Johtava sosiaalityöntekijä Anita Lehtonen, vammaispalvelusuunnittelija Anna Mikola, vammaispalvelujohtaja Kaisa Kiiski ja palvelualuejohtaja Sari Ahonen 3.8.2020:

KTO – kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä (jäljempänä KTO) on kirjeessään 22.5.2020 pyytänyt jäsenkunnilta lausuntoa kuntayhtymän toimintasuunnitelmaan vuosille 2021–2023. Kuntayhtymä pyytää kuntia toimittamaan kannanotot tai ehdotukset toiminnan suunnitteluun 4.9.2020 mennessä.

Liite 1KTO:n lausuntopyyntö

Lausuntopyynnössä todetaan, että aiempina vuosina KTO on onnistunut tasapainottamaan toimintansa ja taloutensa. Vuoden 2020 ensimmäisenä neljänneksenä talous on pysynyt tasapainossa. Huhtikuussa koronapandemiasta johtuvan kriisin keskellä toimintaa jouduttiin sopeuttamaan, ja sama jatkuu jossain määrin vielä kesän ajan.

Tavoitteena on tulojen ja menojen tasapainossa pitäminen ja palvelujen hintojen tarkistaminen vain siltä osin kuin ne eivät kata toiminnasta syntyviä kuluja. Lausuntoa pyydettäessä uutta kunnallista yleistä työehtosopimusta ei vielä ollut, joten palkankorotusten vaikutusta vuosien 2021-2023 talouteen ei ole täysin pystytty arvioimaan.

Kuntayhtymä kertoo tekevänsä jatkuvasti palvelumuotoilua seuraten toimintaympäristöstä tulevia palvelutarpeita. Tähän liittyy kiinteästi tehokas henkilöstösuunnittelu. Sote-valmistelu ja muut lakihankkeet ovat edelleen kesken. Maakunnallisissa hankkeissa KTO on mukana.

Lausuntopyynnössään KTO pyytää jäsenkuntiensa näkemystä kuntoutuspalvelujen, päiväaikaisen toiminnan ja työvalmennuksen, asumispalvelujen, asiantuntijapalvelujen ja Mylly-Antin koulun toiminnan suunnitelmista.

Turun kaupungin vastaukset esitettyihin kysymyksiin:

Turun kaupungin vammaispalvelut ostaa KTO:n palveluja kehitysvammaisille turkulaisille, joilla on laitoshoidon, asumispalvelujen, työ- ja päivätoiminnan, tilapäishoidon, autismiohjauksen, erityisperhetyön tai muun kehitysvammaisuuteen liittyvien asiantuntijapalvelujen tarvetta. Vuonna 2019 Turun kustannukset olivat yhteensä noin 13,6 miljoonaa euroa, joista asumispalvelujen osuus oli noin 7,4 miljoonaa euroa ja laitoshoidon osuus noin 4,2 miljoonaa euroa.

Taulukko 1. KTO:lta hankittujen kehitysvammapalvelujen kustannuskehitys vuosina 2016–2019 (milj. euroa).

Turkulaisten asiakkaiden määrä on pysynyt jokseenkin samalla tasolla viimeisten vuosien aikana. KTO:ssa oli turkulaisia asiakkaita kesäkuun lopussa 2020 pitkäaikaisessa (yli kolme kuukautta kestävässä) laitoshoidossa 12, asumispalveluissa 105 (joista 73 ympärivuorokautisissa palveluissa) ja työ- ja päivätoiminnassa 69. KTO:n palveluja on vähäisissä määrin käyttänyt myös terveydenhuolto ja lastensuojelu.

Taulukko 2. Turkulaiset asiakkaat KTO:n laitoshoidossa, asumispalveluissa sekä työ- ja päivätoiminnassa vuosina 2016–2019, poikkileikkaustilanne 28.6.

Seurantakäynnit jalkautuvana palveluna

KTO:n kuntoutuskeskuksessa on 69 asiakaspaikkaa, jotka on tarkoitettu tutkimus-, kuntoutus-, kriisi- ja lyhytaikaishoidon paikoiksi. Lapsille on kaksi yksikköä ja aikuisille kolme. KTO:ssa on havaittu, että erityisesti neuropsykiatristen tutkimus- ja kriisijaksojen vaikuttavuuden ja asiakkaan paremman kotiutumisen kannalta tärkeitä ovat jalkautuvat seurantakäynnit asiakkaan kotiympäristöön. KTO:ssa ollaan valmiita kehittämään palvelutuote, johon sisältyisi 1-3 seurantakäyntiä. Kuntayhtymä kysyy olisiko kunnassamme edellä mainittuun palvelutuotteeseen tarvetta. 

