Toimialajohtaja Minna Sartes, palvelualuejohtaja Sirpa Kuronen, kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa ja osallisuuden erityisasiantuntija Anri Niskala 15.12.2020:

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tilan arviointi ja seuranta sekä koronan vaikutukset hyvinvointiin ovat vuoden 2020 aikana olleet vahvan ja tarpeellisen mielenkiinnon kohteena. Kaupunki on vuoden aikana seurannut tilanteen kehittymistä ja reagoinut esiin nousseisiin tarpeisiin tutkimustiedon, yhteistyökumppaneiden ja kuntalaisten signaalien ja palveluista saatavien tietojen pohjalta. Lisäksi hyvinvoinnin tilan seuraamiseksi sekä lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönottamiseksi on hyväksytty useita erillisiä toimeksiantoja.

Valtuutettu Anna Mäkipään ym. aloitteessa 18.5.2020 § 64 edellytettiin arvioinnin käynnistämistä, jossa selvitetään koronan vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vastaus valtuustoaloitteeseen on oheismateriaalina.

Turun kaupunginvaltuuston hyväksyi 19.10.2020 § 172 Lapsiystävällistä kaupunkia rakentamassa - Turun kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2020–2023. Suunnitelma sisältää laajan kuvauksen hyvinvoinnin pitkäkestoisista trendeistä sekä tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet.

Kaupunginvaltuustossa tehtiin hyvinvointisuunnitelman käsittelyn yhteydessä ponsi, joka lähetettiin hallintosäännön 151 §:n mukaisesti kaupunginhallituksen tietoon. Ponnen mukaisesti ”Hyvinvointisuunnitelman tueksi kaupunki käynnistää lapsivaikutusten arvioinnin koronavirusepidemiasta ja sen aiheuttamista muutoksista kaupunkilaisten arkeen ja palvelujen saatavuuteen.” Kaupunginhallitus päätti 26.10.2020 § 459, että esitys vaikutusten arvioinnin toteuttamismallista tulee tuoda kaupunginhallituksen käsiteltäväksi vuoden 2020 aikana.

Kaupungin johtoryhmä antoi 20.10.2020 toimeksiannon kirkastaa tilannekuvaa lasten, nuorten ja perheiden pahoinvoinnista ja koronatilanteen vaikutuksesta kokonaisuuteen. Tilannekuvan lisäksi tulee rakentaa toimintasuunnitelma ongelmiin vastaamiseksi käytössä olevien toimien turvin sekä tunnistaa tarve mahdollisille uusille toimille. Kaupungin johtoryhmä käsitteli hyvinvoinnin haasteisiin keskittyvää tilannekuvaa ja toimintasuunnitelmaa 8.12.2020.

Vuoden 2021 talousarviokäsittelyn yhteydessä valtuusto hyväksyi muutoksena talousarvioon seuraavan lausekkeen ”Varmistetaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa päätetyn lapsivaikutusten arvioinnin toteutuminen päätöksenteossa.”  

Kaupungin hyvinvoinnin ohjausryhmä käsitteli 15.12.2020 ja hyväksyi kaupunginhallitukselle lähetettäväksi yllä esiteltyjen toimeksiantojen johdosta laaditun esityksen koronan vaikutusten seurannasta vuonna 2021 sekä toimintamallista lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönottamiseksi Turussa. Lisäksi ohjausryhmä hyväksyi kaupunginhallitukselle lähetettäväksi koronan positiivisia ja negatiivisia hyvinvointivaikutuksia käsittelevän tilannekuvan.

Tilannekuva vuonna 2020

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tilaa on vuoden 2020 aikana selvitetty sekä kansallisesti että paikallisesti useilla eri kyselyillä. Kyselyjen vastaukset osin ristiriitaisia eikä vertailukohtaa aiempiin vuosiin ole saatavilla. Kriisin negatiiviset vaikutukset korostuvat etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä oppilaitosten henkilökunnan näkemyksissä koskien kuntalaisten hyvinvoinnin muutoksia. Kansalaisten omissa vastauksissa nousee esiin myös positiivisia vaikutuksia. Eri alojen johtajille suunnatussa Sosiaalibarometri -kyselyssä väestön hyvinvointi koettiin pääosin hyväksi.

