Kaupunginjohtaja Minna Arve ja talousjohtaja Valtteri Mikkola 8.9.2020:

Tilannekuva

Turun kaupungin voimassa oleva taloussuunnitelma hyväksyttiin marraskuussa 2019. Suunnitelman lähtökohdat valmisteltiin tilannekuvassa, joka perustui erityisesti verorahoituksen positiiviseen kehitykseen. Arviot yleisen taloustilanteen kehityksestä olivat lupaavia ja ne perustuivat mm. työllisyyden voimakkaaseen kasvuun sekä vientiteollisuuden tilauskannan vahvistumiseen.

Kuntatalouden tilanne on ollut haastava jo pitkään. Palvelutarpeen kasvu on lisännyt kustannuksia ja samaan aikaan valtio on tehnyt tulorahoitusta heikentäviä päätöksiä. Käytännössä tämä on tarkoittanut, että verorahoituksen kehitys on jäänyt palvelutuotannon nettomenojen kehityksestä.

Tästä syystä kaupungin talouden tulevaisuuden näkymä oli edelleen haastava ja tämän seurauksena valmisteltiin sopeuttamisohjelma, johon kirjattiin 95 talouteen positiivisesti vaikuttavaa toimenpidettä. Päätettyjen toimenpiteiden avulla tavoiteltiin talouden tasapainottamista vuoteen 2023 mennessä. Sopeuttamisohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 11.11.2019 § 161.

Vuoden 2020 alkuperäisen talousarvion mukaan alijäämätavoite oli -41,9 miljoonaa euroa. Maaliskuussa nopeasti levinnyt koronapandemia vaikutti kaupungin palvelutuotantoon. Välittömät vaikutukset olivat voimakkaita ja heijastuivat talouteen tulojen menetyksinä sekä ylimääräisinä kustannuksina. Välillisesti vaikutuksia heijastuu talouteen työllisyyden laskun sekä verotulojen romahtamisen kautta.

Valtio päätti keväällä kuntataloutta tukevista toimenpiteistä. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että toistaiseksi päätökset ovat kohdentuneet vain vuodelle 2020. Toimialat ovat elokuussa laatineet vuoden toisen ennusteen. Syyskuun alussa saatiin myös päivitetty verotulojen ennuste. Alijäämän arvioidaan kasvavan -73,3 miljoonaan euroon tämän vuoden osalta.

Ennusteen valmistelun jälkeen on vielä saatu ennakkotietoja sairaanhoitopiirin taloustilanteesta, joka heijastuu negatiivisesti kaupungin talouteen ja tätä ei ole vielä huomioitu. Ennustetta tarkennetaan vielä lokakuussa.

Tilannekuva on kuitenkin selkeytynyt siten, että koronapandemian vaikutusten suuruusluokka on hahmottunut ja että palautuminen tullee tapahtumaan oletettua hitaammin. Tämän seurauksena verorahoituksen ennusteet ovat heikentyneet kuluvan vuoden aikana ja erityisesti vuoden 2019 käytössä olleisiin arvioihin nähden. Valtion mahdolliset kuntatalouteen heijastuvat päätökset vaikuttavat verorahoituksen kehitykseen, joten ennuste tulee tarkentumaan loppuvuoden aikana.

Kaupungin palvelutuotannon osalta välittömät tulot eivät riitä kattamaan välittömiä menoja. Lähtökohtaisesti alijäämäinen toimintakate (toiminnan nettomenot) katetaan verorahoituksella ja rahoitustuotoilla. Kaupunki on ajautunut tilanteeseen, jossa toimintakatteen kehitys on verorahoituksen kehitystä voimakkaampaa. Tilanne horjuttaa taloudellista kantokykyä ja siten kaupungin kykyä huolehtia asukkaiden hyvinvoinnista sekä alueen elinvoimasta. Tilannekuva on tällä hetkellä todella vakava.

