Kaupunkiympäristötoimiala, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Paula Aantaa 6.11.2020:

Kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus palvelualueen kaavoitus on laatinut 6.11.2020 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen III kaupunginosaan.

Nykytilanne

Asemakaavanmuutos laaditaan III kaupunginosan kortteliin 25, Itsenäisyydenaukio-nimiseen puistoon, Itsenäisyydenaukio-nimiselle katuaukiolle, Aleksis Kiven aukiolle sekä liittyville katualueille. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 3,9 ha ja sillä sijaitsee Kaupunginteatteri ja Valtion virastotalo. Alue sijaitsee n. 0,9 km Kauppatorilta lounaaseen, Itäisellä Rantakadulla Aurajoen rannalla.

Turun kaupunginteatteri, Virastotalo ja alueen vieressä oleva Wäinö Aaltosen museo muodostavat Itsenäisyydenaukion ympärille arvokkaan modernistisen arkkitehtuurin monumentaaliympäristön. Itsenäisyydenaukion puistossa on 3 julkista muistomerkkiä ja teatterin edessä on Aleksis Kiven rintakuva. Kaupunginteatterin ja Virastotalon välissä olevaan ”monttuun” on suunnitteilla pysäköintilaitos.

Suunnittelutilanne

Maakuntakaavassa alue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen, kaupunkikehittämisen kohdealueeksi ja kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi. Suojelukohteiksi sr 853019 on merkitty Turun kaupunginteatteri ja Valtion virastotalo.

Turun Yleiskaava 2020:ssa suunnittelualue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta. Alue kuuluu myös kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnontilallisesti arvokkaaseen alueenosaan, jolla muutokset tulee tehdä niin, että alueen ominaispiirteitä ei turmella.

Valmisteilla olevassa Yleiskaava 2029:ssä alue varataan Turun kaupunkialuetta palveleville keskustatoiminnoille. Alueen pääasiallisia toimintoja ovat keskustamainen asuminen, julkiset ja yksityiset palvelut, hallinto ja keskustaan soveltuvat ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnat. Alue kuuluu myös arvokkaaseen maisema-alueeseen (ma-2). Alueen maisemalliset ominaispiirteet tulee säilyttää. Alueella tapahtuva rakentaminen tulee sopeuttaa alueen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin.

Alueella voimassa olevassa asemakaavassa Virastotalon tontti 2 on yleisten rakennusten korttelialuetta, jonka tehokkuusluku e = 3,40 ja rakennusoikeus 19278 k-m², josta käyttämättä on 360 k-m². Teatterin käytössä oleva tontti 4 on kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue YY-1, jonka tehokkuusluku e = 2,40 ja rakennusoikeus on 15698 k-m², josta käyttämättä on 3218 k-m². Teatteritalon laajennus ulottuu korttelirajan yli LPA-alueelle. Sekä Virastotalo että Teatteritalon vanha osa on suojeltu kaavassa sr-merkinnällä rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaana rakennuksena.

Autopaikkojen korttelialue LPA-1 on tarkoitettu korttelin 25 käyttöön ja yleiseen pysäköintiin. Korttelialueeseen liittyy oikeus rakentaa maanalaisia pysäköintipaikkoja kolmeen tasoon Itsenäisyydenaukion katutilan alle (ma-III-LPA-a). Autopaikkoja saadaan näin muodostuvalle alueelle sijoittaa enintään 400.

Osa Virastotalon edessä sijaitsevasta Itsenäisyydenaukiosta on merkitty Katuaukio/Toriksi. Aurajoen puoleinen osa Itsenäisyydenaukiota on kaupunkikuvallisesti arvokas puisto VP/s. Teatteritalon edustalle on merkitty kortteliaukio, joka liittyy saumattomasti yleiseen alueeseen.

Alue kuuluu Turun kansalliseen kaupunkipuistoon, joka on perustettu ympäristöministeriön päätöksellä 5.6.2013 YM 2/5541/2011.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Asemakaavan laadinta perustuu kaupunginhallituksen päätökseen (6.4.2020 § 142), jossa Konserttitalon sijaintipaikaksi valittiin Itsenäisyydenaukio, hankintamenettelyksi allianssimalli ja päätettiin kaavoituksen käynnistämisestä.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi asemakaavan tavoitteet ja merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 16.6.2020 § 231. Kaava kuulutettiin vireille 1.8.2020.

Osallisilta pyydettiin alkuvaiheen mielipiteitä 1.9.2020 mennessä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa saatiin yhteensä 8 mielipidettä ja yksi lausunto. Mielipiteiden tiivistelmät sekä yksityiskohtaiset vastineet niihin on selostettu oheismateriaalina olevassa vuorovaikutusraportissa.