Turun vammaispalveluissa pidetään tärkeänä, että tutkimus- ja kriisijaksojen aikana tapahtuva toiminta on suunnitelmallista ja asiakaslähtöistä. Jakson päättymisen yhteydessä tehtävä loppuarvio jakson tavoitteista ja niiden toteutumisesta on tärkeä myös jatkon kannalta. Kotiutumisen jälkeen on varmistettava riittävä seuranta ja tuki. KTO:n ehdottamat seurantakäynnit asiakkaan kotiympäristössä voisivat tukea kotiutumisen jälkeistä arkea.

Perheiden kanssa tehtävä yhteistyö

KTO kertoo lausuntopyynnössään lisäävänsä jatkossa perheiden kanssa tehtävää yhteistyötä, vertaisryhmien perustamista sekä erityisperhetyötä asiakkaiden kotiin ja kysyy, onko kunnassamme tarvetta näille palveluille.

Turun vammaispalveluissa nähdään, että erityislasten perheiden tukeminen on tärkeää sekä lapsen turvallisen kehityksen että perheiden jaksamisen kannalta. Kelan järjestämistä sopeutumisvalmennuksista perheet ovat saaneet arvokasta tietoa ja ohjausta. Turku on ostanut KTO:lta perheille tukipalveluita, kuten lyhytaikaista laitoshoitoa ja erityisperhetyötä. Autismiohjausta on voitu ostaa, jotta vanhemmat saisivat valmiuksia toimia arjessa vaikeasti autistisen lapsen kanssa. Vaikeassa tilanteessa olevien perheiden tarpeet vaihtelevat ja eri tukimuotoja tarvitaan. Erityistilanteissa voi olla tarvetta kotiin annettavalle lyhytaikaishoidolle. Vaikka painopiste on selkeästi lapsen kotona asumisen tukemisessa, muutamalla lapsella olisi vammaisuudestaan johtuvista syistä tarve pitkäaikaiseen asumiseen kodin ulkopuolella, mutta tällaisia paikkoja ei ole tarjolla.

Vertaisryhmien osalta erilaiset kolmannen sektorin toimijat ovat olleet aktiivisia. Myös sosiaalisen median vertaisryhmät ovat olleet monelle sopiva väylä saada vertaistukea. Turun vammaispalveluihin ei ole tullut asiakkailta pyyntöjä vertaistukitoiminnasta eikä kuntayhtymän palveluna järjestettävälle vertaisryhmien perustamiselle nähdä tarvetta.  

Päiväaikaisen toiminnan tarve

KTO:n työ- ja päivätoiminnassa osallisuutta edistävä toiminta on muuttanut uusiin tiloihin Turkuun Saippua Centeriin. Siellä päivätoiminnan yksiköt on suunnattu pääosin vaikeasti vammaisille ja/tai syvästi autismin kirjon henkilöille. Tiloissa toimii myös elämäntaitovalmennus, joka on itsenäistä elämää ja aikuisuutta tukevaa tavoitteellista opetusta ja ohjausta. Uusien toimivien tilojen myötä on pystytty kehittämään päivätoiminnan sisältöä asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Uudet tilat mahdollistavat myös uusien asiakkaiden ottamisen.

Turun vammaispalveluilla on neljä omaa kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettua toimintakeskusta ja yksi päiväkeskus. Tämän lisäksi työ- ja päivätoimintaa ostetaan kuntayhtymiltä ja yksityisilta palveluntuottajilta. Vuoden 2019 tilastojen mukaan 42 prosenttia työ- ja päivätoiminnasta järjestettiin ostopalveluna. Vaikeasti vammaisille ja/tai syvästi autismin kirjon henkilöille suunnattuun päiväaikaiseen toimintaan on jonkin verran lisätarvetta.

Työvalmennus

KTO järjestää työllisyyttä edistävää toimintaa Turun Ravattulassa. Valmiuksia on kasvattaa työvalmennuksen osuutta. Työvalmennus on toteutettu yhteistyössä erilaista liiketoimintaa harjoittavien toimijoiden kanssa, joiden toimialalta on löydettävissä asiakkaalle soveltuvia tehtäviä.

