Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen, työllisyyspalvelujohtaja Riitta Uitto ja kuntoutussihteeri Kirsi Peuranvirta

Työllisyysmäärärahalla toteutetaan monia työllistymistä tukevia ja kannustavia sekä työllistymisedellytyksiä lisääviä palveluja turkulaisille työttömille. Palvelujen kohderyhmänä ovat työllisyyspalvelukeskuksen ja työllisyyden kuntakokeilun asiakkaat. Palvelujen tavoitteena on työllisyysvaikutusten lisääminen ja sen kautta työttömyydestä kaupungille aiheutuvien kustannusten, kuten työmarkkinatuen kuntaosuuden, pienentäminen. Vuonna 2019 kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuusmenot olivat 19,4 M€. Vuoden 2020 aikana muun maailman tavoin Suomeen iski covid-19 virus, jonka seurauksena yhteiskunta suljettiin kuukausiksi, vienti kärsi ja palvelusektorin työpaikkoja jouduttiin sulkemaan. Tämän seurauksena työttömyys kasvoi. Viime syksynä työttömyysprosentti oli 10,5 % ja työttömänä oli 9 884 henkilöä (syyskuu 2019), ja tänä syksynä (lokakuu 2020) työttömyysprosentti oli 14,0 %. Työttömänä oli 13 379 henkilöä. Epidemian pitkäaikaisvaikutusten arviointi on vielä vaikeaa, mutta etenkin pitkäaikaistyöttömyyden pelätään kasvavan viiveellä. Työmarkkinatuen kuntaosuusmenojen ennuste tälle vuodelle on 22,1 M€.

Työllisyysmäärärahan nettosumma vuodelle 2021 on 9.256.341 euroa. Tulona työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa ovat valtionkorvaukset kuntouttavasta työtoiminnasta ja tukityöllistämisen palkkatuet, joita arvioidaan tulevan noin 4.000.000 euroa. Työllisyysmäärärahan bruttosumma vuodelle 2021 on 13.256.341 euroa.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuoden 2021 painopisteenä ovat työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvien ja sinne liukumassa olevien työnhakijoiden sekä nuorten tukityöllistäminen, kuntouttavan työtoiminnan toteuttaminen sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvien työnhakijoiden työllistymisen tukeminen kolmannelle sektorille ja avoimille työmarkkinoille.

Koronan vaikutukset toiminnassa

Maaliskuussa 2020 tulleet rajoitteet Covid19-tartuntojen vähentämiseksi haastoivat myös Työllisyyspalvelukeskusta muuttamaan käytäntöjään. Omassa toiminnassa uusien tukityösopimuksien tekeminen keskeytettiin ja myös kuntouttava työtoiminta jäi tauolle. Yhdistysten sulkiessa oviaan, valtioneuvoston linjausten mukaisesti, myös ostopalveluna toteutettava kuntouttava työtoiminta keskeytyi. Työpisteen asiakkaita kontaktoitiin etänä ja suunnitelmia päivitettiin. Asiakkaita myös tavattiin Työpisteellä huomioiden turvallisuusohjeet. Henkilökohtaisessa palveluntarpeessa korostui maahanmuuttajien kohderyhmä esimerkiksi työsopimusasioihin liittyvissä asioissa (lomautukset).

Lomautettujen määrä kasvoi maaliskuussa Turussa 435 henkilöstä (vuoden 2019 taso) 2.397 henkilöön. Huhtikuussa lomautettuja tuli noin 4.500 lisää. Huhtikuun lopussa lomautettuna oli lähes 7.000 henkilöä. Myös työttömien määrä lähti välittömästi kasvuun. Siinä missä lomautettujen määrä lähti huhtikuun jälkeen selkeään laskuun, työttömien määrä jatkaa edelleen kasvuaan.

