmänt bruk, enligt det som föreskrivs i lagen om underhåll och renhållning av gator och vissa allmänna områden och därtill underhållning och renhållning av den väg som från gatan eller vägen leder till arrendeområdet. Till denna skyldighet hör därtill avlägsnande av snö, sandning på vintern samt skötsel av eventuella planteringar och gräsmatta på arrendeområdets gatuavsnitt.

18. Upplysningsplikt enligt miljöskyddslagen samt behandling av förorenad mark och grundvatten

Staden meddelar enligt 139 § i miljöskyddslagen att arrendeområdet sedan 1950–1960-talen har använts för samhällsteknisk försörjning och lagring. I området har utförts miljötekniska utredningar på basis av vilka höjda halter av skadliga ämnen och avfallsfraktioner har ställvis påträffats i marken. På basis av en bedömning som utarbetats av markens föroreningsgrad och saneringsbehov råder det ställvis ett behov av att iståndsätta marken, och dessutom ska de skadliga ämnena beaktas i allt byggande samt hantering och deponering av grävd jord.

Staden har utarbetat en plan för iståndsättning av jordmånen på arrendeområdet och i enlighet med 136 § i miljöskyddslagen gjort en anmälan om sanering av förorenad mark.  Staden svarar för kostnaderna för sanering av marken i arrendeområdet enligt myndighetens beslut om sanering av mark (7810-2020, 30.10.2020). I kostnaderna ingår tilläggskostnader som förorsakas av den förorenade marken (halten av skadliga ämnen överskrider det lägre riktvärdet i SRf 214/2007) och som avviker från normal markbyggnad som byggandet av området förutsätter, såsom kostnaderna för miljöteknisk inspektör samt transport och mottagning av förorenad mark. Gällande grävmassor där avfallsslag hittas, står staden för kostnaderna till den del som halterna av skadliga ämnen överskrider de lägre referensvärdena i statsrådets förordning 214/2007.

För tydlighetens skull konstateras att åtgärder eller kostnader som orsakas av halter av skadliga ämnen som underskrider de lägre referensvärdena (s.k. tröskelvärden) i statsrådets förordning 214/2007, anses i detta sammanhang inte vara sanering av förorenad mark. Arrendatorn ska beakta tröskelvärdemarken i all markbyggnad. Arrendatorn svarar för kostnaderna som förorsakas av transport och hantering av tröskelvärdesjord.

Arrendatorn svarar för saneringen på det sätt som är ekonomiskt mest fördelaktigt och så att saneringen inte orsakar dröjsmål för arrendatorns byggprojekt på tomten. Staden utser en miljöteknisk inspektör för saneringen och svarar direkt för dessa kostnader.  Stade svarar inte för saneringskostnader som inte grundar sig på den behöriga myndighetens beslut (7810-2020, 30.10.2020) eller som inte har gjorts under handledning av den miljötekniska inspektör som staden utsett. Staden svarar inte heller för kostnader som förorsakats av avlägsnande och transport av jordmassor i den mån de enbart förorsakats av genomförandet av byggprojektet och inte i den mån det gäller arrendatorns besparingar i kostnader som i övrigt är bundna till byggprojektet (t.ex. kostnader för grävning och transport av förorenad mark i den mån det skulle utföras även utan sanering av förorenad mark).

Utöver ovannämnda saneringskostnader svarar staden för extra grävnings- och fyllnadskostnader i den mån man är tvungen att avlägsna förorenade jordmassor från arrendeområdet som enligt byggplanen i annat fall skulle kunna förbli orörda (s.k. överdjupa schakter). I fråga om fyllning av överdjupa schakt svarar staden för kostnaderna för transport, jämning och eventuell tätning samt för kostnaderna för ren jord som motsvarar de avlägsnade jordmassorna. I första hand används de grävmassor som eventuellt redan finns på området. Om arrendatorn vill fylla de överdjupa schakten med högklassigare fyllnadsjord, betalar staden hälften av kostnaderna för fyllnadsjorden. Gällande fyllningen tillämpas i tillämpliga delar det förfarande som överenskommits i föregående stycke.

Gällande faktureringen av kostnaderna för sanering av förorenad mark samt andra eventuella saneringskostnader ska stadens kontaktperson som utsetts för projektet kontaktas.

Ifall saneringen av förorenad mark enligt 133 § i miljöskyddslagen blir stadens uppgift, konkurrensutsätter staden saneringsarbetet enligt lagen om offentlig upphandling och koncession. Om stadens konkurrensutsättning av saneringsarbetet enligt upphandlingslagen samt det därpå följande saneringsarbetet orsakar dröjsmål vid inledandet av byggandet av tomten, är staden inte i något avseende ansvarig för de extra kostnader eller skador som detta dröjsmål eventuellt orsakar arrendatorn.

19. Förbud mot att förorena jordmån och grundvatten

Arrendatorn är skyldig att se till att arrendeområdet inte förorenas av arrendatorn själv eller på annat sätt.

Ifall arrendeområdet eller en del av det ändå har förorenats på det sätt som avses i 16 § eller 17 § i miljöskyddslagen, är arrendatorn skyldig att rengöra området enligt bestämmelserna i miljöskyddslagens 133 §.

