Kaupunginjohtaja Minna Arve ja talousjohtaja Valtteri Mikkola 22.10.2020:

Lähtökohdat ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.11.2019 § 161 voimassa olevan taloussuunnitelman vuosille 2020-2023. Taloussuunnitelma on seuraavien vuosien osalta alijäämäinen ja talouden tasapainoa tavoitellaan vuoteen 2023 mennessä.

Vuosi 2020 on ollut hyvin poikkeuksellinen. Vuoteen lähdettiin taloutta tasapainottavat toimenpiteet mielessä. Alkuvuodesta ryhdyttiin edistämään loppuvuodesta hyväksytyn sopeuttamisohjelman tavoitteita. Talouden näkökulmasta tilanne oli lupaava.

Maaliskuussa Suomeen levinnyt koronavirus vaikutti laaja-alaisesti myös kaupungin toimintoihin. Kokonaistilanteen hahmottaminen aiheutti aluksi merkittäviä haasteita. Tilannekuva on selkeytynyt vuoden aikana, mutta vaikutusarvioita tullaan tekemään vielä jonkin aikaa.

Keväällä tehdyn ennusteen mukaan vuoden 2020 alijäämä uhkasi kasvaa jopa -130 miljoonaan euroon. Vuoden toisessa ennusteessa ennuste parantui, mutta alijäämäksi arvioitiin tästä huolimatta -73,3 miljoonaa. Parhaillaan valmistellaan kuluvan vuoden kolmatta ennustetta ja voidaan olettaa, että ennuste tulee parantumaan voimakkaasti.

Tilanteen seurauksena kaupunginhallitus päätti sopeuttamisohjelman päivittämisestä, joka koostui kolmesta kokonaisuudesta:

•Kasvun tukeminen

•Sopeuttavien toimenpiteiden arviointi ja täydentäminen

•Välittömästi taloudellista asemaa parantavat toimenpiteet

Yleisen taloustilanteen kehitys

Covid-19-pandemia on supistanut Suomen taloutta vähemmän kuin suurinta osaa Euroopan talouksista alkuvuonna. Kyseessä on suuri yksityiseen kulutukseen ja palveluiden kysyntään kohdistuva häiriö, jolla on merkittäviä työllisyys- ja tulovaikutuksia. Talouden toipuminen tämän vuoden loppupuolelta alkaen on hidasta taloudenpitäjien alhaisen luottamuksen sekä epävarmuuden kasvun seurauksena.

Bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan 4,5 % v. 2020. Viennin lisäksi supistuvat yksityinen kulutus sekä yksityiset investoinnit. Julkisten menojen lisääntyminen tukee talouskasvua tänä vuonna.

Talous toipuu alkuvuoden pysähdyksestä asteittain. Nopeimmin covid-19-epidemiasta palautuu yksityinen kulutus, mutta yksityisten palveluiden kulutuksen kasvu jää edelleen vaisuksi. Investointien toipumista heikentää myös asuinrakentamisen väheneminen. Vienti ja teollisuustuotanto kärsivät globaalin pandemian jatkumisesta ja kääntyvät kasvuun vasta ensi vuoden puolella. BKT:n arvioidaan kasvavan 2,6 % v. 2021 ja 1,7 % v. 2022.

Julkinen talous heikkenee tänä vuonna voimakkaasti. Julkisen talouden alijäämä kasvaa 18 mrd. euroon ja julkisyhteisöjen velka n. 70 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Lähivuosina julkisen talouden tulojen ja menojen välinen epätasapaino pienenee, kun talous elpyy ja hallituksen päättämät covid-19-epidemiaan liittyvät väliaikaiset tukitoimet päättyvät. Julkinen talous pysyy kuitenkin tuntuvasti alijäämäisenä, ja velkasuhde jatkaa kasvuaan.

Julkinen talous on juuttunut alijäämäiseksi

Julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna 7,7 prosenttiin ja julkisyhteisöjen velka n. 70 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Julkista taloutta heikentävät covid-19-epidemian aiheuttama talouden taantuma sekä hallituksen päättämät yrityksiä, kansalaisia ja talouden kasvua tukevat toimet.

Julkisen talouden tulojen ja menojen välinen epätasapaino pienenee lähivuosina, mutta on edelleen 2,7 % suhteessa BKT:hen eli n. 7 mrd. euroa v. 2024. Valtion ja paikallishallinnon yhteenlaskettu alijäämä on tätä suurempi, sillä julkisyhteisöihin luokiteltavat työeläkelaitokset ovat hieman ylijäämäisiä.

Julkinen talous oli rakenteellisesti alijäämäinen jo taantumaa edeltäneessä suhdannehuipussa. Väestön ikääntyminen on heikentänyt julkista taloutta merkittävästi jo kymmenen vuoden ajan, kun paljon julkisia palveluja ja etuuksia käyttävien ikääntyneiden määrä on kääntynyt nopeaan kasvuun. Samalla työikäinen väestö, joka veroillaan rahoittaa julkiset palvelut ja sosiaaliturvan, on alkanut supistua. Väestön ikääntyminen aiheuttaa menopaineita julkiseen talouteen myös tulevaisuudessa, kun erityisesti paljon sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävän yli 75-vuotiaan väestön määrä kasvaa. Siksi julkinen velkasuhde näyttäisi kasvavan koko 2020-luvun ajan. Tämänhetkisen arvion mukaan julkisen talouden vahvistaminen 5 mrd. eurolla vuoteen 2026 mennessä vaikuttavin toimin vakauttaisi velkasuhteen 70-75 prosenttiin 2020-luvun aikana. Velkasuhteen palauttaminen vuoden 2019 tasolle eli 60 prosentin tuntumaan 2020-luvun aikana edellyttäisi puolestaan julkisen talouden vahvistamista n. 10 mrd. eurolla.

Korot pysyvät matalina pidempään

Sekä lyhyet markkinakorot että valtionlainojen korot ovat historiallisen alhaisella tasolla, ja niiden nousun näkymä on lykkääntynyt pidemmälle tulevaisuuteen. Lyhyet korot ovat laskeneet keväisen väliaikaisen nousun jälkeen. Euroalueella eri valtio­lainojen korkoero suhteessa Saksaan on pienentynyt. Korot nousevat maltillisesti ennusteperiodin lopulla.

Hintojen nousu on vaatimatonta

Inflaatiokehitys on ollut vaatimatonta erityisesti kehittyneissä maissa pidempään. Hintojen noususta ei juuri ole merkkejä ennusteperiodillakaan, ja keskeisten keskuspankkien hintavakaustavoitteet ovat kaukana. Hidas inflaatio heijastaa yleistä alavireisyyttä taloudessa.

Ansiot nousevat mutta palkkasumma laskee työttömyyden lisääntyessä

Nimellispalkkojen nousuvauhti hidastui alkuvuonna 1,6 prosenttiin viime vuoden 2,1 prosentista. Hidastuminen johtui pienemmistä sopimuskorotuksista, sillä palkkaliukumien määrä suureni. Julkisen sektorin ansioiden nousu oli hieman yksityistä sektoria nopeampaa, johon vaikutti lomarahaleikkausten loppuminen kesän 2019 jälkeen.

