Esityslistat/pöytäkirjat

Talousjohtaja Valtteri Mikkola ja maksuliikepäällikkö Riikka Kilpi 6.8.2020:

Toiminnon tausta ja nykytila

Henkilöstökassa on perustettu kaupunginvaltuuston päätöksellä vuonna 1938. Pääsääasialliset palvelut ovat olleet talletustilit sekä maksupalvelu, luotollisista tileistä on aikojen saatossa luovuttu. Talletustilien korko on ollut aina hyvin kilpailukykyinen pankkitalletuksiin verrattuna ja muutaman vuoden ajan asiakkaiden on ollut mahdollista käyttää verkkopalvelua. Verkkopalvelun suosio ei ole ollut odotetun suuruinen, mutta manuaalisen maksupalvelun käyttöä on saatu verkkopalvelun ja palvelumaksuhinnoittelun avulla vähenemään.

Henkilöstökassan toiminnan jatkon arviointi on ollut edellisen kerran päätöksenteon kohteena uudistamisohjelmien yhteydessä. Tällöin on mm. päädytty siihen, että toimintaa kehitetään ja verkkopalvelu on ollut yksi päätöksessä olleista kehityskohteista.

Osana kaupunginvaltuuston 11.11.2019 hyväksymää sopeuttamisohjelmaa päädyttiin laskemaan henkilöstökassan talletuskorko 0,10 %:iin 1.2.2020 alkaen. Korko on edelleen kilpailukykyinen pankkien tarjoamiin maksuliiketileihin verrattuna. Tätä ei kuitenkaan voitane katsoa riittäväksi toimenpiteeksi henkilöstökassan aiheuttaman ja tulevien kustannusten kattamiseksi, koska toiminnan jatkaminen edellyttää merkittäviä toimenpiteitä.

Henkilöstökassa toimii kaupunginkassan kanssa samassa arviolta 70 m2 kokoisessa tilassa Puolalankadulla. Toiminta työllistää tällä hetkellä kolme työntekijää siten, että henkilöstökassan osuus työpanoksesta on laskennallisesti n. 80 % ja loput 20 % työpanoksesta kohdistuu kaupunginkassan hoitamiseen. Esimies toimii pääosin talous- ja strategiaryhmän talous ja rahoitus vastuualueella ja henkilöstökassan ja kaupunginkassan toimintaan liittyvän esimiestyön osuus on yhteensä enintään 10 %.

Henkilöstökassaa ohjaavat säännöt

Henkilöstökassan toimintasääntö, tili- ja verkkopalvelusopimuksen ehdot sekä palveluiden hinnasto on vahvistettu kaupunginhallituksen päätöksellä 8.6.2015 § 267. Saman päätöksen nojalla on otettu käyttöön asiakkaille tarjottava verkkopalvelu.

Toimintasäännön mukaan henkilöstökassaan voivat talletuksia tehdä (eräin tarkennuksin):

1. kaupungin virka- tai työsuhteessa oleva henkilö

2. kaupungin toimielimissä toimiva luottamushenkilö

3. kaupungin tytäryhtiön palveluksessa oleva henkilö

Henkilöstökassan taloudelliset vaikutukset

Henkilöstökassan talletukset olivat helmikuun 2020 lopussa n. 53 milj. euroa ja niille maksettava korko oli 0,1 %. Koska talletukset ovat osa kaupungin korollista kokonaisvelkaa ja kassavarantoa, toimivat talletukset yhtenä kaupungin varainhankinnan osana suoran rahoituskustannuksen ollessa siis 0,1 % pa. Lisäksi toiminto aiheuttaa myös muita operatiivisia kustannuksia, joita ovat muun muassa henkilöstökustannukset (palkat sivukuluineen), tilavuokran, järjestelmäkustannuksia sekä muita vähäisiä kustannuksia. Henkilöstökassan tuloslaskelma on esitetty oheismateriaalissa 1, josta selviää ao. toiminnon koko kustannusrakenne.

Kaupungin normaalin varainhankinnan eli lyhyen ja pitkän ottolainauksen kustannukset vaihtelevat maturiteetista. Lyhyen ottolainauksen (kuntatodistukset) hinta on nykyään negatiivinen (-0,27 - 0,25 %) eli kaupunki saa tuottoa lainatessaan rahaa. Pitkässä varainhankinnassa (esim. 10 vuotta) kustannustaso on hyvin lähellä nolla % eli raha on käytännössä kaupungille ilmaista. Verrattaessa henkilöstökassan kustannusta muuhun ottolainauksen kustannukseen on johtopäätös hyvin triviaali eli henkilöstökassan talletukset ovat kaupungille kallis varainhankintamuoto nykyisessä korkomarkkinatilanteessa.

