Kaupunkiympäristötoimiala, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Sissi Qvickström 14.9.2020:

Kaavoituksessa on laadittu 4.4.2019 päivätty ja 30.3.2020 lausuntojen ja muistutusten sekä edelleen 14.9.2020 muistutusten perusteella muutettu asemakaavanmuutos- ja tonttijakoehdotus Uittamon kaupunginosan korttelin 25 tontille 3 sekä osalle viereistä Kastaripuistoa ja Kannuskatua.

Nykytilanne

Suunnittelualue sijaitsee Uittamon kaupunginosassa, noin 3,5 km etäisyydellä Turun ydinkeskustasta etelään, Kannuskadun itäpuolella. Alue käsittää Uittamon uimahallin tontin ja Kannuskatuun rajautuvan osan Kastaripuiston virkistysaluetta. Alueen koko on n. 4,3 ha.

Alueella sijaitsee 1970-luvulla rakennettu uimahalli- ja huoltorakennus, joka on Mesaani-Kiinteistöt Oy:n omistuksessa. Rakennuksessa ollut uimahalli- ja lämpökeskustoiminta on loppunut. Muu suunnittelualue on kerrostaloalueen keskelle jäänyttä taajamametsää, jonka itäosassa kohoaa korkea karu kalliojyrkänne, ja alapuolisessa laaksossa kulkee polku, lisäksi alueen kautta kulkee Paavon polku -niminen ulkoilureitti.

Suunnittelualueella on voimassa 28.9.1971 vahvistettu asemakaava (9/1970), jossa suunnittelualueen viereiset asuinrakennukset on toteutettu III- ja VII-kerroksisina lamellitaloina ruutukaavamaisessa rakenteessa, alueen rakentaminen on kestänyt koko 1970-luvun ajan. Kannuskatu on päättyvä katu, jolla sijaitsee kääntöpaikka. Kaupungin alueelle Kannuskadun varteen on Mesaani-Kiinteistöt rakentanut noin 25 pysäköintipaikkaa.

Nykytilannetta ja suunnittelutilannetta kuvataan kaavaselostuksen kappaleessa 3 Lähtökohdat.

Aloite

Mesaani-Kiinteistöt Oy on tehnyt asemakaavanmuutosanomuksen (2012) tonttinsa 853-46-25-3 muuttamiseksi asuinkerrostalokäyttöön, jolle sijoittuisi myös kokoontumistilat ja toimistotiloja. Uimahallirakennukseen tulee jatkossa kohdistumaan merkittäviä korjaustarpeita, jotka muodostavat taloudellisen rasitteen. Kaavamuutoksella täydennetään olemassa olevaa asuntokantaa esteettömillä asunnoilla. Tältä osin Kannuskadun varren rakentaminen tutkitaan kaupungin aloitteesta. Asuinkorttelin sijoittaminen valmiin kunnallistekniikan, palveluiden ja joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen on kestävän kehityksen mukaista täydennysrakentamista ja mahdollistaa monipuolisen uudisasuntotarjonnan vanhassa lähiössä. Kaavamuutoksessa otetaan huomioon alueen luontoarvot, viherverkosto ja nykyinen rakennuskanta.

Asemakaavaehdotus

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 20.3.2018 päivätyn asemakaavaluonnoksen 17.4.2018 § 184 asemakaavanmuutosehdotuksen pohjaksi siten muutettuna, että ehdotusvaiheeseen AK-3-alueen kerrostalon rakennusala käännetään 90 astetta ja sijoitetaan siten, että luo-1-alue säilyy mahdollisimman pitkälti nykyisellään. Kaavaehdotusta on valmisteltu kaupunkiympäristölautakunnan muutosesityksen pohjalta ja saatujen mielipiteiden ja suunnittelupalaverien tuloksena.

Kaavaehdotuksessa on alueelle osoitettu seitsemän rakennusalaa, joiden kerroskorkeus vaihtelee VII-IX. Kolme rakennusalaa sijaitsee Kannuskadun varressa, ja neljä näiden takana. Rakennusalat on sijoitettu siten, etteivät ne varjosta nykyisiä rakennuksia. Pysäköinti sijoittuu pääasiassa pihakannen alle. Alueen pelastustiet sijoittuvat pihakansille, joten pelastustietä ei tarvita ulottaa puistoalueelle. Rakennusten lomasta voi rakentaa uusia yhteyksiä puistoon.