Tänä vuonna yksityisellä ja julkisella sektorilla on solmittu merkittävä määrä uusia työehtosopimuksia. Yksityisellä tai julkisella sektorilla työehtosopimuksia ei ole tänä vuonna juurikaan enää päättymässä. Ensi keväänä päättyy elintarviketeollisuuden työntekijöiden, ulkomaanliikenteen merenkulun päällystön ja lennonjohtajien sekä autoliikenteen toimihenkilöiden työehtosopimukset. Keskimäärin nimellispalkkoja on sovittu korotettavaksi tänä vuonna vajaat 1,5 %. Talouden taantumasta huoli­matta palkkaliukumat näyttävät nousevan viime vuodesta, joten nimelliset ansiot lisääntyvät 1,75 %.

Koheneva taloudellinen toimeliaisuus ja sen myötä työllisyyden paraneminen nostanevat palkkaliukumia ensi vuodesta alkaen. Lisäksi ensi vuodelle on sovittu noin 0,5 prosenttiyksikköä tätä vuotta suurempia sopimuskorotuksia yksityiselle ja julkiselle sektorille. Sopimuskorotusten ja nimellisansioiden nousuvauhti olisi ensi vuonna siten 2,5 %. Eräät tänä vuonna solmitut työehtosopimukset ulottuvat alkuvuoteen 2023 saakka. Näiden sopimuskorotukset neuvotellaan myöhemmin, mutta ennusteessa on oletettu, että sopimuskorotukset eivät suurene ensi vuodesta, jolloin nimellisansiot lisääntyisivät 2 % v. 2022.

Palkkasumman kehitykseen vaikuttaa nimellisansioiden lisäksi työllisyyden kehitys. Koska työllisyys supistuu tänä vuonna runsaasti, myös palkkasumma kääntyy kahden prosentin laskuun. Ansioiden nousun ja työllisyyden kasvun myötä palkkasumman ennakoidaan kääntyvän vuosina 2021 ja 2022 runsaan 2,5 prosentin vuosittaiseen nousuun.

Kuntatalouden kehitys

Kuntatalouden näkymät ovat syksyllä 2020 poikkeuksellisen haastavat. Tilinpäätöstieto­jen mukaan kuntatalous jatkoi heikkenemistään vuonna 2019. Lisäksi yleinen taloudellinen kehitys kääntyi hienoiseen laskuun jo vuoden 2019 loppupuoliskolla ja vuoden 2020 alussa Suomeen levinnyt koronaviruspandemia ja sitä seuranneet hallituksen asettamat rajoitustoimet vaikuttivat voimakkaasti koko julkiseen talouteen ja kuntatalouteen sen osana. Hallitus on tukenut kuntia useilla toimilla vuoden 2020 aikana akuutista kriisistä selviämiseen. Tukitoimet ovat kohentaneet kuntatalouden tilaa merkittävästi vuonna 2020. Kuntatalouden haasteena on kuitenkin sopeutuminen kohti koronakriisin jälkeistä aikaa ja kohti normaalia rahoitusuraa.

Kuntatalouden suurin ongelma koronakriisin tuomien lisähaasteiden lisäksi on jo pitkään jatkunut tulo- ja menokehityksen rakenteellinen epäsuhta. Ikäihmisten määrän kasvu on jo monen vuoden ajan lisännyt palvelutarvetta ja sote-menoja, ja tämä kehitys tulee jatkumaan alkavalla vuosikymmenellä. Samanaikaisesti työikäisen väestön määrän pieneneminen heikentää veropohjaa. Demografinen muutos lisäksi eriyttää erikokoisten ja olosuhteiltaan erilaisten kuntien talouskehitystä.

Keväällä 2020 Suomeen levinnyt koronaviruspandemia sekä sitä seuranneet hallituksen maaliskuussa asettamat rajoitustoimet vaikuttivat merkittävästi koko julkiseen talouteen ja kuntatalouteen sen osana. Tilanne vaikutti kevään aikana voimakkaasti kuntientehtäväkenttään, palvelujen tarpeeseen ja kysyntään sekä niiden tuottamisen tapaan. Samanaikaisesti kuntien verotulot putosivat, myynti- ja maksutulot vähenivät sekä sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvoivat kuntien ja sairaanhoitopiirien valmistautuessa koronapotilaiden hoitoon. Myös kiireetöntä hoitoa lykättiin osittain kuntien ja kuntayhtymien, osittain asiakkaiden toimesta.

Koronapandemian vaikutukset yksittäisiin kuntiin ovat olleet hyvinkin erilaisia johtuen muun muassa kuntien erilaisista tulorakenteista, elinkeinorakenteista, palvelurakenteista, koronatapausten määrästä ja maantieteellisestä sijainnista. Työllisyyden ja yritystoiminnan näkökulmasta pandemian alkuvaiheessa keväällä 2020 vaikutukset kohdistuivat erityisesti kuntiin, joiden elinkeinorakenteessa palvelu-, logistiikka-, tapahtuma- ja matkailualan merkitys on suuri, toisin sanoen suuriin kaupunkeihin sekä pienempiin matkailusta riippuvaisiin kuntiin.

Valtio on tukenut kotitalouksia, yrityksiä ja kuntia suoraan useilla toimenpiteillä vuoden 2020 aikana annetuissa lisätalousarvioissa. Tukitoimenpiteillä pyrittiin turvaamaan työllisyyden, taloudellisen toimeliaisuuden sekä peruspalvelujen järjestämisen edellytykset kaikissa kunnissa sekä huolehtimaan kunnille suunnatun tuen osalta siitä, että tuki kohdistuisi mahdollisimman hyvin juuri niihin kuntiin ja tehtäviin, joihin koronakriisi vaikutti voimakkaimmin.

Mittaluokaltaan merkittävin kuntiin kohdistuva toimenpide oli vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa osoitettu, toisiaan täydentävistä toimenpiteistä muodostunut kuntien tukipaketti. Tukipaketin toimet kohdentuivat pääosin vuoteen 2020 ja se oli yhteensä noin 1,4 mrd. euroa.

Syksyn 2020 budjettiriihen yhteydessä hallitus päätti osoittaa kunnille lisätukea syksyn 2020 lisätalousarviossa. Peruspalvelujen valtionosuuksia korotetaan vielä 400 milj. eurolla ja sairaanhoitopiirien valtionavustusta 200 milj. eurolla. Lisäksi syksyn lisätalousarviossa osoitetaan 355 milj. euroa koronavirukseen liittyvien välittömien kustannusten, kuten testauksen, täysimääräiseen korvaamiseen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille korvataan erikseen rajatestauksen edellyttämästä testauskapasiteetin nostosta ja analyysi­toiminnasta aiheutuvat kustannukset enintään 200 milj. euroon asti.

Näiden merkittävien tukipakettien lisäksi kuntiin on kohdennettu useita muitakin tukitoimia vuoden 2020 aikana.

Vuoden 2020 kuntatalouden tulos ja rahoitusasema ovatkin muodostumassa selvästi kevään 2020 kuntatalousohjelmassa esitettyä vahvemmaksi. Vahvistumisen taustalla ovat merkittävimpänä tekijänä hallituksen kuntataloutta vahvistavat tukitoimet peruspalvelujen järjestämisen turvaamiseksi ja kuntatalouden aktiviteetin ylläpitämiseksi. Myös verotulojen kehitys on ollut keväällä ennustettua parempaa. Tukitoimien ansiosta kuntatalous vahvistuu selvästi poikkeuksellisen heikkoon viime vuoteen verrattuna, mutta toiminnan ja investointien rahavirta pysyy silti negatiivisena ollen noin -0,8 mrd. euroa.