Turun vammaispalveluissa on kaksi työhönvalmentajaa, joiden asiakkaat ovat pääsääntöisesti sosiaalihuoltolain mukaisen tuetun työtoiminnan piirissä. Enenevissä määrin työhönvalmentajat etsivät asiakkailleen myös työsuhteisia tuetun työn työpaikkoja. Tällä hetkellä Turun vammaispalveluissa ei ole tarvetta työvalmennuksen hankkimiseen ostopalveluna.

Asumispalvelujen hinnoittelu

Asumispalvelujen suhteen KTO pyytää jäsenkuntien kannanottoa siihen, miten tuotteiden hinnoittelussa tulisi huomioida tilanteita, jolloin kunta varaa asiakkaalle paikan etukäteen asumisyksiköstä tai paikkaa pidetään varattuna 21 karenssipäivän jälkeen. Asumispaikan peruskulut säilyvät ja ovat jakautuneet tasaisena alijäämänä kaikille palveluja ostaville kunnille. Kunnilta kysytään, minkälainen malli olisi oikeudenmukainen suhteessa muihin jäsenkuntiin. KTO esittää kolme vaihtoehtoa. Yhtenä vaihtoehtona olisi vakiotuotemalli, joka kattaa kiinteät kulut varauksen ajan. Toisena vaihtoehtona on sopia asiasta joka kerta erikseen kunnan kanssa ja kolmantena vaihtoehtona on sisällyttää kulut kuntasuoritteeseen.

Turun vammaispalvelujen näkemyksen mukaan asumisyksiköiden käyttöasteen tulisi lähtökohtaisesti olla mahdollisimman korkea, toisin sanoen vapautuneet paikat tulisi täyttää mahdollisimman pian. Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalveluihin voi liittyä siirtymävaiheita muuton yhteydessä, mutta tyhjän asumispaikan varaamiseen tulee kuitenkin liittyä selkeät toimintasäännöt. Asukkaalla voi tulla esimerkiksi pidempi sairaalajakso, jonka aikana ei olisi asiakkaan kannalta kohtuullista luopua asumispalvelupaikasta. Kiinteiden kulujen sisällyttäminen kuntasuoritteeseen on selkein tapa jakaa kustannuksia, koska pitkällä aikavälillä nämä kustannukset tasaantuvat kuntien välillä.

KTO pyytää myös kannanottoa siihen, miten olisi oikeudenmukaista ottaa asumisen laskutuksessa huomioon ne päivät, jolloin asiakas käy kunnan maksamassa osallisuutta tai työllistymistä edistävässä päivätoiminnassa.

Turun vammaispalvelujen näkökulmasta työtoiminnassa osallistumisen huomioiminen asumispalvelujen hinnassa voisi olla haastavaa laskutuksen ja talouden suunnittelun osalta, koska asukkaiden läsnäolopäivien määrä työ- ja päivätoiminnassa vaihtelee. Ostopalveluna järjestettävä asumispalvelu sisältää asumisyksikössä tapahtuvan hoidon ja tuen. Asumisen hinta perustuu asiakkaan toimintakykyyn sekä hoidon tarpeeseen ja vaativuuteen. Asukkaiden osallistuminen asumisyksikön ulkopuoliseen toimintaan riippuu toimintakyvystä ja palvelun tarpeesta, mutta suurin osa asukkaista käy ainakin osan viikosta työ- tai päivätoiminnassa. Ns. kotipäivistä ei ole perusteltua maksaa erikseen, koska asukkaalla on aina oikeus olla omassa kodissaan niin halutessaan.

Asiantuntijapalvelut

Koronakriisin aikana KTO teki merkittävän edistysaskeleen erityisesti asiantuntijapalvelujen etätyön toteuttamisessa. Tätä työmuotoa tullaan jatkamaan soveltuvin osin tulevina vuosina. Tämä tullee vähentämään asiakkaan matkakustannuksia, jotka ovat KTO:n kustannettavia, kuten laki kehitysvammahuollosta edellyttää.

