Talousjohtaja Valtteri Mikkola ja konsernilaskennanpäällikkö Merja Vuorinen 2.11.2020:

Koronapandemian takia sekä valtion että kuntien talous on heikennyt rajusti vuonna 2020. Kesän laantumisen jälkeen koronapandemian toinen tartunta-aalto on kiihtynyt ja uusien rajoitustoimien kesto ja laajuus on vain arvailtavissa. Epävarmuus kuntien verotulojen kehittymisestä, koronatilanteen kestosta ja sen vaikutuksista jatkuvat.

Tilikauden tulosennuste

Vuoden 2020 kolmannen talousennusteen mukaan vuosikate nousisi 10,0 miljoonaa euroa positiiviseksi, kun se toisen ennusteen mukaan oli -17,4 miljoonaa euroa. Vuosikate-ennuste poikkeaa talousarviosta +32,8 miljoonaa euroa. Toimintatuottojen ja verorahoituksen ennustettu kertymä ei riitä kattamaan toimintakuluja ja suunnitelman mukaisia poistoja.

Tilikauden alijäämäksi muodostuu ennusteen mukaan 45,3 miljoonaa euroa kun se toisen osavuosikatsauksen mukaan oli vielä 73,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Muutetussa talousarviossa hyväksyttiin alijäämäksi 78,0 miljoonaa euroa. Kolmannen ennusteen mukaan talousarviopoikkeama on +32,8 miljoonaa euroa.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin omistajilleen esittämä 4,5 miljoonan euron kertakorvaus ei sisälly hyvinvointitoimialan ennusteeseen. Kertakorvauksen mahdollisesti toteutuessa muodostuisi tilikauden alijäämäksi lähes 50 miljoonaa euroa.

Toimintatulojen ja -menojen toteutuminen

Toimintakate-ennuste on -1 134,8 miljoonaa euroa. Nettokäyttömenoja kuvaava toimintakate toteutuu 17,1 miljoonaa euroa (1,5 %) muutettua talousarviota parempana. Edelliseen vuoteen verrattua toimintakate heikkenee 63,5 miljoonaa euroa.

Toimintatuottojen koko vuoden ennuste on 430,5 miljoonaa euroa, mikä on 17,5 miljoonaa euroa (3,9 %) vähemmän kuin vuoden 2019 tilinpäätöksen toteutuma.  Ennusteen mukaan talousarvio ylittyisi 3,1 miljoonaa euroa (0,7 %).

Toimintakulut oikaistuna valmistuksella omaan käyttöön on ennusteen mukaan 1.565,3 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen on 46,0 miljoonaa euroa (3,0 %) ja talousarvio alittuisi 14,0 miljoonaa euroa (0,9 %).

Toimintakatteen (nettokäyttömenojen) suurimmat poikkeamat toimielimittäin (talousarvio/ennuste 3/2020):

Nettopoikkeama:

+ menon alitus/tulon ylitys

- menon ylitys/tulon alitus

Hyvinvointitoimialan ennusteessa negatiivinen toimintakate suurenee vielä vuoden loppuun mennessä aikaisemmin ennustetusta. Toisessa osavuosikatsauksessa tehtyjen talousarviomuutosten (noin 34 miljoonaa euroa) jälkeen talousarviosta tultaisiin poikkeamaan vielä - 4,6 miljoonaa euroa.

Toimintatuottoja kertyisi ennusteen mukaan noin 0,94 miljoonaa euroa talousarviota enemmän. Veteraaniavustusten määrä on lisääntynyt, kun yhä useampi veteraani on hakeutunut palveluasumisen piiriin. Suurimmat toimintakulujen yhteensä 5,5 miljoonan euron ylitykset johtuvat

-Vanhus- ja vammaispalveluiden asiakaspalveluiden sekä henkilövuokrauksen palveluostojen kasvusta (2,0 miljoonaa euroa)

-Terveyspalveluiden kasvaneista koronan aiheuttamista kustannuksista (2,0 miljoonaa euroa)

-Perhe- ja sosiaalipalveluiden asumispalveluiden ostojen kasvusta päihde- ja mielenterveyspalveluissa (1,7 miljoonaa euroa)

-Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin menoennusteen noin 1,6 miljoonan euron ylityksestä, mikä johtuu lähinnä psykiatrian vaativampien hoitojaksojen kustannusten noususta. Piiri on esittänyt omistajilleen vielä vuoden 2020 aikana kertakorvausta, jolla olisi noin 4,5 miljoonan euron menovaikutus hyvinvointitoimialan talouteen. Menovaikutusta ei vielä ole huomioitu osavuosikatsauksen ennusteluvuissa.

-Hallinnon osalta menot tulevat alittumaan 1,8 miljoonaa euroa.

