Turun kaupunki | § | Kokouspvm | Asia | 1 |
Kaupunginhallitus | 39 | 01.02.2021 | 9 |
6973-2020 (00 00 01, 00 04 01)
Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus Turun kaupunkiseudun ja valtion välillä 2021-2027
Tiivistelmä:
Turun kaupunkiseutu ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat neuvotelleet valtion ja Turun kaupunkiseudun välisen innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen vuosille 2021-2027 Turun kaupungin 12.1.2021 tekemän ehdotuksen pohjalta. Kaupunginhallitukselle esitetään, että se hyväksyy sopimuksen.
Kh § 39
Yhteyspäällikkö Anna Kivinen 21.1.2021:
Tarkoitus ja tausta
Hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus nykyisestä 2,7 prosentin bruttokansantuoteosuudesta 4 prosenttiin 2030 mennessä. Tähän pääsemiseksi tarvitaan yhteistä näkemystä ja missioita, kunnianhimoisempaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (tki-toimintaa) sekä investointeja niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta.
Kansallisen TKI-tiekartan mukaan korkeatasoinen osaaminen on perusta, jolle tavoitteiltaan kunnianhimoista, alueiden, alojen ja organisaatioiden vahvuudet hyödyntävää, kansainvälisesti kilpailukykyistä ja yhteiskunnan uudistumista tukevaa innovaatiotoimintaa voidaan rakentaa. Valtion ja kaupunkien väliset ekosysteemisopimukset ovat olennainen osa tiekartan uutta kumppanuusmallia, jonka tavoitteena on vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin välistä tki-yhteistyötä.
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa linjataan, että yliopistokaupunkien kanssa luodaan erilliset sopimukset julkisen ja yksityisen tki-rahoituksen strategisesta kohdentamisesta globaalisti kilpailukykyisten ekosysteemien vahvistamiseksi. Ekosysteemisopimukset ovat osa hallituksen toimia, joilla Suomesta halutaan luoda vuoteen 2030 mennessä maailman toimivin kokeilu- ja innovaatioympäristö. Hallitusohjelman strategisena tavoitteena on, että Suomi tunnetaan teknologisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin edelläkävijänä. Innovatiivisten julkisten hankintojen määrää halutaan kasvattaa 10 prosenttiin julkisista hankinnoista vaalikauden loppuun mennessä sekä niiden avulla kehittää palveluja, luoda kasvua ja mahdollistaa referenssimarkkinoiden kehittymistä.
Kansallisen kaupunkistrategian mukaan kaupungit toimivat osaamisen ja innovaatiotoiminnan sekä yritystoiminnan kehittämisen alustoina. Strategia tunnistaa, että kaupungit ja valtio yhdessä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän kanssa luovat edellytyksiä maailmanluokan osaamiskeskittymille ja innovaatioympäristöille.
Ekosysteemisopimuksessa määritellyt strategiset painopisteet vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriön tunnistamia ja tukemia korkeakoulujen osaamiseen perustuvia vahvuuksia.
Sopimus on luonteeltaan aiesopimus, joka määrittää osapuolten tahtotilan, tavoitteet ja painopisteet. Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimukset solmitaan valtion ja seuraavien 18 kaupungin tai kaupunkiseudun välillä: Helsinki, Vantaa, Espoo, Tampere, Turku, Oulu, Kuopio, Lahti, Jyväskylä, Vaasa, Seinäjoki, Joensuu, Lappeenranta, Pori, Mikkeli, Kokkola, Kajaani ja Rovaniemi.
Tavoitteet
Ekosysteemisopimusten kantavana ideana ovat innovatiiviset ja edelläkävijyyttä tavoittelevat kaupungit, jotka omien vahvuuksien pohjalta hyödyntävät digitalisaation, uusien teknologioiden ja hiilineutraaliuden tuomia mahdollisuuksia ja siten vauhdittavat elinkeinoelämän uudistumista ja kestävää kaupunkia.