Kunnat eivät ole ostaneet KTO:lta lääkinnälliseen kuntoutussuunnitelman tekemiseen sosiaalityötä. KTO on arvioinut, että todennäköisesti johtuen kuntien rajallisista sosiaalityön resursseista KTO on joutunut sisällyttämään sosiaalityötä kuntoutussuunnitelmien valmistavaan työhön. Tämän takia KTO katsoo joutuvansa jatkossa sisällyttämään kustannuksia sosiaalityöstä kuntoutussuunnitelman hintaan. KTO kysyy kuntamme kannanottoa sosiaalityön osuuteen kuntoutussuunnitelmissa. Tähän voidaan todeta, että Turku ei ole ostanut kuntoutussuunnitelmien tekemistä KTO:lta. Yleisellä tasolla Turun vammaispalvelut toteaa, että kunta maksaa saadusta palvelusta.

KTO on kouluttanut työntekijöitään menetelmiin (ADOS ja ADI-ER), jotka auttavat autismikirjon häiriöiden diagnostiikassa ja em. häiriöiden kuntoutuksen suunnittelussa. KTO tulee sisällyttämään palvelutuotteisiinsa ”Autismin kirjon arviointipalvelun”. KTO kysyy, onko kunnassamme tarvetta autismikirjon henkilöiden tarkempaan diagnostiikkaan ja kuntoutuksen suunnitteluun? Turun kaupungin lastenneurologian poliklinikka kehittää ja parantaa ko. osa-alueella jatkuvasti omaa osaamistaan ja tukeutuu tarvittaessa Tyksin lastenneurologiaan, jossa on erinomaista osaamista ja osastotutkimusjakson mahdollisuus. Näissä ei näin ollen tarvittaisi KTO:n palveluita.

Mylly-Antin koulu

KTO:n lausuntopyynnössä kerrotaan, että vaikeavammaisten peruskoulun asemoinnista on keskusteltu vilkkaasti viime vuosina kuntien ja erityisesti viime vuonna kuntien sivistystoimen johtajien kanssa. Toistaiseksi on päädytty siihen, että KTO ylläpitää Mylly-Antin koulua. Nyt koululle on palkattu oma rehtori syyslukukaudesta 2020 lähtien. Hän suunnittelee opetuksen sisältöä ja koulun infraa yhdessä kuntien opetustoimien kanssa.  KTO kysyy, onko kunnallamme tähän uutta lausuttavaa/toiveita? Turun kaupungilla ei ole tähän asiaan uutta lausuttavaa. Turun sivistystoimiala huolehtii jatkossakin turkulaisista oppilaista eikä Mylly-Antin koulussa ole turkulaisia lapsia.

Kustannuskehitys

Turku korostaa, että kuntayhtymän on toiminnan suunnittelussa huomioitava, että kustannuskehitys ei saa ylittää kaupungin oman toiminnan kustannuskehitystä. Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että kustannustaso ei saa nousta vuonna 2021 vuoteen 2020 verrattuna. Turku ja KTO tekevät jatkossakin yhteistyötä kustannusten seurannan ja toiminnan kehittämisen osalta. Ennakoitavuuden parantamiseksi on syytä jatkaa kaupungin ja KTO:n välisiä asiakaskohtaisia neuvotteluja. Yksittäisten asiakkaiden hintaluokkien tarkastukset on hyvä edelleen keskittää vuosittain tai puolivuosittain tapahtuviksi. Hintaluokkien tarkistusten tulee aina perustua huomattaviin muutoksiin asiakkaan hoidon tai tuen tarpeessa. Lisäksi Turun kaupunki edellyttää, että etenkin laitos- ja asumispalvelujen osalta avataan aiempaa selkeämmin, mitä kustannuksia vuorokausihinnat pitävät sisällään ja miten ne muodostuvat. Kuusikko-kuntien vertailussa Turun maksamat laitospalvelujen kustannukset 571 €/vrk ovat Oulun (660 €/vrk) jälkeen toiseksi korkeimmat Kuusikon keskiarvon ollessa 526 €/vrk.

Esitämme, että Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä olevan lausunnon kaupunginhallitukselle KTO – kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän toimintasuunnitelmasta vuosille 2021–2023.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 4.8.2020:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä olevan lausunnon kaupunginhallitukselle KTO – kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän toimintasuunnitelmasta vuosille 2021–2023.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Oheismateriaali 1KTO:n lausuntopyyntö

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa edellä olevan lausunnon KTO – kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän toimintasuunnitelmasta vuosille 2021–2023.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.