Osa perheistä voi entistä paremmin arkeen liittyvien aikataulujen helpottaessa ja molempien vanhempien osallistuessa lastenhoitoon tavallista enemmän. Positiivisia vaikutuksia ovat raportoineet erityisesti ne lapsiperheiden vanhemmat, jotka kokevat etätyöskentelyn mielekkääksi sekä koulukiusatuiksi tulleet lapset ja nuoret, jotka saaneet etäopiskelun myötä hengähdystauon. Suuri osa lapsista ja nuorista on pärjännyt etäopetuksessa yhtä hyvin kuin lähiopetuksessa.

Koronakriisin negatiiviset vaikutukset kohdistuvat selvitysten valossa erityisesti henkilöihin, joilla on jo ennen kriisiä ollut suuri tarve sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille tai muille tukitoimille. Negatiiviset vaikutukset kohdistuvat mm. mielenterveyden häiriöstä kärsiviin tai päihdeongelmaisiin, yksinäisyyttä kokeviin, toimeentulotuen asiakkaisiin ja kriisin vuoksi työttömiksi tai lomautetuksi joutuneisiin. Perheiden näkökulmasta erityisen haastavassa tilanteessa ovat erityistarpeisten lasten vanhemmat, yksinhuoltajaperheet sekä maahanmuuttajataustaiset perheet ja perheet, joissa koetaan väkivaltaa.

Selvityksissä tunnistetaan negatiivisia vaikutuksia myös niihin lapsiin ja nuoriin, joiden koulunkäynti on kärsinyt etäopetukseen siirtymisen vuoksi. Selvityksissä kiinnitetään huomiota lisäksi lastensuojelun asiakkaisiin, joiden palveluiden saanti on osin heikentynyt sekä toisella asteella opiskeleviin nuoriin, joiden ammattiin valmistuminen on lykkääntynyt, tai jotka ovat valmistuttuaan joutuneet työttömiksi tai aloittavat jatko-opintonsa etäopetuksessa.

Turkulaiset ammattilaiset ovat syksyllä 2020 tunnistaneet kärjistymistä niiden lasten, nuorten ja perheiden tilanteissa, joiden tilanteessa ollut haasteita ennenkin. Havaittavissa on ahdistusta sekä kasautunutta avuntarvetta ja päihteiden käytön lisääntymistä sekä riskinä koulupudokkuuden lisääntyminen. Isoin huoli kohdistuu vähävaraisiin lapsiperheisiin.

Koronan vaikutusten seuranta vuonna 2021

Vuoden 2021 aikana koronakriisin vaikutuksia seurantaan ja arvioidaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden näkökulmasta huomioiden muutokset kaupunkilaisten arkeen ja palvelujen saatavuuteen. Jatkuvan käytännön toimintaa ohjaavan seurannan lisäksi toukokuussa ja joulukuussa 2021 kootaan laajempi tilannekuva vaikutuksista. Tarvittaessa tilannekuvat tuotetaan myös vuoden 2022 aikana.

Tilannekuva kootaan seuraavista lähteistä:

1. Kentän toimijoiden havainnot sisältäen huolen tason mittauksen

2. Saatavilla oleva kansallinen ja paikallinen tilasto- ja tutkimusmateriaali

3. Arvio palveluiden saatavuudesta ja sen muutoksista pohjautuen tilastoihin ja ammattilaisten asiantuntija-arvioihin

Seurannan toteuttamisesta vastaa konsernihallinto. Selvitys toteutetaan yhteistyössä toimialojen, lastensuojelujärjestöjen sekä kaupunkitasoisen lasten ja nuorten hyvinvointiryhmän kanssa.

Toimintamalli lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönottamiseksi

Monissa laeissa edellytetään vaikutusten ennakkoarviointia. Terveydenhuoltolaki (11§) velvoittaa arvioimaan ennalta päätösten vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, Tasa-arvolaki (4§) velvoittaa arvioimaan ennalta päätösten sukupuolivaikutuksia ja YK:n lasten oikeuksien sopimus (3 artikla) edellyttää, että lapsia koskevissa päätöksissä harkitaan ensisijaisesti lapsen etua.