Valtion kuntatalouteen vaikuttavat toimenpiteet vuoden 2021 talousarvioesityksessä

Valtio turvaa peruspalvelujen järjestämistä jatkamalla kuntatalouden tukitoimia vuonna 2021. Peruspalvelujen valtionosuuksiin osoitetaan 300 milj. euron lisäys, josta 20 milj. euroa kohdistetaan harkinnanvaraisen valtionosuuden korotukseen, ja yhteisöveron jako-osuuden korotusta jatketaan vielä vuonna 2021. Lisäksi kuntakonsernien kertyneen alijäämän kattamiskauden väliaikaisella pidentämistä koskevalla kuntalain muutoksella helpotetaan kaikkien kuntien tilannetta ja annetaan lisäaikaa talouden sopeuttamiselle.

Koronavirustilanteeseen välittömästi liittyvät kustannukset esimerkiksi testaukseen, jäljittämiseen ja potilaiden hoitoon liittyen korvataan kunnille täysimääräisesti. Tähän varataan vuonna 2021 yhteensä 1,66 mrd. euroa.

Ensi vuonna jatketaan peruspalveluiden kehittämistä pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti. Kuntien uusiin tai laajeneviin tehtäviin ja velvoitteisiin osoitetaan täysimääräinen rahoitus, jolloin uudistusten toteuttaminen ei vaikuta kuntataloutta heikentävästi.

Valtion toimet vahvistavat kuntataloutta vuonna 2021, mutta keskipitkällä aikavälillä kuntatalous uhkaa heikentyä

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston syksyn 2020 ennusteen mukaan Suomen talouden odotetaan alkavan elpyä ja kääntyvän hitaaseen kasvuun vuonna 2021. Näkymään liittyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta kansainvälisen talouden kautta.

Vaikka koronapandemia ei ole ohi, kuntatalouden näkymiä arvioitaessa lähtökohtaisena oletuksena on, että koronatilanne pysyy Suomessa hallinnassa eikä uusia, kevään 2020 kaltaisia laajoja sulkutoimenpiteitä tule. On kuitenkin selvää, että koronan aiheuttamia talousvaikutuksia kanavoituu kuntatalouteen myös ensi vuonna. Hybridistrategian edellyttämä testaus lisää kuntien menoja, mutta valtio korvaa testauksesta aiheutuneet kustannukset kunnille täysimääräisesti. Monet kiireettömän hoidon toimenpiteet siirrettiin tai peruttiin koronatartuntojen uhan ja varautumisen edellyttämän terveydenhuollon resurssien riittävyyden vuoksi tuleville vuosille. Vaikka hoitojonojen purkaminen on ehditty jo aloittaa, siirtyy vuoden 2020 sosiaali- ja terveydenhuollon hoitovelkaa tuleville vuosille. Lisäksi kuntatalouden tilannetta haastaa talouden hidas toipuminen ja menojen sopeuttamisen vaikeus nykytilanteessa, jonka kestoa on vaikea vielä arvioida.

Talouden hidas toipuminen yhdessä väestön ikääntymisen ja rakennuskannan iästä ja muuttoliikkeestä aiheutuvien investointipaineiden kanssa pitävät kuntatalouden tulojen ja menojen epätasapainon mittavana koko ennustejakson.

Valtion budjettiriihessä päättämät tukitoimet vahvistavat kuntataloutta myös ensi vuonna. Kuntatalouden tulos on ensi vuonna lähellä tasapainoa, mutta investointitason pysyessä korkeana toiminnan ja investointien rahavirta heikkenee painelaskelman mukaan noin -2 mrd. euroon. Vuoden 2021 jälkeen valtion koronavirustilanteeseen liittyvät tukitoimet poistuvat ja toiminnan ja investointien rahavirta jää kehyskauden lopussa runsaat 2 mrd. euroa negatiiviseksi. Siksi myös kuntatalouden lainakanta jatkaa painelaskelmassa ripeää kasvuaan ja uhkaa kasvaa noin 33 mrd. euroon vuonna 2024.

Kuntatalouden näkökulmasta koronakriisistä ollaan siirtymässä akuutin kriisin jälkeiseen aikaan. Jatkossa vaikutukset riippuvat monilta osin paitsi koronavirustapauksien määrästä eri alueilla, myös mahdollisista uusista rajoitustoimista sekä kansainvälisen talouden kehityksestä. Myös kuluttajien varovaisuudella ja esimerkiksi matkailun elpymisellä on vaikutusta erityisesti suurten kaupunkien ja matkailusta riippuvaisten kuntien tilanteeseen. Voidaankin arvioida, että koronapandemian alueelliset vaikutukset tulevat vaihtelemaan myös tulevina vuosina merkittävästi. Siten tarve kuntasektorin kestävyyttä parantaviin rakenteellisiin uudistuksiin korostuu entisestään. Rakenteellisten uudistusten lisäksi kuntatalouden vakauden turvaaminen edellyttää myös kuntien omia tuottavuus- ja sopeutustoimia.

Covid-19

Covid-19-viruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi hyvinvointitoimialalla on tehty huomattava määrä toimenpiteitä epidemian hoitamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi vuonna 2020. Toimenpiteissä onnistuttiin hyvin. Nämä toimenpiteet jatkunevat edelleen vuoden 2021 aikana, minkä lisäksi hoito- ja palveluvelkaa siirtyy vuodelle 2021.

Huomioitavaa on, että erilaiset toimenpiteet, joilla epidemiaa on hoidettu ja sen leviämistä on pyritty ehkäisemään, ovat johtaneet joidenkin palvelujen tarjonnan väliaikaiseen supistamiseen. Tällä tulee pidemmällä aikavälillä olemaan vaikutuksia mm. lasten, nuorten ja mielenterveysongelmista kärsivien hyvinvointiin ja palvelutarpeiden kasvuun.

Kokonaisuutena epidemian hoito ja ennaltaehkäisy haastaa niin toiminnallisia kuin taloudellisia tavoitteita edelleen vuonna 2021. Todennäköisesti heijastekustannuksia syntyy vielä myöhemminkin, mutta näitä epidemian myötä nousevia riskejä tunnistetaan aktiivisesti, niihin varaudutaan ennakoivasti ja niiden välittömiä ja välillisiä vaikutuksia pyritään minimoimaan mahdollisimman kattavasti.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

VSSHP arvioi, että Covid-19 aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi tekemättä jääneet toimenpiteet siirtyvät suurelta osin vuodelle 2021. Lisäksi osa toimenpiteistä toteutunee viivästyksen vuoksi kalliimpina, koska asiakkaiden tilanne on saattanut vaikeutua hoidon viivästyessä.

VSSHP:n talousarvio- ja suunnitelma 2020-2022 mukaan jäsenkuntien maksuosuuksiin tulee 2,5% korotus vuonna 2021 ja vuonna 2022. Riskinä on, että Turun osuudet korotuksista ovat suuremmat kuin arvioidut keskimääräiset korotusprosentit, koska Turun erikoissairaanhoidon käyttö on ollut jo pidempään suurempaa kuin sairaanhoitopiirin talousarviossa on ennustettu (VSSHP Kuntaraportit: Kuntaviuhka). Hyvinvointitoimialan sopeuttamisohjelman toimenpiteiden tavoite on muuttaa kustannusten painopistettä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Toimenpiteiden osalta on toimialalla edetty kohtuullisesti epidemiatilanteesta huolimatta ja työ jatkuu vuonna 2021.

Tässä vaiheessa tiedetään, että vuoden 2020 alijäämä Covid-19 johtuen tulee lisäämään Turun kustannuksia, jotka VSSHP on esittänyt katettavaksi kertakorvauksena vuoden 2020 lopulla. Vastaava riski saattaa realisoitua myös vuonna 2021, siirtyvien toimenpiteiden kustannusten lisäksi. Näin ollen myös VSSHP:n toimintaan ja talouteen liittyy huomattavia haasteita vuonna 2021.