Hyvinvointitoimialan alustava arvio koronan aiheuttamista lisäkustannuksista sosiaali- ja terveyspalveluille on vähintään 10 miljoonaa euroa ja tulomenetyksiä noin 3 miljoonaa euroa kuluvalle vuodelle.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on syksyllä saamassa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta valtionavustusta koronan aiheuttamiin kustannuksiin 5,7 miljoonaa euroa sekä lisäksi sähköbussitukea ja muuta perusrahoitusta 2,9 miljoonaa euroa. Nettomenojen ylitykseksi jäisi tämän jälkeen ennusteen mukaan 0,4 miljoonaa euroa. Joukkoliikenteen merkittävä hiljeneminen häiriötilan aikana on vaikuttanut lipputulojen vähenemiseen, minkä takia toimintatuotot alitavat talousarvion 2,4 miljoonalla eurolla. Toimintamenoissa säästöä syntyisi noin 2 miljoonaa euroa.

Kaikkien toimialajohtajien selvitykset keskeisistä tapahtumista ja toimintaympäristön muutostekijöistä, talousarviopoikkeamista ja niiden syistä sekä mahdollisista toimenpiteistä mihin on ryhdytty tai ryhdytään talousarviossa pysymiseksi sisältyvät osavuosikatsaus -diojen kohtaan toimialojen nostot.

Henkilötyövoiman käyttö ja henkilöstökulujen toteutuminen

Työvoiman käytön ennustetaan alittavan talousarviossa asetetun 10 260,8 tavoitteen yhteensä 86,3 henkilötyövuodella. Vallitseva poikkeustilanne on vaikuttanut työvoiman käyttöön kaikilla toimialoilla ja henkilöstöä on siirretty muilta toimialoilta hyvinvointitoimialalle avuksi. Koronatilanteen johdosta muun muassa kiireetöntä hoitoa on ajettu alas omissa toiminnoissa ja varauduttiin hoitamaan COVID-19 tilannetta. Lisäksi toimialoilla on jaksotettu mm. vuosilomia koko lomakaudelle, mikä on vähentänyt sijaisten ja tilapäisen henkilöstön palkkaamistarvetta.

Koko vuoden henkilöstökulut (kaikki palvelussuhteet) tulevat ennusteen mukaan olemaan noin 525,8 miljoonaa euroa ja palkat ja palkkiot 422,7 miljoonaa euroa (oikaistuna sairausvakuutus-, tapaturmavakuutus- ja muilla henkilöstömenojen korjauserillä yhteensä 415,4 miljoonaa euroa). Henkilöstökulut tulisivat ennusteen mukaan alittamaan muutetun talousarvion yhteensä 9,6 miljoonaa euroa. Alitus johtuu osittain laajasti pidetyistä talkoovapaista, joiden pitämistä on suositeltu kaupungin taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Hyvinvointitoimialalla alitus henkilöstökuluissa ja henkilötyövuosien käytössä johtuu ostopalvelujen ja vuokratyövoiman käytön lisääntymisestä.

KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt saivat aikaan neuvottelutuloksen kunta-alan uusista virka- ja työehtosopimuksista 27.5.2020. Vuodelle 2020 siirtyvä 1 %:n kustannusvaikutus 1.4.2019 sopimuskorotuksista on 0,25 % palkoista eli noin 1,0 miljoonaa euroa. Yleiskorotuksen 1,22 % kustannusvaikutus vuoden 2020 palkkoihin 1.8. alkaen on 0,51 %. Yhteensä palkankorotusten kustannusvaikutus palkkamenoihin ilman työnantajamaksuja olisi arvion mukaan noin 3 miljoonaa euroa eli 0,76 %.

Verotulojen ja valtionosuustulojen ennuste

Vero- ja valtionosuustulojen kokonaiskertymäksi ennustetaan 1 117,3 miljoonaa euroa, mikä on noin 19 miljoonaa euroa talousarvioon asetettua tavoitetta enemmän.

Kunnan tuloveroennuste 641 miljoonaa euroa jää talousarvioon kirjatusta tavoitteesta lähes 11 miljoonaa euroa.

Kiinteistöveroa ennustetaan kertyvän 51,3 miljoonaa euroa, mikä on 7,2 miljoonaa euroa talousarvioon merkittyä vähemmän. Kiinteistöverotuksessa siirryttiin vuoden 2020 verotuksessa joustavaan valmistumiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että eri kiinteistönomistajilla verotus valmistuu toukokuusta alkaen eri aikaan. Verotus valmistuu kuitenkin viimeistään lokakuun lopussa. Samaan aikaan kiinteistöverotuksessa on siirrytty käyttämään uutta tietojärjestelmää. Edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutuksen takia verotus valmistuu huomattavan suurella osalla kiinteistöistä alkuperäisesti arvioitua myöhemmin vasta syys-lokakuussa. Tämä vähentää vastaavasti arviota tänä vuonna kertyvästä kiinteistöverosta Turun osalta noin 5,7 miljoonaa euroa.