Asemakaava-alueen pinta-ala on n. 4.3 ha, josta asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) n. 1.5 ha ja virkistysalueita (VL) n. 2.5 ha. Lisäksi alueella on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (ET-1) ja katualueita n. 0.23 ha. Aluetehokkuus on e = 0.46.

Rakennusoikeutta asuinkerrostalojen korttelialueille osoitetaan pääkäyttötarkoituksenmukaiseen rakentamiseen 19 450 k-m² ja liike/ toimistorakennukselle 200 k-m². Rakentamisen tehokkuus AK-korttelialueilla e = 1.28.

Alueelle saa rakentaa myös palveluasuntoja. Korttelialueella saa merkittyä rakennusoikeutta ja kerroslukua ylittäen rakentaa asuntojen yhteiskäyttöön tulevat harrastus- ja kerhotilat, sekä sisääntulon yhteyteen palvelueteiset.

AK-1. Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa rakentaa myös palveluasuntoja. Kaupungin omistamalle puistoalueelle (PL), Kannuskadun varteen tulevat uudisrakennukset on sijoitettu siten, että ne häiritsevät mahdollisimman vähän olemassa olevia asuinrakennuksia ja ovat 7-8 kerrosta. Alueelle sijoittuu kolme rakennusalaa (viisi ohjeellista rakennusalaa). Pysäköinti sijoittuu pihakannen alle. Kaavamuutosalueen pohjois- ja itäreuna säilyy puistona ja sinne voidaan edelleenkin sijoittaa polut/ulkoilureitit. Rakennusoikeus on 12 850 k-m². Tonttijako laaditaan kaavan jälkeen erikseen, koska kaavan laatimishetkellä ei ole vielä tiedossa minkälaisina yksikköinä toteutus lähtee liikkeelle. Alue on mahdollista jakaa viiteen tonttiin. Alueelle on osoitettu merkintä L-1 = Luonnontilaisena säilytettävä alueen osa.

AK-2. Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa rakentaa myös palveluasuntoja. Mesaani-Kiinteistöt Oy:n hallinnoiman, huolto- ja urheilutoimintaa palvelevan tontin (AH-U) asemakaava muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-2). Rakennuksen kahteen alimpaan kerrokseen saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja. Tarvittavat paikoitustilat sijoitetaan tontille kellarikerrokseen ja pihakannen alle. Tontilla oleva vanha uimahallirakennus puretaan. Konehallit ja varastotilat on osoitettu poikkeusluvalla tontille 853-46-25-1, Ratsumiehenkadun varteen. Tontin rakennusoikeus on 4 500 k-m².

AK-3. Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa rakentaa myös palveluasuntoja. Pysäköinti on sijoitettu maanpäälle. Rakennusoikeus on 2 300 k-m². Alueelle on osoitettu merkintä s-1 = Alueen osa, jolla sijaitsee luonnon monimuotoisuuden ja lähimaiseman kannalta arvokas harvapuustoinen avokallio. Alueelle on tehty sitova tonttijako 25.-4.

Lisäksi alueella on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (ET-1) ja katualueita sekä VL= Lähivirkistysalue, jolla sijaitsee luo-1, luo-2 ja s-2 -merkinnät. pp = Sijainniltaan ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, joka korvaa alueen Paavonpolun.

Kaavaprosessin vaiheet

Asemakaavan laatiminen perustuu Mesaani-Kiinteistöt Oy:n asemakaavanmuutosanomukseen 17.12.2012 ja kaupungin anomukseen 20.1.2017.

Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa ja vireilläolosta vuosina 2015-2019.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 12.2.2014. Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi osallistumis- ja arviointisuunnitelman ”Uittamon täydennys” 25.2.2014 § 70. Aloituskokous viranomaisille 24.4.2015.

Kaavan valmistelu keskeytyi ja jatkui uudelleen vuonna 2017. Kannuskatu 7-11 rakentaminen tutkitaan kaupungin aloitteesta (20.1.2017).

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.2.2014, muutettu 1.2.2017 postitettiin osallisille 9.2.2017, ja pyydettiin mielipiteet 17.3.2017 mennessä.

