Toimialajohtaja Christina Hovi, omistajaohjausjohtaja Jarkko Virtanen ja kehittämispäällikkö Juha Jokela 5.1.2021:

Kaupunginvaltuusto päätti 20.4.2020 § 51 raitiotien ensimmäisen vaiheen yleis- ja toteutussuunnitelmista, että

1. se hyväksyy Turun raitiotien liitteen 1 mukaisen yleissuunnitelman tarkennuksen jatkosuunnittelun pohjaksi,
2. raitiotien toteutussuunnitelmat laaditaan välille Varissuo-Tiedepuisto-Kauppatori ja raitiotien hankesuunnitelmatasoinen yleissuunnitelma välille Kauppatori-Matkakeskus-Linnakaupunki-satama,
3. kaupunginhallitus oikeutetaan päättämään yleissuunnitelman jälkeen toteutussuunnittelun käynnistämisestä välille Kauppatori-Matkakeskus-Linnakaupunki-satama,
4. pyydetään Raision kaupungilta kanta Matkakeskus-Raisio raitiolinjan toteuttamissuunnitelman laatimisaikataulusta,
5. valtion kanssa laaditaan raitiotien suunnittelusta aiesopimus ja valtuutetaan kaupunginhallitus hyväksymään aiesopimus,
6. yleis- ja toteutussuunnitteluvaiheen käynnistämisen edellytyksenä on valtion osallistuminen hankkeen suunnittelukustannuksiin erikseen laadittavan aiesopimuksen mukaisesti,
7. kaupunki käynnistää hankkeen edellyttämät asemakaavamuutokset,
8. raitiotietä varten suunniteltavat asemakaavat valmistellaan niin, että raitiotiereittiä voi liikennöidä myös sähkölinja-autolla,
9. kaupunginhallitus oikeutetaan perustamaan hankkeen toteuttamista varten hankeyhtiö ja kohdentamaan sille tarvittavat resurssit,
10. hankeyhtiö valtuutetaan päättämään hankintamenettelystä ja suunnitelmien laatimisesta,
11. yleis- ja toteutussuunnittelun rahoitus huomioidaan seuraavan osavuosikatsauksen sekä vuoden 2021 talousarvion hyväksymisen yhteydessä ja,
12. kaupunginvaltuusto tekee lopullisen investointipäätöksen raitiotien toteutussuunnitelman ja vahvistuneen kustannusarvion perusteella ja että
13. edellytyksenä mahdollisen investointipäätöksen tekemiseen on vähintään 30 prosentin valtion tai muun kolmannen osapuolen rahoitusosuus.

Yleissuunnitelman tarkennus jatkosuunnittelussa (kv päätöksen kohta 1)

Yleissuunnitelman (2015) ja yleissuunnitelman tarkennuksen (2019) suunnitteluratkaisuja käytetään lähtökohtana jatkosuunnittelussa niin ensimmäisen raitiolinjan kuin tavoiteverkonkin osalta. Keskeisimpiä asioita ovat mm. raitiotiereitit, pysäkkien paikat ja periaatteet katutilan käytöstä, kuten kaistajärjestelyt ja kadulle sijoitettavat toiminnot. Osittain ratkaisuja on kuitenkin tarpeen muuttaa.

Keskeisimmät muutostarpeet koskevat raitiotien varikkoa ja raitiotien reittiä Aninkaisten alueella. Raitiotievarikon ensisijainen sijainti on aiemmissa suunnitteluvaiheissa ollut Rieskalähteentiellä mutta raitiotien ensimmäisen vaiheen jäädessä kauas siitä, on tarpeen etsiä uusi sijainti varikolle, joka on lähempänä ensimmäisen vaiheen raitiotiereittiä esimerkiksi sataman suunnalta. Aninkaisten alueen reitin muutostarpeita on kuvattu seuraavan kohdan (kv päätöksen kohta 2) yhteydessä. Näiden lisäksi suunnitteluratkaisut tarkentuvat, kun mm. pyöräilyn, jalankulun ja huoltoliikenteen ratkaisuja tarkennetaan laadittavan yleissuunnitelman yhteydessä.