Aloituskokous pidettiin 21.9.2020. Aloituskokouksen muistio on oheismateriaalina.

Asemakaavanmuutoksen tarkoitus

Tavoitteena on mahdollistaa uuden ensisijaisesti akustisen orkesterimusiikin esittämiselle tarkoitetun konserttitalon rakentaminen Itsenäisyydenaukiolle. Rakennuksen pääsali mitoitetaan 1300 katsojalle ja vähintään 95 soittajalle. Pienempi monitoimisali mitoitetaan 350 katsojalle. Laaditun tilatarpeita kuvaavan tilaohjelman laajuus on 11380 brm². Konserttisalit aula- ja taustatiloineen muodostavat toimivan kokonaisuuden, jossa Konserttitalon ja Kaupunginteatterin toiminnallinen integroituminen ja synergia hyödynnetään.

Kohde sijaitsee arvokkaaksi määritellyllä maisema-alueella Aurajoen itärannan kulttuurirakennusten muovaamassa ympäristössä. Kaikki toimenpiteet Itsenäisyydenaukiolle tulee tehdä vaativan kaupunkikuvallisen ympäristön ehdoilla siten, että turvataan ja parhaimmillaan vahvistetaan Kaupunginteatterin, Virastotalon ja Wäinö Aaltosen museon muodostaman kokonaisuuden asemaa. Rakentamisen tulee olla kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoista ja aikaa kestävää. Konserttitalo synnyttää ympärilleen elämyksellisiä ja toiminnallisesti monipuolisia kaupunkitiloja, joissa viheristutuksilla on erityinen rooli. Kaavamuutoksella tutkitaan aukion/ puistikon luomista teatterin ja konserttitalon väliin ja julkista tilaa rakennuksen katolle. Tutkitaan myös nykyisen ja uuden taiteen sijoittelua.

Samalla tutkitaan alueelle sijoittuvan pysäköintitalon suunnitteluratkaisua.

Asemakaavahankkeen rajaus

Aloituskokouksessa tuotiin esille tarve tarkastella kaava-aluetta laajempaa kokonaisuutta, jolloin olisi voitu kompensoida poistuvaa kaupunkivihreää joko ”Hämähäkkitontilla” tai Paavo Nurmen puistotien varrella olevalla korttelilla 16, jonka kaava on laadittu 1934. Koska sekä ”Hämähäkkitontille” että korttelille 16 on mietitty erilaisia käyttövaihtoehtoja, kaavoitus katsoo, että kyseisten tonttien osalta kaavanmuutos on syytä käynnistää erikseen, kun niitä koskien on selvillä, mihin käyttöön niitä halutaan lähteä kehittämään.

Asemakaavanmuutosluonnos

Luonnos on laadittu Konserttitalon tilatarpeen, maakuntakaavan, yleiskaavan, tehtyjen selvitysten ja annettujen mielipiteiden pohjalta. Konserttitalo tullaan hankkimaan allianssimallilla. Allianssikumppanin ideoita ja luonnoksia tulevasta Konserttitalosta saadaan vasta keväällä 2021, jonka jälkeen valmistellaan kaavaehdotus.

Kaavaluonnoksessa Itsenäisyydenaukio-niminen kaupunkikuvallisesti arvokas puisto ja osa katuaukiota muutetaan kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YY-2). Itsenäisyydenaukio siirtyy teatterin ja uuden konserttitalon väliin. Konserttitalo on mahdollista rakentaa kiinni teatteriin niin, että laitosten aulatiloja voidaan yhdistää. Samalla pitää järjestää yhteys aukiolta Virastotalolle joko yhdysosan yli tai ali.

Kaavamääräyksillä ohjataan rakennusten korkeutta ja arkkitehtuuria. Konserttitalon pääsalin katto nousee n. +30 m korkeuteen, kun teatterin torni on korkeudella +32.2 m. Katukäytävän päälle kurkottavan ulokkeen korkeus on rajattu +21 m:iin, kun vieressä olevan teatterin lämpiön korkeus on +19.6 m. Matalammalla massan osalla kadun reunassa tavoitellaan keventävää vaikutelmaa ja sopeutumista viereisten rakennusten mittakaavaan. Virastotalon korkein toimisto-osa kohoaa +36,6 m:iin ja iv-konehuone +39,3 m:iin. Virastotalon auditoriosta ja osaksi myös ruokalasta avautuvat jokinäkymät tulevat peittymään. Virastotalon ja teatterin käyttötarkoitusta ja suojelumääräyksiä ei muuteta.

