Kaupunginjohtaja Minna Arve:

Kaupunginhallitus päätti 12.10.2020 § 434, että kaupunginjohtajan tulee selvittää ja tarvittaessa erillisellä päätöksellä päättää eräistä säästötoimenpiteistä, jotka oli lueteltu em. päätöksessä. Yhtenä tällaisena säästötoimenpiteenä oli mainittu lounasedun poisto. Kaupungin yhteistyötoimikunta on käsittelyt lounasedusta luopumista kokouksissaan 23.10.2020 § 76 ja 4.12.2020 § 97. Henkilöstöjärjestöt ovat jättäneet asiasta oman eriävän mielipiteensä.

Kaupunginjohtaja teki 11.1.2021 § 4 päätöksen henkilöstöruokailun subventioon ja laitosruokailumahdollisuuteen tehtävät muutokset. Kaupunginhallitus päätti 11.1.2021 § 9 yksimielisesti ottaa kaupunginjohtajan päätöksen 11.1.2021 § 4 kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Otto-oikeuden käyttäminen merkitsee sitä, että kaupunginjohtajan käsittelemä asia siirtyy kokonaan kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Kaupunginjohtajan tekemä ratkaisu ei millään tavalla sido kaupunginhallitusta.

Kaupunginhallituksella on asiaa käsitellessään sama toimivalta kuin kaupunginjohtajalla on ollut. Kaupunginhallitus on velvollinen tekemään asiassa päätöksen. Käsiteltäväksi otetussa asiassa voidaan

• tehdä uusi päätös
• aiemmin tehty päätös voidaan pysyttää, kumota tai muuttaa taikka
• asia voidaan palauttaa päätöksen tehneen viranomaisen käsiteltäväksi.

Turun kaupungissa on noudatettu Kh:n 7.12.1993 § 1460 antamaa ohjeistusta työpaikkaruokailumahdollisuuden osoittamisesta.

Työturvallisuuslain 48 § ei edellytä työpaikkaruokailun järjestämistä. Em. pykälä toteaa mm, että ”Työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä on työntekijöiden käytettävissä oltava työn luonne ja kesto sekä työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen riittävät ja asianmukaisesti varustetut peseytymis-, pukeutumis- ja vaatteiden säilytystilat, ruokailu-, lepo- ja käymälätilat sekä muut henkilöstötilat”. Ainoastaan yötyön osalta on lain 30 §:n 2 momentissa mainittu, että ”Työnantajan on tarvittaessa järjestettävä yötyötä tekevälle työntekijälle mahdollisuus ruokailuun, jos työajan pituus sitä edellyttää ja jos ruokailun järjestäminen on olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaista.

Ateriasta työnantaja voi periä työntekijältä kohtuullisen korvauksen”.

Työnantajan tarjoama lounasruokailun subventio on ollut työnantajan tarjoama etu, ei työ- ja virkaehtosopimuksiin tai lakiin kirjattu työsuhteen ehto.

Henkilöstöjärjestöjen jättämästä eriävästä mielipiteestä huolimatta henkilöstöruokailun subventioon ja laitosruokailumahdollisuuteen on säätötoimenpiteenä perusteltua ja tarkoituksenmukaista tehdä muutokset, joita käsiteltiin yhteistyötoimikunnassa 4.12.2020 § 97.

Muutokset voidaan jakaa kahteen kokonaisuuteen.

Henkilöstöruokailun subventioon tehtävä muutos

Henkilöstöruokailuun subventioon esitetään tehtäväksi muutos, joka poistaisi Turun kaupungin henkilöstöruokailusta antaman subvention henkilöstöruokaloista niin, että jatkossa ainoat henkilöstöravintolat, jossa kaupunki maksaa subventiota henkilöstöruokailusta ovat Mäntymäen henkilöstöravintola ja Runosmäen vanhuskeskuksen ruokala. Näissä ruokaloissa on palvelutuottajan kanssa tehtyyn sopimukseen kirjattu tuottajalle subventio-oikeus. Henkilöstöruokailun subvention pysyttämistä puoltaa myös ruokaloiden pääsääntöisten käyttäjien työn luonne.

