Kaupunkiympäristötoimiala, maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi ja ympäristönsuojelusuunnittelija Tanja Ruusuvaara-Koskinen:

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue pyytää lausuntoa kaupunginhallitukselta, ympäristö- ja terveysviranomaisilta ja kaavoittajilta sekä jakelussa mainituilta muilta viranomaisilta Väyläviraston Helsinki-Turku nopeaa junayhteyttä koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lausunnot tulee toimittaa viimeistään 4.1.2021.

YVA -menettelyn kuvaus

Ympäristövaikutusten arviointimenettely perustuu ympäristövaikutusten arvioinnista annettuun lakiin (YVA-lakiin). YVA-menettely jakautuu kahteen vaiheeseen: arviointiohjelma- ja arviointiselostusvaiheeseen. Arviointiohjelma on suunnitelma siitä, miten ympäristövaikutukset arvioidaan. YVA-menettelyn toisessa vaiheessa selvitetään vaihtoehtojen vaikutukset keskittyen hankekokonaisuuden todennäköisesti merkittäviin vaikutuksiin, ja laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus, jossa esitetään arvioinnin tulokset.

YVA-selostusvaiheen päätteeksi yhteysviranomainen antaa arviointiselostuksesta perustellun päätelmän, jolla tarkoitetaan yhteysviranomaisen tekemää perusteltua johtopäätöstä hankekokonaisuuden merkittävistä ympäristövaikutuksista. Perustellun päätelmän ja arvioinnin tulosten perusteella hankkeesta vastaava tekee valinnan jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta.

Hankkeen kuvaus

Hankkeen tarkoituksena on parantaa Helsinki–Turku -yhteysvälin ratakapasiteettia ja lisätä liikenteen täsmällisyyttä sekä vähentää häiriöitä. Tavoitteena on myös mm. parantaa saavutettavuutta ja liikenteen sujuvuutta, edistää liikenteen tavoiteverkon ja alueidenkäytön suunnitelmien toteutumista sekä tukea ilmastotavoitteita.

Hanke käsittää Helsingin ja Turun välisen nopean junaratayhteyden ympäristövaikutusten arvioinnin. Arviointiselostuksen lähtökohtana on valmis Helsinki–Espoo välinen ratakokonaisuus ja investointipäätöstä odottavan Espoon kaupunkiradan täysi valmius. Näin ollen vaikutusten arviointi suoritetaan välillä Espoon keskus–Turun henkilöratapiha. Lisäksi hanke sisältää Salo–Kupittaa rataosuuden kaksoisraiteen sekä Hajalan, Kriivarin, Toikkalan ja Piikkiön oikaisujen YVA:a tukevan ratateknisen suunnitelman ja selvitykset. Kupittaan asema–Turun henkilöratapiha välisen osuuden ratasuunnitelma on hyväksytty ja odottaa valtion rahoituspäätöstä.

Suunnitteilla oleva uusi kaksiraiteinen Espoo–Salo -oikorata mahdollistaa nopean kaukoliikenteen Helsingin ja Turun välillä sekä lähiliikenteen kehittämisen Kirkkonummelle, Vihtiin ja Lohjalle. Espoo–Salo-oikorata lyhentää nykyistä Helsinki–Turku rataa noin 26 km. Salo–Turku (Kupittaa) -radan kaksoisraiteen suunnittelun tavoitteena on parantaa Salo–Turku -yhteysvälin ratakapasiteettia ja lisätä liikenteen nopeutta, täsmällisyyttä sekä vähentää häiriöitä. Kupittaa-Turun ratapiha välin toimenpiteillä parannetaan rataosuuden kapasiteettia ja ratapihan toiminnallisuutta vastaamaan nykyistä tilannetta.

Turun hallinnollisella alueella lisäraide sijoittuu pääradan eteläpuolelle Kaarinan rajalta aina Varissuolle asti. Turun puolelle tultaessa rata sijoittuu väljään kaupunkirakenteeseen. Vaalantien tasoristeyksen itäpuolella suhteellisen lähellä rataa on olemassa olevaa pientaloasutusta, johon saattaa ratakäytävän leventyessä kohdistua haitallisia vaikutuksia. Poistettavan Vaalantien tasoristeyksen jälkeen lisäraide siirtyy nykyisen radan pohjoispuolelle joko ennen tai jälkeen Hurttivuoren pientaloalueen (kaksi vaihtoehtoa).

