Esityslistat/pöytäkirjat

Periaatteet ja jatkotoimenpiteet koskien Tuomiokirkon alueen ulkotarjoilualuetta

Kaupunginvaltuusto on päättänyt 16.11.2020 § 188, että Tuomiokirkon yhteisterassitoimintaa jatketaan. Nyt kaupunginhallituksen käsittelyyn tuodaan Tuomiokirkon alueen yhteisterassihankkeen periaatteet ja jatkotoimenpiteet.

Toimialajohtaja Christina Hovi, hankejohtaja Riitta Birkstedt ja hankepäällikkö Kirsi-Maria Eronen 10.12.2020:

Taustaa

Kaupunginhallitus hyväksyi 1.6.2020 § 244 pääperiaatteet ja keinot, joilla kaupunki omalta osaltaan helpottaa erityisesti ravintolayritysten liiketoiminnan harjoittamista ja edistää julkisen kaupunkitilan monipuolista käyttöä, ja siten edesauttaa kaupungin turvallista avautumista kaikille kesällä 2020. Keskustassa toimi kesällä kaksi yhteisterassialuetta, toinen Tuomiokirkkotorilla sekä Tuomiokirkonpuistossa ja toinen ns. Hämähäkkitontilla. Kesän aikana toimineiden terassien avulla kaupunki sai arvokasta tietoa uudenlaisesta kaupunkitilan hyödyntämisestä.

Erityisesti kiitosta ja positiivista palautetta tuli Tuomiokirkon yhteisterassista. Alueella kävi kesän aikana noin 76 000 ihmistä, mitä voidaan pitää merkittävänä määränä ottaen huomioon alueen aukioloaika 2.7.- 5.9.2020. Terassin asiakaskunta oli monipuolista ja ikärakenne vaihteli lapsiperheistä aina eläkeläisiin, nuorten aikuisten ja aikuisten ollessa kuitenkin suurimmat ikäryhmät.

Tuomiokirkon terassi oli kulttuurihistoriallisesti merkittävällä paikalla, kansallispyhäkkömme Turun Tuomiokirkon vieressä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä otettiin alusta asti yhteisterassihanketta koskevaan keskusteluun mukaan. Seurakuntayhtymän palaute yhteisterassialueesta oli pääosin positiivista. Erityisesti seurakuntayhtymä kiitteli terassialuetta alueen elävöittämisestä sekä uusien vierailijoiden tutustuttamisesta alueeseen. Terassin nimen suhteen seurakunta toivoi tulevaisuudessa pohdintaa siitä, että terassin nimi olisi mieluummin Tuomiokirkkotorin terassi kuin Tuomiokirkon terassi. Seurakuntayhtymän mielestä kirkko ja terassi mahtuvat joka tapauksessa hyvin vierekkäin alueelle ja yhteistyön tekeminen jatkossakin on tärkeää.

Kesän jälkeen em. kaupunginhallituksen päätöksen mukaisten toimenpiteiden kokonaisuudesta tehtiin loppuraportti, joka on tämän päätöksen oheismateriaalina. Raportissa on kuvattu muun muassa lupatiimin toimivuus, yhteisterassihankkeiden onnistuminen useasta eri näkökulmasta, saatu asiakaspalaute sekä kehitysehdotukset tulevaisuutta ajatellen. Suurimmat kehityskohteet yhteisterassin osalta liittyvät aikatauluun, maanvuokrasopimuksen kestoon ja infran riittävyyteen. Mainitut kehityskohteet tulisi saattaa kuntoon, jotta yhteisterassilla oli edellytykset jatkaa myös tulevina vuosina.

Käsitellessään talousarviota kaupunginvaltuusto päätti 16.11.2020 § 188, että Tuomiokirkon yhteisterassitoimintaa jatketaan. Tämän johdosta kaupunginhallitukselle esitetään nyt kohteen toiminnan jatkamiseen liittyvät periaatteet ja jatkotoimenpiteet.