Raitiovaunukaluston osalta lähtökohtana jatkosuunnittelussa on yleissuunnitelman ja yleissuunnitelman tarkennuksen kaltaisesti 1435 mm raideleveys ja tavoitetilassa enintään 47 metriä pitkä raitiovaunu. Raitiovaunukaluston pituus ja vuorovälit ensimmäisessä vaiheessa tarkentuvat mm. liikenne-ennusteen perusteella.

Raitiotien bussilinjaston osalta lähtökohtana on runkobussilinjasto, mihin tehdään raitiotien perusteella tarvittavat muutokset.

Yleissuunnitelma (kv päätöksen kohta 2)

Yleissuunnitelman tarkoituksena on täydentää jatkosuunnittelun pohjaksi hyväksyttyjä raitiotiesuunnitelmia puuttuvilta osin, parantaa toteutussuunnitteluvalmiutta sekä arvioida Satama-Varissuo raitiotien vaikutukset.

Yleissuunnitelmassa tarkennetaan ja täydennetään Satama-Varissuo raitiotien aiempia suunnitelmia, suunnitellaan varikko, lasketaan kustannukset, arvioidaan vaikutukset sekä parannetaan toteutussuunnittelun valmiutta ja tuetaan asemakaavanmuutosten laatimisedellytyksiä selvityksillä. Yleissuunnitelman perusteella päätetään toteutussuunnittelusta myös Kauppatori-Satama osuudella.

Raitiotien yleissuunnittelussa tehdään strategisia valintoja kaupunkikehityksen tavoitteiden ja katutilan käytön suhteen. Lisäksi yleissuunnitelman valmistelu on jo pitkällä ennen kuin perustettavaan hankeyhtiöön on rekrytoitu henkilöt ja yhtiö on toiminnassa. Näin ollen on tarkoituksenmukaista, että kaupunki vastaa yleissuunnitelman valmistelusta eikä hankeyhtiö, valtuuston päätöksen esittelytekstistä poiketen. Tiedonkulun varmistamiseksi hankeyhtiön edustajat otetaan kuitenkin mukaan yleissuunnitelman valmisteluprosessiin, kun edellytykset sille on olemassa.

Yleissuunnitelma on tarkoitus tilata ulkoiselta palveluntuottajalta. Hankinnan käynnistämisestä ja palveluntuottajan valinnasta päätetään kaupunkiympäristötoimialan hankintavaltuuksien mukaisesti.

Ennen hankinnan käynnistämistä tulee määritellä useita keskeisiä asioita yleissuunnitelmassa käytettävien oletusten ja tutkittavien vaihtoehtojen osalta. Keskeisimpiä valintoja ovat vertailtavat vaihtoehdot ja tutkittavat reitit. Vertailtaviksi vaihtoehdoiksi kaupunginhallitukselle ehdotetaan raitiotietä ja runkobussijärjestelmää, toisin sanoen superbussi-, busexpress-, duoraitiotie- tms. vaihtoehtoja ei tutkita enää yleissuunnitelmassa.

Tutkittaviksi raitiotien reittivaihtoehdoiksi kaupunginhallitukselle ehdotetaan kolmea eri vaihtoehtoa: 1) Varissuo-Kauppatori-Matkakeskus-Satama, 2) Varissuo-Kauppatori-Humalistonkatu-Satama sekä 3) haaroitettu vaihtoehto, jossa toinen linja kulkee Varissuo-Kauppatori-Humalistonkatu-Satama reittiä ja toinen Varissuo-Kauppatori-Matkakeskus reittiä.

Kaupunginvaltuuston päätöksen 20.4.2020 jälkeen on suunniteltu Satama-Varissuo reitillä mm. sataman yhteisterminaalin sekä Aninkaisten ja matkakeskuksen alueen liikennejärjestelyjä. Yleissuunnitelmassa näiden alueiden osalta lähtökohtaisesti käytetään kyseisissä suunnitelmissa tehtyjä ratkaisuja ja reittejä. Satamassa tämä tarkoittaa raitiotieyhteyttä yhteisterminaalille nykyisten terminaalien sijaan. Aninkaisten alueella tämä tarkoittaa, että raitiotie kulkee Kauppiaskatu-Maariankatu-Aninkaistenkatu-Läntinen Pitkäkatu reittiä aiemman Kauppiaskatu-Maariankatu-Brahenkatu sijaan. Keskeisimpiä syitä Aninkaistenkadun käytölle Brahenkadun sijaan on parempi raitiotiepysäkin sijainti, raitioliikenteen parempi erottaminen autoliikenteestä sekä parempi geometria raitiotielle. Aninkaisten ja Matkakeskuksen alueen suunnittelu jatkuu, minkä vuoksi ratkaisut tarkentuvat edelleen alkuvuoden 2021 aikana.