Sairaanhoitopiirin investointimenojen loppusumma vuoden 2020 talousarvioesityksessä (ilman rahoitus-leasingilla rahoitettavia T3-hankkeen rakentamismenoja) on 43,0 milj. euroa. Vuoden 2021 investointisuunnitelma on loppusummaltaan samoin perustein 58,5 milj. euroa ja vuoden 2022 suunnitelma 72,3 milj. euroa (talousarvio- ja suunnitelma 2020-2022).

Investointisuunnitelman suurin yksittäinen hanke on U-sairaalan korvaavien tilojen rakentaminen (T3-hanke). Rakentaminen valmistuu lokakuussa 2021 ja rakennuskustannukset ovat 185 M€ arvonlisäverottomana.

Käynnistymässä olevista rakennushankkeista merkittävin on psykiatrian uudisrakennus. Hankkeelle on varattuna talousarvioon alustavasti määrärahoja eri vuosille yhteensä 60,0 milj. euroa (talousarvio- ja suunnitelma 2020-2022).

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Pääministeri Marinin hallituksen tavoitteena on saada esitys sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta eduskunnalle vuoden 2021 aikana siten, että uudistus voi tulla voimaan vuoden 2023 alusta alkaen. Mikäli lainsäädäntö hyväksytään eduskunnassa suunnitellusti, vaikuttaa uudistus kuntien toimintaan nopeasti. Kunnilla on sote-uudistuksesta esitettyjen lakiluonnosten mukaan velvollisuus osallistua sote-uudistuksen valmisteluun. Osallistuminen uudistuksen valmisteluun tulee viemään voimavaroja kaupungin muusta kehittämisestä, mutta tullee tukemaan osittain hyvinvointitoimialan sopeuttamisohjelman toimenpiteitä. Sote-uudistuksen mahdollinen toteutuminen tuo haasteita myös kaupungin johtamisjärjestelmäuudistuksen valmisteluun, koska uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyisivät yhtenä kokonaisuutena tulevalle hyvinvointialueelle. Tämä tuo haasteita erityisesti kaupunkitasoiseen järjestämis- ja tukitoimintojen organisointiin.

Sote-uudistuksen valmistelun suoria talousvaikutuksia on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Odotettavaa kuitenkin on, että valtio vastaa suurelta osin uudistuksen muutosvaiheen kustannuksista. Kuntataloudelle merkittävät vaikutukset kytkeytyvät tilanteeseen, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta sote-maakunnille. Tämä järjestämisvastuun siirto tapahtuu aikaisintaan vuonna 2023.

Talousarvio ja taloussuunnitelma

Käyttötalous

Vuoden 2020 talouden ennustettua alijäämää pyritään pienentämään erityisesti toimintamenoihin kohdentuvilla toimenpiteillä. Vallitsevan poikkeustilanteen seurauksena kaupunginhallitus päätti myös kaupungin johtoon kohdistuvista lomautuksista.

Kaupungin omien toimenpiteiden lisäksi maan hallitus on linjannut kuntataloutta vahvistavista toimenpiteistä, mutta näiden osalta yksityiskohtia ei ole vielä julkistettu. Julkistettuihin linjauksiin perustuen on kuitenkin syytä odottaa, että valtionosuuksiin kohdistetaan korotuksia vielä kuluvalle vuodelle.

Talouden tasapainottaminen on tärkeää, sillä taloussuunnitelman ensimmäiset vuodet ovat edelleen voimakkaasti alijäämäisiä.

Koronapandemian seurauksena palvelutuotantoa on jouduttu supistamaan, keskeyttämään tai palvelujen käyttöä jouduttu rajoittamaan. Näiden seurauksena kaupungin toimintatuotot ovat vähentyneet. Toistaiseksi on vielä epäselvää, kuinka nopeasti tilanne palautuu ja asiakkaat palaavat käyttämään palveluja totuttuun tapaan. On myös mahdollista, että koronan seurauksena asiakkaiden käyttäytyminen muuttuu ja palvelutarpeet muuttuvat pysyvästi.

Tästä syystä on tärkeää pyrkiä tunnistamaan asiakkaiden palvelutarpeita ja tarvittaessa mukauttaa palvelutuotantoa vastaamaan niitä. Tilanne edellyttää ketteryyttä ja mahdollisesti olemassa olevien toimintasuunnitelmien voimakasta uudelleenarviointia.

Saattaa myös olla, että toimintaa ohjaavia strategisia tavoitetasoja on tarpeen arvioida vallitsevan tilanteen seurauksena. Vuonna 2021 käyttöön otettava pormestarimalli ja sen myötä strategisen ohjauksen uudistaminen ajoittuu hyvään kohtaan. Toimintasuunnitelma ja siihen perustuva taloussuunnitelma on laadittu nykyisiin toimintaa ohjaaviin tavoitetasoihin perustuen.

Toimintakate

Toimintatuottojen osalta haasteet kohdentuvat erityisesti joukkoliikenteeseen sekä vapaa-aikatoimialan palveluihin. Joukkoliikenne on saanut merkittävät tuet vuonna 2020, mutta valitettavasti tuesta tämän jälkeen ei ole tietoa.

Tulomenetyksiä ovat aiheuttaneet myös kiireettömän hoidon siirtyminen (hyvinvointitoimiala) ja varhaiskasvatuspalvelujen rajoittaminen (sivistystoimiala). Näiden osalta tilanne palautuu suhteellisen nopeasti rajoitusten purkautuessa.

Toimintamenoihin on kohdistunut ylimääräisiä kustannuksia lähinnä hyvinvointitoimialalle. Siivoustason nosto on korottanut kustannuksia myös muilla toimialoilla. Vastapainoksi menoja on säästynyt merkittävästi matkustuksen, koulutusten ja oppilasruokailun vähentymisen myötä.

Työllisyystilanteen raju heikentyminen tulee aiheuttamaan kustannuksia kaupungille. Työmarkkinatuen kuntaosuus tulee kasvamaan, mikäli työttömyys kasvaa. Toimenpiteet, joilla kyetään vaikuttamaan pitkäaikaistyöttömyyden kehitykseen ovat äärimmäisen tärkeitä.

Talousarvioesitys sisältää keskitetyn 10 miljoonan palkkavarauksen, jolla vastataan uusiin työehtosopimuksiin kirjattuihin sopimuskorotuksiin. Keskitetty varaus on tehty kaupunginhallituksen talousarvioon.