Korttelin 25 yleiseen pysäköintiin tarkoitettua autopaikkojen korttelialueen laajuutta on muutettu teatterin toteutuneen laajennuksen takia. Pysäköintilaitoksen korkeudeksi sallitaan kolme maanpäällistä kerrosta kahden sijaan. Laitokseen mahtuisi puolikerrosramppeja käyttäen 6 + 5 tasolle noin 187 autopaikkaa. Pysäköintilaitoksesta olisi yhteys olemassa olevan autotallin 14 paikkaan. Lisäksi maanalaista pysäköintiä on osoitettu ”Itsenäisyydenkadun” ja Samppalinnankadun alle. Vireillä olevassa pysäköintitalohankkeessa "Itsenäisyydenkadun" alla olevasta tilasta on toistaiseksi luovuttu maaperän rakennusteknisestä haastavuudesta ja Virastotalon pääsisäänkäynnin keskeytymättömän käytön tarpeesta johtuen. Tästä huolimatta kaavassa säilytetään mahdollisuus maanalaisen tilan käyttöön. Virastotalossa on 50 autopaikkaa, joista 38 autopaikkaan on ajo ”Itsenäisyydenkadulta”. Maanalaista pysäköintiä osoitetaan myös Samppalinnankadun alle. Rakentaminen edellyttäisi mittavia johtojen siirtoja. Samppalinnan katualueen eteläreunaan on jätetty tilaa johdoille.

Itäiselle Rantakadulle on valittu yleissuunnitelman pohjaksi yksisuuntaiset pyörätiet. Keskustavisiossa tavoitteena on ollut ”kulttuurirannan” kävely- ja kevytliikennepainotteisuus. Edellä mainittujen seikkojen perusteella rantakadulta ei sallita ajoneuvoliittymiä. Aurajokivarren kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä vanha puurivi merkitään säilytettäväksi. Nykyinen Itsenäisyydenaukio muutetaan n. 4 m kapeampana pihakaduksi (”Itsenäisyydenkatu”). Tältä kadulta on tarkoitus hoitaa Konserttitalon huoltoliikenne ja jättää kadulle lähinnä inva-autopaikkoja. Huoltoliikenteen järjestäminen puoliperävaunurekalla on vielä ratkaisematta. Volter Kilven katu osoitetaan nykytilannetta vastaavasti jalankululle, polkupyöräilylle ja teatterin huoltoajolle.

Konserttitalon rakennusoikeudeksi tulee tehokkuudella e = 2,6 12258 k-m².

Teatterin tonttitehokkuus e = 2,4 pysyy entisenä, mutta aluerajauksen muuttuessa vastaamaan nykytilannetta rakennusoikeudeksi tulee 15478 k-m².

Virastotalon rakennusoikeus 19278 k-m² (e = 3,4) ei muutu. Alueen kokonaiskerrosala on 47021 k-m², lisäystä aikaisempaan on 12036 k-m².

Virastotalossa on nyt noin 900 ja teatterissa n. 120 työpaikkaa. Konserttitaloon arvioidaan tulevan 100-120 työpaikkaa.

Infrakustannukset

Mikäli Konserttitalo rakennetaan kiinni teatteriin, Virastotalon jätevedet joudutaan johtamaan rannan sijaan Paavo Nurmen puistotielle pumppaamalla, mistä aiheutuu arviolta 70 000 € kustannukset. Maanalaisen pysäköinnin toteuttaminen Samppalinnankadun alle aiheuttaisi johtojen siirtokustannuksia, joista vesihuollon osuudeksi on arvioitu karkeasti 200 000 €. Tämän lisäksi tulevat tonttijohtojen, sähköjohtojen, kaukolämpö ja -kaukokylmän johtojen siirrot.

Liite 1Luonnoskartta Uusi konserttitalo pvm 6.11.2020

Oheismateriaali 1Vuorovaikutusraportti 6.11.2020

Oheismateriaali 2OAS-vaiheen mielipiteet

Oheismateriaali 3Aloituskokouksen muistio 30.9.2020

Oheismateriaali 4Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.6.2020, muutettu 19.10.2020 (maakuntakaava- ja yleiskaavamerkintä)

Laaditut selvitykset ja raportit, www.turku.fi/kaavahaku

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä 6.11.2020 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavanmuutosehdotuksen Uusi konserttitalo pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Mannin Lintusen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 17.11.2020 § 396

PäätösAsia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi äänin 7-0, 6 tyhjää.

Ennen päätöksentekoa äänestettiin asian käsittelyn jatkamisen ja Lintusen Hellstenin kannattamana tekemän palautusehdotuksen välillä.

Palautusehdotuksen puolesta äänestivät Hellstenin ja Lintusen lisäksi Sandelin, Lähteenmäki, Anttila, Muurinen ja van Ooik.

Laukkanen, Wirén, Euro, Häkkinen, Manni ja Ilvessalo äänestivät tyhjää.

Asia palautui uuteen valmisteluun äänin 7-0, 6 tyhjää.