Taloudellisen aseman parantaminen

Toimialat käynnistivät sopeuttamisohjelman toimenpiteiden valmistelun viipymättä päätöksenteon jälkeen marraskuussa 2019. Osa toimenpiteistä on jo toteutettu, osa on toteutuksessa ja loput jatkovalmistelussa. Koronapandemia heijastui myös sopeuttamisohjelman toimenpiteiden edistämiseen. Joidenkin toimenpiteiden osalta aikataulua on jouduttu siirtämään eteenpäin, koska toiminnan kehittämiseen suunniteltua resurssia ohjattiin pandemian edellyttämiin operatiivisiin tehtäviin.

Toiminnan suunnittelussa on aina tärkeää arvioida palvelutarpeen muutokset. Tässä vallitsevassa tilanteessa tarpeiden tunnistamisen ja arvioinnin merkitys korostuu. Koronapandemia on saattanut muuttaa kaupunkilaisten tarpeita ja/tai toimintatapoja. Muutokset saattavat olla määräaikaisia tai jopa pysyviä.

Kaupungin palvelutuotannon osalta tarpeen tunnistaminen on tärkeää, jotta pystymme tarjoamaan mahdollisimman järkevästi tuotettavat ja tarpeeseen vastaavat palvelut.

Koronapandemian seurauksena kaupunki on toteuttanut vuosituhannen suurimman digiloikan siirtämällä tukipalvelujen henkilöstön lähes täysimääräisesti ja operatiivisen palvelutuotannon mahdollisuuksien mukaan etätyöskentelyyn. Uudet toimintatavat määritettiin ja omaksuttiin varsin nopeasti. Tämä on osoitus potentiaalista, jota organisaatiosta todistetusti löytyy.

Kaupungin tulee jatkaa toimintamallien kehittämistä ja siten hyödyntää tunnistettua potentiaalia. Nyt on erinomainen hetki hyödyntää kokemuksia ja arvioida nykyisiä toimintatapoja niin palvelutuotannon kuin tukipalvelujen osalta.

Taloudellista asemaa voidaan parantaa monin keinoin. Helpoin ja kivuttomin keino on kasvun tukeminen. Kaupunki pystyy omilla toimenpiteillään mahdollistamaan elinkeinoelämän kasvua ja kehitystä mm. lupiin, koulutukseen ja työllisyyteen liittyvien palvelujen sekä omien investointien kautta.

Investoinnit ovat myös tapa tukea kasvua ja tämän lisäksi investoinneilla voidaan myös vastata palvelutarpeen kasvun aiheuttamaan paineeseen. Näiden osalta vaikutuksia syntyy usein keskipitkällä tai pitkällä aikajänteellä ja lähtökohtana tuleekin olla kestävän taloudellisen aseman vahvistaminen.

Vallitsevien rahoitusmarkkinoiden seurauksena hankkeiden rahoituskustannukset ovat olemattomat. Tästä näkökulmasta nyt olisi järkevää panostaa hankkeisiin, joilla pystytään kasvattamaan tulovirtaa tai hillitsemään menokehitystä pitemmällä aikajänteellä. Kaupungin investointikyky on kuitenkin käyttötalouden erittäin vaikean tilanteen vuoksi heikko ja tämän seurauksena investoinnit lisäävät velkaa täysimääräisesti. Tämä ei estä investointien tekemistä, mutta asia tulee tiedostaa ja huomioida hankkeiden priorisoinnissa. Investointien tulee siis parantaa toimintakatetta tai lisätä rahoitustuottoja.

Kasvu tulee toimimaan hyvin tärkeänä tekijänä kriisitilanteesta palautumisessa. Se ei kuitenkaan yksin riitä ja tilanteen vakavuus edellyttää sopeuttavia ja välittömiä säästöjä tuovia toimenpiteitä.

Osana sopeutusohjelman valmistelua tarkasteltiin kaupungin palvelutuotantoa tilastojen näkökulmasta. Tarkastelu perustui tilastokeskuksen keräämiin tietoihin. Vertailut osoittivat poikkeamia joidenkin palvelujen osalta ja tarkastelua on syytä jatkaa, mutta entistä tarkemmalla tasolla. Tavoitteena tulee olla tunnistaa poikkeamaa aiheuttavat tekijät ja arvioida mahdollisuudet tilanteen muuttamiseen.

