Perhe- ja sosiaalipalvelut, sosiaalityö, Minna Virta

 

 

1.Lisäperustelut vuoden 2020 henkilöstösuunnitelmassa hyväksyttyihin vakanssiesityksiin

 

Aikuissosiaalityö

 

tilapäisen sosiaalityöntekijän vakinaistaminen

 

tiivistelmä:

sitoutuneiden vakituisten sosiaalityöntekijöiden rekrytointivaikeudet vaikeuttavat vaikuttavaa sosiaalityön muutostyötä – koituu lisäkustannuksia jatkuvan rekrytoinnin takia ja vaikuttava muutosasiakastyö ei onnistu ja se pidentää asiakkuutta

 

ylityömääräysten lisääntyminen

 

viimesijaisen palvelun antamisen vaarantuminen

 

sairauslomien lisääntyminen

 

ostopalvelujen käytön väheneminen, ja tarkoituksenmukaisempi käyttö ja vaikutusten seuranta

 

asunnottomuuden riskin vähentäminen ja tuettuun asumiseen siirtymisen riskin alentuminen

 

   

Aikuissosiaalityön yksikössä on tällä hetkellä yksi sosiaalityöntekijän tilapäinen palkkaamislupa vuoden 2020 loppuun asti. Pitkään jatkuneiden sosiaalityöntekijöiden rekrytointivaikeuksien ja vakanssin epävarman jatkon vuoksi ko. työntekijällä on muita työntekijöitä vähemmän asiakkaita (tällä hetkellä 65 asiakasta). Nykyisen sijaisen virkamääräys on 30.9.2020, jatkosta ei ole tietoa, koska sijaisella on opintoja suoritettavana. Koska on kyseessä tilapäinen palkkaamislupa, jonka jatko on epävarma, on asiakastyön hoitaminen haasteellista jo sinällään, koska jatkuva työntekijän vaihtuminen ei mahdollista vaikuttavaa muutossosiaalityötä.

 

Vakituisten sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärä vaihteluväli on 75 – 102. Luvut tarkistetaan säännöllisin väliajoin eikä yksikössä ole muita kuin aktiiviasiakkuuksia. Mikäli nykyinen tilapäinen vakanssi vakinaistetaan, pystyisimme tasaamaan asiakasmäärää/työntekijä. Mikäli tilapäistä vakanssia ei vakinaisteta, nykyiset 65 asiakasta jaetaan kymmenelle sosiaalityöntekijälle. Nykyisessä tilanteessa sosiaalityöntekijät tekevät pitkää päivää liukuman puitteissa ja ainakin viidellä työntekijällä saldo lähentelee jatkuvasti 40 tuntia. Tästä seuraa saldovapaita.  Pyrimme muuttamaan työkäytäntöjä siten, että kun työaika ei riitä työtehtävien tekemiseen, työntekijä voi pyytää ylityömääräyksen silloin kuin ylityömääräyksen yleiset kriteerit täyttyvä ja tästä seuraa lisäkuluja.

 

Nykyisellään asiakkaat ovat moniongelmaisia ja osa muista ihmisistä ja yhteisöistä kokonaan eristäytyneitä. Sosiaalityöntekijä on todennäköisesti asiakkaan ainut viranomaiskontakti eikä asiakkaan kyky tai jaksaminen ole sillä tasolla, että hän pysyisi esim. terveydenhuollon, psykiatrian tai tarvitsemansa peruspalvelun piirissä. Kuntoutumiseen tai työllistymiseen tarvittava tuki tulee usein pääosin sosiaalityön kautta ja ylläpitämänä. Kyseessä monta kertaa niinkutsuttu viimesijainen palvelu syrjäytyneille asiakkaille.

 

Työntekijöiden työuupumuksen vuoksi on ollut lyhyitä sairauslomia eli työntekijä ilmoittaa esimiehelle, ettei ole saanut nukuttua eikä ole työkykyinen. Yksikössä on ollut kuluneen vuoden aikana lähes puolen vuoden sairausloma (välissä oli osa-aikainen sairausloma ja vuosiloma), viime vuoden puolella oli kuukauden sairausloma ja muutama parin viikon sairausloma. Lisäksi pari sairauslomaa on kirjoitettu fyysisen diagnoosin perusteella, mutta lisäksi niihin on liittynyt uupumusta ja unettomuutta.

 

Sosiaalityön resurssin lisäys mahdollistaa työn tavoitteiden saavuttamisen ja jopa ennalta ehkäisevän työn, jolloin ostopalveluiden tarve vähenee niin tuetun asumisen palveluiden kuin aikuissosiaalityön ostopalveluiden osalta.

Aikuissosiaalityön yksikön tilanne on ollut ruuhkautunut alusta alkaen, ajanvarausjonot ovat pahimmillaan kolme kuukautta. Osallistavan sosiaaliturvan kokeilussa havaittiin, että tehostetussa yksilötyössä maksimi aktiiviasiakkuuksien määrä on 30. Suuri asiakasmäärä ja asiakkaiden haasteellisuus aiheuttaa kuormitusta, mikä on nähtävissä uupumisena, lisäksi työssä ei päästä toivottuihin tavoitteisiin vaan ongelmat toistuvat ja kasautuvat.