Arrendatorn ska enligt 134 § i miljöskyddslagen omedelbart meddela tillsynsmyndigheten om det i marken eller grundvattnet har runnit ett sådant ämne eller ämnen som kan orsaka förorening.

Om arrendatorn försummar den skyldighet som avses här, har staden rätt att låta rengöra området på arrendatorns bekostnad och hos arrendatorn ta ut de kostnader som åtgärderna förorsakar.

Om staden kräver det, är arrendatorn skyldig att på egen bekostnad före arrendetiden går ut tillställa staden en utredning om markens renhet i arrendeområdet. Utredningen ska vara utförd av en utredningsanstalt som staden har godkänt.

20. Syneförrättning

Stadens myndigheter har rätt att förrätta syner och inspektioner i arrendeområdet för att konstatera arrendeområdets skick och huruvida arrendevillkoren blir uppfyllda. Arrendatorn är skyldig att tillåta vederbörande att beträda arrendeområdet och byggnaderna på arrendeområdet. Arrendatorn har rätt att delta i syneförrättningarna tillsammans med stadens myndigheter.

Om en syn har föranlett anmärkningar, är arrendatorn skyldig att korrigera bristerna inom den tidsfrist som staden bestämmer.

21. Samhällsförsörjande ledningar och dylikt

Arrendatorn är skyldig att utan ersättning tillåta placering i arrendeområdet och dess byggnader av samhällsbetjänande avlopps-, vatten-, telefon- och elledningar samt andra sådana ledningar jämte anordningar, fästen och stöd, samt behövligt underhåll av dessa. Arrendatorn kompenseras för eventuella omedelbara skador som de ovan nämnda åtgärderna förorsakar.

Staden har rätt att utan att ytterligare höra arrendatorn registrera de ovannämnda rättigheterna som servitut i fastighetsregistret.

22. Ytvatten

Arrendatorn ska på egen bekostnad i samband med avloppsanläggning på tomten, se till att eventuellt ytvatten som rinner till arrendeområdet från parkområden samt gångvägar i anknytning till tomten, ska ledas bort.

23. Slänter

Om byggandet av gatorna enligt de fastställda planerna kräver en terrass eller ytterslänt ända fram till arrendeområdet på grund av höjdskillnaden mellan gatan och arrendeområdet, ska arrendatorn utan ersättning tillåta detta.

24. Grannens rättigheter och skyldigheter

Grannområdets ägare eller besittare har rätt att använda området till nödvändiga delar för att utföra bygg-, reparations- och underhållsarbeten e.d. av vägg och yttertak som eventuellt sträcker sig till tomtgränsen. Grannen är skyldig att korrigera och ersätta den skada hen orsakat.

Arrendatorn har rätt att vid byggande fast i tomtgränsen installera en takfots- och tjälskiva högst 500 mm på granntomtens område, om Åbo stad äger grannområdet i fråga. Grannfastighetens ägare eller besittare har i sin tur rätt att vid byggande fast i tomtgränsen installera en takfots- och tjälskiva högst 500 mm på arrendeområdet i detta arrendeavtal.

25. Försäljning av arrendeområdet och vidarearrende

Staden förbinder sig till att inte sälja arrendeområdet till en tredje part under arrendetiden.

En arrendator som har uppfyllt sina skyldigheter enligt detta avtal har, då arrendetiden går ut, förmånsrätt till att arrendera arrendeområdet, ifall det på nytt överlåts för arrende i samma syfte, enligt villkor som då fastställs.

26. Hävning eller uppsägning av avtalet

I 54 § i jordlegolagen föreskrivs att ifall det i arrendeavtalet avtalats om omfattningen av arrendatorns byggnadsskyldighet och om den tid inom vilken den ska fullgöras, men arrendatorn inte inom utsatt tid har fullgjort sin skyldighet, har arrendegivaren rätt har häva arrendeavtalet. Rätten att häva arrendeavtalet gäller inte om arrendatorns försummelse är ringa.

Arrendegivarens rätt att häva avtalet upphör om arrendatorn har korrigerat sin försummelse innan arrendegivaren på det sätt som beskrivs i punkt 1 hävt arrendeavtalet.

För övrigt gäller det som bestäms i detta arrendeavtal gällande hävande och upplösande av arrendeavtal samt det som föreskrivs i jordlegolagen.

27. Åtgärder då arrendeförhållandet upphör

Då arrendeavtalet upphör är staden skyldig att inlösa de byggnader på arrendeområdet som är i arrendatorns ägo samt de apparater och anläggningar som arrendatorn byggt för fortsatt bruk på tomten. Inlösningsskyldigheten omfattar inte uppenbara lyxanordningar eller byggnader, anordningar eller anläggningar som använts i andra användningssyften än de som stadgats i arrendeavtalet eller som byggts utan lov eller mot lovvillkoren.

Inlösenpriset för de ovannämnda objekten för inlösning är det s.k. tekniska värdet för objekten, och i det beaktas inte hur markens värde stigit, eller lyxanordningar på området.