Henkilöstökassan talletukset ovat olleet kuitenkin sijoitettuna yrityslainoihin, joiden tuotto on ylittänyt kaupungin oman varainhankinnan kustannuksen. Toisin sanoen kaupunki on ottanut yritys- ja vastapuoliriskiä kattaakseen toiminnosta aiheutuvat kustannukset. Kaupungin sijoituspolitiikkaa säätelee kaupunginvaltuuston vuonna 2019 hyväksymät sijoitustoiminnan periaatteet ja erityisesti kohta Kassavarannon sijoittaminen. Sääntöjen mukaan kassavaroja voidaan sijoittaa ainoastaan korkoinstrumentteihin eli käytännössä hyvän luottokelpoisuuden omaavien valtioiden, kuntien, pankkien tai yritysten joukkovelkakirjalainoihin (jvk).

Sijoitusperiaatteiden mukaan korkosijoituksia tulee ohjata tässä nimenomaisessa järjestyksessä: 1. luottokelpoisuus, 2. likvidisyys ja 3. Tuotto. Korkotason trendinomainen ja pitkäkestoinen lasku on aiheuttanut sen, että luottokelpoisten (esim. Suomi ja Saksa) valtioiden jvk-lainojen tuotot ovat negatiivisia aina 10 vuoteen asti. Sama pätee kuntien jvk-markkinoilla, joilla on tätä kirjoitettaessa päästy negatiiviseen tuottoon viiden vuoden maturiteetissa. Jäljelle jää siten enää hyvän luottokelpoisuuden (ns. Investment Grade) omaavat pankit ja yritykset, mutta näidenkin jvk-lainojen tuotot ovat painuneet erittäin alas ja keskimäärin voidaan todeta, että tuottotasoon 0,20 % pääseminen on jo erittäin haasteellista ja vaatii selkeää korko- ja yritysriskin ottamista, joka ei ole kaupungin perustehtävä.

Edellä kerrotun mukaisesti kaupunki ei pysty nykyisessä rahoitusmarkkinoiden tilanteessa saamaan henkilöstökassan talletuksille sellaista tuottoa korkosijoituksista, joka kattaisi toiminnosta aiheutuvat kustannukset ja jotka olisivat kaupungin sijoitusperiaatteiden mukaisia. Näin ollen henkilöstökassatoiminto on kaupungille tappiollista toimintaa, kuten oheismateriaalina olevasta toiminnon tuloslaskelmasta käy ilmi.

Mahdolliset toimintamallit tulevaisuudessa

Jatkaminen nykymallilla

Toiminnan jatkuessa tulisi siirtyä entistä pankkimaisempaan toimintaan ja myös noudattaa rahanpesulainsäädäntöä kaikilta osin, jotta varmistetaan talletuskannan asianmukainen hoito. Suurin vaikutus toimintaan on sillä, että rahan alkuperä tulee selvittää huolellisesti määräysten mukaisesti. Tämä asettaa vaatimuksia myös käytettävälle järjestelmälle eli sen tulee tukea asiakkaan asianmukaiseen tunnistamiseen sekä rahan alkuperäselvityksiin liittyvien tietojen tallentamista ja säilyttämistä. Myös koulutus lainsäädännön vaatimuksista on hankittava.

Toiminnan jatkaminen edellyttää joka tapauksessa tietojärjestelmäpäivityksen, koska nykyisen järjestelmän tilalle tehdään uutta versiota ja nykyjärjestelmän tuki tullee jollakin aikataululla päättymään. Päivityksen tekemisestä on saatu tarjous ja hankinnan kustannus järjestelmän ja arvioidun vuosittaisen kehittämistyön osalta tulisi olemaan vähintään 250 000 euroa seuraavan neljän vuoden aikana. Tämän lisäksi järjestelmän käytön edellyttämien liittymien toiminnan varmistaminen tulee aiheuttamaan kustannuksia.

Kuten edellä on todettu, toiminto on taloudellisesti kaupungille tappiollista, mikäli toimintaa jatketaan nykymallilla.

Liikkeenluovutus

Talletuskanta voitaisiin teoriassa siirtää yksityiselle talletuspankille. Tämän mahdollisuuden osalta on tehty alustavia kartoituksia, mutta kaupungin pääpankit eivät ole olleet kiinnostuneita tästä vaihtoehdosta. Siirrosta neuvotteleminen olisi todennäköisesti työlästä ja asiaan liittyy sääntelyyn liittyviä erityiskysymyksiä.

Ulosmaksu

Henkilöstökassa-toiminto voidaan lakkauttaa maksamalla talletusvarat takaisin asiakkaille. Tällöin talletukset maksetaan asiakkaan olemassa olevalle muulle pankkitilille. Tällainen menettely on yksinkertainen varat tilisiirtona vastaanottavan tavallisen talletuspankin kannalta. Tilien lopetuksen yhteydessä, ennen varojen maksamista asiakkaille, tulee suorittaa kansallisen sekä EU:n pakotelistan osalta tarkistus.

