Liitemateriaali

Tausta

Sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt Turun kaupungin hyvinvointitoimialan eräiden kliinisten toimintojen yhdistymisselvitystä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vastaavien toimintojen kanssa vuosien 2015–16 aikana (Sosterla 15.12.2015 § 243, 10.5.2016 § 98). Tuolloin selvitystyöryhmän raportissa 28.4.2016 todettiin, että Turun kaupungin kardiologian ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Sydänkeskuksen yhteistyö on kiinteää ja että integraatio on tarpeellinen. Todettiin myös, että perusterveydenhuollon konsultaatioiden ja geriatrisen vuodeosastohoidon palvelujen turvaaminen on välttämätöntä huomioida selvityksen yhteydessä. Mainitun selvityksen jälkeen silloinen laaja SOTE-valmistelu keskeytti suunnitellut toimet.

Turun kaupungin v. 2019 sopeuttamisohjelmassa ja tähän liittyvässä sairaalan kehittämisen projektissa kardiologisten toimintojen yhdistäminen on myös katsottu aiheelliseksi. Samoin toimijoiden näkemys on ollut pitkään yhdistämistä tukeva.

Osana sairaalapalveluiden kehittämisprojektia 4.3.2020 selvitysryhmä (Turun yliopistollisen keskussairaalan Sydänkeskuksen toimialajohtaja Heikki Ukkonen, Turun hyvinvointitoimialan sairaalapalveluiden Sydänpoliklinikan osastonylilääkäri Raine Virtanen ja sairaalapalveluiden ylilääkäri Kari Koskela) tekivät selvitystyön perustuen nykytilanteeseen ja lisäksi tausta-aineistona olivat Tyksin Sydänkeskuksen toimintakertomus vuodelta 2019 ja sairaalapalveluiden Sydänpoliklinikan toimintasuunnitelma 2020, jossa on kuvattu vuoden 2019 toimintakertomus.

Nykyinen toimintamalli

Tyksin Sydänkeskus toimii maakunnallisesti yhden sairaalan periaatteella Tyksin kantasairaalassa sekä Tyksin Salon, Vakka-Suomen ja Loimaan sairaaloissa. Sydänkeskuksen tehtävänä on tuottaa vaativan tutkimuksen, hoidon ja seurannan palveluja maakunnallisesti kardiologisille potilaille. Lisäksi tutkimuksen ja hoidon piiriin kuuluvat rintaontelon kirurgista hoitoa vaativat sairaudet. Sairaalapalveluiden Sydänpoliklinikan perustehtävä on toimia ei-kiireellisen kajoamattoman tutkimuksen ja hoidon erikoissairaanhoidon konsultaatioyksikkönä tarjoten palveluja turkulaisille potilaille.

Tyksin Sydänkeskukseen tuli vuonna 2019 lähetteitä 4 563 kappaletta, lääkärien vastaanottokäyntejä etähoitoineen oli yhteensä 10 920 kappaletta, hoitajien vastaanottokäyntejä etähoitoineen oli 1 384 kappaletta. Vastaavasti sairaalapalveluiden Sydänpoliklinikalle lähetteitä oli tullut v. 2019 3 153 kappaletta, lääkärin vastaanottokäyntejä yhteensä 4 780 kappaletta, joista virka-ajan ulkopuolisia ns. EVES-vastaanottoja 866, hoitajavastaanottoja ei ole erikseen ilmoitettu. Kardiologien vastaanottotoiminnassa sydämen ultraäänitutkimus on keskeinen tutkimus, rasitusergometrioiden rooli on uusien hoitosuositusten perusteella vähenevä. Yhteistyö toimijoiden kesken on ollut tiivistä.

Toimintamallin haasteet

Sairaalapalveluiden Sydänpoliklinikalla on kolme kardiologin virkaa, joista kaksi on ollut vuoden 2019 aikana täytettynä. Kolmanteen kardiologian erikoislääkärin virkaan ei ole ollut hakijoita. Kardiologiaan erikoistuva lääkäri työskenteli poliklinikalla ajanjaksolla 2.4.-30.9.2019. Sydänpoliklinikalla on kolme sairaanhoitajan tointa ja osastosihteerien työpanosta. Poliklinikan toimintaa on merkittävästi vaikeuttanut henkilöstöresurssien vajaus. Vajauksen taustalla on ensisijaisesti kardiologien huono alueellinen ja kansallinen saatavuus.