Koronan kustannusvaikutukset Turun kaupungille työllisyydenhoitoon liittyen näkyivät työllisyysmäärärahan käytön hidastumisena ja työmarkkinatuen kuntaosuuden (jatkossa Kela-lista) laskukehityksen suunnan muutoksena. Henkilöt, joiden työssäoloehto ei ehtinyt täyttymään tai joiden palvelu loppui, siirtyivät Kela-listalle kuten myös työmarkkinatukea aiemmin saaneet yrittäjät, joiden päätoiminen yritystoiminta on päättynyt koronaepidemian seurauksena. Vuonna 2020 koronan vaikutukset työmarkkinatuen kuntaosuuslaskulla olivat noin 4 miljoonan euron luokkaa (huomioitaessa talousarvio). Toinen kustannusvaikutus nähtäneen, kun Koronan vaikutuksesta työttömäksi jääneet henkilöt siirtyvät pitkäaikaistyöttömiksi vajaan kahden vuoden kuluttua. Työllisyysmäärärahan kohdentaminen tämän siirtymän estoon tulee olemaan ensisijaisen tärkeää seuraavien vuosien aikana kustannusvaikutusten minimoimiseksi.

Työllisyyden kuntakokeilu

Vuoden 2021 alussa käynnistyy työllisyyden kuntakokeilut. Kokeiluihin ohjataan kokeilualueilla kaikki ne työttömät ja työvoimapalveluissa olevat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat kaikki alle 30-vuotiaat työnhakijat ja kaikki maahanmuuttajat, jotka ovat joko työttömänä tai työvoimapalveluissa hankealueiden TE-toimistoissa. Kokeilukunta vastaa näiden asiakasryhmien julkisten työvoimapalveluiden tarjoamisesta kokeilulain mukaisesti.

Työllisyyskokeilujen tavoitteena on nykyistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista ja tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kokeiluissa kehitetään työnhakijoille tarjottavia työllistymistä tukevia palveluja ja palvelumalleja, joiden avulla voidaan nykyistä paremmin tunnistaa ja ratkaista asiakkaiden yksilölliset palvelutarpeet, työllistymisen esteet sekä osaamisen kehittämistarpeet.

Kuntakokeilu tulee kasvattamaan Työllisyyspalvelukeskuksen asiakasmäärää. Asiakasmäärän kasvaessa myös palvelutarve kasvaa. Taloudellinen tavoite on pienentää työmarkkinatuen kuntaosuutta ja kannustaa työttömiä työllistymään ja/tai siirtymään työllistymistä edistäviin palveluihin ennen varsinaista työllistymistä. Toimenpiteillä on positiivinen vaikutus turkulaisten hyvinvointiin, esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisy, osallisuuden lisääminen, sote-menojen vähentäminen ja myös verotulojen kautta.

Työllisyyskokeilun myötä varataan vuoden 2021 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa 350.000 euroa lisäkustannuksiin.

Tukityöllistäminen

Tukityöllistäminen on työllisyysmäärärahan euromääräisesti merkittävin käyttökohde. Työllisyyden edistämisen ohella tukityöllistämisen tavoitteena on erityisesti kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuusmenojen vähentäminen ja työttömien työkyvyn ja osaamisen ylläpitäminen. Tukityöllistetty henkilö poistuu työmarkkinatuen kuntaosuuden piiristä työssäoloehdon täytyttyä vähintään vajaaksi kahdeksi ja puoleksi vuodeksi.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2021 on varattu 6.556.341 euron nettomääräraha tukityöllistämiseen kaupungin eri toimialoille palkkatuella. Se on noin70 % koko työllisyysmäärärahan nettosummasta. Tukityöllistäminen tapahtuu valtion palkkatuen avulla, jonka kautta tuloa arvioidaan tulevan noin 3,7 miljoonaa euroa. Määrärahalla tavoitellaan yhteensä yli 1000 henkilön työllistämistä vuoden 2021 aikana.

