korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi

Valitusluvan hakeminen korkeimmalta hallinto-oikeudelta: Turun hallinto-oikeuden päätös Tammitien kulman asemakaavamuutoksesta

VALITUSLUPAHAKEMUS JA VALITUS: TAMMITIEN KULMAN ASEMAKAAVAMUUTOS

Päätös, jota valitus koskee:

Turun hallinto-oikeuden päätös 22.12.2020 (päätösnumero 20/0237/1), jolla on kumottu Turun kaupunginvaltuuston päätös 19.12.2019 § 175.

Valittaja:

Turun kaupunki, PL 355, 20101 Turku, s-posti turun.kaupunki@turku.fi

Yhteyshenkilö: Ympäristölakimies Nina Mattila 040-6741633, nina.mattila@turku.fi

VALITUSLUPAHAKEMUS

Hallintoprosessilain (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa) 111 §:n mukaan valituslupa on myönnettävä, jos:

1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi;

2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai

3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei säädetä, miten rakentamisen korkeutta tulisi rajata kaavakartalla ja rakennusten ympäristöön soveltuvuuteen ja ulkonäköön liittyvät kysymykset kuuluvat viime kädessä rakennusluvan myöntämisen yhteydessä ratkaistaviin asioihin. Korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännössä ei ole kattavasti arvioitu rakentamisen korkeuden rajaamiseen asemakaavoituksessa liittyviä kysymyksiä. Turun hallinto-oikeus ei ole huomioinut rakentamista ohjaavia kaavamääräyksiä kokonaisuutena eikä arvioinut kaavan mahdollistamaa muutosta suhteessa voimassa olevan kaavan mahdollistamaan maankäyttöön. Lisäksi Turun hallinto-oikeus on kumonnut kaavan kokonaisuudessaan, vaikka se on arvioinut, että asemakaava ei ohjaa riittävästi rakentamista vain tietyillä kaavan rakennusaloilla.

VALITUS

Muutosvaatimukset:

Turun hallinto-oikeuden päätös 22.12.2020 (päätösnumero 20/0237/1) tulee kumota.

Lisäksi korkeimman hallinto-oikeuden tulisi ottaa tutkittavakseen Turun hallinto-oikeudessa esitetyt muut valitusperusteet enemmän viivästyksen välttämiseksi eikä enää palauttaa asiaa Turun hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Turun kaupunki on lausunut muista valitusperusteista Turun hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa (kh 2.3.2020 § 81).

Valitusperusteet

Turun hallinto-oikeuden perustelut

Turun hallinto-oikeus on päätöksen mukaan ”Yhdistyksen valituksen mukaan kerrostalot eivät sovi Nummenmäen pientalovaltaiselle alueelle, ja kaava-alueelle suunnitellut kerrostalot muun ohella heikentävät elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä sekä rakennetun ympäristön arvojen säilymistä”. Turun hallinto-oikeus on todennut, että rakennusaloihin ak-2 ja ak-4 liittyvä asuinrakennuksen harja- ja räystäskorkeus on määrätty plus-korkeuksin näitä rakennusaloja koskevassa kaavamääräyksessä. Rakennusaloihin ak-1 ja ak-3 liittyvästä asuinrakennuksen harja- ja räystäskorkeudesta on määrätty ainoastaan korttelin 51 länsireunan sekä korttelin 124 itäreunan osalta. Hallinto-oikeus on todennut, että asemakaavassa on osoitettu merkinnällä ak-1 ja ak-3 rakennusaloja myös muualle kuin korttelin 51 länsireunaksi tai korttelin 124 itäreunaksi katsottaville alueille, kuten Vanhan Hämeentien varteen niin sanotun keltaisen talon molemmin puolin. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan, koska edellä mainittujen rakennusalojen osalta kaavakartasta ja kaavamääräyksistä puuttuu rakentamisen korkeutta ohjaavat merkinnät, asemakaava ei näiden rakennusalojen osalta ohjaa tai rajoita rakentamisen korkeutta kaavaselostuksessa esitetyllä tai millään muullakaan tavalla. Turun hallinto-oikeuden mukaan asemakaava ei kaikkien rakennusalojen osalta ohjaa rakentamista rakentamisen korkeuden osalta siten kuin asemakaavan tarkoitus ja ohjaustavoite edellyttävät. Rakentamisen korkeuden jäädessä vaille ohjausta ei ole hallinto-oikeuden mukaan mahdollista arvioida, täyttääkö asemakaava maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä tarkoitetut kaavan sisältövaatimukset. Turun hallinto-oikeus on kumonnut tällä perusteella kaupunginvaltuuston päätöksen ja jättänyt lausumatta muista valitusperusteista.