Sydänpoliklinikan resurssivajaus on johtanut pysyväisluonteiseen hoidon saatavuuden kriteerien ylittymiseen. Vuonna 2019 jonotusaika kardiologin vastaanottoon ja ultraäänitutkimukseen oli jo keskimäärin 48 viikkoa huolimatta ostopalveluista ja EVES-vastaanotoista. Ilman Tyksin Sydänkeskuksen yhteistyötä jonotilanne olisi ollut oletettavasti tätäkin huonompi.

Tavoite

Liikkeen luovutuksen tarkempi selvittäminen on perusteltua. Mahdollisen yhdistämisen tavoitteena ovat tutkimuksen ja hoidon saatavuuden paraneminen, tasapuolinen potilaiden asema ja hoidon laadun yhdenmukaisuus. Hoidon saatavuuden parantuminen ei tapahdu hetkellisesti, vaan tätä kehitystä auttaisivat henkilöstöresurssin parempi hyödynnettävyys ja suuren, monipuolisia palveluja tuottavan yksikön vetovoimatekijät henkilöstön saatavuuden parantamiseksi. Näitä tekijöitä ovat mm. mahdollisuudet laajempaan tehtäväkuvaan, kuten invasiivinen kardiologia ja tieteellisen tutkimuksen parempi resurssi.

Hoitopolku noudattaisi yhden sairaalan mallia, josta muualla maakunnasta on kokemusta. Hoitoon hakeutuminen tapahtuisi yhden lähetereitin kautta. Turkulaisille potilaille hoito pyritään turvaamaan paikallisesti, poikkeuksena tahdistingeneraattorien vaihdot tapahtuisivat Tyksin Salon sairaalassa kuten nykyisin. Kardiologisen toiminnan laajuus on niin mittavaa, ettei toimintojen keskittäminen Tyksin kantasairaalan tiloihin ole mahdollista. Sähköiset ja puhelinkonsultaatiot sekä digipalvelut ovat palveluvalikoimassa niissä tapauksissa, joissa lähete ei ole välittömästi aiheen. Tyksin Sydänkeskus ottaisi vastuulleen kokonaisuudessaan kardiologian erikoisalan tutkimuksen, hoidon ja vaativan seurannan. Sairaalapalveluiden osastojen konsultaatiotarpeet turvataan. Tällä hetkellä ei ole tiedossa esimerkiksi seulontatutkimuksia tai ehkäisevää kardiologista tutkimusta, joka edellyttäisi kaupungin omana toimintana järjestettävää kardiologiaa. Hyvänlaatuisten rytmihäiriöiden perustutkimuksiin on olemassa edullisia, yksinkertaisia laitteita, jotka soveltuvat terveyskeskuslääkärien käyttöön. Kardiologian kummitoimintaa on sairaanhoitopiiriin järjestämänä toteutettu Turun ympäristökunnissa ja tätä toimintaa voidaan laajentaa koskemaan myös Turkua.

Kustannussäästöt eivät ole yhdistymisen tavoitteena, vaan edellä mainitut toiminnalliset perusteet, kuitenkin niin, etteivät kustannukset nouse. Henkilöstön palkkakustannukset, samankaltaisen toiminnan vaatimat laitteistot ja sovellukset tuottavat oletettavasti lähellä toisiaan olevat kustannukset. Suoritekustannusten laskennan erilaisuus vaikeuttaa suoraa vertailua. Säästöjä voivat tuottaa tutkimuksen ja hoidon tuottaminen virka-aikana ja ulkopuolisten ostopalvelujen poistuminen. Sairaanhoitopiirin ilmoittama kardiologian vastaanottokäynnin ja siihen liittyvän ultraäänitutkimuksen hinta on edullisempi kuin nykyinen yksityiseltä toimijalta hankittavan tutkimuksen hinta (Sosterla §51 29.1.2020). Ulkoisiin ostoihin liittyy myös oman toiminnan vaikeasti arvioitavia kuluja liittyen mm. lähetekäsittelyyn, tutkimusvastausten seurantaan ja jatkohoitosuunnitelman kirjaamiseen. Sairaanhoitopiirin digitaalisten hoitopolkujen jo aloitettu kehittäminen on todennäköinen kustannustehokkuutta lisäävä tekijä.

Mahdollisia yhdistymisen tuottamia haasteita ovat potilastietojärjestelmien eroavaisuudet ja niiden tuottamat tiedonkulun ongelmat. Henkilöstön siirtyminen toiseen organisaatioon vähentäisi mahdollisesti vakavassa häiriötilanteessa tai loma-aikoina tarvittavan henkilöstön käyttöä muualla sairaalapalveluissa.