Taloussuunnitelman tasapainottamiseksi kaupunginjohtaja on tehnyt toimintatuottoihin ja -kuluihin kohdistuvia muutoksia:

Toimintatuottoihin kohdistuvat toimenpiteet

•Myydään TVT:lle rajoituksista vapautuneet tontit

•Valmiiden rakennuspaikkojen myynti ei strategisissa kohteissa

•Liikunta-avustuspolitiikan uudistaminen

•Hulevesilaskutuksen lakkauttaminen (vähentää tuottoja)

•Täydennysrakentamisen tehostaminen

•10% tuotoista kohdennetaan virkistysalueiden kehittämiseen

Toimintakuluihin kohdistuvat toimenpiteet

•Joukkoliikenteen liikennetarjonnan sopeuttaminen vähentämällä ostettavaa liikennettä määräaikaisesti 5%:lla

•Työllisyyttä lisäävien toimenpiteiden optimointi

•Palvelutuotannon vertailu verrokkikaupunkeihin ja kalliimpien palvelujen kriittinen arviointi

•Digitalisaation lisäämisen kautta kustannustehokkuuden parantaminen

•Henkilöstö- ja henkilöstösidonnaisten menojen vähentäminen

•Palvelu- ja tavarahankintojen vähentäminen

•Palveluverkkojen läpikäynti tuottavuuden ja kustannustehokkuuden lisäämisen näkökulmasta

Talousarviossa vuoden 2021 toimintakatteeksi muodostuu 1 137,3 milj. euroa. Nettokäyttömenot laskevat vuoden 2020 talousarvioon verrattuna -1,2 prosenttia. Tätä selittää vuodelle 2020 kohdentuvien kertaluontoisten vaikutusten (koronapandemia) poistuminen sekä vuodelle 2021 kohdentuvien myyntituottojen voimakas kasvu. Vuosi 2020 on vallitsevan tilanteen seurauksena huono vertailuvuosi.

Talouden tasapainotavoitteen saavuttamiseksi taloussuunnitelmakauden 2022–2024 nettokäyttömenoissa tavoitellaan hyvin maltillista kasvua. Nettokäyttömenojen muutos vuosittain on +1,5 prosenttia vuonna 2022, +0,1 prosenttia vuonna 2023 ja +0,9 prosenttia vuonna 2024.

Erittäin maltillista toimintakatteen kehitystä selittää myyntituottoihin kohdistuvat tavoitteet, jotka osaltaan pienentävät nettomenojen kehitystä.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää tiukan taloudenpidon lisäksi rakenteellisten ja tuottavuutta parantavien muutosten toteuttamista.

Verotulot

Koronapandemia on vaikuttanut voimakkaasti verotulojen kertymään kunnallis- ja yhteisöverojen osalta. Valtio on korottanut kuntien jako-osuutta määräaikaisesti 10%:llä vuosina 2020-2021 ja tämän jälkeen pysyvästi 2%:lla. Korotukset kompensoivat koronapandemian vaikutuksia sekä varhaiskasvatusmaksujen alentamista.

Vuoden 2019 syksyllä verotulojen arvioitiin kehittyvän positiivisesti erityisesti parantuneen työllisyystilanteen seurauksena. Tämä lupaava näkymä on valitettavasti saanut kuluvan vuoden aikana voimakkaan iskun.

Työllisyyskehitys heijastuu voimakkaasti sekä kunnallisverotuloihin että yhteisöverojen kertymään. Viime aikoina uutisoidut tiedot lomautuksista ja irtisanomisista lisäävät verotuloihin liittyvää epävarmuutta. Kaupunki pyrkii omilla toimenpiteillään turvaamaan ja edistämään alueen elinvoimaa. Kunnallisverojen perusteena olevien ansiotulojen ennakoidaan kehittyvän taloussuunnitelmakaudella positiivisesti, mutta aiempia ennusteita maltillisemmin.

Yhteisöveroihin liittyy poikkeuksellista epävarmuutta ja ennustettavuus on valitettavan heikko. Kuluvan vuoden aikana yhteisöt ovat voineet alennusta ennakkoveroihin ilman erillistä selvitystä niiden tulokehityksestä. Tästä johtuen kuluvan vuoden ennakoita kertyy tavanomaista vähemmän suhteessa maksettavaan yhteisöveroon. Ensi vuonna edellisen verovuoden yhteisöveroja kertyy vastaavasti normaalia enemmän.

Tämän hetken kehityksen perusteella vaikuttaa siltä, että suurin pudotus maksuunpannuissa ennakkoveroissa on nähty. Talouden, ja erityisesti vientiteollisuuden, elpymisen aikataulu ja vauhti ovat kuitenkin hyvin epävarmoja.

Kunnallis- ja yhteisöverotavoitteissa on käytetty pohjana kuntaliiton valtiovarainministeriön laskelmiin perustuvaa verokehikkoa.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys sisältää esityksen yleisen kiinteistöveroprosentin nostamista 1,15:een, vakituisen asunnon 0,45:een ja muun kuin vakituisen asunnon 1,10:een prosenttiin. Maltillisilla muutoksilla varmistetaan kaupungin kyky kattaa hulevesijärjestelmän kustannukset sekä vahvistetaan verorahoituksen kertymää. Arvio muutosten kokonaisvaikutuksesta on 7,5 miljoonaa.

Tuloveroprosenttiin ei esitetä muutosta ja tällä halutaan osaltaan turvata kuntalaisten taloudellista asemaa vallitsevassa tilanteessa. Tämän lisäksi halutaan säilyttää kaupungin vetovoima myös verorahoituksen näkökulmasta. Veroprosentit vastaavat kiinteistöveron maltillisista tarkistuksista huolimatta naapurikuntien keskiarvoa.

Turun veroprosentit 2021

Kunnallisvero

Kunnallisveroprosentti on tällä hetkellä 19,50. Talousarvio 2021 on valmisteltu siten, että nykyiseen veroprosenttiin ei esitä korotusta vuodelle 2021.

Kiinteistövero

Talousarvio 2021 on valmisteltu siten, että eräisiin kiinteistöveroprosentteihin esitetään maltillisia korotuksia vuodelle 2021.

Vuoden 2021 tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava Verohallinnolle viimeistään 17.11.2020 klo 24. Määräajan ja menettelytavan noudattaminen on erittäin tärkeää. Jos kunta ei ole ilmoittanut tietoja määräajassa, käytetään vuoden 2021 ennakkoperinnässä vuoden 2020 veroprosentteja.

Valtionosuudet

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus on noin 7,7 mrd. euroa vuonna 2021. Lisäystä vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon on runsaat 600 milj. euroa. Vuonna 2020 lisätalousarvioissa peruspalvelujen valtionosuuteen osoitettiin 806 milj. euron kertaluontoinen lisäys koronakriisin takia ja lisäksi hallitus päätti budjettiriihessä, että syksyn lisätalousarviossa valtionosuuteen kohdistetaan 400 milj. euron kertalisäys.

Vuoden 2021 peruspalvelujen valtionosuuksien laskennalliset kustannukset ovat yhteensä 27,7 mrd. euroa. Tästä ikärakenteen osuus on 19,3 mrd. euroa ja sairastavuuden 6,6 mrd. euroa. Kuntien omarahoitusosuus on 20,6 mrd. euroa eli 3 746,81 euroa/asukas. Omarahoitusosuuden vähentämisen jälkeen kuntien valtionosuus on 7,1 mrd. euroa. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on 795 milj. euroa, josta tasauslisien osuus on 1 486 milj. euroa ja tasausvähennykset ovat -690 milj. euroa.

Vertailtaessa vuoden 2021 talousarvioesitystä vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon kuntien peruspalvelujen valtionosuus kasvaisi noin 622 milj. euroa. Peruspalvelujen valtionosuu­teen on kuitenkin tehty mittavia lisäyksiä koronakriisin aiheuttamien vaikutusten kompensoimiseksi vuoden 2020 aikana. Näiden kompensaatioiden yhteismäärä on noin 806 milj. euroa.

Peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 2,4 prosenttia ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys noin 174 milj. euroa vuonna 2021. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus pienentää kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 13,7 milj. eurolla. Valtionosuusprosentti nousee 25,49 prosentista 25,67 prosenttiin vuonna 2021.

