Projektipäällikkö Kristina Karppi ja maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi 22.1.2021:

Vihertehokkuuden linjausehdotusta käsiteltiin kaupunkiympäristölautakunnassa 6.10.2020 ja tämän jälkeen kaupunginhallituksessa. Kaupunginhallitus päätti 26.10.2020 § 455 palauttaa linjauksen uuteen valmisteluun, jotta valmistelussa kuultaisiin vielä eri alojen asiantuntemusta. Lisäksi päätöksessä edellytettiin yhteenvetoa muista kaupungeista.

Vihertehokkuuden linjausehdotus asetettiin kuultavaksi Kerro kantasi -palveluun ajanjaksolle 28.11.-31.12.2020. Lausuntoja pyydettiin yhteensä 41 asiantuntija-, viranomais-, etujärjestö- ja järjestötaholta. Lausuntoja saatiin yhteensä 11. Kaikissa lausunnoissa yhdyttiin hulevesien hallinnan ja kaupunkivihreän yleisiin tavoitteisiin, mutta keinoista ja vastuista oli eriäviä mielipiteitä. Lausuntojen aihepiirejä olivat ennen muuta velvoittavuus, tasot, rooli maankäytön suunnittelun hierarkiassa sekä taloudelliset vaikutukset. Lausunnot ja vastineet niihin on esitetty aihepiireittäin jäsennettynä oheismateriaalissa 1.

Lausuntojen perusteella vihertehokkuuden velvoitetasot on muutettu tavoitetasoiksi, jotta niiden soveltaminen voi olla tutkivampaa ensi vaiheessa ja jotta ilmaukset ovat yhdenmukaisia muiden suurten kaupunkien kanssa.

Yhteenveto viherkertoimien käytöstä muista kaupungeista on oheismateriaalina 2. Verrokkikaupunkeja ovat Helsinki, Vantaa ja Tampere eli kokoluokaltaan Turkua lähimmät ja Etelä-Suomessa sijaitsevat kaupungit, joissa viherkertoimia käytetään järjestelmällisesti.

Lisäksi siniviherkertoimen työkaluun tehdään versiopäivitys 2.0, johon selvennetään sanallisia ilmaisuja ja käyttöohjeita, tehdään pieniä tarkastuksia kertoimiin sekä lisätään painotusten muodostumisen dokumentaatio osaksi käsikirjaa.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja päätöstausta

Ilmastonmuutos on olennaisesti vihertehokkuuden ohjaamisen taustalla. Syitä ovat ennen kaikkea hulevesien hallinnan kasvavat haasteet tiivistävän täydennysrakentamisen kaupungeissa sekä se, että pihojen laatu vaihtelee paljon asukasviihtyvyyden kannalta. Näiden tärkeimpien syiden lisäksi pihojen vihertehokkuuden nostamisella tavoitellaan myös muita monihyötyjä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen hillitsemisessä, kuten pienilmaston tasaamista ja viherrakenteen vahvistamista.

Siniviherkertoimen menetelmän käyttämisestä pihojen vihertehokkuuden edistämiseksi on linjattu Turun ilmastosuunnitelmassa, Turun hulevesiohjelmassa ja kaupunkiympäristötoimialan strategisissa ja operatiivisissa sopimuksissa. Taustalla on kaupunkistrategia, jossa korostetaan hulevesien hallintaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa siten, että samalla kehitetään asumisen viihtyisyyttä. Vihertehokkuuden tärkeimmistä osista eli puista on kehyspäätös Kaupunkipuulinjauksessa 2016. Uusimpana päätöksenä kaupunginhallitus sitoutui 23.11.2020 EU:n Green City Accord -aloitteen edistämiseen. Sen toimenpidevaihtoehdoissa on viherrakenteen vahvistamista sekä luontopohjaisten ratkaisujen käyttöä hulevesien hallinnassa.

Nyt esiteltävässä asemakaavoituksen linjauksessa vihertehokkuudesta yksilöidään tarkemmin se, mihin uusien asemakaavojen korttelialueisiin vihertehokkuuden tavoitteita sovelletaan ja mitä viherkertoimen tavoitetasoja niiltä edellytetään. Täsmentävä linjaus on tehty, jotta kaupungissa olisi yhtenäinen ja läpinäkyvä asemakaavoituksen ohjausmenettely.

