Ympäristölakimies Nina Mattila 4.11.2020:

Kaupunginvaltuusto on 29.1.2018 § 10 hyväksynyt Turku Energian asemakaavan muutoksen, joka on laadittu 9. (IX) kaupunginosan korttelin 5 tonteille 23 ja 25 sekä osalle Amiraalistonkadun ja Linnankadun katualuetta. Valtuuston hyväksymän täydennysrakentamiskaavan tavoitteena oli yhdistää vanhojen voimalarakennusten innovatiivinen uusiokäyttö uusien asuinrakennusten rakentamiseen. Vanhat voimalarakennukset esitettiin suojeltaviksi kaavassa. Niille ei osoitettu rakennusoikeuden määrää kerrosalaneliömetreinä eikä kaavakartalla tai määräyksissä ollut myöskään ilmoitettu tehokkuuslukua. Lisäksi osaan rakennuksista oli sallittu uusien välipohjien rakentaminen, joka saattoi toteutustavasta riippuen vaikuttaa rakennuksiin toteutuvan kerrosalan määrään. Kahden suojellun rakennuksen päälle oli sallittu myös rakennusoikeutta ylittäen rakentaa uusia tiloja kahteen kerrokseen. Kaava salli suojeltaviin rakennuksiin myös laajasti eri käyttötarkoituksia. Kaavan mukaan suojeltaviin rakennuksiin sai asuntojen lisäksi sijoittaa päivittäistavarakauppoja, ravintola-, kahvila- tai muita vastaavia tiloja, kulttuuritoimintaa-, liikunta- ja vapaa-aikaa sekä opetusta, tutkimusta ja kokoontumista palvelevia tiloja, ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuustilaa sekä yhteen rakennukseen myös autopaikkoja. Energiajakelun turvaamiseksi alueella sallittiin myös nykylaajuudessa kaukolämmön vara- ja huipputuotantoa sekä sähkönjakelua sähköaseman muodossa.

Yksityishenkilö valitti valtuuston päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut yksityishenkilön tekemän valituslupahakemuksen ja kumonnut valtuuston ja Turun hallinto-oikeuden päätökset. Korkein hallinto-oikeus on julkaissut ratkaisun vuosikirjapäätöksenä. Vuosikirjaan valitaan päätökset, joilla on merkitystä lain soveltamiselle muissa samanlaisissa tapauksissa tai joilla on muutoin yleistä merkitystä.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään todennut, että asemakaavakartalla on lähtökohtaisesti mahdollista jättää osoittamatta olemassa oleviin suojeltaviin rakennuksiin sijoittuvan rakennusoikeuden määrä, kun rakennuksen ulkokuoret rajoittavat rakentamisen enimmäismäärää. Suojeltavien rakennusten käyttötarkoitus voidaan myös periaatteessa ilmaista joustavasti, kun tavoitteena on turvata niiden elävää käyttöä. Asemakaavan tulee kuitenkin kokonaisuutena täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa asemakaavoitukselle asetetut sisältöä, tarkkuutta ja vaikutusten arviointia koskevat vaatimukset.

KHO katsoi, että kaavan sallimilla vaihtoehtoisilla toiminnoilla voi olla toisistaan poikkeavia vaikutuksia alueen kävijämääriin ja liikennöintitapoihin. Asemakaavassa ei ole myöskään määritelty vaihtoehtoisten toimintojen tarkempaa sijoittumista rakennuksiin tai niiden tilantarvetta. Ottaen huomioon asemakaavan yleispiirteisyyden suojeltujen rakennusten ja niiden käyttötarkoituksen osalta sekä sen, ettei suojeltaviin rakennuksiin sijoittuvan rakennusoikeuden määrää ole osoitettu asemakaavakartalla, asemakaavamuutos ei KHO:n mukaan suojeltavien rakennusten osalta täytä asemakaavan tarkoitusta alueen käytön yksityiskohtaiseksi järjestämiseksi. Asemakaavan yleispiirteisyyden seurauksena asemakaavan muutosta varten laadittujen selvitysten perusteella ei ollut mahdollista arvioida, täyttyvätkö asemakaava maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä tarkoitetut kaavan sisältövaatimukset. Koska KHO päätti kumota päätökset tällä perusteella, se ei lausunut muista valitusperusteista.

Kaupunkiympäristötoimiala katsoo, että Turku Energian asemakaavan muutos on syytä käynnistää uudelleen. Voimassa oleva asemakaava ei ole rakennussuojelun osalta ajantasainen eikä mahdollista riittävästi rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokkaiden rakennusten monipuolista käyttöä. Rakennusten monipuolisen käytön mahdollistaminen on tarkoituksenmukaista korttelin elävöittämiseksi. Turku Energian alueen kaava on myös asuntorakentamisen kannalta merkittäväksi katsottava asemakaava. Valmisteltua asemakaavaa koskevan päätöksen kumoutuminen aiheuttaa kaupunkiympäristötoimialan arvion mukaan merkittävää viivettä kaupungin TVT Asunnot Oy:lle asettamien asuntotuotantotavoitteiden toteuttamiseen. Kaavan muutoksen uudelleen käynnistämisen yhteydessä tulee arvioida aiemmin tehdyn Turku Energian kumppanuussopimuksen päivittämistarvetta. Kumppanuussopimuksen päivittämistä koskeva asia tuodaan tarvittaessa erikseen päätettäväksi kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaostoon.

Oheismateriaali 1Korkeimman hallinto-oikeuden päätös

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää merkitä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen tiedokseen.

Samalla kaupunginhallitus päättää uudelleen käynnistää Turku Energian asemakaavan muutoksen välittömästi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Achrén ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.