Toiminnan loppuessa henkilöstökassan kustannuksista jäävät edelleen jäljelle henkilöstö- sekä tilakustannukset. Henkilöstökassatoiminnan kannattavuudesta tehdyn laskelman mukaan kustannusten määrä yhteensä n. 110 000 euroa. Tilojen osalta on mahdotonta välttyä kustannuksilta, koska kiinteistö on vuokrattu kokonaisuudessaan kaupungille ja henkilöstökassa toimii pienessä osassa koko kiinteistöä. Nykyiselle henkilöstölle on osoitettavissa korvaavat työtehtävät muualla kaupunkiorganisaatiossa, joten irtisanomiseen ei ole tarvetta. Asiaa on käsitelty kaupungin yt-toimikunnassa 16.6.2020. Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 4 §:n ja 5 §:n tarkoittama yhteistoimintaneuvottelu on käyty konsernihallinnon yhteistyöryhmässä 17.6.2020.

Pääsopijajärjestöjen lausunnot

Pääsopijajärjestöille lähetettyyn lausuntopyyntöön saatiin kolmelta järjestöltä vastaus (oheismateriaali 1) määräaikaan mennessä. Kahden järjestön lausunnoissa nähtiin henkilöstökassan jatkuminen tarkoituksenmukaisena ja jopa siten, että toimintaa tulisi laajentaa aloittamalla lainojen myöntäminen asiakkaille. Antolainojen myöntämisen todettiin parantavan henkilöstökassan kannattavuutta. Yhden lausunnon mukaan olisi hyvä perustaa kehittämistyöryhmä arvioimaan mahdollisuuksia saattaa toiminta kestävälle pohjalle.

Yhden järjestön lausunnossa todettiin, että lakkauttamiselle ei ole estettä ja perustelut ovat asialliset.

Vastineet lausuntoihin

Henkilöstökassa on perustettu kaupunginvaltuuston päätöksellä vuonna 1938. Silloisessa esittelytekstissä toimintaa on kuvattu huoltokonttoritoiminnaksi ja tarkoitus on ollut tukea työntekijöiden toimeentuloa järjestämällä kuukausittaiset maksut asianmukaisesti. Maksuliikenne on kehittynyt tuosta ajasta merkittävästi ja markkinoilla toimivat pankit tarjoavat asiakkaille nykyaikaiset palvelut pankkiasioinnin hoitoon.

Henkilöstökassa on toiminut vuosien saatossa kaupungin yhtenä rahoituskanavana ja sen aikaisten rahoitusmarkkinoiden mukaan toiminnan vaikutukset ovat olleet positiiviset molemmille osapuolille. Rahoitusmarkkinat ovat ajan kuluessa muuttuneet ja vallitsevassa toimintaympäristössä henkilöstökassa ei ole enää tarkoituksenmukainen rahoituskanava kaupungille.

Varainhankinta on muodostunut siitä, että talletuksille on maksettu kilpailukykyistä korkoa tavanomaisiin pankkien maksuliiketilien talletuskorkoihin verrattuna. Henkilöstökassan talletukset ovat avistaehtoisia eli asiakkaan varat ovat koko ajan nostettavissa. Tästä syystä verrattaessa eri rahoituskanavia, henkilöstökassan talletuksia on hyvä verrata lyhytaikaiseen rahoitukseen. Markkinatilanteen takia lyhytaikainen rahoitus tuottaa kaupungille tuloa eli vertailu näiden kahden rahoituskanavan välillä on tietyllä tavalla epäreilua. Avistaehtoiset talletukset ovat melko epävarma varainhankintakanava, koska mahdollisiin tilien lopetuksiin ja tilisiirtoihin on varauduttava maksuvalmiudessa koko ajan.

Yhdessä lausunnossa ehdotettiin henkilöstökassatoiminnan laajentamista aloittamalla lainojen myöntäminen. Antolainojen hoitaminen on selkeästi pankkitoimintaa eikä sen voida katsoa kuuluvan kaupungin perustehtäviin. Luoton myöntämiseen liittyy aina luottoriski, jonka minimoimiseksi tulisi perehtyä huolellisesti asiakkaan hyvään tuntemiseen, asiakassuhteen aktiiviseen hoitamiseen sekä vakuuksien ammattitaitoiseen arviointiin. Tällöin tulisi hankkia osaaminen koko luotonhallintaprosessiin, asianmukainen tietojärjestelmä sekä tilat asiakkaan luottamukselliseen kohtaamiseen ja vakuuksien sekä muiden asiakirjojen säilyttämiseen. Antolainojen myöntämiseen tarvitaan myös lisää henkilöresurssia, jotta toiminnasta saadaan mahdollisimman riskitöntä ja turvallista.

Henkilöstökassaa ei ole määritetty henkilöstöeduksi ja sitä ei ole huomioitu kaupunginhallituksen määrittämän vuotuisen henkilöstöedun enimmäismäärän (200 euroa / työntekijä) toteutumista laskettaessa. Henkilöstön hyvinvointia tukee parhaiten taloudellisesti kestävällä pohjalla oleva työnantaja.

Saapuneet lausunnot eivät anna aihetta muuttaa lakkauttamisesitystä. Lakkauttamisesta tullaan tiedottamaan asiakkaita ja kaikille halukkaille varataan mahdollisuus henkilökohtaiseen asiointiin.

Turun kaupunki	§	Kokouspvm	Asia	1
Kaupunginhallitus	319	10.08.2020	3