Nettomääräraha jakautuu tukityöllistämisen osa-alueittain siten, että työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvien työnhakijoiden työllistämiseen on varattu 4.000.000 euroa, nuorisotakuun piiriin kuuluvien työnhakijoiden työllistämiseen 1.036.341 euroa, osatyökykyisten ja muiden työnhakijoiden työllistämiseen 520.000 euroa ja velvoitetyöllistämiseen 1.000.000 euroa. Täysimääräisellä työajalla tapahtuvaa velvoitetyöllistämistä lukuun ottamatta kaupungin tukityöllistäminen tapahtuu pääsääntöisesti 85 %:n työajalla.

Työllistämisen tuet yhdistyksille

Turun kaupungin työllisyyden Turku-lisää myönnetään turkulaisen työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla olevan pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen. Tuen tarkoituksena on lisätä tukityöllistettävän työelämätaitoja valmennuksen ja koulutuksen keinoin. Tukea kannustetaan hakemaan suoraan 8 kuukauden jaksolle. Tuen vaikuttavuutta asiakkaan polkuun kohti avoimia työmarkkinoita parannettiin vuonna 2020 mm. tarjoamalla tukityöllistetyille laajemmat oikeudet ForeAmmatti-palvelun käyttöön.

Turun kaupungin työllisyyden korotettu Turku-lisä kohdistuu palkkauksen kustannuksiin, ja sitä myönnetään pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseen työssäoloehdon täyttävälle ajalle. Korotettu Turku-lisä kattaa palkkauksen kustannukset siltä osin, kun valtion myöntämä palkkatuki ei niitä kata.

Kolmannen sektorin työllisyyden Turku-lisien myöntämiseen on vuoden 2021 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa varattu 700.000 euroa.

Nuorten kesätyöseteli, harkinnanvarainen työharjoittelu ja rekrylisä

Turun kaupungin kesätyöseteli on tarkoitettu turkulaisille 15–18 -vuotiaille nuorille. Kesätyöseteli on 310 euron arvoinen kertakorvaus työnantajalle, joka palkkaa setelin saaneen nuoren kesätöihin.

Nuorten kesätyöseteleihin on varattu 100.000 euroa. Nuorten yrittäjyyteen, harkinnanvaraiseen työharjoitteluun ja rekrylisään on varattu 150.000 euroa. Rekrylisällä tuetaan myös nuorten oppisopimuksia yrityksissä. Näillä toimilla tukityöllistämisen lisäksi estetään nuoria joutumasta pitkäaikaistyöttömyyden kovaan ytimeen, mistä on todella vaikea päästä pois.

Nuorille kohdistuviin tukiin varataan 250.000 euroa.

Kuntouttava työtoiminta

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on lisätä työttömän asiakkaan työ- ja toimintakykyä, työllistymisedellytyksiä sekä mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja TE-palveluiden tarjoamiin palveluihin. Kuntouttava työtoiminta vahvistaa asiakkaan elämän ja arjen hallintaa sekä ehkäisee syrjäytymistä. Osallistuminen kuntouttavaan työtoimintaan poistaa asiakkaan työmarkkinatuen kuntaosuuden piiristä työtoiminnan ajaksi.

Kuntouttavaa työtoimintaa toteutetaan sekä kaupungin palveluna että palvelusetelillä ostettuna palveluntuottajilta. Vuonna 2020 kuntouttavaa työtoimintaa on hankittu ostopalveluna kahdeltatoista eri palveluntuottajalta. Kaupungin omana toimintana kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään Työllisyyspalvelukeskuksessa, eri toimipaikoissa, toimialoilla ja työpajoilla.