Kaavanmuutoksen valmisteluun liittyen kaavoitukseen on saapunut yhteensä 39 kirjettä, joista 35 alueen asukkailta, joista kolme on kaavamuutosta vastustavaa nimilistaa 17.3.2017. Mielipiteen allekirjoittaneita on yhteensä 323 kpl, osa nimistä esiintyy useamman kerran. Kts. vuorovaikutusraportti. Oheismateriaali 3.

Meripuistoseuralta, Nuorisovaltuustolta, Vanhusneuvostolta ja Telia-Sonera Finland Oyj:ltä saatiin kultakin yksi alustava lausunto 17.3.2017.

Luontoselvityksen tilaus asemakaavamuutosta varten Envibio Oy:ltä 27.4.2017.

Kaupunkiympäristölautakunta, luonnoskäsittely 17.4.2018 § 184. Asemakaavanmuutosluonnos (20.3.2018) hyväksyttiin siten muutettuna, että ehdotusvaiheeseen Ak-3-alueen kerrostalon rakennusala käännetään 90 astetta ja sijoitetaan siten, että luo-1-alue säilyy pitkälti nykyisellään.

Kaavaluonnoksesta järjestettiin yleisötilaisuus 2.10.2018.

Kaavaehdotusta on valmisteltu kaupunkiympäristölautakunnan muutosesityksen ja saatujen mielipiteiden ja suunnittelupalaverien tuloksena.

Lausunnot kaavamuutosehdotuksesta, ajalla 29.4.–29.5.2019. Lausuntoja tuli yhteensä seitsemän. Turun museokeskus toteaa lausuntonaan, ettei sillä ole omalta toimialaltaan huomautettavaa.

- Liikuntapalvelujen kanta on, että alueella tulisi säilyä jatkossakin riittävästi virkistysaluetta ja ulkoilureittejä, myös Paavonpolun toivotaan säilyvän alueella.

- Turun Vesihuolto Oy tuo esille, että liittyminen verkostoihin uusien tonttien osalta edellyttää Vesihuolto Oy:n verkostojen lisärakentamista Kannuskadulle.

- ELY-keskus tuo esille kantanaan, että kaavan sisältöä tulee arvioida kerrostaloasumisen vaikutukset tunnistaen ja vaikutusarviota tulee täydentää johtopäätöksillä kaavan vaikutuksista luontoarvoihin.

- Hyvinvointitoimialan näkökulmasta on huomioitavaa, että vuoden 2015 väestöennusteen perusteella Turun väestö ikääntyy nopeaa vauhtia vuoteen 2030 asti, joten alueella tulisi olla riittävästi esteettömiä asuntoja, joissa ikäväestö voi itsenäisesti asua ja että heidän kodeissaan on mahdollista järjestää tarvittavia palveluja.

- Turku Energia Sähköverkot Oy:n lausunnossa tähdennetään, että kiinteistömuuntamon korvaamiseksi täytyy kaavakarttaan merkitylle ET-1 -alueelle voida rakentaa uusi puistomuuntamo ennen nykyisen muuntamon purkamista alueen sähkönsyötön turvaamiseksi.

- Pelastuslaitos tuo esille, että pelastusyksiköllä operointi onnettomuustilanteessa tulee olla mahdollista kaava-alueen kiinteistöillä ja AK-2-korttelialueen ajotie tulee soveltua pelastuslaitoksen raskaille pelastusyksiköille.

Muistutukset

Kaavamuutosehdotus oli julkisesti nähtävillä 29.4 – 28.5.2019. Kaavaehdotuksesta jätettiin kolme muistutusta. Muistutuksissa tuotiin esille samoja asioita, kuin aikaisemminkin on esitetty:

Asunto Oy Märssyn muistutuksen mukaan kaavamuutoksessa tulisi käsitellä vain Mesaani-Kiinteistöt Oy:n kaavamuutoshanke. Muutoin ainakin Kannuskadun reunan rakennukset tulisi kaavaluonnoksesta poistaa tai madaltaa. Koetaan myös, että autopaikoituksen väheneminen aiheuttaa suurta haittaa asukkaille. Toisessa muistutuksessa esitetään, että Kastaripuiston alueelle ei saa rakentaa ollenkaan ja ollaan surullisia myös uimahallin lakkauttamisen vuoksi, tontin rakentaminen ei saisi olla korkeampaa kuin nykyisessä kaavassa, eli 2 krs. Kastaripuistoa pidetään tärkeänä virkistyskohteena ja että rakentaminen sijoittuu juuri suositulle, helppokulkuiselle alueelle. Kolmannessa muistutuksessa vaaditaan, että kaavaehdotus hylätään tai palautetaan uudelleen valmisteluun. Tai ainakin AK-3-korttelin rakennusala poistetaan kaavasta ja edelleen tuodaan esille, että asukkaita ei ole kuultu kaavaprosessissa.