YVAn yhteydessä laaditussa ratateknisessä suunnitelmassa ei ole otettu kantaa paikallisjunaliikenteen asemapaikkoihin, vaan ratageometria on suunniteltu tässä vaiheessa nopeaa yhteyttä varten. Nopean yhteyden myötä lisäraide kuitenkin luo edellytyksiä lähijunaliikenteen käynnistämiseen ja Varissuon sekä muiden lähijuna-asemien toteuttamiselle Salon ja Turun välillä.

Hankkeen vaihtoehdot

Hankekokonaisuuden YVA toteutetaan yhtenäisenä arviointina välille Helsinki–Turku. Arvioitavina vaihtoehtoina ovat:

-VE A Nopea junayhteys kaksoisraiteisena välillä Espoo–Turku

Hankevaihtoehto käsittää uuden kaksoisraiteen välillä Espoo–Salo uuteen ratakäytävään, uuden raiteen nykyisen radan maastokäytävään välillä Salo–Kupittaa ja uuden raiteen rata-alueelle välillä Kupittaa–Turun henkilöratapiha.

- VE B Nopea junayhteys kaksoisraiteisena välillä Espoo–Turku ja raideoikaisut välillä Salo–Turku

Hankevaihtoehto käsittää vaihtoehdon A tavoin uuden kaksoisraiteen välillä Espoo–Salo uuteen ratakäytävään sekä uuden raiteen rata-alueelle välillä Kupittaa–Turun henkilöratapiha. Vaihtoehdossa B Salo–Kupittaa väli käsittää uuden raiteen nykyisen radan maastokäytävään kyseisellä välillä pois lukien oikaisut Hajalassa (4,2 km), Kriivarissa (6,3 km), Toikkalassa (2,6 km) ja Piikkiössä (9,3 km), joiden kohdalla vaihtoehto muodostuu oikaisujen uudesta ratalinjasta. Oikaisujen kohdalla vanha rataosuus korvataan uudella kaksoisraideratkaisulla. Piikkiön oikaisun kohdalla nykyinen rantarata jäisi yksiraiteiseksi, muissa oikaisukohteissa vanha rata puretaan.

Piikkiön oikaisu perustuu vuonna 2002 maakuntavaltuuston hyväksymään ja vuonna 2004 Ympäristöministeriön vahvistamaan Turun kaupunkiseudun maakuntakaavaan. Hajalan, Kriivarin ja Toikkalan oikaisut lisättiin ratatekniseen suunnitelmaan suunnittelun aikana. Oikaisujen avulla ratageometria parantuu ja matka-aika lyhenee.

Vaihtoehdot A ja B eroavat toisistaan ainoastaan Salon Hajalan ja Kaarinan Nunnan välillä.

- 0+ Rantarata parantamistoimenpiteillä.

Nykyinen Rantarata välillä Espoo–Turku parannustoimin. Tarkasteltava rataosuus sijoittuu välille Kauklahden asema (Espoo)–Turun henkilöratapiha. Rantarataa ei voida kunnostaa nykyvaatimusten mukaiseksi nopeaksi radaksi, vaan vaihtoehto 0+ on arvioinnissa vertailuvaihtoehto.

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arvioinnissa arvioidaan seuraavia vaikutuskokonaisuuksia:

• vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön
• vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen
• melun, runkoäänen ja tärinän aiheuttamat vaikutukset
• vaikutukset pinta- ja pohjavesiin
• vaikutukset maa- ja kallioperään sekä luonnonvarojen käyttöön
• vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön
• vaikutukset luonnonympäristöön ja ekosysteemipalveluihin
• vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastonmuutokseen
• vaikutukset liikennejärjestelmään
• rakentamisen aikaiset vaikutukset.

Kaupungin lausunto

Kokonaisuutena tarkasteltuna ympäristövaikutusten arviointiohjelma on laadittu kattavasti, ja esitetyt menetelmät antavat riittävän kuvan hankkeesta aiheutuvista ympäristövaikutuksista. Turun kaupunki katsoo, että nopean junayhteyden kehittämishanke on monella tavalla Turun kaupunkiseudulle hyödyllinen ja myös välttämätön. Nopea junayhteys mahdollistaa koko Etelä-Suomen kattavan työssäkäyntialueen muodostumisen, jolla on merkittäviä vaikutuksia sekä Turun että koko alueen tulevalle kilpailukyvylle. Junayhteys on samalla myös merkittävä hanke ilmastonmuutoksen torjunnan ja kestävän kasvun puolesta.