Lintusen palautusehdotuksen perustelut:

"-Alueen liikennejärjestelyiden toimivuudesta kokonaisuutena ja suhteessa valmisteilla olevaan yleiskaavaan ei saa riittävää käsitystä.

- Epäselvää on myös Itsenäisyydenaukion kaavan toteutettavuus suhteessa kansallisen kaupunkipuiston tavoitteisiin.

- Lisäksi tulee selvittää kaupunginvaltuuston 16.11.2020 hyväksymän vuoden 2021 talousarvion yhteyteen kirjatun lausekkeen: ”täydennysrakentamisohjelman toteuttamisessa varmistetaan merkittävien virkistys- ja luontoarvojen säilyminen” sitovuus kyseisen kaavan osalta."

Kaupunkiympäristötoimiala, toimialajohtaja Christina Hovi, kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen ja maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi 4.12.2020:

Kaupunginjohtaja on päättänyt ottaa kaupunkiympäristölautakunnan päätöksen 24.11.2020 § 416 kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Kaupunkiympäristölautakunta on päättänyt palauttaa asemakaavamuutosehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perustein.

• Alueen liikennejärjestelyiden toimivuudesta kokonaisuutena ja suhteessa valmisteilla olevaan yleiskaavaan ei saa riittävää käsitystä.
• Epäselvää on myös Itsenäisyydenaukion kaavan toteutettavuus suhteessa kansallisen kaupunkipuiston tavoitteisiin.
• Lisäksi tulee selvittää kaupunginvaltuuston 16.11.2020 hyväksymän vuoden 2021 talousarvion yhteyteen kirjatun lausekkeen: ”täydennysrakentamisohjelman toteuttamisessa varmistetaan merkittävien virkistys- ja luontoarvojen säilyminen” sitovuus kyseisen kaavan osalta."

Palautuksen perusteista, kuten myös vanhan konserttitalon kiinteistökehityksen taloudellisista vaikutuksista on laadittu tarkentavia lisäselvityksiä.

Asemakaavaluonnoksen tarkoitus on asettaa yleispiirteiset reunaehdot alueen kehittämiselle. Perusteellisemmat selvitykset palautusperusteina olevista asioista ja monista muista vaikutusarvioinneista laaditaan seuraavassa vaiheessa eli kaavaehdotusvaiheessa. Niitä laaditaan suunnitelmatyön syventyessä yhteistyössä muodostettavan allianssihankeen kanssa. Kilpailu ja allianssikehittäminen voivat parhaimmillaan tuottaa tunnistettuihin haasteisiin ratkaisuja, joita ei vielä osata ennakoida.

Liikennejärjestelyjen toimivuus ja saavutettavuus

Alueen liikennejärjestelyjen toimivuutta on arvioitu sekä alkuperäisen sijoituspaikkapäätöksen että asemakaavatyön yhteydessä. Kaupunginhallitus päätti konserttitalon uudisrakennuksen sijaintipaikasta ja hankintamenettelystä 6.4.2020 § 142. Päätöksen listatekstissä arvioitiin sijaintipaikkojen toimivuutta ja saavutettavuutta. Itsenäisyyden aukion osalta todettiin mm. seuraavasti:

”Saavutettavuudeltaan tontti on kaikilla liikennemuodoilla erittäin hyvä. Kävelyn ja pyöräilyn kannalta alue on saavutettavuudeltaan vaihtoehdoista parhaimpiin ja turvallisimpiin kuuluvia. Joukkoliikenne kulkee tonttien sivuitse Itäistä rantakatua. Etäisyys raitiotien lähimmälle pysäkille on tällä hetkellä ajateltujen ensimmäisten reittilinjojen perusteella sama kuin Kauppatorille. Valtakunnallisiin liikenneterminaaleihin yhteydet ovat pidemmät, mutta toiminnallisesti luontevat.

Henkilöautoliikenteen kannalta kohde on hyvin saavutettava. Kaupunginteatterin ja Valtion virastotalon kainaloon on suunniteltu yhteiskäytöistä monikerroksista pysäköintilaitosta. Mikäli samaan kokonaisuuteen kytkeytyisi yhtenä käyttäjänä uusi konserttitalo, parantuisivat pysäköintilaitoksen toteuttamisedellytykset käyttöasteiden ja kustannusten jakautumisen näkökulmasta merkittävästi.

Lähtökohtaisesti on tarkoituksenmukaista pyrkiä ohjaamaan autoliikennettä saapumaan alueelle muuta kautta kuin Itäisen Rantakadun kautta, esimerkiksi Itäisen Pitkäkadun suunnasta. Tällainen järjestely tekee myös saapumisen suunniteltuun yhteiskäyttöiseen pysäköintilaitokseen sujuvamman.”