Kaavakarttaa muutettiin lausuntojen ja muistutusten johdosta seuraavasti:

- Kannuskadun päästä lähtevä yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa on jatkettu ohjeellisena Suitsipolulle asti ja kaava-aluetta on laajennettu.

- AK-1-kortteliin on lisätty ajo-2-merkintä; ajoyhteys ja pelastustie, jolla sallitaan yleinen jalankulku. Pihakannelle on merkitty likimääräinen korkeusasema ja sen merkintä on nyt ma-1. Rakennusaloja on laajennettu ja alueella sallitaan myös palveluasuminen. AK-2-kortteliin on lisätty teksti: - Korttelialueella on sallittava maanalaisten johtojen tarvitsemien rasitteiden perustaminen, myös palveluasuntojen rakentaminen sallitaan. Ajoyhteys: on tarkennettu ajo-1, jolle saa sijoittaa johtoja ja sen tulee kestää raskaan pelastusajoneuvon paino, pensasaitamerkintä ja liittymäkielto on poistettu.

- L-1- Luonnontilaisena säilytettävä alueen osa on tarkennettu s-1. Alueen osa, jolla sijaitsee luonnon monimuotoisuuden ja lähimaiseman kannalta arvokas harvapuustoinen avokallio, joka on piha-aluetta rakennettaessa pyrittävä säilyttämään. Alueella ei saa suorittaa maa-ainesten läjitystä, puiden istutusta tai muuta viherrakentamista niin, että alueen ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu.

Lausunnot ja mielipiteet vastineineen on kuvattu tarkemmin vuorovaikutusraportissa kohdassa 13. Lausunnot sekä kohdassa 14. Lausuntovaiheessa jätetyt muistutukset sekä kohdassa 15. Kaavaehdotus uudelleen nähtävillä.

Lausuntojen ja muistutusten perusteella kaavaehdotuskarttaan- ja selostukseen tehtiin useita muutoksia, ja tämän vuoksi kaavaehdotus asetettiin uudelleen nähtäville. Kaavamuutosehdotus oli uudelleen julkisesti nähtävillä 14.4 – 13.5.2020. Ehdotuksesta jätettiin kahdeksan muistutusta.

Muistutuksensa jättivät Turun luonnonsuojeluyhdistys ry ja As Oy Märssy, Kannuskatu 8 E:n, 3 A:n, 3 E:n yksi asukas ja Kannuskatu 3 C:n kolme asukasta sekä jätettiin myös yksi nimetön muistutus. Muistutuksissa tuotiin esille samoja asioita, kuin aikaisemminkin on esitetty:

Asunto Oy Märssyn muistutuksen mukaan kaavamuutoksessa tulisi käsitellä vain Mesaani-Kiinteistöt Oy:n kaavamuutoshanke. Muutoin ainakin Kannuskadun reunan rakennukset tulisi kaavaluonnoksesta poistaa tai madaltaa. Koetaan myös, että autopaikoituksen väheneminen aiheuttaa suurta haittaa asukkaille. Kannuskatu 3 A esittää, että Kastaripuiston alueelle ei saa rakentaa ollenkaan koska Kastaripuisto on tärkeä virkistyskohteena ja että rakentaminen sijoittuu juuri suositulle, helppokulkuiselle alueelle. Kannuskatu 3 C:n muistutuksessa vaaditaan, että AK-3-korttelin rakennusala poistetaan kaavasta ja edelleen tuodaan esille, että asukkaita ei ole kuultu kaavaprosessissa. Alueelle on muutettu v. 1974 luonnon ja maiseman vuoksi.