Inlösningsskyldigheten förfaller ifall staden meddelar sig vara villig att på tidigare villkor förlänga arrendetiden med minst 15 år och arrendatorn inte antar anbudet. Inlösningsskyldigheten förfaller också ifall arrendatorn inte inom utsatt tid antar atadens anbud att ingå nytt arrendeavtal som vidtar då det föregående upphör och på i grunden tidigare villkor och med ett arrende som inte överstiger gängse hyra då arrendeförhållandet förnyas. Staden är inte heller inlösningsskyldig efter ovannämnda förlängningar av arrendetiden. I båda ovannämnda fall är arrendatorn skyldig att vid slutet av arrendeförhållandet föra bort de byggnader, konstruktioner, apparater och anläggningar som finns på tomten samt iståndsätta de platser där de varit placerade på området. Om inte byggnaderna, konstruktionerna, apparaterna och anläggningarna har avlägsnats inom sex månader efter att arrendeförhållandet upphört, har staden rätt att på arrendatorns bekostnad sälja dem och det lösöre som blivit kvar i byggnaderna genom en offentlig auktion och på arrendatorns bekostnad sköta om att platsen blir iståndsatt.

Om arrenderätten till arrendeområdet och de byggnader på området som arrendatorn äger har intecknats genom skuld, betalar staden ovannämnda inlösenpris om inteckningsbesittaren i god tid så kräver så att den intecknade fordran med räntor och avgifter enligt prioritet omedelbart betalas av detta belopp till inteckningsinnehavaren, dock högst upp till maximibeloppet på inlösenpriset, varefter den eventuella överskridande delen riktas till arrendatorn.

28. Meddelanden och delgivning

Arrendatorn ska utan dröjsmål skriftligen meddela Åbo stad om ändringar i sitt namn, hemort, samt kontaktadress och faktureringsadress.

Staden har rätt att ge arrendatorn delgivningar, meddelanden och uppmaningar genom att skicka dem till den kontaktadress som arrendatorn senast har uppgett. Betalningsuppmaningar skickas dock direkt till faktureringsadressen. Delgivningen anses då ha nått mottagaren senast den sjunde dagen efter att meddelandet sänts.

Staden har rätt att på begäran överlåta uppgifter som grundar sig på detta avtal till en tredje part.

29. Avtalsvite och skadestånd

Arrendatorn är skyldig att ersätta alla skador som hen orsakat genom vållande eller genom brott mot avtalet samt ersätta de lönekostnader och övriga kostnader som uppstått på grund av dessa.

Om arrendatorn på annat sätt än det som beskrivs i den föregående punkten ”Byggnadsskyldighet” bryter mot villkoren i detta avtal eller de bestämmelser som utfärdats baserat på avtalets villkor, är den skyldig att till staden betala skadestånd, men även avtalsvite, som till beloppet motsvarar den årliga arrendeavgift som då gäller multiplicerad med fem, samt därtill ersätta de lönekostnader och övriga kostnader som försummelserna orsakat staden.

Genom att prestera avtalsvitet frigörs inte arrendatorn från sina skyldigheter som bestäms i detta avtal.

30. Avgörande av meningsskiljaktigheter

Eventuella meningsskiljaktigheter om tolkningen av arrendeavtalet och omtvistade frågor kring arrendeavgiften, ersättning och avtalsvite avgörs av Egentliga Finlands tingsrätt som första rättsinstans.

31. Ordnandet av bilplatser

Av de bilplatser som krävs i detaljplanebestämmelserna ska på tomten placeras minst den procentandel som anges inom parentes. Resten av bilplatserna ska placeras på områdena LPA eller a högst 300 meter från tomtgränsen.

Arrendatorn ansvarar i övriga fall för ordnande av bilplatser för byggprojektet som genomförs på tomten, de kostnader som uppstår av detta samt kostnaderna för eventuella tillfälliga arrangemang för att ordna bilplatser.

32. Köpoption

Arrendatorn beviljas köpoption för arrendeområdet. Köpoptionen är giltig till 31.12.2023. Köpoptionen omfattar hela tomten och outbrutna delar av tomten säljs inte separat.

Under den tid som köpoptionen är i kraft bestäms priset enligt tomtens byggrätt. Som köpesumma tillämpas för våningsytan 350 €/v-m2. Köpesumman binds till det officiella levnadskostnadsindextalet 1927 (basindex 1951:10=100) och justeras vid tidpunkten för köpet till det senast bekräftade poängtalet för levnadskostnadsindexet, ifall poängtalet har stigit. Ifall på tomten byggs mera våningsyta än den gällande detaljplanen tillåter, har staden rätt att justera köpesumman enligt den byggda våningsytan.

Köpebrevet uppgörs enligt de standardvillkor som staden tillämpar, vid behov kompletterade med tomtspecifika villkor. Åbo stad fattar ett separat beslut gällande försäljningen av tomten.

Två (2) identiska exemplar har uppgjorts av detta arrendeavtal, ett till staden och ett till arrendatorn.

I Åbo

ÅBO STAD

På stadens vägnar

Vi godkänner detta arrendeavtal och förbinder oss till att noggrant följa det.

Tid och plats som ovan