Kunnille maksettiin vuosina 2010–2019 peruspalvelujen valtionosuusmomentin kautta veroperustemuutoksista aiheutuneita kompensaatioita vuoden 2019 tasossa 1 967 milj. euroa. Vuodesta 2020 lähtien nämä kompensaatiot on maksettu erilliseltä momentilta 28.90.35. Vuonna 2021 kompensaatiot ovat yhteensä 2 360 milj. euroa. Tästä vuoden 2021 osuus on 179 milj. euroa.

Vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa kompensaatioiden taso oli 2 269 milj. euroa. Kompensaatioita lisättiin vuoden 2020 toisessa lisätalousarviossa 547 milj. eurolla. Lisäys johtui verotuksen maksujärjestelyjen muutoksista vuonna 2020 kunnille väliaikaisesti aiheutuvista verotulojen menetyksistä.

Elokuussa 2020 saadun toteutumatiedon mukaan verotuksen maksujärjestelyn muutosten vaikutukset ovat osoittautumassa selvästi keväällä tehtyjä arvioita pienemmiksi. Uusimman arvion mukaan verotuksen maksujärjestelyjen muutokset vähentäisivät kuntien verotuloja vuonna 2020 yhteensä 114 milj. euroa, josta kunnallisveron osuudeksi arvioidaan 97 milj. euroa, yhteisöveron osuudeksi 7 milj. euroa ja kiinteistöveron osuudeksi 9 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2020 viidennessä lisätalousarviossa veromenetysten korvauksia vähennetään 433 milj. euroa.

Vuoden 2020 kuntien arvioidut verotulojen menetykset, jotka liittyvät verotulojen viivästymisiin, korvataan kunnille siten, että kompensaatio kohdentuu kunnille vuoden 2020 maksuunpanon mukaisten kunnallisveron jako-osuuksien, yhteisöveron jako-osuuksien ja arvioitujen kiinteistöverojen suhteessa. Vastaavat euromäärät vähennetään kuntien verotulomenetysten korvauksesta siten, että vuonna 2021 vähennys on 88 milj. euroa ja vuonna 2022 vähennys on 27 milj. euroa.

Turun kaupungin ennakoidaan saavan valtionosuuksia 296,6 miljoonaa vuonna 2021. Valtiovarainministeriön painelaskelman mukaan valtionosuudet kasvavat merkittävästi vuosina 2023-2024 ja tämä johtunee kuntien tehtäväksi lailla säädetyistä uusista velvoitteista. Yksityiskohdat tämän osalta tulevat tarkentumaan seuraavien vuosien aikana.

Rahoituserät

Korkotuottojen ja -menojen sekä rahoitustuottojen ja – kulujen nettomääräksi vuodelle 2021 arvioidaan 27,3 milj. euroa. Nettoluku säilyy vuosina 2022 – 2024 lähes samana, vaikka korollinen kokonaisvelkamäärä kasvaa, johtuen hyvin alhaisesta korkotasosta.

Korkotulot ja korkomenot

Vuoden 2021 talousarviossa korkotuloja arvioidaan kertyvän tytäryhtiöiden antolainoista n. 15,4 milj. euroa. Suurimmat korkotulot tulevat TVT Asunnot Oy:stä, Oy Turku Energiasta, Turun Vesihuolto Oy:stä ja Turun Satama Oy:stä. Yhtiöittämisten seurauksena antolainoista saatava korkotulo kaupungille on merkittävä. Toisaalta eräiden tytäryhtiöiden lainojen korkoehdot aiheuttavat epävarmuutta, koska osaltaan tytäryhtiöiden lainojen korkoihin vaikuttaa tytäryhtiöiden tuloskehitys mm. Turun Sataman osalta. Vahinkorahastosta saatavaa korkotuloa on arvioitu kertyvän 0,6 milj. euroa, vaikka nykyinen korkotaso on hyvin alhainen. Taloussuunnitelmakauden 2022 - 2024 osalta korkotulot antolainoista nousevat lievästi, koska merkittävä osa yhtiöiden investoinneista rahoitetaan konsernin sisäisesti.

Vuoden 2021 talousarviossa ulkoisia korkomenoja arvioidaan olevan 9,0 milj. euroa, sisältäen ottolainojen ja korkosuojausten kustannukset. Korkotaso on tällä hetkellä edelleen hyvin alhainen ja merkittävä osa kaupungin korkokuluista on suojattu taloussuunnitelmakaudella. Keskimääräinen korko on n. 1,2 %:n korollisesta kokonaisvelasta

Vuosina 2022 - 2024 korkomenojen kasvun ennustetaan olevan maltillista, koska korkotaso sekä lyhyet että pitkät viitekorot ovat hyvin alhaisella tasolla ja jopa negatiiviset. Toisaalta korollisen velan kehittymiseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä.

Muut rahoitustulot ja rahoitusmenot

Rahoitustuloja arvioidaan kertyvän vuonna 2021 n. 20,8 milj. euroa. Määrästä suurin osa eli 20 milj. euroa on arvio Oy Turku Energian maksamasta osingosta. Muiden osinkotulojen saamiseen liittyy suurta epävarmuutta johtuen pandemiatilanteesta, minkä vuoksi niitä ei ole budjetoitu. Lisäksi tuloja voi muodostua rahastojen saamista osingoista ja arvopaperien myyntivoitoista ja muista satunnaisista tuottoeristä. Näihin eriin sisältyy suurta epävarmuutta, johtuen pandemian aiheuttamasta häiriöstä sijoitusmarkkinalla. Vuosien 2022 - 2024 aikana tulojen arvioidaan pysyvän ennallaan tai kasvavan lievästi, mikäli markkinatilanne paranee. Vahinkorahaston arvonkehityksen ja tuoton odotetaan olevan maltillinen ja noudattavan sijoitusperiaatteissa asetettua linjaa.

Muita rahoituskuluja arvioidaan taloussuunnitelmakaudella 2021 -2024 olevan n. 0,5 milj. euroa vuosittain. Vahinkorahaston osalta ei ole huomioitu mahdollisesti syntyviä vahinkoja, jotka saattavat tulla katetuksi rahastosta.

Vuosikate

Vuoden 2021 vuosikate on 24,9 miljoonaa euroa, joka on euromäärä, joka tulorahoituksesta jää investointien, lainanlyhennysten ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Kaupungin vuosikate säilyy käynnistyvän taloussuunnitelmakauden ensimmäiset vuodet huolestuttavan heikkona. Vuosikatteen olisi hyvä kattaa poistot, mutta tästä tasosta jäädään merkittävästi vuosina 2021-2022. Taloussuunnitelmakauden lopulla vuosikate voimistuu ja sen arvioidaan kattavan poistot.

Satunnaiset erät

Taloussuunnitelma ei sisällä satunnaisia eriä.

Tilikauden yli-/alijäämä

Vuoden 2021 tilikauden alijäämäksi muodostuu -22,1 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelma tasapainottuu vuonna 2023 ja suunnitelmakauden viimeisenä vuonna tavoitellaan 3,9 miljoonan euron ylijäämää. Taloussuunnitelman ensimmäiset vuodet ovat alijäämäisiä ja koko taloussuunnitelmakauden aikana kertyneitä ylijäämiä syödään 34,5 miljoonaa euroa.

Investoinnit

Turun kaupungin toimintasuunnitelman mukaisesti bruttoinvestoinnit talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudella tulevat olemaan 110,2 milj. euroa vuonna 2021, 166,0 milj. euroa vuonna 2022, 182,8 milj. euroa vuonna 2023 ja 153,9 milj. euroa vuonna 2024.