Hankevaihtoehdot VEA ja VEB ovat Turkuun kohdistuvien vaikutusten kannalta käytännössä samanlaiset. Turun kaupunkiseudun kehittymisen, joukkoliikenteen, yksityisautoilun vähentämistavoitteiden ja ilmastotavoitteiden kannalta on kuitenkin edullisempi se vaihtoehto, joka mahdollistaa paremmin lähijunan kehittämisen tulevaisuudessa. Tähän hankevaihtoehtojen vertailuun vaikuttaa olennaisesti se, voiko Piikkiön alueella hankevaihtoehdossa B nykyiselle Rantaradalle jäädä paikallisjunaliikennettä. Piikkiön taajaman kehittämisen kannalta olisi optimaalista, jos nopea yhteys ja sen vaatima kaksoisraide sijoittuu moottoritiekäytävään (hankevaihtoehto B) ja paikallisjunaliikenne kulkisi nykyistä Rantarataa Piikkiön taajaman kautta. Jos kahdella ratakäytävällä liikennöinti ei ole mahdollista, hankevaihtoehto A tukee hankevaihtoehtoa B paremmin mahdollista paikallisjunaliikenteen käynnistämistä.

Melu

Nykytilassa rantaradasta ja valtatiestä 1 aiheutuu meluhäiriöitä lähialueen asukkaille. Nykytilassa Turussa melualueella on yhteensä 42 asuinrakennusta sekä kaksi oppilaitos- tai hoitorakennusta. Suunnitellulla meluntorjunnalla melualueelle jäävien asuinrakennusten määrä kasvaa vain neljällä nykyisestä, mutta melulle altistuvien asukkaiden määrä kasvaa meluntorjunnasta huolimatta yli 500 henkilöllä. Melualueelle jäävien herkkien kohteiden määrä kasvaa nykyisestä kahdesta kohteesta kahdeksaan, mutta altistuvat kohteet sijaitsevat jo nykyisin alueilla, joissa ratamelu kuuluu, vaikka ohjearvotasot eivät ylitykään.

Hankevaihtoehtojen A ja B meluvaikutukset ovat suuruudeltaan arvioitu olevan luokituksessa luokkaa kohtalainen kielteinen vaikutus. Melulle altistuvien asukkaiden määrä kasvaa huomattavasti nykyisestä, samoin kasvaa melualueelle jäävien herkkien rakennusten määrä. Melusuojausten rakentaminen aiheuttaa jonkin verran muutoksia maisemassa Vaalan, Hurttivuoren, Laukkavuoren asuinalueilla, mutta samalla ne suojaavat asuinalueita lisääntyvältä melulta.

Koko hankkeen Helsinki – Turku melulle altistuvien määrä painottuu voimakkaasti nimenomaan Turun kaupungin alueelle. YVA-selostuksen meluvaikutusten arvioinnissa esitettyjä uusia meluntorjunta-aitoja ja -rakenteita pidetään hyvinä ja tarpeellisina. Meluaidoista huolimatta altistuvien määrä kuitenkin lähes kaksinkertaistuu yli 1000 henkeen. Meluntorjuntaa tulisikin mahdollisuuksien mukaan jatkosuunnittelussa tarkentaa myös nykyisin rauhallisilla alueilla ja toisaalta alueilla, joilla syntyy yhteisvaikutuksia tieliikenteen melun kanssa. Meluntorjuntaa suunnitellessa myöhemmissä suunnitteluvaiheissa tulisi myös huomioida jatkosuunnitteluvaiheessa jo tiedossa olevat maankäytön tiivistämishankkeet rata-alueen läheisyydessä.

Tärinä

Tärinähaitan arviointia varten on tunnistettu tärinän vaikutusalueelle sijoittuvia kohteita nykyisin vallitsevien viitearvojen mukaisesti. Tärinän viitearvo normaalille asumismukavuudelle on 0.3 mm/s ja tätä hiukan suuremmalle liikerakennusten (ei asutusta) käyttömukavuudelle 0.6 mm/s. Tärinän arviointia on tehty käyttäen puoliempiirisiä raideliikennetärinän ja tieliikennetärinän menetelmiä. Henkilöjunien mitoitusnopeutena on käytetty 220 km/h ja kokonaismassana 700 t, tavarajunien mitoitusnopeudeksi 70 km/h ja kokonaismassaksi 3 000 t. Tarkastelu on tehty pystysuuntaisen värähtelyn komponentille.