Lapsivaikutusten arviointi on hyväksytty toteutettavaksi toimenpiteeksi kaupungin strategisissa suunnitelmissa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (kv 19.10.2020 § 172), tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma (kh 13.1.2020 § 4) sekä osallisuuden toimintamalli (kh 6.10.2020 § 421).

Lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönottamiseksi esitämme seuraavaa toimintamallia:

Turku alkaa toteuttaa lapsivaikutusten arviointia niissä asioissa, joilla tunnistetaan olevan laajoja vaikutuksia lasten ja nuorten elämään ja hyvinvointiin. Tällaisia asioita ovat mm. lasten ja nuorten palveluiden palveluverkkoon ja heidän arkiympäristöönsä liittyvät muutokset, joista päätetään lautakunta- tai kaupunkitasoilla. Arviointimalli otetaan käyttöön vaiheittain vuodesta 2021 alkaen, ja sitä toteutetaan jatkossa kaupunkitasoisesti yhdessä sovittujen kriteerien pohjalta.

Vuonna 2021 laaditaan kaupunkitasoinen ohjeistus sisältäen kriteeristön arvioitavaksi valittaville asioille, sekä laaditaan koulutussuunnitelma ja käynnistetään sen mukaiset koulutukset. Lapsivaikutusten arvioinnissa käytetään sähköistä hyvinvointikertomus- ja eva-työkalua. Vuoden 2021 aikana tavoitteena on toteuttaa 1-5 vaikutusten arviointia. Arvio seuraavien vuosien lapsivaikutusten arvioinnin määrästä on 1-10 vuosittain.

Lapsivaikutusten arvioinnista raportoidaan kaupunginhallitukselle osana Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä osallisuuden toimintamallin toteutumista kaksi kertaa valtuustokaudessa. Toteutuneista arvioinneista viestitään mediatiedottein sekä kaupungin verkkosivulla.

Raportoinnista ja viestinnästä vastaa konsernihallinto. Kaupunkitasoinen lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä toimii toimintamallin tukena ja sitä hyödynnetään esimerkiksi lapsivaikutusten arviointiin sisältyvässä tiedonkeruussa. Lisäksi ryhmälle tuodaan tiedoksi toimintamallin seurantaraportit.

Esitämme että, kaupunginhallitus

• merkitsee tiedokseen tilannekatsauksen koronan vaikutuksista turkulaisiin lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin,
• hyväksyy esityksen koronan vaikutusten seurannasta,
• päättää, että lapsivaikutusten arviointi otetaan käyttöön Turun kaupunkiorganisaatiossa vuonna 2021 ja se toteutetaan esityksen mukaisella toimintamallilla.

Liite 1Esitys toimintamallista lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönottamiseksi Turussa

Oheismateriaali 1Vastaus Mäkipään ym. valtuustoaloitteeseen

Oheismateriaali 2Tilannekuva koronan vaikutuksista turkulaisiin lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että

• tilannekuva koronan vaikutuksista turkulaisiin lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin merkitään tiedoksi,
• edellä oleva esitys koronan vaikutusten seurannasta hyväksytään ja
• lapsivaikutusten arviointi otetaan käyttöön Turun kaupunkiorganisaatiossa vuonna 2021 ja se toteutetaan edellä olevan esityksen mukaisella toimintamallilla.

PäätösKaupunginhallitus päätti, että

• tilannekuva koronan vaikutuksista turkulaisiin lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin merkitään tiedoksi,
• edellä oleva esitys koronan vaikutusten seurannasta hyväksytään,
• lapsivaikutusten arviointi otetaan käyttöön Turun kaupunkiorganisaatiossa vuonna 2021 ja se toteutetaan edellä olevan esityksen mukaisella toimintamallilla ja
• asiasta raportoidaan kaupunginhallituksen lisäksi lasten parlamentille ja nuorisovaltuustolle.

Päätös asiassa tehtiin esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta yksimielisesti.