Infra- ja tilainvestointien lähtökohdat ja priorisoinnit käsiteltiin keväällä kaupunkikehitysjaostossa (4.5.2020 § 21) ja osa vuoden 2021 infra- ja tilahankkeista sidottiin jo kesäkuussa 2020 kaupunginvaltuustossa (15.6.2020 § 95). Infra- ja tilainvestointiohjelmiin kevään jälkeen tehdyt päivitykset on käsitelty syyskuussa 2020 kaupunkiympäristölautakunnassa (29.9.2020 § 330).

Kaupungin investointimenot ovat suunnitelmakaudella 2021 – 2024 yhteensä 612,9 milj. euroa. Investointimenojen rahoitusosuudet ovat yhteensä 2,7 milj. euroa suunnitelmakaudella. Investointien omarahoitusosuudeksi jää yhteensä 610,2 milj. euroa.

Talousarviovuoden investointimenot 110,2 milj. euroa jakautuvat toimialoittain. Kaupunginjohtajan toimialan investointimenot ovat yhteensä 97,9 milj. euroa, sivistystoimialan 6,0 milj. euroa, aluepelastuslaitoksen 3,9 milj. euroa, kaupunkiympäristötoimialan 1,1 milj. euroa, vapaa-ajan toimialan 0,7 milj. euroa ja hyvinvointitoimialan 0,5 milj. euroa.

Investointiosan pysyvien vastaavien myyntitulojen osuus vuodelle 2021 on 32,9 milj. euroa, josta myyntivoittotavoite on 28,2 milj. euroa. Suunnittelukaudella 2021 - 2024 luovutustuloja on budjetoitu yhteensä 111,1 milj. euroa ja myyntivoittoja 91,2 milj. euroa.

Valtionosuuksien ja muiden rahoitusosuuksien määräksi vuodelle 2021 esitetään yhteensä 1,8 milj. euroa. Taloussuunnitelmakaudella 2021 – 2024 rahoitus- ja valtionosuudet ovat yhteensä 2,7 milj. euroa. Valtionosuuksia myönnetään muun muassa aluepelastuslaitoksen kalustohankintoihin.

Kaupungin investointitasoja on pyritty keventämään muun muassa tilahankkeiden osalta hyödyntämällä Turku-konsernin toteutusratkaisuja. Kaupunki voi antaa hankkeille rakennusaikaisen väliaikaisen rahoituksen konsernitilin limitin kautta tai antaa omavelkaisen takauksen hankkeiden rahoitukselle.

Yhtiömuotoisena infratoteutuksen kokonaisarvo taloussuunnitelmakaudella on 59,5 milj. euroa ja tilahankkeiden 68,9 milj. euroa. Taseen ulkopuoliset hankkeet talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosina on esitetty taulukoissa Konserniyhtiöiden toteuttamat kaupungin taseen ulkopuoliset kohteet ja konsernin ulkoisten vuokrahankkeiden toteuttaminen.

Rahoitus

Vuonna 2021 varsinaisen toiminnan ja investointien tulosrahoitus ei riitä kattamaan niistä aiheutuvia menoja. Toiminnan ja investointien rahavirta on 68,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2021 aikana jatketaan keskitettyä konsernirahoitusta eli antolainojen myöntämistä kaupungin tytäryhtiöille. Antolainoja myönnetään 115,5 miljoonalla eurolla. Kaupunki ottaa uutta velkaa kaupungin ja tytäryhtiöiden investointien rahoittamiseen 195,8 miljoonaa euroa.

Taloussuunnitelmavuosien 2022–2024 velan lisäykseksi on merkitty 145,8-175,8 milj. euroa per vuosi.

Henkilöstö

Henkilöstöresurssisuunnitelmakokonaisuuden (määrä, laatu, hyvinvointi) edistäminen ja seuranta on avainasemassa vuoden 2021 aikana. Henkilöstösuunnittelujen prosessien uudistamista ja harmonisointia yhdeksi kokonaisuudeksi (henkilöstöresurssisuunnittelu) on jatkettu vuoden 2020 aikana.

Turun kaupungin henkilöstöresurssisuunnitelma sisältää jatkossa kolme kokonaisuutta:

•henkilöstö voimavarana –ohjelman

•vuotuisen henkilöstösuunnitelman sekä

•vuotuisen henkilöstön koulutussuunnitelman

Henkilöstö voimavarana –ohjelma 2018-2021 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.05.2018. Ohjelman painopistealueet ovat:  Työ lisää hyvinvointia, rakentava ja hallittu muutos sekä parempi johtaminen. Ohjelman painopistealueet nostettu kunkin toimialan operatiivisiin ja strategisiin –sopimuksiin, joihin toimialat ovat kirjanneet toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.

Koulutussuunnitelma sisältää henkilöstön osaamisen kehittämistä edistävät keskeisimmät koulutusteemat ja –tarpeet. Kaupunkitasoinen koulutussuunnitelma vahvistetaan kaupungin yhteistyötoimikunnassa marras-joulukuussa.

Kaupunginjohtajan esittämät muutokset ja lausekkeet toimielinten ehdotuksiin:

Kaupunginjohtajan lautakuntien ehdotuksiin tekemät muutokset on kirjattu ”Kaupunginjohtajan esittämät talouteen liittyvät muutokset” -kohtaan ja lausekkeet on kirjattu ”Kaupunginjohtajan esittämät lausekkeet” -kohtaan.

Muutokset toimielimittäin (milj. euroa):

Liikuntalautakunta

•Liikunta-avustuspolitiikan uudistaminen. Maltilliset käyttömaksut kaikille. (kasvattaa toimintatuottoja)

o2021: +0,6

Kasvatus- ja opetuslautakunta

•Digitalisaation lisäämisen kautta kustannustehokkuuden parantaminen. (vähentää toimintamenoja)

o2021: -1,4

•Henkilöstömenoihin kohdistuva kaupunkitasoinen säästötavoite (mm. sijaisten käyttö, matkakustannukset, erilliskorvaukset, talkoovapaat). (vähentää toimintamenoja)

o2021: -4,6

•Palvelujen ja tavaroiden hankintoihin kohdistuva kaupunkitasoinen säästötavoite. (vähentää toimintamenoja)

o2021: -0,5

Kaupunginhallitus, kaupungin yhteiset

•Myydään TVT:lle rajoituksista vapautuneet tontit (lisää toimintatuottoja, pysyvien vastaavien luovutustuloja ja antolainoja)

o2021: +9,0

•Kiinteistöveroprosenttien tarkistus. (lisää kiinteistöverotuottoja)

o2021: +7,5 / 2022: +7,5 / 2023: +7,5 / 2024: +7,5

•Täydennysrakentamisen tehostaminen (lisää toimintatuottoja)

o2023: +5,0 / 2024: +10

•Virkistysalueiden kehittäminen, 10% täydennysrakentamisen tuotoista (kasvattaa toimintamenoja)

o2023: +0,5 / 2024: +1,0

•Palvelutuotannon vertailun tarkentaminen ja verrokkikaupunkeihin kalliimpien palveluiden kriittinen tarkastelu (vähentää toimintamenoja)

o2021: -0,5 / 2022: -3,0 / 2023: -5,0 / 2024: -5,0

•Digitalisaation lisäämisen kautta kustannustehokkuuden parantaminen (sosiaali- ja terveyslautakunnan osuus) (vähentää toimintamenoja)

o2021: -1,7

•Henkilöstömenoihin kohdistuva kaupunkitasoinen säästötavoite (mm. sijaisten käyttö, matkakustannukset, erilliskorvaukset, talkoovapaat) (sosiaali- ja terveyslautakunnan osuus) (vähentää toimintamenoja)