Yleissuunnitelman vaikutusten arviointi edellyttää oletuksia maankäytön kehittymisestä eri vaihtoehdoilla. Yleissuunnitelman liikenne-ennusteessa ja vaikutusten arvioinnissa kaupunginhallitukselle ehdotetaan käytettävän liitteen 1 mukaisia oletuksia.

• Keskeisimpiä tuloksiin vaikuttavia oletuksia ovat oletukset Turun väestöennusteesta, Satama-Varissuo raitiotiereitin rakentamismäärästä sekä miten rakentamismäärät eroavat raitiotie- ja runkobussivaihtoehdossa.  Väestöennusteena ehdotetaan käytettävän raitiotievaihtoehdoissa Turun kaupungin laatimaa väestöennustetta (joulukuussa 2020 käytettävissä oleva ennuste), minkä mukaan Turussa olisi noin 211 000 asukasta vuonna 2029 ja noin 243 000 asukasta vuonna 2050.
• Satama-Varissuo raitiotiereitin maankäytön kehittämispotentiaalia ja raitiotien vaikutusta maankäytön mitoitukseen ja toteutumisnopeuteen on arvioitu asiantuntija-arviona alueittain. Lähtökohtaisesti lähellä keskustaa tai pitkällä toteutuksessa olevilla alueilla raitiotiellä ei ole arvioitu olevan vaikutusta, keskustan reuna-alueilla kaavoitusvaiheessa tai toteutuksen alussa olevilla alueilla raitiotiellä on arvioitu olevan pieni merkitys ja keskustan reuna-alueilla kaavoituksen alkuvaiheessa tai vielä alkamattomilla alueilla raitiotiellä on arvioitu olevan suuri merkitys maankäytön mitoitukseen ja/tai toteutumisnopeuteen. Varissuon liikekeskuksen läheisyydessä olevan täydennysrakentamisen ei ole arvioitu toteutuvan ilman raitiotietä.
• Näiden oletusten perusteella Satama-Varissuo raitiotien varrella arvioidaan rakentuvan vuoteen 2050 mennessä noin 1,9 miljoonaa kerrosneliömetriä ilman raitiotietä ja raitiotiellä noin 2,6 miljoonaa kerrosneliömetriä. Asuinrakentaminen on edellä mainituista kokonaisrakentamismääristä noin kaksi kolmasosaa ja perustuu väljyyskasvuun sekä väestönkasvuun. Käytetyillä oletuksilla Satama-Varissuo reitin osuus koko Turun asuinrakentamisesta vuoteen 2050 mennessä on ilman raitiotietä noin 36% ja raitiotiellä noin 48%. VTT:n selvityksen (https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//vtt_-turun_raitiotien_vaikutukset.pdf) mukaan raideliikenneinvestoinneilla varmistetaan kaupungin kiinnostavuus niin uusien asukkaiden kuin myös investoijien ja yritysten sekä asukkaiden ja matkailijoiden silmissä. Hankkeessa on siis kyse kaupungin uudistamisesta ja houkuttelevuuden parantamisesta, minkä vuoksi VTT:n näkemyksen mukaan on perusteltua lukea raidehankkeiden hyödyksi arvonnousun lisäksi myös rakentamisen määrän kasvu. Yleissuunnitelman liikenne-ennusteessa ja vaikutusten arvioinnissa Satama-Varissuo raitiotien suuremmasta rakentamismäärästä (noin 650 000 kerrosneliömetriä vuoteen 2050 mennessä) oletetaan puolet siirtyvän muualta Turusta ja puolet olevan lisärakentamista. Tämä tarkoittaisi, että raitiotievaihtoehdossa Turussa on oletusten mukaan noin 4300 asukasta enemmän kuin runkobussivaihtoehdossa.

Laadittavan yleissuunnitelman sisältö on kuvattu tarkemmin oheismateriaalissa 1.