Sopimuksilla vahvistetaan vetovoimaisten osaamiskeskittymien ja innovaatioympäristöjen rakentumista sekä suomalaisten toimijoiden kytkeytymistä kansainvälisiin tki-verkostoihin ja arvoketjuihin. Sopimuksilla kehitetään innovaatiotoiminnan ekosysteemejä eli tiiviitä yhteistoimintaverkostoja, vahvistetaan osaamiskärkiä sekä lisätään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuutta kaupunkilähtöisesti. Keskeisinä keinoina tavoitteiden saavuttamiseksi ovat kokeilualustoina toimivat kaupunkikehityshankkeet, innovatiiviset julkiset hankinnat, tutkimustulosten hyödyntäminen, uudet liiketoimintaekosysteemit, start-up -yhteisöt sekä osaamisen vahvistaminen kansainvälisten osaajien avulla. Toimenpiteiden odotetaan luovan uutta paikallista kehitysdynamiikkaa, kansainvälisesti merkittäviä uusia kasvuavauksia sekä kaupunkien välisen yhteistyön tiivistymistä sopimuksen painopistealueilla. Turun kaupungin innovatiivisten hankintojen tiekartta vuosille 2020-23 ohjaa läpileikkaavasti innovatiivisten julkisten hankintojen kehittämistyötä.
Turun kaupungin strategisena tavoitteena on edetä ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä kohti kaupunkiseudun hiilineutraaliutta vuonna 2029 ja ilmastopositiiviseksi alueeksi siitä eteenpäin. Tämän lisäksi Turun tavoitteena on saavuttaa resurssiviisauden periaatteet vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteina ovat päästöttömyys, jätteettömyys ja kestävä luonnonvarojen kulutus eli ekologisen jalanjäljen minimoiminen. Turun seudun Kiertotalouden tiekartta valmistui vuonna 2020. Se luo suuntaviivat toiminnalle tulevina vuosina.
Turun kaupungin temaattiset ekosysteemisopimuksen painopistevalinnat perustuvat pitkän aikavälin alueen yhteiseen strategiaan, joka pohjautuu säännöllisesti toistettavaan Innovaatiokeskittymäanalyysiin. Turun kaupungin strategiset kärkihankkeet ovat Smart and Wise Turku, Keskustan kehittäminen ja Turun Tiedepuisto. Nämä osoittavat kaupungin sitoutumisen suunnat niin sisällöllisesti kuin infran osalta. Kärkihankkeet, seuraavien kolmen vuoden aikana erityisesti Smart and Wise Turku sekä Turun Tiedepuisto, toimivat valittujen temaattisen painopisteiden toiminnan kehitysalustoina.
Innovaatiotoiminnan kehittämisen painopistealueet ekosysteemisopimuksessa ovat
1) Uudenlaisia tuotantotapoja, palvelumalleja ja digitaalisia ratkaisuja
2) Suomen vahvin life science -alan osaamiskeskittymä ja liiketoiminnan edelläkävijä
Painopistealueita läpileikkaavat teemat ovat
a) Resurssiviisaus, kiertotalous ja biotalous
b) Digitaalisuus
Kehitysalustoina toimivat kaupungin kärkihankkeet ja kampusrakenteet. Keskeiset toimenpiteet valmistellaan yhteistyössä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.
Sopimuksen rahoitus
Valtio ja kaupunki yhdessä rahoittavat sopimuksen toteuttamista. Sopimusta rahoitetaan EU:n kestävän kaupunkikehittämisen rahoituksella vuosina 2021-2027. Tätä ennen sopimusten toimeenpanon käynnistystä rahoitetaan kansallisesta alueellisesta kehittämisrahasta (AKKE-raha).
Kaupunkiseudun rahoituskehys sopimuksen mukaiseen toimintaan osoitetaan TEM:n alueellisissa rahoitusjakopäätöksissä (AKKE-rahoitus ja EU:n kestävän kaupunkikehittämisen rahoitus) pohjautuen sopimusohjeissa (TEM 24.6.2020) määriteltyihin kriteereihin).
Ekosysteemisopimuksen kokonaisrahoituksessa sovelletaan ohjeellista jakosuhdetta, jossa paikallinen omarahoitusosuus (Turun kaupunki ja muu julkinen rahoitus) on 40 % ja EU:n kestävän kaupunkikehittämisen rahoituksen osuus 60 %. Käynnistysvaiheen AKKE-rahoituksessa sovelletaan samaa rahoitussuhdetta. Mahdollisissa ylialueellisissa teemaverkostoissa sovelletaan tästä poikkeavaa jakosuhdetta.
EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen sisältämiä rahoitusvälineitä voidaan hyödyntää sopimuksen mukaisten kokonaisuuksien (kuten investoinnit) toteuttamiseen.