Palvelutuotannon arviointia on toki syytä tehdä myös muutoin ja palvelutuotannon sisältä saadaan toivottavasti arvokkaita näkemyksiä ja ehdotuksia entistä järkevämpiin toimintatapoihin. Pienilläkin muutoksilla voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä pitkällä aikajänteellä. Tässä tilanteessa tulee myös miettiä, voidaanko jotain jättää yksinkertaisesti tekemättä.

Pysyvää sopeutusta tuovien toimenpiteiden lisäksi tarvitaan myös taloudellista asemaa välittömästi parantavia toimenpiteitä. Nämä voivat olla joko tuloihin tai menoihin kohdistuvia toimenpiteitä. Tulojen osalta edelleen tulee tunnistaa kaikki mahdollisuudet toimintatuottojen lisäämiseen. Toimintamenojen osalta tulee käyttää erittäin tiukkaa tarveharkintaa sijaisten ja tilapäisen työvoiman palkkaamisessa sekä palvelujen ja tavaroiden hankinnoissa.

Henkilöstömenojen vähentämiseksi tulee ryhtyä voimakkaampiin toimenpiteisiin. Voimassa olevat henkilöstösuunnitelmat laadittiin aivan erilaisessa taloudellisessa tilanteessa, minkä vuoksi niitä ei voida kokonaisuudessaan toteuttaa sellaisenaan. Henkilöstösuunnitelmat tulee käydä läpi ja arvioida tarpeet uudelleen.

Sopeuttamisohjelman päivittäminen

Vallitsevan tilanteen ja käytettävissä olevien ennusteiden perusteella kaupungin on tarpeen käynnistää sopeuttamisohjelman päivittäminen. Tavoitteena on kasvun tukeminen, sopeuttavien toimenpiteiden arviointi ja uusien määrittäminen sekä taloudellista asemaa välittömästi parantavien toimenpiteiden toteuttaminen.

Päivitystyön kokonaisuudet:

I Kasvun tukeminen

- Tehokkaan ja toimivan rakennuslupaprosessin varmistaminen

- Tehokkaan ja toimivan kaavoitusprosessin varmistaminen ja tehokkaampi synkronointi investointiohjelman kanssa

- Työllisyyttä lisäävien toimenpiteiden optimointi

- Palveluverkkojen läpikäynti tuottavuuden ja kustannustehokkuuden lisäämisen näkökulmasta

- Kaupungin toimitilojen rakennuttamisen ja ylläpidon tehokkuuden lisääminen ja niiden toteuttamismallin uudistaminen yhdistämällä konsernin rakennuttamistoimintoja

II Sopeuttavien toimenpiteiden arviointi ja uusien toimenpiteiden määrittäminen

- Käynnissä olevien toimenpiteiden arviointi

- Palvelutuotannon vertailun tarkentaminen ja verrokkikaupunkeihin kalliimpien palveluiden kriittinen tarkastelu

- Uusien taloudellista asemaa pysyvästi parantavien toimenpiteiden määrittäminen

III Välittömästi taloudellista asemaa parantavat toimenpiteet

- Digitalisaation lisääminen

- Henkilöstökuluihin kohdistuvat toimenpiteet

- Palveluhankintojen rajoittaminen

- Tavarahankintojen rajoittaminen

- Toimintatuottojen lisääminen

- Selvitystyön käynnistäminen V-S sairaanhoitopiirin kuntalaskutuksen pienenentämiseksi kuluvan vuoden ja vuoden 2021 osalta

Välittömästi toteutettavien toimenpiteiden valmistelu toteutetaan yhteistyössä henkilöstön kanssa. Ennen toimenpiteiden toteuttamista ja keinojen käyttöönottoa ne käsitellään kaupungin pysyvissä yhteistoimintaelimissä. Kaupunginhallituksen päätöksellä voidaan käynnistää kaikkien mahdollisten keinojen valmistelu. Kaupunginhallitus päättää keinojen käyttöönotosta hallintosäännön tarkoittamalla tavalla YT-prosessin jälkeen.