Turun alueella henkilöjunat todennäköisesti liikkuvat mitoitusnopeutta hitaammin, mutta alueella esiintyy junan jarrutus- ja kiihdytystapahtumia. YVA-selvityksestä ei ilmene millä tavoin jarruttaminen tai kiihdyttäminen vaikuttaa junaliikenteen tärinään. Junaliikenteen aiheuttama tärinä on kuitenkin vaikuttanut maankäytön suunnitteluun ja siten asuinrakentamiseen jo nykytilanteessa. Esimerkiksi Munkkionkujan kaavassa (26/2017) uusien asuinrakennusten suojaetäisyydeksi rata-alueeseen oli osoitettava 130 m, jotta asumismukavauuden viitearvo 0.3 mm/s voitiin saavuttaa.

Turussa ratalinja kulkee keskustan ja useiden asuinalueiden läpi ja sen varrelle sijoittuu asuinalueita, liikerakennuksia, sairaala-alue sekä oppilaitoksia. Vasaramäeltä keskustaan asti rata kulkee vt 1:n rinnalla. Laukkavuoren, Hurttivuoren, Vaalan ja Itäkeskuksen kohdalla radan lähellä ei ole merkittäviä tärinän tai runkomelun lähteitä. Sammonpuiston ja Hakaniityn välissä ratalinja sivuaa Littoistentietä ja risteää Kaarinan tietä. Muualla Turun itäosissa ratalinjan lähellä ei ole merkittäviä tärinän tai runkomelun lähteitä.

YVA-selostuksen mukaan tärinäntorjuntaratkaisut määritellään tarkemmin seuraavissa suunnitteluvaiheissa niin, että tavoitteena on ohjearvojen saavuttaminen. Radan tärinäsuojaus tehdään ratarakenteeseen (esim. pohjaimet tai vaimennusmatto) ja vaimennusratkaisut suunnitellaan saman aikaisesti runkomelun vaimennuksen kanssa.

Turun alueella on paitsi olemassa olevaa tiivistä rakentamista radan läheisillä alueilla kuin myös suunnitteilla laajoja maankäytön kehittämishankkeita, jotka kohdistuvat radan läheisiin alueisiin. Radan läheistä maankäytön tiivistämistä voi esiintyä koko Turussa sijaitsevan ratalinjauksen matkalla, mutta erityisesti välillä Itäharju-Turun ratapiha. Esimerkiksi Itäharjun tiedepuiston alueella tämä saattaa tarkoittaa myös huomattavan korkeaa rakentamista, jossa tärinävaikutukset tuntuvat voimakkaammin. Alueen maaperä on pääsääntöisesti tärinälle herkkää savea. Tulevista maankäytön tarpeista tarkempaa tietoa on saatavissa Turun maankäytön suunnittelulta. Edellä mainituista syistä ja tulevaisuuden kehitystarpeiden turvaamiseksi esitetään, että tarkemmassa jatkosuunnittelussa harkittaisiin vakavasti tärinää vaimentavia rakenteita koko Turun hallinnolliselle alueelle tulevalle uudelle kaksoisraiteelle. Minimissään tähän pitää kiinnittää erityistä huomiota kehittyvän Itäharju-Kupittaa alueen osalta.

Luonto ja vesistö

Luonto- ja vesistöarvot on selvitetty YVA-selostuksessa Turun osalta riittävällä tarkkuudella. Selostuksen mukaan liito-oravan ylityspaikkojen sijaintia tarkennetaan jatkosuunnittelussa.

Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota liito-oravien kulkuyhteyksien turvaamiseen Lausteen alueella sekä Jaaninojan ja Aurajoen ylityksen vesistö- ja luontovaikutuksien lieventämiseen. Aurajoen ylityksen osalta tulee selvittää vuollejokisimpukan mahdollinen esiintyminen ennen rakennustöihin ryhtymistä. Jaaninojan osalta tulee kiinnittää huomioita taimenen ja jokiravun lisääntymispaikkojen säilymiseen sekä kulkuyhteyden toimivuuteen sekä ylä- että alavirran suuntaan.

Vieraslajien esiintymien huomioimisen käytännöt tulee täsmentää tarkemmassa suunnittelussa siten, ettei radan rakennustoiminta levitä vieraslajeja uusille alueille. Turun alueella rata-alueella on mm. jälkitarkkailussa oleva jättiputken esiintymä, jossa saattaa yhä olla itämiskykyisiä siemeniä vaikka kasvusto ei enää olekaan maan päällä näkyvissä. Lisäksi ainakin Aurajokivarressa rautatiesillan lähettyvillä on jättitatar/japanintatar esiintymä.

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa edellä olevan mukaisen Turun kaupungin lausunnon Helsinki – Turku junayhteyden YVA-selvityksestä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.