o2021: -5,5

•Palvelujen ja tavaroiden hankintoihin kohdistuva kaupunkitasoinen säästötavoite (sosiaali- ja terveyslautakunnan osuus) (vähentää toimintamenoja)

o2021: -4,2

•Digitalisaation lisäämisen kautta kustannustehokkuuden parantaminen (V-S aluepelastuslautakunnan osuus) (vähentää toimintamenoja)

o2021: -0,1

•Henkilöstömenoihin kohdistuva kaupunkitasoinen säästötavoite (mm. sijaisten käyttö, matkakustannukset, erilliskorvaukset, talkoovapaat) (V-S aluepelastuslautakunnan osuus) (vähentää toimintamenoja)

o2021: -0,5

•Palvelujen ja tavaroiden hankintoihin kohdistuva kaupunkitasoinen säästötavoite (V-S aluepelastuslautakunnan osuus) (vähentää toimintamenoja)

o2021: -0,4

Kaupunginhallitus, konsernihallinto

•Palveluverkkojen läpikäynti tuottavuuden ja kustannustehokkuuden lisäämisen näkökulmasta (vähentää toimintamenoja)

o2022: -1,0 / 2023: -3,0 / 2024: -5,0

•Digitalisaation lisäämisen kautta kustannustehokkuuden parantaminen. (vähentää toimintamenoja)

o2021: -0,4

•Henkilöstömenoihin kohdistuva kaupunkitasoinen säästötavoite (mm. sijaisten käyttö, matkakustannukset, erilliskorvaukset, talkoovapaat). (vähentää toimintamenoja)

o2021: -1,3

•Palvelujen ja tavaroiden hankintoihin kohdistuva kaupunkitasoinen säästötavoite. (vähentää toimintamenoja)

o2021: -1,0

Kaupunkiympäristölautakunta

•Luovutaan erillisestä hulevesilaskutuksesta. (vähentää toimintatuottoja)

o2021: -3,0 / 2022: -3,0 / 2023: -3,0 / 2024: -3,0

•Digitalisaation lisäämisen kautta kustannustehokkuuden parantaminen. (vähentää toimintamenoja)

o2021: -0,1

•Henkilöstömenoihin kohdistuva kaupunkitasoinen säästötavoite (mm. sijaisten käyttö, matkakustannukset, erilliskorvaukset, talkoovapaat). (vähentää toimintamenoja)

o2021: -0,5

•Palvelujen ja tavaroiden hankintoihin kohdistuva kaupunkitasoinen säästötavoite. (vähentää toimintamenoja)

o2021: -0,8

Kulttuurilautakunta

•Digitalisaation lisäämisen kautta kustannustehokkuuden parantaminen. (vähentää toimintamenoja)

o2021: -0,2

•Henkilöstömenoihin kohdistuva kaupunkitasoinen säästötavoite (mm. sijaisten käyttö, matkakustannukset, erilliskorvaukset, talkoovapaat). (vähentää toimintamenoja)

o2021: -0,7

•Palvelujen ja tavaroiden hankintoihin kohdistuva kaupunkitasoinen säästötavoite. (vähentää toimintamenoja)

o2021: -0,1

Tarkastuslautakunta

•Digitalisaation lisäämisen kautta kustannustehokkuuden parantaminen. (vähentää toimintamenoja)

o2021: -2802 (euroa)

•Henkilöstömenoihin kohdistuva kaupunkitasoinen säästötavoite (mm. sijaisten käyttö, matkakustannukset, erilliskorvaukset, talkoovapaat). (vähentää toimintamenoja)

o2021: -9115 (euroa)

•Palvelujen ja tavaroiden hankintoihin kohdistuva kaupunkitasoinen säästötavoite. (vähentää toimintamenoja)

o2021: -1114 (euroa)

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta

•Joukkoliikenteen liikennetarjonnan sopeuttaminen vähentämällä ostettavaa liikennettä määräaikaisesti. (vähentää toimintamenoja)

o2021: -2,0

Lausekkeet toimielimittäin:

Kaupunginhallitus

•Vahvistetaan palveluntuottajien ja tavarantoimittajien rahoituksellista asemaa jatkamalla maksuvalmiuden salliessa laskujen maksamista viipymättä hyväksymisen jälkeen.

•Kevennetään kuntalaisten ja yhteisöjen taloudellista painetta jatkamalla pidennettyä maksuehtoa (30 vrk), yksityisoikeudellisten eräpäivän siirtoa (3kk) ja perinnän maksusopimusta (24kk).

•Tuomiokirkon yhteisterassitoimintaa jatketaan.

•Otetaan käyttöön pysyvä käytäntö parkkipaikkojen vuokraamiseksi kesäaikana.

•Kaupungin ja sairaanhoitopiirin psykiatrian hoitoprosessien arviointi ja vastuujaon tarkistaminen tuottavuuden lisäämiseksi.

•Käynnistetään kiinteistökehitys Turun ulkopuolella olevien ja tarpeettoman maaomaisuuden osalta.

•Lakkautetaan henkilöstökassa-toiminto vuoden 2021 loppuun mennessä.

•Vuonna 2021 siirretään tilapalveluiden rakennuttamistoiminto perustettavaan yhtiöön yhdessä muiden konsernin toimijoiden kanssa.

•Vuonna 2021 fuusioidaan yhtiömuotoiset kaupungin omat tilakohteet konserniksi, joka toteuttaa jatkossa uudet tilahankkeet.

•Itäharjun monitoimitalon toteuttamisen aikaistus arvioidaan. Samalla selvitetään mahdollisuus muiden kouluverkkoratkaisujen siirtoa sekä kansainvälisen koulun toteutus monitoimitalon yhteyteen.

•Käynnistetään keskusta-alueen koulujen pitkäaikaisen väistötilan kilpailutus.

Kaupunkiympäristölautakunta

•Säilytetään kävely- ja pyöräväylien tehostettu hoito (harjahiekoitus) talviaikana.

•Säilytetään harjasuolareitin hoito (12 km) talviaikana.

•Säilytetään Aurajoen maisemavalaistus (puut ja laiturit).

•Kilpailutetaan kaupunkipyöräjärjestelmä uudelleen siten, että kaupungin panostus on kolmen vuoden aikana enintään 600 000 euroa.

•Vuonna 2021 rakennusvalvonnassa toteutetaan toimintamallin muutos, digitalisointiprojekti sekä selkeämpi tavoitteidenasetanta.

Toiminnan suunnittelu – strategisten ja operatiivisten sopimusten valmistelu

Kaikki toimialat ovat valmistelleet strategisen sopimuksen, johon on kirjattu sekä taloudelliset että toiminnalliset tavoitteet lautakuntien syyskuussa antamien talousarvioehdotusten mukaan.

Kaupunginvaltuuston päättämän talousarvion sekä mahdollisten kaupunginhallituksen tarkennusten mukaan tehdään tarvittavat muutokset strategisiin sopimuksiin, jonka jälkeen viimeistellään operatiiviset sopimukset. Toimielinten tulee hyväksyä mahdolliset tarkennukset strategisiin ja operatiivisiin sopimuksiin 11.12.2020 mennessä.

Kaupunginjohtaja antaa toimialoille tarkemmat ohjeet toimintasuunnitelman (talousarvio ja –suunnitelma) valmistelusta.

Talousarvioehdotuksen julkaisumateriaalit (Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2021) ovat luettavissa osoitteessa www.turku.fi/talousarvio