Kannuskatu 8 E:n asukas on muuttanut alueelle noin 5 vuotta sitten, Kannuskadun länsipuolelle. Ei halua muutosta alueelle, ei vuokra-asuntoja eikä lisää ihmisiä. Luonnonläheisyys ja rauha, sekä vapaat ikkunanäkymät pitää säilyttää. Nimetön muistuttaja esittää paljon kysymyksiä kaavamuutokseen liittyen ja on huolissaan sen toteutuksesta. Kannuskatu 3 E pitää kaavaehdotusta hyvänä ja kannatettavana.

Turun luonnonsuojeluyhdistys ry on huolissaan metsäpeitteisen alueen vähenemisestä. Alue sopii nykyisin erittäin hyvin vanhempien ihmisten liikuntaan, on helposti saavutettava ja myös koulu ja päiväkodit käyttävät sitä. AK-3-alueelta pitää rajata pois luo-1-alue. Sijainniltaan ohjeellinen yleisen jalankulun ja pyöräilylle tarkoitettu reitti tulee sijoittaa siten, että kaunis vanha kivipohjustettu tie säilyy. Luontoselvitys on suppea ja liito-oravia ei ole riittävästi selvitetty.

Muutokset

Turun luonnonsuojeluyhdistys ry:n muistutuksen johdosta kaavakartan AK-3-korttelialueen s-1-määräystä on uudelleen tarkennettu:

”Alueen osa, jolla sijaitsee luonnon monimuotoisuuden ja lähimaiseman kannalta arvokas harvapuustoinen avokallio. Aluetta ei saa käyttää rakennusaikaiseen läjitykseen, varastointiin tai kulkemiseen, vaan se on suojattava rakentamisen ajaksi. Alueella ei saa suorittaa maarakentamista, puiden istuttamista tai muuta viherrakentamista niin, että alueen ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu”.

Myös AK-3-korttelialueen luo-1-määräystä on uudelleen tarkennettu:

”Luonnon monimuotoisuuden ja maisemansuojelun kannalta arvokas kallioalue, joka on alueen käyttöä suunniteltaessa ja tonttialuetta rakennettaessa suojattava ja säilytettävä. Kallioperän sekä jäkälä- että sammalpeitteen säilymiseen tulee kiinnittää huomiota. Alueelta ei saa poistaa vanhaa järeää ylispuustoa, keloja, maapuita tai lahopuustoa niin, että alueen ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Alueella ei saa suorittaa maa-ainesten läjitystä, puiden istutusta tai muuta viherrakentamista”.

Sekä VL-lähivirkistysalueelle on lisätty merkintä ja määräys s-2:

”Muu kulttuuriperintökohde. Uittamon louhos. Alueella kivilouhokseen liittyvät rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa.

Lausuntojen perusteella tehdyt muutokset eivät ole merkittäviä, eikä kaavaehdotusta ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville niiden takia.

Muistutukset vastineineen on esitelty vuorovaikutusraportissa. Oheismateriaali 3.

Infrakustannukset ja kaavatalous

Yleisten alueiden kustannukset ovat hankeosalaskennan perusteella saatuja, ja ne tarkentuvat myöhemmin rakennussuunnittelun yhteydessä. Tällä hetkellä asemakaava-alueen yleisten alueiden infrakustannusarvio on n. 126 770 euroa (alv 0 %). Arvio kattaa kaava-alueen katujen muutokset ja kevyen liikenteen väylän rakentamisen. Mahdollisia Paavon polun muutoksia kustannusarvioon ei sisälly, mutta kustannukset ovat Paavon polkujen osilta pieniä. Arvio sisältää rakentamisen, suunnittelun ja muut tilaajan kustannukset sekä infran tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen mukaisen hankevarauksen 15 %. Kustannuslaskelma on tehty hintatasossa 10/2019.

Infran rakentamiskustannuksia katetaan tontinmyyntituloilla ja maankäyttösopimusmaksuilla. Arvioitaessa investointivaiheen kaavataloutta on Uittamon täydennysrakentaminen kaupungille positiivinen.

Edellä esitettyjen kustannusten lisäksi Turun Vesihuolto Oy:tä on pyydetty arvioimaan kunnallistekniikan rakentamiskustannuksia. Arvio heidän toteutuskustannuksistaan on 160 000 euroa.