Vihertehokkuuden käsite ja siniviherkertoimen menetelmä

Ympäristöministeriön määritelmän mukaan vihertehokkuus ilmaisee kasvillisuuden peittämien tai muiden ekosysteemien toimintaa edistävien pintojen suhteen tontin, korttelin tai alueen pinta-alaan.

Tontti- ja korttelitason vihertehokkuutta mittaamaan on kehitetty siniviherkertoimen menetelmä. Siniviherkertoimella arvioidaan tontin tai korttelin kasvillisuuden, pintojen ja mahdollisten hulevesirakenteiden määrää ja laatua sekä sitä, miten ne viivyttävät hulevettä. Käytännössä kerroin on kolmivaiheinen laskentataulukko, joka täytetään pihasuunnitelman perusteella (www.turku.fi/siniviherkerroin). Kerrointa voi käyttää sellaisenaan joko tontti- tai korttelitasolla, mutta määräykset ovat omistajavastuun ja eriaikaisen rakentamisen takia tonttikohtaisia.

Soveltaminen ja tavoitetasot

Kaupunginhallitukselle esitetään, että tonttien vihertehokkuudelle asetetaan yhtenäiset ja läpinäkyvät tavoitetasot uusiin asemakaavoihin koko kaupunkiin. Tasot ilmaistaan ja niitä eritellään siniviherkertoimen työkalun viherkertoimen arvon avulla tonttitasolla.

Vihertehokkuuden tavoitteita sovelletaan kaikille tulevien asemakaavojen asumisen, keskustatoimintojen, palvelujen, hallinnon, kaupan ja teollisuuden alueille. Asumisessa soveltaminen alkaa rivitaloista riippumatta asemakaavan käyttötarkoituksesta (AR- tai AP-korttelialue). Erillispientaloalueet (AO ja AP) jäävät kuitenkin soveltamisen ulkopuolelle, koska ne toteutuvat yleensä verrattain vihertehokkaasti. Vihertehokkuuden velvoitteet koskevat siis seuraavia asemakaavoitettavia korttelialueita: AK, AR, LPA, AL, C, P, Y, K, T.

Lisäksi tavoitteita tulee harkita erityisen huolellisesti ja kokonaisvaltaisesti suunnitellen silloin, kun kohde sijoittuu vesien hallinnan, viherverkoston tai kulttuuriympäristön kannalta kriittisille erityisalueille tai niiden välittömään läheisyyteen. Näillä alueilla on erityisen tärkeää, että tavoitteita työstetään tapauskohtaisen tarkasti ja että asiaa selvitetään siniviherkertoimen menetelmän lisäksi myös hulevesien hallinnan, viherverkoston ja kulttuuriympäristön kokonaisuuksien kannalta. Erityisalueita ovat yleiskaavaehdotuksen merkintöjen osoittamat hulevesitulvavaara-alue, meritulvavaara-alue, hulevesien toimenpidealue, säilytettävä ojauoma, pohjavesialue, säilytettävä, vahvistettava tai uusi ekologinen yhteys, luonnonsuojelualue tai suojeltu luontotyyppi, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, luonnon ja/tai maiseman kannalta merkittävä joen- tai puronvarsi, Kansallinen kaupunkipuisto, arvokas rakennus tai rakennetun ympäristön kokonaisuus sekä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Vihertehokkuuden tavoitetasot kuvataan siniviherkertoimen menetelmällä ja sen viherkerrointa kuvaavalla arvoasteikolla. Viherkertoimen asteikko alkaa periaatteessa nollasta, eikä sillä ole varsinaista ylärajaa. Käytännössä liikutaan kuitenkin useimmiten alle yhden arvoissa. Viherkertoimen asteikko vertautuu hieman yksinkertaistaen kouluarvosanoihin: 1,0 vastaa erittäin hyvää vihertehokkuuden tasoa, 0,4 puolestaan niukkaa.