 

Aikuissosiaalityön asiakkaiden sosiaalinen kuntouttaminen, asiakaspolkujen löytyminen kuntouttavaan työtoimintaan ja työllistymiseen tai opiskeluun vähentää työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannuksia Turulle. Heinäkuussa 2020 Turussa ja  Oulussa kasvu oli pienintä, Tampereella ja pääkaupunkiseudulla suurinta, jossa Vantaalla nousua 36 %.

Yhtenä edellytyksenä kuntaosuuden kasvun pitämisenä maltillisena on se, että sosiaalityöntekijän tiivis yhteistyö työllistymispalvelujen kanssa mahdollistaa asiakkaan tilanteen parantumisen edellä kuvattuun työllistymispolkuun.

 

Sosiaalityön resurssin lisäys mahdollistaa työn tavoitteiden saavuttamisen ja jopa ennalta ehkäisevän työn suhteessa raskaaseen asumisen tukemiseen, jolloin ostopalveluiden tarve vähenee niin tuetun asumisen palveluiden kuin aikuissosiaalityön ostopalveluiden osalta. Lisäksi riittävän työntekijäresurssin myötä tarve ylitöihin vähenee. Lisäksi on tärkeää mahdollistaa asiakkaiden asuminen omassa asunnossa. Jos asiakkaat siirtyvät tuetun asumisen piiriin, ovat kustannukset huomattavasti suuremmat.

 

Sosiaalipäivystys

 

tilapäisen sosiaalityöntekijän vakinaistaminen

 

tiivistelmä:

 

   päivystyksellisen kriisitoiminnan toteuttaminen lakisääteisesti

 

yhteiskunnan heikoimmissa tilanteissa olevien lasten, nuorten, aikuisten ja iäkkäiden palvelun turvaaminen ja raskaisiin palveluihin joutumisen estäminen muiden palvelujen avulla

 

   työvaluman virka-ajasta virka-ajan ulkopuolelle estäminen

 

työtehtävien kasvu – työsuojelulliset ja työhyvinvointikustannukset

 

Sosiaalipäivystyksen päätehtävänä on varautuminen ja valmius hoitaa lakisääteistä kriisityötä virka-aikana turkulaisille ja virka-ajan ulkopuolella maakunnan alueella. Työ on ympärivuorokautista ja turvaa kiireellisen, välttämättömän ja viimesijaisen avun. Päivystys on toteutettava siten, että palveluun voi saada yhteyden ympäri vuorokauden ja kiireellisiä palveluja on saatavissa kaikkina vuorokauden aikoina. Sosiaalihuoltolaki edellyttää, että sosiaalipäivystystä toteutettaessa on toimittava yhteistyössä ensihoitopalvelun, terveydenhuollon päivystyksen, pelastustoimen, poliisin, hätäkeskuksen ja tarpeen mukaan muiden toimijoiden kanssa.


Sosiaalipäivystyksen asiakkaita ovat kaikki kiireellisesti hoivaa, turvaa ja apua tarvitsevat henkilöt, esimerkiksi hoivaaja turvaa vaille jääneet lapset, nuoret ongelmineen tai vanhukset, joiden kunto heikkenee äkillisesti.

 

Virka–ajasta virka ajan ulkopuolelle siirtyneiden tehtävien määrä on saatu pysymään tilapäisen sosiaalityöntekijävakanssin avulla maltillisena eikä työvalumaa ole siirtynyt liikaa virka-ajan ulkopuolelle tehtävään työhön tai lastensuojeluun tai lapsiperhesosiaalityöhön.

 

Virka–ajan ulkopuolella tehtävien määrä ollut kasvussa jo pitkään ja se jatkuu edelleen. Vuonna 2019 tehtävien määrä oli 8 837 ja tammi – elokuun toteutuneen tilaston mukaan ja vuoden 2020 tehtävien määrän ennustetaan nousevan 9 500 tehtävän tasolle.

 

Neljän työntekijän resurssin on työturvallisuuskysymys, koska työparin pitää saada työtehtävän hoitamiseksi akuuttiin ja kriisiytyneeseen sosiaalipäivystykselliseen tilanteeseen (esim. päihtynyt ja aggressiivinen nuori, lastenkodista karannut lapsi, naapurin tekemä kiireellinen ilmoitus lapsen hädästä kotona). Lisäksi vakanssilisäys on työsuojelukysymys, koska puheluja ja muita yhteydenottoja tulee suuri määrä sekä yksityisiltä ihmisiltä ja muilta toimijoilta hätäkeskuksen lisäksi. Jonoa puhelinsarjassa ei voi pitää kovin pitkänä, muutoin työtehtävää ei päästä aloittamaan tarkoituksenmukaisella aikataululla.

 

Kun lapsesta tehdään sosiaalihuoltolain mukainen huoli-ilmoitus tai lastensuojeluilmoitus, pitää ilmoituksen kohteena olevan lapsen ja hänen perheensä tilanne selvittää ja kartoittaa asianmukaisesti (laissa määritelty 7 päivän palvelutakuu). Jos sitä ei pystytä tekemään tarpeen ja tilanteen vaatimalla tavalla, on mahdollista, että joudutaan avaamaan palvelutarpeen arviointi (laissa määritelty 3 kuukauden palvelutakuu) josta seuraa asiakkaan asian käsittelyn pitkittyminen ja tehtävä siirtyy lapsiperhesosiaalityön yksikköön epätarkoituksenmukaisesti käsiteltäväksi.