Yleiskaavaehdotuksen liikenneverkossa Itäinen Rantakatu on osa pyöräilyn pääverkostoa. Moottoriajoneuvoliikenteen osalta sitä ei ole merkitty pääväylästöön kuuluvaksi. Valmistelussa olevan Itäisen Rantakadun saneeraussuunnitelma vastaa hyvin yleiskaavan linjauksia. Kadulla tulee säilymään kadunvarsipysäköintiä. Joukkoliikenteen yhteydet ovat alueella hyvät ja konserttitalo hyvin saavutettavissa, joka vähentää pysäköinnin ja autoliikenteen tarvetta sekä edistää myös kestävien kulkumuotojen osuutta. Saattoliikenteen osalta olosuhteet tulevat olemaan selvästi nykyistä konserttitaloa paremmat myös takseille.

Uuden konserttitalon asemakaavaluonnoksessa ei ole vielä tarkasteltu yksityiskohtaisesti rakennuksen huoltoajon järjestelyjä. Niiden ratkaisut tulevat olemaan jatkosuunnittelulle jonkin asteinen haaste, mutta varmasti toteutettavissa. Nykyisen konserttitalon osalta vastaava haaste olisi kuitenkin suurempi.

Soveltuvuus kansallisen kaupunkipuiston tavoitteisiin

Itsenäisyydenaukion asemakaavaesitys ei ole ristiriidassa kansallisen kaupunkipuiston tavoitteiden kanssa. Kansallinen kaupunkipuiston tarkoitus on määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa, jonka mukaan puisto perustetaan kaupunkimaisen alueen erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Kaupunkipuistoon voidaan osoittaa alueita, jotka on kaavassa osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi, arvokkaaksi maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston tarkoituksen kannalta sopivaan käyttöön.

Turun kansallinen kaupunkipuisto perustettiin kaupungin ja ympäristöministeriön yhteisellä päätöksellä kesäkuussa 2013. Kansallinen kaupunkipuisto on urbaanien arvomaisemien verkosto, joka kattaa kaupunkikulttuurin ja -luonnon kannalta oleellisimmat kohteet.

Kaupunkikeskustaan ulottuvaan ekologiseen viherkäytävään liittyvät kaupunkipuistossa useat valtakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet ja merkittävät julkiset tilat. Puistoon voidaan hoidon ohella tuoda lisäarvoja esimerkiksi uusilla reiteillä ja korkealaatuisella täydentävällä rakentamisella. Puistoalueen kehittämistä ja arvojen säilyttämistä varten on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma, joka hyväksyttiin valtuustossa 7.3.2011.

Kaupunkipuiston perustamispäätöksessä, jossa määritellään kaupunkipuiston erityisen arvot, ei erikseen mainita Itsenäisyydenaukiota. Päätöksessä viitataan perustamisselvitykseen, jossa alue esitellään jokivarren arvokkaana modernin arkkitehtuurin kokonaisuutena sekä viihtymisen ja kulttuurin kannalta tärkeänä keskustan osana. Merkittävimpinä rakennusperintökohteina mainitaan Itsenäisyydenaukion ympäröimät Wäinö Aaltosen museo, valtion virastotalo ja kaupunginteatteri.

Kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa alue kuuluu osa-alueeseen 6a ”Viihteen joki”, joka on Aurajokivarsi Auransillan ja Myllysillan välillä. Suunnitelman mukaan alue on yksi keskustan merkittävimmistä julkisista tiloista, jossa runsas kulttuuritarjonta jokirannan ulko- ja sisätiloissa tekee alueesta elävän ja monipuolisen. Suunnitelman mukaan alueen suunnittelussa, hoidossa ja käytössä tulee turvata kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen sekä huomioida alueen kaupunkirakenteellinen merkitys.

Kaupunkipuiston yhtenä tavoitteena on keskustan jokivarren elävyyden ja kulttuuritarjonnan kehittäminen sekä vapaa-ajanviettomahdollisuuksien ja viihtymisen lisääminen. Kaupunkipuistoon voi sisältyä käytön, arkkitehtuurin ja kaupunkikuvan kannalta merkittäviä uusiakin kohteita. Uusi konserttitalo kaikille avoimena julkisena kulttuurirakennuksena tukee näitä tavoitteita.

Virkistys- ja luontoarvojen säilyminen täydennysrakentamisessa

Turun keskustassa Aurajoen itäpuolella on mäkialueilla kaksi laajaa puistomaista viheraluetta Samppalinnan vuori ja Urheilupuisto. Niiden kainalossa jokivarressa on sijainnut tasaisemmalla ja pienemmällä rakentamiseen soveltuvalla alueella Makasiinikorttelien alue, jonka joen puoleisiin osiin sittemmin on kaavoitettu nykyinen Itsenäisyydenaukio. Pinta-alallisesti Itsenäisyydenaukio on pieni verrattuna mainittujen lähipuistojen noin 25 hehtaarin viheralueisiin.