Seuraava vaihe

Kaavaehdotus etenee kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn, kun tarvittava maankäyttösopimus kaupungin ja yksityisen maanomistajan välillä on allekirjoitettu.

Sovelletut lainkohdat

Maankäyttö- ja rakennuslaki 50 §, 52 §, 54 §, 55 §, 57 §, 62 §, 63 §, 65 § ja 66 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 24 §, 25 §, 27 §, 28 §, 30 §, 32 § ja 32a §.

Liite 1Kartta Uittamon täydennys

Oheismateriaali 1Selostus Uittamon täydennys

Oheismateriaali 2Tilastolomake Uittamon täydennys

Oheismateriaali 3Vuorovaikutusraportti 14.9.2020

Oheismateriaali 4Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot

Oheismateriaali 5Kannuskatu 3 C kahden asukkaan muistutus 16.5.2019

Oheismateriaali 6Asunto Osakeyhtiö Märssyn muistutus 22.5.2019

Oheismateriaali 7Kannuskatu 3 E asukkaan muistutus 5.5.2020

Oheismateriaali 8Asunto Osakeyhtiö Märssyn muistutus 12.5.2020

Oheismateriaali 9Kannuskatu 3 C kahden asukkaan muistutus 11.5.2020

Oheismateriaali 10Kannuskatu 3 C asukkaan muistutus 11.5.2020

Oheismateriaali 11Turun luonnonsuojeluyhdistyksen muistutus 11.5.2020

Oheismateriaali 12Kannuskatu 3 A asukkaan muistutus 12.5.2020

Oheismateriaali 13Kannuskatu 8 E asukkaan muistutus 13.5.2020

Oheismateriaali 14Nimetön muistutus 25.4.2020

Oheismateriaali 15Kannuskatu 3 A asukkaan muistutus 27.5.2019

Laaditut selvitykset ja raportit www.turku.fi/kaavahaku

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 4.4.2019 päivätty ja 30.3.2020 lausuntojen ja muistutusten sekä edelleen 14.9.2020 muistutusten perusteella muutettu asemakaavanmuutosehdotus Uittamon täydennys esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitovat tonttijaot: UITTAMO-25.-4 ja 5.

Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy osaltaan Uittamon täydennyksen asemakaava-alueen yleisten alueiden infrakustannusarvioksi 126 770 euroa (alv 0 %) ja lähettää kustannusarvion edelleen kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsiteltäväksi Uittamon täydennys asemakaavan käsittelyn yhteydessä.

PäätösAsia pantiin pöydälle Ilvessalon Lähteenmäen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Asian esitteli maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi.

Pöydältä 22.9.2020 § 323

PäätösAsia pantiin pöydälle Lintusen Mannin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 29.9.2020 § 328

PäätösAsia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi äänin 7-6.

Ennen päätöksentekoa äänestettiin asian käsittelyn jatkamisen ja Ilvessalon van Ooikin kannattamana tekemän palautusehdotuksen välillä.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Hellsten, Lintunen, Wirén, Euro, Mustonen ja Manni.

Ilvessalon van Ooikin kannattamana tekemän palautusehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Sandelin, Lähteenmäki, Anttila, Muurinen ja Laukkanen.

Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi äänin 7-6.

Ilvessalon palautusehdotuksen perustelut:

"Kaava valmistellaan uudestaan siten, että AK-1-alueen itäpuolen rakennusalat poistetaan kaavasta ja rakentaminen rajataan Kannuskadun varteen. Näin voidaan sekä säilyttää Kastarinpuiston virkistys- ja luontoarvot että varmistaa alueen sekä palveluiden kehittyminen riittävällä täydennysrakentamisella."

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

Olen 9.10.2020 § 247 päättänyt käyttää otto-oikeutta kaupunkiympäristölautakunnan 6.10.2020 § 342 tekemään päätökseen.

Otto-oikeutta on käytetty päätökseen, koska kaupunkiympäristölautakunnan em. päätös heikentää kaavan toteutettavuutta ja vähentää merkittävästi alueen kaipaamaa täydennysrakentamista sekä kaupungin tarvitsemia maanmyyntituloja.