Tuomiokirkkotorin ja Tuomiokirkonpuiston yhteisterassi

Yhteisterassialueen rajaus esitetään toteutettavaksi samoin pääperiaattein kuin menneenä kesäkautena. Toiminallisesti ja tunnelman puolesta yhteisterassialueen on parasta sijaita sekä puistossa että torilla. Gezeliuksenkadun ottaminen mukaan vuokra-alueeseen on välttämätöntä yhteisterassialueen huoltoalueen vuoksi. Pinta-alaltaan alue on noin 7000 m². Yhteisterassialue voi sijaita Tuomiokirkonpuistossa, Tuomiokirkkotorilla ja Gezeliuksenkadulla. Aluerajaus on esitetty liitteessä 1. Tarkempi rajaus esitetään maanvuokrasopimuksessa ja rakennusluvassa. Mikäli kohdetta käytetään yhteisterassialueena, on koko alueen, myös puiston, rajaaminen lainsäädännön puitteissa toistaiseksi pakollista.

Yhteisterassialueen tarkoituksena on elävöittää kaupunkitilaa ja tarjota kaikille kaupunkilaisille viihtyisää oleskelutilaa. Alueen on oltava lähtökohtaisesti maksuton, lukuun ottamatta erikseen maanvuokrasopimuksessa määriteltyjä tapahtumia, joihin on mahdollista myydä pääsylippuja. Myös alueen ruokapalvelut tulee pitää kiinnostavina ja monipuolisina ja tämä tulee varmistaa sopimuksin. Loppuraportista ilmenevät kehitysideat otetaan alueen suunnittelussa tarpeellisilta osin huomioon, muun muassa kohteen esteettömyys voidaan suunnitella paremmin ja alueen nimeäminen voidaan toteuttaa eri tavalla tuleviksi vuosiksi.

Yhteisterassialueen taloudellisten edellytysten parantamiseksi toiminnan jatkuvuudella on merkittävä vaikutus. Monivuotisen sopimuksen avulla taloudellista kuormaa ja riskejä saadaan jaettua useammalle vuodelle. Maanvuokrasopimuksen kestoksi esitetään kolme vuotta, mahdollisuudella yhteen kahden vuoden optioon eli yhteensä viisi vuotta. Option käytöstä päätetään 5 kuukautta ennen sen mahdollista käyttöönottoa. Maanvuokrasopimus mahdollistaa yhteisterassin pitämisen kesäkaudella 1.4. - 30.9. Kohteelle haetaan rakennuslupaa koko sopimuskauden (5 vuotta) ajaksi. Useamman vuoden maanvuokrasopimus mahdollistaa muun muassa alueen laadukkaat investoinnit, henkilöstöresurssit sekä pidemmät lupakaudet, joka vähentää sekä kustannuksia että tekee alueen suunnittelusta pitkäjänteisempää.

Vuokrasta sovitaan maanvuokrasopimuksessa. Vuokra on pitkälti riippuvainen asiakaspaikkamäärästä. Vuokrahinta-arvio 500-1 000 asiakaspaikasta on noin 8 000-20 000 euroa. Muita maanvuokrasopimuksessa sovittavia asioita hinnan ja sopimuksen keston ja kesäkauden pituuden lisäksi ovat muun muassa vuokra-alueen käyttö ja toiminnan määrittely, vuokra-alueen ja sillä olevan muun kaupungin omaisuuden kunnossa- ja puhtaanapito sekä alueen jätehuolto, ilmoitukset ja tarvittavien lupien haku viranomaisilta, katselmukset ja toimenpiteet kesäkauden sekä vuokra-ajan päätyttyä ja muiden tarvittavien lupien haku sekä vahingonkorvaukseen ja vastuuvakuutukseen liittyvät asiat.

Maanvuokrasopimuksessa tullaan sopimaan myös yksityiskohdat yhteisterassin ja alueen tapahtumatoiminnan yhteistyön ehdoista. Alueella on jo nyt tapahtumatoimintaa, muuan muassa DBTL-festivaali, ja on tärkeää, että yhteisterassin ja tapahtumatoiminnan yhteistyö sujuu saumattomasti. Tämä on tärkeää alueen kokonaisvaltaisen toimivuuden kannalta.