Päätös toteutussuunnittelusta (kv päätöksen kohta 3)

Yleissuunnitelman valmistumisen jälkeen kaupunginhallitus päättää toteutussuunniteluun siirtymisestä Kauppatori-Satama välillä. Keskeisimpiä asioita päätöksessä toteutussuunnittelun kannalta ovat valittava raitiotiereitti, varikon sijainti sekä kustannustaso. Yleissuunnitelman hankinnan ja suunnitelmien laatimisen arvioidaan kestävän noin vuoden, jolloin kaupunginhallituksen käsittely voisi olla arviolta alkuvuodesta 2022.

Raision kaupungin kanta toteuttamissuunnitelman aikataulusta (kv päätöksen kohta 4)

Raision kaupunginhallitus on 2.11.2020 antanut lausunnon (oheismateriaali 2), jonka mukaan mm. ”siinä vaiheessa, kun Turussa päätetään jatkaa joukkoliikenne-etuuksia sisältävän erillisen joukkoliikennekaistan suunnittelua kaupunkikehityshankkeen lisäksi joukkoliikennehankkeena, niin Raision kaupunki on valmis jatkamaan yhteistyötä suunnitelmien laatimisessa kulloisenkin talousarvionsa puitteissa”.

Aiesopimus (kv päätöksen kohta 5)

Kaupunki on neuvotellut Traficomin kanssa ja yhdessä on todettu, että raitiotiestä ei ole tarpeen laatia erillistä aiesopimusta vaan MAL-aiesopimuksen sekä tulevan valtionavustushakemuksen ja päätöksen katsotaan riittävän.

Valtion osallistuminen hankkeen suunnittelukustannuksiin (kv päätöksen kohta 6)

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.6.2020 § 97 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen MAL-sopimuksen 2020-2031. Valtio sitoutuu kaudella 2020 - 2023 rahoittamaan raitiotien yleis- ja toteutussuunnittelua 30 %:n osuudella, kuitenkin enintään 4,5 milj. eurolla. Pidemmän aikavälin sitoutuminen raitiotiehankkeen toteutuskustannuksiin ratkaistaan MAL-sopimuksen päivityksen yhteydessä 2023. MAL-sopimus on hyväksytty kaikkien osapuolten toimesta.

Asemakaavanmuutokset (kv päätöksen kohdat 7 ja 8)

Raitiotien Satama-Varissuo reitillä on vireillä useita asemakaavanmuutoksia, joissa otetaan huomioon raitiotien tilatarpeet. Raitiotien edellyttämiä asemakaavanmuutoksia käynnistyy vuoden 2021 aikana Littoistentiellä, Pelttarinkadulla sekä Puistokadun ja Koulukadun siltojen osalta. Raitiotie liittyy myös Voimakadun, Kiinamyllynkadun, Kupittaa Coren ja Ferry Terminalin asemakaavanmuutoksiin, joista osa on jo käynnissä. Vuonna 2022 on tarkoitus käynnistää Vaasanpuiston, Ratikan varikon ja Matkakeskuksen asemakaavanmuutokset. Tavoitteena on, että raitiotiereitin asemakaavanmuutokset valmistuisivat vuoden 2024 aikana mahdollisen rakentamisen aloittamisen mahdollistamiseksi. Asemakaavanmuutostarpeet tarkentuvat yleissuunnitelman yhteydessä mm. varikon osalta. Asemakaavat valmistellaan niin, että raitiotiereittiä voi liikennöidä myös sähkölinja-autolla.

Hankeyhtiö (kv päätöksen kohdat 9 ja 10)

Hankeyhtiö laatii toteutussuunnitelman välille Varissuo-Tiedepuisto-Kauppatori ja päättää hankintamenettelystä. Kaupunki hyväksyy katusuunnitelmat ja katujen rakennussuunnitelmat.

Hankeyhtiön perustaminen ei ole noussut vielä ajankohtaiseksi, koska valmistelu kohdistuu hankkeen ensimmäisessä vaiheessa lähinnä yleissuunnitelman laadintaan. Yleissuunnitelmatasosta tullaan siirtymään vaiheittain vuoden 2021 loppupuolella hankkeen tekniseen suunnitteluun, joka on kohdennettu kaupunginvaltuuston kirjauksilla hankeyhtiön toteutusvastuulle. Valtuusto on lisäksi varannut tarkoitusta varten määrärahan kaupungin investointiohjelmaan.