Kaupunkiympäristölautakunnalle esitetty kaavaehdotus mahdollistaa alueen palvelu- ja väestörakennetta tukevan täydennysrakentamisen, vaarantamatta kuitenkaan olennaisesti alueen virkistys- ja luontoarvoja. Se myös mahdollistaa tarvittaessa kaupungin hyvinvointitoimialan toiveiden mukaisen palveluasuntojen toteuttamisen alueelle sekä tuottaa kaupungille myyntituloja n. 2 milj. euroa lautakunnan hyväksymää esitystä enemmän. Alkuperäinen kaavaehdotus tukee myös paremmin kaupungin uusien asunto- ja maapoliittisten periaatteiden tavoitteita mm. monipuolisen ja tasapainoisen asunto- ja väestörakenteen saavuttamisessa.

Täydennysrakentamiskaavoista saatavilla tuloilla mahdollistetaan osaltaan virkistysalueiden kehittämistä. Tulevaisuudessa em. tuotoista on tarkoitus suunnata virkistysalueiden kehittämiseen 10 %. Kaupunkiympäristölautakunnan hyväksymä asemakaavanmuutosehdotus vähentää lautakunnan esittelijän esittämään asemakaavanmuutosehdotukseen verrattuna myyntituloja edellä kerrotulla tavalla n. 2 milj. euroa ja täten myös virkistysalueiden kehittämiseen käytettävää määrärahaa merkittävästi.

Kaupunginhallitukselle esitetään, että asemakaavanmuutoksen hyväksymisen yhteydessä osoitetaan 10 % kaava-alueen maankäyttösopimuskorvauksesta / maa-alueen arvonnoususta sijoitettavaksi Uittamon alueen virkistysinfran parantamiseen. Osoitettava määräraha päätetään konkreettisemmin tontinmyynnin tai maankäyttösopimuksen hyväksymisen yhteydessä. Määräraha lisätään osallistuvan budjetoinnin käyttöön

Liite 1Kartta Uittamon täydennys

Oheismateriaali 1Selostus Uittamon täydennys

Oheismateriaali 2Tilastolomake Uittamon täydennys

Oheismateriaali 3Vuorovaikutusraportti 14.9.2020

Laaditut selvitykset ja raportit www.turku.fi/kaavahaku

EhdotusKaupunginhallitus päättää kumota kaupunkiympäristölautakunnan päätöksen 6.10.2020 § 342.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että 4.4.2019 päivätty ja 30.3.2020 lausuntojen ja muistutusten sekä edelleen 14.9.2020 muistutusten perusteella muutettu asemakaavanmuutosehdotus Uittamon täydennys esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitovat tonttijaot: UITTAMO-25.-4 ja 5.

Samalla kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Uittamon täydennyksen asemakaava-alueen yleisten alueiden infrakustannusarvioksi hyväksytään 126 770 euroa (alv 0 %).

Vielä kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että 10 % kaava-alueen maankäyttösopimuskorvauksesta / maa-alueen arvonnoususta kohdennetaan Uittamon alueen virkistysinfran parantamiseen.

PäätösAsia pantiin pöydälle Ruohosen tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 26.10.2020 § 463

PäätösKaupunginhallitus päätti palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupunkiympäristölautakunnalle esitetyn kaavaehdotuksen mukainen rakennusoikeus pyritään mahdollisimman hyvin säilyttämään samansuuruisena. Rakennusten korkeutta voidaan lisätä ja sijoittelua tiivistää siten, että virkistysalueet ja luontoarvot säilyvät mahdollisimman paljon.

Ehdotukseen pitäisi sisällyttää virkistysalueiden infran kehittämistä, kuten esteettömyyden ja turvallisuuden lisäämistä. Täydennysrakentamisella on tarkoitus lisätä Uittamon alueen asukasmääriä ja varmistaa siten palvelujen, kuten koulujen, päiväkotien ja joukkoliikenteen, säilyminen ja kehittäminen.

Päätös asian palauttamisesta tehtiin äänin 7-7 puheenjohtajan äänen ratkaistessa asian.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Rinne, Lindfors, Miikkola, Laivoranta, Sundqvist, Hassan ja Vornanen.

Ruohosen Maaskolan kannattamana tekemän, kaupunginhallituksen päätökseksi tulleen, palautusehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Elo, Pätäri, Aaltonen, Azizi ja Vierimaa.