Kaavamääräysten arvioiminen kokonaisuutena

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 50 §:n mukaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla.

MRL:n 54 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset muun muassa terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Asemakaavalla ei myöskään saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen.

MRL:n 55 §:n mukaan asemakaava esitetään kartalla, jossa osoitetaan:

1) asemakaava-alueen rajat (asemakaava-alue);

2) asemakaavaan sisältyvien eri alueiden rajat;

3) ne yleiset tai yksityiset tarkoitukset, joihin maa- tai vesialueet on aiottu käytettäviksi;

4) rakentamisen määrä; sekä

5) rakennusten sijoitusta ja tarvittaessa rakentamistapaa koskevat periaatteet.

Asemakaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Asemakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot.

MRL:n 57 §:n mukaan asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset). Asemakaavamääräykset voivat koskea myös haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, asemakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Suojelumääräysten tulee olla maanomistajalle kohtuullisia.

MRL:n 117.1 §:n mukaan rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. MRL:n 135.1 §:n mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on muun muassa, että rakennus täyttää MRL 117 §:n vaatimukset ja soveltuu paikalle.

Turun kaupunki katsoo, että hallinto-oikeus ei ole arvioinut riittävästi kaikkia kaavan kaavamääräyksiä kokonaisuutena. Kaavamääräyksen AK-1 mukaan ”asuinrakennuksia tulee sijoittaa Vanhan Hämeentien, Tammitien ja Hakakadun katujen varsille siten, että asuinrakennuksen tai -rakennusten pituus täyttää kunkin kadunpuoleisen rakennusalan rajasta vähintään 60 %. Nämä asuinrakennukset tulee sijoittaa kadun puoleisiin rakennusalan rajoihin kiinni ja lisäksi rakennusten tulee sijaita kadun suuntaisesti. Korttelialueen rakennuksissa tulee käyttää kattomuotona satula- tai taitekattoa. Kattokulman tulee pääosin olla välillä 25° - 40°. Rakennusten tulee väritykseltään soveltua olemassa olevaan Nummen rakennuskantaan. Vierekkäisten rakennusten tulee erottua toisistaan julkisivumateriaalin ja/tai julkisivuvärityksen osalta. Kadun puolella parvekkeiden tulee olla julkisivupinnasta sisäänvedettyjä tai osana julkisivupintaa. Rakennusten sokkelit tulee päällystää, kuvioida tai käsitellä rakennusten muuhun arkkitehtuurin sopivaksi.” Kaavamääräyksessä AK-1 on myös annettu määräyksiä muun muassa leikki- ja oleskelualueiden määrästä ja autopaikkojen sijoittamisesta maanalaisiin/kansien alla oleviin tiloihin ja puiden istuttamisesta. Pihakansien alla tapahtuvasta autopaikoituksesta johtuen piha-aluetta jää käytettäväksi ulko-oleskeluun ja istutuksiin, mikä lisää alueen viihtyisyyttä ja luo mahdollisuuksia asukkaiden hyvinvoinnille. Turun kaupunki katsoo, että kaavamääräyksillä kokonaisuutena arvioiden on ohjattu riittävästi rakentamisen ympäristöön soveltuvuutta ja mahdollistettu elinympäristön viihtyisyys. Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on uudisrakentamisen sovittaminen hallitusti alueen rakentamistapaan, materiaaleihin, kattokaltevuuksiin, värisävyihin ja kasvillisuuteen. Rakentamista on kaavakartalla ohjattu myös rakennusalojen koolla ja rakennusalakohtaisesti sallitulla rakennusoikeudella etenkin Vanha Hämeentien varrella sekä edellä mainituilla määräyksillä, jotka ohjaavat rakennusten sijoittamista ja pituutta.