Se, että konserttitalolle osoitettava alue on varsin pieni, pienentää myös rakennuksen peittävyyttä potentiaaliselta viheralueelta. Mitä pienempi pohjajälki rakennuksella on, sen myönteisempi vaikutus sillä on viher- ja vapaa-alueiden kokonaismäärään.

Itsenäisyydenaukiolla ei ole todettu olevan merkittäviä luontoarvoja. Puisto on sijaintinsa takia varsin vähäisellä käytöllä, eikä sillä ole siten myöskään merkittävää virkistysarvoa. Itsenäisyydenaukion tunnistettuihin arvoihin sen sijaan kuuluvat kaupunginteatterin ja virastotalon muodostamaa monumentaalista kokonaisuutta korostavat kaupunkikuvalliset arvot.

Kaavoituksen seuraavassa vaiheessa laadittaviin vaikutusarviointeihin sisältyy kulttuurihistoriallinen selvitys, jossa arvioidaan vaikutukset rakennetun ympäristön lisäksi myös julkisiin kaupunkitiloihin.

Vanhan konserttitalon kiinteistökehitys

Aninkaisten konserttitalon ja koulukiinteistön muodostamasta kokonaisuudesta on laadittu kaavaluonnos, jonka pohjalta on tarkoitus käynnistää tontinluovutuskilpailu vuoden 2021 aikana. Kokonaisuudesta on ulkopuolisen selvityksen pohjalta arvioitu saatavan kehittämiskilpailun tuloksena n. 20 milj. euron myyntitulot, mikäli kaupunki sitoutuu tilojen takaisinvuokraukseen viideksi vuodeksi. Tämä on lähtökohtaisesti oletettu minimiaika, jonka puitteissa sekä uusi konserttitalo että Taito-kampus voisivat toteutua. Mikäli takaisinvuokrauksesta tulisi pidempi, ei myyntitulo kuitenkaan kasvaisi, koska omistajan tulee varautua jo merkittäviin korjaustarpeisiin kiinteistön käyttökelpoisuuden säilyttämiseksi. Ilman takaisinvuokrausta myyntitulo on merkittävästi pienempi.

Tontinluovutuskilpailun kautta annetaan kilpailijoille mahdollisuudet ideoida kohteen kehittämismahdollisuuksia. Saatavien ehdotusten pohjalta täsmennetään kaavaehdotusta, jolloin voidaan tarkemmin arvioida saatavat kiinteistökehityshyödyt.

Uuden konserttitalon hankintamenettely

Itsenäisyydenaukiolle sijoittuvan uuden konserttitalon hankintamenettelyksi on valittu allianssimalli (kh 6.4.2020 § 142). Ensimmäiseen tarjousvaiheeseen on valittu 5 ryhmittymää (kylk 17.11.2020 § 397). Seuraavaksi 2. tarjousvaiheeseen valitaan kolme parasta tarjoajaa kaupunkiympäristötoimialajohtajan päätöksellä.

Toisessa tarjousvaiheessa tilaaja järjestää kunkin tarjoajan kanssa erikseen sopimusneuvottelut tammikuussa sekä kehitystyöpajat tammikuussa ja maaliskuussa. Tarjoajat jättävät lopulliset tarjouksensa huhtikuussa 2021 ehdotussuunnitelmasta ja ehdotussuunnitelman kustannustarkastelusta. Tarjouksellaan tarjoajat osoittavat, miten hyvin ne pystyvät ehdotussuunnitelmallaan toteuttamaan tilaajan konserttitalolle asettamat tavoitteet tilaajan antamassa tavoitekustannuksessa (62,2 M€). Tämän jälkeen tarjoukset arvioidaan ja kaupunginhallitukselle valmistellaan esitys hankintapäätökseksi allianssin palveluntuottajista (arkkitehti/pääsuunnittelija ja päätoteuttaja) ja siirtymisestä allianssin kehitysvaiheeseen tilaamalla allianssilta uuden konserttitalon hankesuunnitelman. Kustannuksia tästä allianssin tarjousvaiheesta (hankintapäätökseen mennessä) syntyy arviolta yht. 370.000 euroa.