Toteutus ja seuranta
Kaupunkien kanssa solmittavat ekosysteemisopimukset yhdessä muodostavat EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman kestävää kaupunkikehittämistä koskevan kaupunkikehittämisen suunnitelman. Kunkin kaupunkiseudun sopimuksessa toteutettavien toimenpiteiden tulee olla kaupunkikehittämisen suunnitelman mukaisia.
Sopimuksen toteuttamista seurataan oheisen toimenpidesuunnitelman kautta, johon tässä vaiheessa on esimerkinomaisesti kirjattu suunnitteilla olevia hankeaihioita. Toimenpideliitettä käytetään jatkossa myös sopimuksen tavoitteiden toteutumisen seurantaan. Sopimuksen toteutuksen myötä täsmentyvät toimenpiteet ja hankkeet kirjataan vastaavalla tavalla.
Ekosysteemisopimusta varten Turun kaupunki perustaa johtoryhmän, jossa ovat edustettuina sopimuksen paikallinen pääosapuoli Turun kaupunki ja muut paikallisesti tarpeellisiksi katsotut yhteistyötahot ja jotka edustavat sopimusten toimenpiteissä mukana olevia toteuttajaorganisaatioita.
Johtoryhmä vastaa sopimusta toteuttavien ja sopimuksessa mainittujen strategisten painopisteiden mukaisten hankkeiden ja toimenpiteiden valinnasta sekä toteutuksen seurannasta. Johtoryhmä määrittää myös hanketoiminnan vaikuttavuutta seuraavat mittarit, jotka ovat yhteismitallisia alueen toimijoiden toimintaa seuraavien muiden vaikuttavuusindikaattoreiden kanssa huomioiden kansallisesti eri rahoitusohjelmien kautta asetettavat mittarit.
Turun kaupunki, Turku Science Park Oy, alueen korkeakoulut ja muut yhteistyöosapuolet ottavat ekosysteemisopimuksessa sovittujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisen huomioon strategiassaan ja talousarviossaan, kaavoituksessa, omistajapolitiikassa ja konserniohjauksessa sekä muussa päätöksenteossa.
Sopimukset solmineiden kaupunkien, työ- ja elinkeinoministeriön ja muiden sopimuksissa mukana olevien kansallisten toimijoiden välille perustetaan kansallinen ohjausryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja seurata sopimusten toteuttamisen kokonaisuutta. Ohjausryhmän tarkoituksena on myös varmistaa hyvä vuorovaikutus kaupunkiseutujen kanssa tavoitteena sopimusten laadukas ja tuloksellinen toteuttaminen ja vertaiskehittäminen.
Sopimuksen sisältöjä (strategisia painopisteitä) voidaan tarpeiden mukaan ja osapuolten välillä yhteisesti tarkistaa sopimuskauden aikana sopimusasiakirjaa päivittämällä. Niin ikään, mikäli sopijaosapuolen edellytykset sopimuksen toteuttamiseen oleellisesti muuttuvat, sopimusta voidaan tarkistaa tai se voidaan purkaa sopijaosapuolen aloitteesta. Tarkistaminen ja purkamisilmoitus tehdään kirjallisesti.
Sopimus astuu voimaan molempien osapuolten allekirjoitettua sen ja päättyy 31.12.2027.
Innovaatioekosysteemisopimuksen osapuolet ovat valtion puolesta työ- ja elinkeinoministeriö ja Turun kaupunki. Lisäksi sopimusta toteutetaan Turun Seudun Kehitys Oy:n osakkaiden alueella, johon kuuluvat Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Ruskon ja Sauvon kunnat sekä Kaarinan, Naantalin, Paimion ja Raision kaupungit.
Muut yhteistyöosapuolet ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen liitto, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia, Turun kauppakamari ja Varsinais-Suomen yrittäjät ja Turku Science Park Oy. Paikallisilla yhteistyöosapuolilla on valmius toimia myös koordinoivissa tehtävissä.
Liite 1Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus Turun kaupunkiseudun ja valtion välillä 2021-2027
Oheismateriaali 1Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus -PPT-esitys
Kaupunginjohtaja Minna Arve:
EhdotusKaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä 1 olevan Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen Turun kaupunkiseudun ja valtion välillä 2021-2027.
PäätösEhdotus hyväksyttiin.
Jakelu
aoTyö- ja elinkeinoministeriö
tpvKonsernihallinto, elinkeinot ja osaaminen
Liitteet:
Kh § 39
Liite 1:Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus Turun kaupunkiseudun ja valtion välillä 2021-2027