Turun hallinto-oikeuden päätöksestä ei käy ilmi, miten tietyn korkeutta rajaavan määräyksen puuttuminen osalta rakennusaloista aiheuttaa sen, että sisältövaatimusten täyttymistä ei voida arvioida koko kaava-alueen osalta. Kaavamuutosalue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu pääosin pienteollisuusrakennusten korttelialueeksi. Turun kaupunki katsoo, ettei pienteollisuusrakennusten korttelialueen muuttaminen asumiseen ottaen huomioon asuinrakentamisen ohjaaminen edellä kuvatuilla kaavamääräyksillä, heikennä kenenkään elinympäristön laatua tai viihtyisyyttä. Voimassa olevan asemakaavan sallima pienteollisuustoiminta on huomattavasti huonommin yhteen sovitettavissa kaavan muutosalueen läheiseen maankäyttöön kuin asemakaavan muutoksen mahdollistama asuminen. Kaavakartalla on esitetty suojeltavaksi asiantuntijaviranomaisen lausunnon pohjalta tontilla 28 sijaitseva rakennus ja rakennetun ympäristön arvojen säilyminen on kaavamuutoksessa huomioitu.

Lisäksi Turun kaupunki toteaa, että rakennusten ympäristöön soveltuvuuteen liittyvät kysymykset ratkaistaan lopullisesti rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. Rakentamisen korkeuden yksityiskohtainen rajaaminen kaavamääräyksellä ei ole pakollista, mikäli kaavamääräykset muutoin kokonaisuutena ohjaavat rakentamista riittävästi. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tulee arvioida, onko kaavaratkaisun perusteella mahdollista toteuttaa viihtyisää elinympäristöä tai heikentyykö jonkun elinympäristön laatu laissa tarkoitetulla tavalla merkityksellisesti. Täydennysrakentaminen muuttaa aina alueen asukkaiden elinympäristöä, mutta se ei kategorisesti tarkoita, että kaavamuutoksella heikennettäisiin jonkun elinympäristöä merkityksellisesti. Mikäli alueen kaavaa ei muuteta, alue säilyy pääosin pienteollisuusrakennusten korttelialueena ilman vaatimuksia ympäristöhäiriöiden tuottamattomuudesta.

Hallinto-oikeuden päätöstä voidaan pitää myös sillä perusteella virheellisenä, että se on kumonnut kaavan kokonaisuudessaan, vaikka kaavamääräyksissä olleet puutteet ovat hallinto-oikeuden päätöksen mukaan koskeneet vain osaa kaavan rakennusaloista. Turun hallinto-oikeus on päätöksessään todennut, että tietyillä korttelialueilla (esim. ak-4) rakentamisen korkeutta on ohjattu riittävästi kaavamääräyksellä. Lisäksi hallinto-oikeus on arvioinut, että kaavamääräyksillä ak-1 ja ak-3 on ohjattu korttelialueiden reunoissa rakentamisen korkeutta yksityiskohtaisesti. Tästä huolimatta hallinto-oikeus on kumonnut kaavan kokonaisuudessaan eikä vain niiden rakennusalojen/korttelialueiden osalta, joiden osalta se katsoo, että rakentamisen korkeutta ei ole ohjattu kaavamääräyksillä riittävällä tavalla.

Yhteenveto

Edellä esitetyin perustein Turun hallinto-oikeuden päätös tulee kumota. Tammitien kulman asemakaavamuutos ohjaa rakentamista riittävällä tarkkuudella ja täyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavan sisältövaatimukset.

Liite 1 Turun hallinto-oikeuden päätös valitusosoituksineen