Allianssin hankintavaihe, jossa tarjokkaat laativat ehdotussuunnitelman lopullista tarjousta varten, ajoittuu kaavaehdotuksen valmisteluvaiheeseen. Tällöin kaavasuunnittelussa on käytettävissä allianssin hankintavaiheessa tuotetut erilaiset ratkaisuvaihtoehdot eli voittanut ehdotussuunnitelma sekä kaksi muuta ehdotussuunnitelmaa. Kun hankesuunnitteluvaihe käynnistyy, allianssilla on käytössään kaavaehdotus, joka hankesuunnittelun edetessä siirtyy lautakuntakäsittelyyn ja edelleen valtuustoon hyväksyttäväksi. Hankesuunnitteluvaiheessa voidaan siis hyödyntää kaavaehdotusta ja hankesuunnittelun loppuvaiheessa jo hyväksyttyä asemakaavaa. Tällä tavalla konserttitalon hankintamenettely hankesuunnitteluvaiheineen ja asemakaavamuutossuunnittelu tukevat ja täydentävät vuorovaikutteisesti toisiaan koko kaavoitusprosessin ajan. Lopputuloksena on mahdollisuus toteuttaa hyvin yhteensovitettu suunnitteluratkaisu, joka ottaa huomioon konserttitalon sijainnin erityispiirteet ja sen vaatimukset.  

Allianssin yhteydessä tutkitaan Itsenäisyydenaukion nykyisten taideteosten mahdollisesti tarvittava uudelleensijoittelu. Hankkeeseen varatusta prosenttitaiteen osuudesta tarkoitus osoittaa panostuksia myös uuden Itsenäisyysaukion suunnitteluun ja sille sijoitettavaan taiteeseen. Uusi urbaani Itsenäisyydenaukio tulee huolellisen suunnittelun kautta arvokkaasti osoittamaan kunnioitusta itsenäisyydellemme.

Liite 1Luonnoskartta Uusi konserttitalo pvm 6.11.2020

Oheismateriaali 1Vuorovaikutusraportti 6.11.2020

Oheismateriaali 2OAS-vaiheen mielipiteet

Oheismateriaali 3Aloituskokouksen muistio 30.9.2020

Oheismateriaali 4Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.6.2020, muutettu 19.10.2020 (maakuntakaava- ja yleiskaavamerkintä)

Oheismateriaali 5Konserttitalo, hankinnan eteneminen 7.12.2020

Oheismateriaali 6Mielipide 3.12.2020, Turun Sotaveteraanit ry ja Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiiri ry

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että

• kaupunkiympäristölautakunnan päätös 24.11.2020 § 416 kumotaan, ja
• 6.11.2020 päivätty luonnos laadittavan asemakaavanmuutosehdotuksen Uusi konserttitalo pohjaksi hyväksytään.

PäätösAsia pantiin pöydälle Ruohosen Elon kannattamana tekemästä ehdotuksesta.

Miikkolan palautusehdotus raukesi kannatuksen puuttuessa.

Miikkola pyysi merkitsemään pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä asiassa perustellen sitä seuraavasti:

”Asian oheen tuli siksi runsaasti kysymyksiä, että se olisi syytä palauttaa kaupunkiympäristölautakuntaan uudelleen valmisteltavaksi.”

Kokouksessa asiaa olivat etäyhteydellä selvittämässä kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää ja kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.

Pöydältä 7.12.2020 § 550

Oheismateriaali 7Vastaus kaupunginhallituksen jäsen Piia Elon selvityspyyntöön koskien uuden musiikkitalon toimintoja ja vaikutuksia käyttömenoihin

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että

• kaupunkiympäristölautakunnan päätös 24.11.2020 § 416 kumotaan, ja
• 6.11.2020 päivätty luonnos laadittavan asemakaavanmuutosehdotuksen Uusi konserttitalo pohjaksi hyväksytään.

Lisäksi kaupunginhallitus merkitsee oheismateriaalina 7 olevan vastauksen tiedoksi ja selvityspyynnön käsitellyksi.

PäätösKaupunginhallitus päätti, että

• kaupunkiympäristölautakunnan päätös 24.11.2020 § 416 kumotaan, ja
• 6.11.2020 päivätty luonnos laadittavan asemakaavanmuutosehdotuksen Uusi konserttitalo pohjaksi hyväksytään.

Lisäksi kaupunginhallitus merkitsi oheismateriaalina 7 olevan vastauksen tiedoksi ja selvityspyynnön käsitellyksi.

Vielä kaupunginhallitus päätti, että

• Kulttuurirannan jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että alueesta muodostuu uusi viihtyisä kaupunkitila, joka houkuttelee sekä oleskeluun että viettämään aikaa kulttuuripalveluiden parissa. Samalla tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen arkkitehtooniseen suunnitteluun herkässä ympäristössä.
• Alueen piha- ja katusuunnittelussa kiinnitetään huomiota aluetta ympäröivien puistojen saavutettavuuteen ja kulttuurirakennusten lähiympäristön viherrakentamiseen.
• Itsenäisyydenaukion nykyinen merkitys maamme itsenäisyyttä kunnioittavana kaupunkitilana huomioidaan osana uutta kulttuurirantaa.
• Lisäksi selvitetään, voisiko Hämähäkkitontille luoda väliaikaisen leikkipuiston tai muun julkiseen oleskeluun houkuttelevan tilan, joka olisi kaupunkilaisten käytössä Musiikkityömaan aikana ja niin kauan kunnes Hämähäkkitontin käytöstä on tehty uusia päätöksiä.