Ostopalveluna toteutettavan kuntouttavan työtoiminnan kriteeristöä eli sääntökirja uusittiin syksyllä 2020. Toimintaan otettiin hybridimalli, jossa palveluntuottajat voivat toteuttaa kuntouttavaa työtoimintaa myös etänä. Tämä mahdollistaa palvelun tuottamisen useammalle asiakkaalle. Asiakasmäärät ovat kasvaneet koronan aiheuttaman tauon jälkeen ja ostopalveluna toteutettavan kuntouttavan työtoiminnan asiakaspaikkojen käyttöaste on lähes 100 %.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2021 on palvelusetelillä ostettavaan kuntouttavaan työtoimintaan varattu 1.100.000 euron bruttomääräraha, jolla on tavoitteena hankkia kuntouttavaa työtoimintaa noin 800 henkilölle. Lisäksi varaudutaan työkykyarvioiden ja terveyspalveluiden hankkimiseen vaikeasti työllistyville ja osatyökykyisille asiakkaille 105.000 eurolla. Kuntouttavan työtoiminnan valtion korvaus on 10.09 €/toimintapäivä.

Ostopalveluihin varataan nettomenoina 1.000.000 euroa.

Työllisyyteen liittyvät hankkeet ja kolmannen sektorin kumppanuus

Maahanmuuttajien Osaamiskeskus: Turkuun 2019 perustetun maahanmuuttajien Osaamiskeskuksen toiminta jatkuu Työllisyyspalvelukeskuksessa työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamana 30.6.2021 asti ja Turun ammatti-instituutissa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana. Varataan maahanmuuttajien Osaamiskeskus hankkeisiin 187.000 euroa, niin että 65.715 euroa kohdistuu OKM:n omarahoitukseen. 6Aika Osaamo -hankkeen omarahoitusosuuteen varataan 45.000 euroa. Koulutus ja ohjaus työllistymisen tukena kuntakokeilussa OKM rahoituksen omarahoitusosuuteen varataan 18.000 euroa.

Työttömien yhdistysten kumppanuuteen ja työllistymistä edistävien hankkeiden omavastuuosuuksiin varataan 150 000 euroa.

Turun kaupungin työllisyyteen liittyvien hankkeiden omavastuuosuuksiin ja kolmannen sektorin kumppanuuteen ja työllisyyshankkeiden omavastuuosuuksien avustuksiin varataan yhteensä 400 000 euroa.

Esitämme, että kaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2021 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman edellä esitetyn sekä liitteen 1 mukaisesti. Työllisyyspalvelujohtaja valtuutetaan päättämään käyttösuunnitelman muuttamisesta tarvittaessa toimintavuoden aikana siten, että työllisyyspalvelujohtajan päätöksellä määrärahoja voidaan siirtää työllisyysmäärärahan sisällä käyttökohteiden välillä niin, että työllisyysmäärärahan kokonaisnettosumma säilyy samana.

Liite 1Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelma ja jakautuminen käyttökohteittain vuonna 2021

Kaupunginjohtaja Minna Arve

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että

vuoden 2021 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman hyväksytään edellä esitetyn sekä liitteen 1 mukaisesti ja

työllisyyspalvelujohtaja valtuutetaan päättämään käyttösuunnitelman muuttamisesta tarvittaessa toimintavuoden aikana siten, että työllisyyspalvelujohtajan päätöksellä määrärahoja voidaan siirtää työllisyysmäärärahan sisällä käyttökohteiden välillä niin, että työllisyysmäärärahan kokonaisnettosumma säilyy samana.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin äänin 12-2.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Elo, Peltonen, Maaskola, Miikkola, Laivoranta, Sundqvist, Hassan, Vornanen, Aaltonen, Azizi, Vierimaa ja Ruohonen.

Lindforsin tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Rinne:

”Hyväksytään päätösesitys siten muutettuna, että säilytetään kokonaisuudessaan nykyiset, eli vuoden 2020, työllisyysmäärärahojen resurssit.

Perustelut:

Pohjaesitys uhkaa kokonaisuudessaan heikentää kaupungin tarjoamia työllistämistoimia. Varsinkaan koronan aiheuttaman työttömyyden aikana ei ole syytä vähentää työllistämisen resursseja. Työttömien määrä jatkaa Turussa edelleen kasvuaan.”