Kuntien yhteisöveron jako-osuuden 10 %:n määräaikaisen korottamisen takia yhteisöveron ennustettu kertymä kasvaa lähes 109 miljoonaan euroon. Ennuste jää kuitenkin vielä talousarviotavoitteesta yli 5 miljoonaa euroa.

Valtionosuuskertymä ylittää talousarvion noin 42 miljoonalla eurolla. Suurempi kertymä johtuu valtion päätöksistä korottaa valtionosuuksia määräaikaisesti noin 37 miljoonalla eurolla kattamaan koronapandemian kuluja. Harkinnanvaraisesta valtionosuudesta, jota Turku on ensimmäistä kertaa hakenut, tulee päätöksiä vasta vuoden lopulla.

Rahoituserien toteutuminen

Rahoitustuottojen ja -kulujen ennuste on +27,5 miljoonaa euroa, mikä on 3,3 miljoonaa euroa talousarviota vähemmän. Ennusteessa on huomioitu Turun Teknologiakiinteistöt Oy:ltä saamatta jäänyt osinkotuotto 2,5 miljoonaa euroa sekä Arkea Oy:ltä ja Kuntec Oy:ltä saamatta jääneet vaihtovelkakirjalainojen tuotot yhteensä n. 0,5 miljoonaa euroa.

Vahinkorahaston kokonaistuoton toteutumaennuste on -1,0 miljoonaa euroa. Ennuste poikkeaa talousarvioon asetetusta 1,5 miljoonan euron tavoitteesta

-2,5 miljoonaa euroa johtuen saamatta jäävistä tuotoista ja muihin rahoituskuluihin kirjattavista alaskirjauksista. Vallitsevan pandemian maailmaanlaajuinen kiihtyminen syksyllä aiheuttaa edelleen suurta epävarmuutta osakemarkkinoilla ja siten vaikeuttaa rahastojen tuottojen ennustamista ja alaskirjaustarvetta.

Investoinnit ja omaisuuden luovutustulojen toteutuminen

Kaupungin investointimenojen toteutumisennuste on 89,3 miljoonaa euroa. Ennusteen ja muutetun talousarvion investointimenojen välillä on yhteensä 29,4 miljoonaa euroa alitusta. Infrainvestointien ja tilainvestointien toteutumisennuste poikkeaa suunnitellusta yhteensä 23,9 miljoonaa euroa, josta infrainvestointien osuus on 19,1 miljoonaa euroa. Merkittävin yksittäinen poikkeama on Kauppatori –hankkeen talousarviomäärärahan alitus 6,0 miljoonaa euroa, mikä liittyy Kiinteistö Oy Turun Toripaviljongit hankkeen yhtiömuotoiseen toteutukseen.

Toiminnan ja investointien rahoitus

Toiminnan ja investointien rahavirta on toisen ennusteen mukaan 70,7 miljoonaa euroa negatiivinen. Toteutuma olisi 63,1 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempi, mikä johtuu talousarviota paremmasta vuosikatteen toteutumasta sekä investointimenojen alituksesta/ siirtymisestä seuraaville vuosille.

Antolainasaamiset lisääntyvät

Vuoden ensimmäisen ennusteen mukaan antolainakanta olisi vuoden lopussa noin 483,0 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuoteen olisi noin 25 miljoonaa euroa. Uusia antolainoja myönnetään vuoden aikana konserniyhteisöille 29,3 milj. euroa, talousarvion ollessa 40,0 milj. euroa. Antolainoja lyhennetään ennusteen mukaan 4,2 miljoonaa euroa. Antolainoja myönnetään kuluvana vuonna pääosin TVT Asunnot konsernille.

Lainakannan muutos

Vuoden lopussa korollisen kokonaisvelan eli lainakannan arvioidaan olevan noin 748 miljoonaa euroa (2019 tilinpäätös 742 miljoonaa euroa). Lainakannan väheneminen johtuu yhtiöiden ja henkilöstökassan talletusten vähenemisestä noin 10 milj. eurolla vuoden aikana. Pitkäaikaisia lainoja ennustetaan vuoden aikana nostettavan 110 miljoonaa euroa, mikä on 40 miljoonaa euroa alle kaupunginhallituksen 3.2.2020 hyväksymän lainannostosuunnitelman ja talousarvion. Pitkäaikaisia lainoja lyhennetään suunnitelman mukaisesti noin 104 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisiin lainoihin kuuluvia kuntatodistuksia ei ennusteta käytettävän lainkaan. Kuntatodistusten käyttötarve vaihtelee voimakkaasti kassatilanteen mukaisesti.