Ateriamääriltään suurimmat henkilöstöravintolat, joista subventio poistuu ovat Yliopistonkatu 27 tiloissa toimiva henkilöstöravintola ja aluepelastuslaitoksen henkilöstöravintola. Lisäksi subventiota on maksettu henkilöstöruokailusta eräissä muissa Arkean ylläpitämissä henkilöstöruokaloissa, joissa subventoitujen aterioiden määrä on kuitenkin huomattavasti pienempi. Näitä ruokaloita on mm. Nereidi ja Sigyn.

Subventio on tarkoittanut sitä, että työntekijä maksaa ateriasta palveluntuottajalla ravintoedun arvon mukaisen hinnan (6,80 € vuonna 2020) ja Turun kaupunki subventoi palvelutuottajalla loppuosan aterian hinnasta. Kaupungin subventio/ateria on ollut n. 3 euroa.

Laitosruokailumahdollisuuden poistuminen henkilöstöetuutena lukioista ja ammatillisesta koulutuksesta

Toinen muutos on laitosruokailumahdollisuuden poistaminen henkilöstöetuutena lukioista ja ammatillisesta koulutuksesta.  Em. etuuden poistuminen koskee kaikkia em. oppilaitoksissa työskenteleviä.

Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa on henkilökunta voinut ruokailla ateriaetuna niin, että lounaan hinta on lisätty henkilön rahapalkkaan. Työntekijä/viranhaltija on maksanut ateriaedusta veroprosenttinsa mukaisen veron. Lisäksi maksettavaksi on tullut kokonaisuudessaan alv:n osuus ateriasta (=n. 0,40 euroa). Työnantaja on maksanut työnantajamaksut ateriaedusta ja luonnollisesti aterian hinnan palveluntuottajalle.

Tästä ateriaedusta tulisi nyt luopua. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten henkilökunta maksaisi aterioistaan jatkossa palvelutuottajan aterialle määrittelemän hinnan.

Mikä ei muutu

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta ruokailukäytäntöihin ei tehdä muutosta. Esim. valvontaruokailu perusopetuksessa ei muutu millään tavalla ja kaikki peruskouluissa työskentelevät voivat jatkossakin ruokailla ateriaetuna niin, että lounaan hinta lisätään henkilön rahapalkkaan. Työntekijä/viranhaltija maksaa ateriaedusta veroprosenttinsa mukaisen veron. Lisäksi maksettavaksi on tullut kokonaisuudessaan alv:n osuus ateriasta (=n. 0,40 euroa).

Muutoksella ei ole myöskään vaikutusta esim.  eräissä hyvinvointitoimialan yksiköissä tapahtuvaan esimerkkiruokailuun.

Vaikka perusopetuksessa olisi mahdollista pysyttäytyä pelkästään valvontaruokailujen osalta em. menettelyssä, on perusopetuksen luonteen vuoksi koko henkilöstön ohjauksellinen rooli hyvä nähdä ja antaa kaikille koulukiinteistössä työskenteleville ruokailumahdollisuus perimättä itse ruoasta maksua.

Vaikka luontoisetuna tapahtuvasta laitosruokailusta luovutaan, tulee myös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten henkilöstöllä olla jatkossakin mahdollisuus ruokailla koulujen ruokaloissa. Henkilöstö maksaa tällöin ateriatuottajalle suoraan tuottajan veloittaman aterian hinnan. Sivistystoimialan tulee selvittää ja sopia ateriatuottajien kanssa mm. aterioiden rahastusmallista ja asiasta tulee tiedottaa koulujen henkilökuntaa. Myös omana tuotantona toteutettavan ruokailun osalta veloituskäytännöt tulee selvittää.

Esitetty uusi malli opettajien luontoisetuna tapahtuva ruokailusta ei ole poikkeuksellinen kuntasektorilla. Esimerkiksi Tampereella myös peruskouluissa henkilökunta maksaa aterian itse. Peruskouluissa ainoastaan ns. valvonta-aterian maksaa työnantaja ja se on saajalleen verollista tuloa.

Muutoksesta syntyvä säästö

Henkilöstöruokailun subventio niissä henkilöstöruokaloissa, joista subventio nyt poistettaisiin, oli vuonna 2019 n. 120000 euroa. Vuonna 2020 subvention määrä tulee pandemia tilanteen takia olemaan huomattavasti pienempi.

Toisen asteen koulutuksen (lukiot ja ammatillinen koulutus) henkilöstön laitosruokailusta luopumisesta tuleva säästö koostuu toisaalta työnantajan maksamista työnantajamaksuista ja toisaalta aterioiden hinnasta.