Alueen infran parantamiseen yhteisterassin ja tapahtumien näkökulmasta on kaupungin puolesta kiinnitetty huomiota. Alueen infran parantamisen suunnittelu on aloitettu yhteistyössä Vanhakaupungin alueella jo toimivien tapahtumatuottajien kanssa. Tavoitteena on rakentaa tulevaisuudessa paremmin toiminnallisuutta palveleva infra alueelle, joka kattaa sekä Vanhan Suurtorin että Tuomiokirkon viereiset alueet. Suunnittelun lopputuloksena vuoden 2021 aikana laaditaan hankekortti, jonka hyväksymisen yhteydessä vahvistetaan kiinteiden rakenteiden suunnitteluratkaisut ja toteutettavan infran kustannukset. Kustannusarvio tällä hetkellä on noin 200 000 euroa. Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa hankekortin pohjalta ainakin kiinteät vesihuollon ja sähkön liittymispisteet näille alueille kauden 2022 alkuun mennessä.

Tuomiokirkkotorin ja -puiston terassialueelle kaupunki suunnittelee ja toimittaa kustannuksellaan ravintolatoiminnan vaatiman sähköliittymän keittiötoimintaa, iltavalaistusta ja terassitasoista äänentoistoa varten. Kaupunki toimittaa myös väliaikaisen käyttövesiliittymän, liityntäpisteet käyttövedelle, osoittaa liityntäpisteen jätevesiviemäriin ja toimittaa liitynnät jätevesiviemäriin. Tämän väliaikaisen infran kustannukset ovat arviolta 50 000 euroa. Vuokralaisen toiminnasta johtuvista mahdollisista erityisten vaatimusten (mm. konserttitasoinen äänentoisto ja vesipumput) kustannuksista vastaa vuokralainen. Terassin toiminnan aikana vuokralainen vastaa infran ylläpidosta. Vuokralainen vastaa kustannuksellaan myös kohteen energiankulutuksesta ja vedenkulutuksesta. Vuokralaiselle osoitetaan väliaikaisia wc-kontteja varten alueelta viemäriliitos, johon jätevedet voidaan johtaa. Vuokralainen toteuttaa ja pitää kunnossa tarvittavan määrän wc-tiloja ja kaikki muut tarvitsemansa huolto- ym. tilat. Toiminta-alue tulee myös aidata kaupungin hyväksymällä tavalla. Aidan ja siihen liittyvien laitteiden rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksista vastaa vuokralainen.

Yhteisterassialueen käyttöön liittyviä ohjeita ja lupia antaa moninainen joukko eri viranomaisia, mm. rakennuslupaviranomainen, ympäristöterveys, poliisi, aluehallintovirasto ja pelastuslaitos. Kaupunki järjestää yhteisterassista neuvottelut eri viranomaisten kesken, jotta yhteistyö olisi tulevina vuosina mahdollisimman sujuvaa ja selkeää.

Tuomiokirkkotorin ja Tuomiokirkonpuiston yhteisterassin osalta kilpailutus esitetään tehtäväksi neuvottelujen kautta, kuten viime kesänkin osalta toimittiin. Kokemukset kilpailutuksesta olivat hyviä. Tarjoajat saavat ilmoittautua kilpailuun mukaan tammikuun 2021 alussa ja neuvottelut käydään potentiaalisten tarjoajien kanssa tammikuun lopussa. Neuvottelujen pohjana on maanvuokrasopimusluonnos, joka perustuu edellä asetettuihin reunaehtoihin. Operaattorin valintaan osallistuu kaupunkiympäristötoimialalta maanhankintapäällikkö ja lupavalmistelija sekä konsernihallinnosta kaupunkisuunnittelujohtaja sekä yhteysjohtaja. Kaupunkiympäristötoimiala vastaa maanvuokrasopimuksen valmistelusta kaupunginhallituksen asettamien reunaehtojen mukaisesti sekä neuvottelujen käymisestä. Edellä mainittu arviointiryhmä valitsee parhaimman operaattorin alueelle, minkä pohjalta kaupunkiympäristötoimialan hallinnon järjestämispäätöksen mukaisesti maanhankintapäällikkö tekee asiassa päätöksen. Tavoitteena on solmia maanvuokrasopimus helmikuussa, jotta operaattorilla on aikaa suunnitella alue, hakea terassialueelle tarpeelliset viranomaisluvat sekä rakentaa ja ennakkomarkkinoida aluetta ennen toiminnan varsinaista käynnistämistä.

Turun kaupunki	§	Kokouspvm	Asia	1
Kaupunginhallitus	580	17.12.2020	11