Kaupungin tavoitteena on lisätä kaupunkilaisten hyvinvointia ja alueen elinvoimaa ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja inhimillisesti kestävällä tavalla. Tavoitteen saavuttamiseksi kaupungin tulee olla nykyistä kestävämpi, parempi ja ketterämpi sekä toimia hyvässä vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa.

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että kaupunginjohtaja valtuutetaan

• käynnistämään tarvittavat toimenpiteet kasvun tukemiseksi,
• käynnistämään tarvittavat toimenpiteet sopeuttavien toimenpiteiden arvioimiseksi ja uusien tunnistamiseksi,
• arvioimaan nykyiset henkilöstösuunnitelmat uudelleen ja
• käynnistämään tarvittavat toimenpiteet kaupungin välittömästi taloudellista asemaa parantavien toimenpiteiden toteuttamiseksi siten että vuosikate pysyy positiivisena.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että

• kaikkien toimialojen tulee käyttää erittäin tiukkaa tarveharkintaa sijaisten ja tilapäisen työvoiman palkkaamisessa,
• loppuvuoden palvelu- ja tavarahankinnat rajoitetaan vain päivittäisessä palvelutuotannossa ehdottomasti tarvittaviin ja
• toimialojen tulee suosia talkoovapaiden antamista, mikäli se on mahdollista ilman sijais- ja ylityökustannuksia.

PäätösKaupunginhallitus päätti, että kaupunginjohtaja valtuutetaan

• käynnistämään tarvittavat toimenpiteet kasvun tukemiseksi,
• käynnistämään tarvittavat toimenpiteet sopeuttavien toimenpiteiden arvioimiseksi ja uusien tunnistamiseksi,
• arvioimaan nykyiset henkilöstösuunnitelmat uudelleen,
• käynnistämään tarvittavat toimenpiteet kaupungin välittömästi taloudellista asemaa parantavien toimenpiteiden toteuttamiseksi siten että vuosikate pysyy positiivisena,
• kaikki edellä mainitut toimenpiteet tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi talousarvion yhteydessä taikka erillisinä esityksinä ja
• sopeuttamisohjelmaa seurataan ja siitä raportoidaan valtuustolle kokonaisuutena.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että

• kaikkien toimialojen tulee käyttää erittäin tiukkaa tarveharkintaa sijaisten ja tilapäisen työvoiman palkkaamisessa,
• loppuvuoden palvelu- ja tavarahankinnat rajoitetaan vain päivittäisessä palvelutuotannossa ehdottomasti tarvittaviin ja
• toimialojen tulee suosia talkoovapaiden antamista, mikäli se on mahdollista ilman sijais- ja ylityökustannuksia.

Päätös asiassa tehtiin äänin 12-2.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä kaupunginhallituksen päätökseksi tulleen esittelijän muutetun päätösehdotuksen puolesta äänestivät Elo, Peltonen, Maaskola, Miikkola, Laivoranta, Sundqvist, Hassan, Vornanen, Aaltonen, Azizi, Vierimaa ja Ruohonen.

Lindforsin seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Rinne:

”Hyväksytään päätösesitys siten muutettuna, että seuraava kohta poistetaan: "kaikkien toimialojen tulee käyttää erittäin tiukkaa tarveharkintaa sijaisten ja tilapäisen työvoiman palkkaamisessa"

Perustelut:

Jo korona-aikaa ennen Turun henkilöstö on talkoillut kantamalla huolestuttavan suurta työkuormaa. Korona-aikana sijaisten palkkaamisen kiristäminen on ongelmallista henkilöstöpolitiikkaa. Turun etu olisi pitää esimerkillistä huolta työntekijöiden jaksamisesta.”

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä talousjohtaja Valtteri Mikkola.