Kaupungilla arvioidaan olevan vuoden lopussa korollisia saamisia ja rahamääräisiä sijoituksia lähes yhtä paljon kuin korollista velkaa. Alkuvuonna toteutettiin yksi koronvaihtosopimus, jolla vaihdettiin kiinteäkorkoisen 50 miljoonaa euron lainan korkoperuste vaihtuvaksi 6 kuukauden euriboriksi. Järjestelyllä laskettiin korollisen kokonaisvelan suojausastetta hieman sekä varmistettiin edullinen (negatiivinen) rahoitusmarginaali kaupungille.

Vuoden 2019 lopussa konsernin korollinen kokonaisvelka eli lainakanta oli 1 457 miljoonaa euroa ja sen ennustetaan kasvavan maltillisesti 1 500 miljoonaa euroon.

Muut käsittelyyn tuotavat asiat

I Kaupunginhallitukselle esitettävät määrärahamuutokset ja -siirrot

Kaupunkiympäristölautakunta on 20.10.2020 § 360 esittänyt kaupunginhallitukselle, että Joukkoliikenteen palvelutoimiston henkilökunnan viivästyneestä siirrosta Kauppatorin Monitoriin siirretään kustannuspaikalta 11206 Asiakkuudet ja osallisuus palkkamäärärahoja yhteensä 12 718,60 euroa (palkat 10 511,24 € ja sivukulut 2 207,36 €) joukkoliikenteen kustannuspaikalle 41401. Joukkoliikenteen palvelutoimiston henkilökunnan piti siirtyä konsernihallinnon alaiseen monitoriin huhtikuussa 2020. Siirto kuitenkin toteutui vasta 1.9.2020 ja joukkoliikenne maksoi palkat huhti-elokuussa, vaikka määrärahavaraus kyseisten palkkamenojen osalta ei täysimääräisesti sisältynyt kaupunkiympäristötoimialan talousarvioon.

Toimitila- ja infrainvestointien vuositason rahoituksen ylitykset

Osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan ja tuodaan kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi tarvittavat infrainvestointi- ja toimitilainvestointihankkeiden kustannusarvio- ja aikataulumuutokset sekä vaikutukset vuositason rahoitukseen. Samalla tuodaan tiedoksi kaupunkiympäristötoimialajohtajan ja tilapalvelujohtajan päättämät investointiohjelmaan lisätyt tai poistetut alle miljoonan euron investointihankkeet. Kaupunkiympäristölautakunta raportoi ja esittää kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi liitteiden 1 ja 2 mukaiset kohdekohtaiset kustannusarvio- ja aikataulumuutokset sekä vuosittaisen rahankäytön muutokset perusteluineen.

II Kaupunginvaltuustolle esitettävät talousarvion määräraha- ja tuloerien muutokset sekä muutokset henkilötyövuositavoitteisiin

Kaupunkiympäristön rakennuttamisen investointien ennustetaan alittavan talousarvion 19,1 milj. eurolla (TAM 60,2 milj. euroa). Poikkeaman arvioinnissa on hyvä huomioida, että Kiinteistö Oy Turun Toripaviljongit liittyvää talousarviomuutosta ei ole vielä toteutettu vaan muutos käsitellään nyt erillisenä esityksenä 3. osavuosikatsauksen yhteydessä.

Kiinteistö Oy Turun Toripaviljongit toteutetaan kiinteistöosakeyhtiöratkaisuna ja kaupunki on myöntänyt tytäryhtiölle rahoituksen konsernitililimiitin kautta. Kohde on sisältynyt infrainvestointiohjelmassa keskustan kehittäminen kärkihankkeeseen, kaupunginhallitukselle varattuun Kauppatori hankkeen investointimäärärahaan yhteensä 31,542 miljoonaa euroa. Kauppatori investointihankkeen kokonaisbudjetissa ja infrainvestointien määrärahoissa toripaviljonkien toteutukseen on varattu yhteensä 7,36 miljoonaa euroa, josta 6,0 miljoonaa euroa vuodelle 2020 ja 1,36 miljoonaa euroa vuodelle 2021. Kauppatori hankkeen investointimäärärahaa esitetään nyt vähennettäväksi talousarviovuodelta yhteensä 6 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveyslautakunta on esittänyt 28.10.2020 § 405 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että käyttötalouden tuloerää korotetaan 0,94 miljoonaa euroa sekä määrärahoja 5,5 miljoonaa euroa eli nettomääräisesti 4,6 miljoonaa euroa. Ennuste ei sisällä vielä 4,5 miljoonan euron mahdollista kertaluonteista lisälaskutusta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä.

Konsernihallinnon talousohjauksen vastuualue lähettää vuoden 2020 kolmannen osavuosikatsauksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.