Tehdyt muutosehdotukset

Ruohonen Vornasen kannattamana teki kaupunginhallituksen päätökseksi tulleen muutosehdotuksen.

Lindfors Rinteen kannattamana teki seuraavansisältöisen muutosehdotuksen:

”Kaupunginhallitus päättää, että konserttitalon valmistelu toteutetaan Itsenäisyydenaukion sijaan Hämähäkkitontille, ja että valmistelua jatketaan viivytyksettä kaupunkiympäristölautakunnassa. Nyt aloitettu allianssihankinta keskeytetään, ja ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin uuden allianssihankinnan käynnistämiseksi.

Perustelut:

Uusi konserttitalo parantaa Turun kulttuurielämää.

Itsenäisyydenaukio on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty puistoalueeksi, jolla on merkittävää kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista arvoa. Jos päätökseksi tulee sijoittaa konserttitalo Itsenäisyydenaukiolle, Turku menettää Itsenäisyydenaukion puiston pysyvästi. Täten Itsenäisyydenaukion valinta on potentiaalisissa oikeuskäsittelyissä riskialtis, mikä olisi omiaan hidastamaan jopa useilla vuosilla konserttitalon saamista Turkuun.

Koronakriisin aiheuttama talouskasvun heikentymisen aika on sinänsä oikea aika tehdä päätöksiä investoinneista kunnallisiin palveluihin, kuntalaisten hyvinvointiin ja kulttuurielämään, mikä toteuttaa vastasyklistä talouspolitiikkaa.”

Elo Miikkolan kannattamana teki seuraavansisältöisen muutosehdotuksen:

”Kaupunginhallitus päättää pysyttää voimassa kaupunkiympäristölautakunnan 24.11.2020 päätöksen § 416 ja allianssiurakka keskeytetään toistaiseksi."

Laivoranta Peltosen kannattamana ehdotti, että päätösehdotus hylätään.

Suoritetut äänestykset

Päätös asiassa tehtiin neljän äänestyksen jälkeen.

Äänestys 1

Ensimmäisessä äänestyksessä olivat vastakkain Lindforsin Rinteen kannattamana tekemä muutosehdotus ja Elon Miikkolan kannattamana tekemä muutosehdotus.

Päätös tässä vaiheessa tehtiin äänin 2-5, 7 tyhjää.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä Lindforsin tekemän muutosehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Rinne.

Elon Miikkolan kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänesti heidän lisäkseen Peltonen, Maaskola ja Laivoranta.

Sundqvist, Weber, Vornanen, Aaltonen, Azizi, Vierimaa ja Ruohonen äänestivät tyhjää.

Äänestys 2

Toisessa äänestyksessä olivat vastakkaisen ensimmäisessä äänestyksessä voittanut Elon Miikkolan kannattamana tekemä muutosehdotus ja Ruohosen Vornasen kannattamana tekemä muutosehdotus.

Päätös tässä vaiheessa tehtiin äänin 7-7 puheenjohtaja Ruohosen äänen ratkaistessa.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä Elon Miikkolan kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Peltonen, Maaskola, Rinne, Lindfors ja Laivoranta.

Ruohosen Vornasen kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Sundqvist, Weber, Aaltonen, Azizi ja Vierimaa.

Äänestys 3

Kolmannessa äänestyksessä olivat vastakkain esittelijän päätösehdotus ja toisessa äänestyksessä voittanut Ruohosen Vornasen kannattamana tekemä muutosehdotus.

Päätös tässä vaiheessa tehtiin äänin 0-9, 5 tyhjää

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta ei annettu ääniä.

Ruohosen Vornasen kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Rinne, Lindfors, Sundqvist, Weber, Aaltonen, Azizi ja Vierimaa.

Elo, Peltonen, Maaskola, Miikkola ja Laivoranta äänestivät tyhjää.

Äänestys 4

Neljännessä äänestyksessä olivat vastakkain kolmannessa äänestyksessä voittanut Ruohosen Vornasen kannattamana tekemä muutosehdotus ja Laivorannan Peltosen kannattamana tekemä hylkyehdotus.

Päätös asiassa tehtiin äänin 7-5, 2 tyhjää.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä Ruohosen Vornasen kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Sundqvist, Weber, Aaltonen, Azizi ja Vierimaa.

Laivorannan Peltosen kannattamana tekemän hylkyehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Elo, Maaskola ja Miikkola.

Rinne ja Lindfors äänestivät tyhjää.