Kun henkilöstön aterioiden määrä on toisella asteella n. 55000 ateriaa/vuosi on työnantajamaksujen suuruus vuositasolla arviolta n. 50 000 euroa.

Aterioiden hinnat vaihtelevat jonkin verran oppilaitoksittain. Lukiossa palvelutuottajan perimä ateriahinta Turun kaupungilta on 2,64 €/ateria ja ammatti-instituutissa 4,34 – 4,37 ateria. Lisäksi ammatti-instituutissa on jonkin verran oppilaitosten omaa tuotantoa, jonka osalta tarkka tuotantohinta ei ole ollut nyt käytettävissä.

Jos ateriahinnan keskiarvona käytetään esim. lukua 3,50 €/ateria on ateriamaksuista kaupungille tuleva säästö vuositasolla lähes 200 000 euroa.

Laitosruokailuedun poistaminen toisen asteen oppilaitoksista toisi kaupungille arviolta n. 250 000 euron säästön vuositasolla.

Henkilöstöruokailun subventiosta luopuminen ja toisen asteen oppilaitoksen henkilöstön luontoisetuna tapahtuvasta laitosruokailusta luopuminen tuo merkittävät kustannussäästöt Turun kaupungille.

EhdotusKaupunginhallitus päättää pysyttää kaupunginjohtajan päätöksen 11.1.2021 § 4 kuitenkin niin, että päätöstä sovelletaan 1.2.2021 alkaen.

PäätösAsia pantiin pöydälle Maaskolan Laivorannan kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Kokouksessa asiaa oli etäyhteydellä selvittämässä henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen.

Pöydältä 18.1.2021 § 16

Kaupunginjohtaja Minna Arve 26.1.2021:

Koronapandemian seurauksena vuosi 2020 on ollut hyvin poikkeuksellinen. Vuoden ensimmäiset talouden ennusteet perustuivat sekä kansallisiin että kaupungin oman toiminnan ennusteisiin. Taloustilanteen arvioitiin heikentyvän voimakkaasti ja tämän seurauksena kaupunki ryhtyi viipymättä toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi.

Viime vuoden aikana käytössä olleet ennusteet parantuivat vuoden aikana. Koronapandemian vaikutuksia on ollut vaikea ennakoida ja tämä heijastuu käytettävissä olevaan tietoon. Kansallisella tasolla Suomen talouden arvioidaan supistuvan pelättyä vähemmän, mutta palautumisen arvioidaan edelleen tapahtuvan hitaasti.

Parantuneiden ennusteiden lisäksi valtion vuonna 2020 tekemät tukitoimenpiteet parantavat kaupungin taloudellista asemaa merkittävästi. Syksyn viimeisen ennusteen yhteydessä ei ollut vielä käytettävissä kaikkia yksityiskohtia. Tarkentuneiden tietojen mukaan kaupungin vuoden 2020 tilinpäätöksen arvioidaan muodostuvan huomattavasti ennakoitua paremmaksi.

Suunniteltujen sopeuttamisohjelmaan kirjattujen toimenpiteiden edistäminen on edelleen tärkeää. Oletettua paremman tilikauden tuloksen seurauksena välitön paine uusien taloudellista asemaa parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen kevenee. Sen sijaan resurssit on tarpeen kohdentaa jo määritettyjen toimenpiteiden edistämiseen.

Tarkentuneen tilinpäätösennusteen seurauksena henkilöstöruokailun subventioon ja laitosruokailumahdollisuuteen ei kohdennu välitöntä muutostarvetta ja asiaan tulee palata tarpeen mukaan myöhemmin.

EhdotusKaupunginhallitus päättää kumota kaupunginjohtajan päätöksen 11.1.2021 § 4 todeten, että henkilöstöruokailun subventioon ja laitosruokailumahdollisuuteen tehtävät mahdolliset muutokset tulee arvioida osana laajempaa säästökokonaisuutta siten, että eri työntekijäryhmien tasapuoliseen kohteluun kiinnitetään huomiota.

PäätösKaupunginhallitus päätti kumota kaupunginjohtajan päätöksen 11.1.2021 § 4 todeten, että henkilöstöruokailun subventioon ja laitosruokailumahdollisuuteen tehtävät mahdolliset muutokset tulee arvioida myöhemmin siten, että eri työntekijäryhmien tasapuoliseen kohteluun kiinnitetään huomiota.

Päätös asiassa tehtiin esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta yksimielisesti.