Teknisen valmistelun käynnistämiseksi hankeyhtiön tulee aloittaa toimintansa viimeistään vuoden 2021 aikana. Kaupunginhallitukselle tullaan kevään 2021 aikana esittämään hankeyhtiön perustamista siten, että yhtiö voi organisoida toimintansa ja käynnistää raitiotien teknisen toteutussuunnittelun ja hankintamenettelyn.

Hankeyhtiö tulee perustamisensa jälkeen pyytämään hankkeelle talousarviossa osoitettua investointimäärärahaa käyttöönsä vaiheittain muodostuvia todellisia aktivoitavia kustannuksia vastaavasti.

Yleis- ja toteutussuunnittelun rahoitus (kv päätöksen kohta 11)

Raitiotien yleis- ja toteutussuunnittelun rahoitus sisältyy kaupunginvaltuuston 16.11.2020 § 188 hyväksymään vuoden 2021 talousarvioon ja vuosien 2022-2024 taloussuunnitelmaan. Kaupunkiympäristön investointiohjelmassa on raitiotien suunnittelua varten varattu 1 milj. euron määräraha vuodelle 2021. Yhtiömuotoiselle toteutukselle on kaupungin investointiohjelmassa 2021-2024 varattu yhteensä 58,1 miljoonaa euroa (2021: 4 milj. euroa, 2022: 5 milj. euroa, 2023: 5 milj. euroa, 2024: 44,1 milj. euroa. Taloussuunnitelmassa vuodelle 2024 esitetty 44,1 milj. euroa kertoo tarvittavan määrärahan suuruudesta, mikäli erillinen investointipäätös tehdään. Talousarvion ja -suunnitelman laadinnassa on huomioitu kaupunginvaltuuston päätöksen yhteydessä jätetty valtuutettu Mannin esittämä ponsi.

Investointipäätös (kv päätöksen kohdat 12 ja 13)

Raitiotien yleis- ja toteutussuunnitelmien perusteella syntyy hankkeen lopullinen kustannusarvio investointipäätöstä varten. Kaupunginvaltuusto voi tehdä raitiotien rakentamisesta investointipäätöksen tämän hetken arvion mukaan noin vuonna 2024. Valtion osallistuminen toteutuskustannuksiin ratkaistaan MAL-sopimuksen päivityksen yhteydessä vuonna 2023. Valtion osallistuminen raitiotien arkeologisiin kaivauksiin arvioidaan hankkeen rakentamista koskevien päätösten yhteydessä. 

Liite 1Satama-Varissuo raitiotien vaikutus maankäyttöön

Oheismateriaali 1Satama-Varissuo raitiotien yleissuunnitelmatyön sisältö

Oheismateriaali 2Raision kaupungin lausunto Matkakeskus-Raisio raitiolinjan toteuttamissuunnitelman laatimisaikataulusta (ote Raision kaupunginhallitus 2.11.2020 § 330)

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että

• kaupunki vastaa Satama-Varissuo raitiotien yleissuunnitelman valmistelusta,
• yleissuunnitelmassa tutkitaan raitiotiereittien osalta kolmea eri vaihtoehtoa: 1) Varissuo-Kauppatori-Matkakeskus-Satama, 2) Varissuo-Kauppatori-Humalistonkatu-Satama sekä 3) haaroitettu vaihtoehto, jossa toinen linja kulkee Varissuo-Kauppatori-Humalistonkatu-Satama reittiä ja toinen Varissuo-Kauppatori-Matkakeskus reittiä,
• yleissuunnitelmassa matkakeskuksen kautta kulkevan raitiotievaihtoehdon reittinä Kauppatori-nykyinen päärautatieasema välillä käytetään lähtökohtaisesti Kauppiaskatu-Maariankatu-Aninkaistenkatu-Läntinen Pitkäkatu-Humalistonkatu reittiä käynnissä olevan suunnittelun perusteella,
• yleissuunnitelmassa vertailtavia vaihtoehtoja ovat raitiotie ja runkobussijärjestelmä,
• yleissuunnitelman vaikutusten arvioinnissa käytetään liitteen 1 mukaisia oletuksia maankäytön kehittymisestä.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää merkitä oheismateriaalina olevan Raision kaupungin lausunnon tiedoksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Maaskolan Miikkolan kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Kokouksessa asiaa oli etäyhteydellä selvittämässä kehittämispäällikkö Juha Jokela.