Vihertehokkuuden tavoitetasojen täyttymisen realistisuus tarkistetaan aina asemakaavaprosessissa. Joissakin tapauksissa voi ilmetä poikkeamisperusteita ja nämä huomioidaan. Tällaisia saattavat olla suojellut rakennukset ja/tai pihojen osat tontilla sekä olemassa oleva, poikkeuksellisen tehokkaasti esim. laajasti kansirakenteella toteutettu tontti.

Soveltamisen alueilla tavoitteiden täyttyminen osoitetaan jatkossa siten, että rakennuslupiin sekä pihan käyttöä tai hulevesijärjestelmiä merkittävästi muuttaviin muihin lupahakemuksiin liitetään siniviherkertoimen tuloskortti ja laskelma. Ne toimitetaan asemapiirustuksen (tai pihasuunnitelman) ja hulevesi- ja lvi-suunnittelun toteutuksen asiakirjan lisäksi. Siniviherkertoimen laskelma ei siis korvaa varsinaista hulevesisuunnitelmaa, vaan toimii pikemminkin taustaselvityksenä siitä, mikä osa viivytystarpeesta voidaan käsitellä myös kasvillisuuden avulla. Siniviherkerroin ohjaa tarkastelemaan piha-, hulevesi- ja lvi-suunnittelua yhdessä toteutussuunnittelun vaiheessa.

Vihertehokkuuden tavoitteiden soveltaminen jo asemakaavoitetuilla alueilla sisältyy rakennusjärjestyksen päivitykseen. Samoja tavoitetasoja esitetään rakennusjärjestyksessä koskien uudisrakentamista tai siihen verrattavaa peruskorjaamista taikka pihaa tai sen hulevesijärjestelyjä merkittävästi muuttavia toimenpiteitä.

Tasot verrokkikaupungeissa

Esitetyt tavoitetasot ovat hieman alhaisemmat kuin muissa suomalaisissa suurissa kaupungeissa, joissa kerrointa on käytetty pidempään. Suunnitelmana on kuitenkin edetä Helsingin ja Vantaan tapaan eli siten, että tavoitteiden soveltaminen aloitetaan kohtuullisilla tasoilla. Tasojen täyttymistä ja niiden vaikutuksia seurataan. Kun kokemuksia Turun asemakaavatapauksista on kertynyt lisää, tavoitetasoja voidaan nostaa.

Taloudellisista vaikutuksista

Vihertehokkuustoimilla on kustannusvaikutuksia, mutta siniviherkertoimen joustava menetelmä mahdollistaa monenlaiset toteutukset tavoitetasoihin pääsemiseksi. Toimenpiteistä olennaisimpia ja huokeimpia ovat säilytettävä puusto ja kasvillisuus maaperineen. Parhaimmillaan lisäkustannuksia ei siis juurikaan tule tavalliseen toteutukseen verrattuna tai niissä jopa säästetään, mutta se vaatii osaavaa pihasuunnittelua. Toista ääripäätä edustavat puolestaan pienet tiivistävän täydennysrakentamisen tontit täyskansipihoilla, joille toteutettavat viherkatot ja kansipihaistutukset nostavat rakentamiskustannuksia.

Kustannusvaikutusten kirjo erilaisissa hankkeissa on laaja, eikä sitä ole kovin yksinkertaista tutkia tarkasti eikä yleistää. Turun kaupunki osallistuu kuitenkin parhaillaan RAKLI:n selvitykseen kaavamääräysten kustannusvaikutuksista mukaan lukien vihertehokkuus. Raportti julkaistaan keväällä 2021.

Liite 1Vihertehokkuuden soveltaminen ja tavoitetasot Turussa

Oheismateriaali 1Lausunnot ja vastineet vihertehokkuuden linjausehdotukseen

Oheismateriaali 2Yhteenveto viherkertoimien käytöstä verrokkikaupungeissa

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että vihertehokkuuden tavoitteet otetaan käyttöön liitteen 1 mukaisesti 1.3.2021 jälkeen nähtäville asetettavissa kaavaehdotuksissa.

PäätösAsia pantiin pöydälle Ruohosen tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.