Talousjohtaja Valtteri Mikkola ja maksuliikepäällikkö Riikka Kilpi 15.6.2020:

Toiminnon tausta ja nykytila

Henkilöstökassa on perustettu kaupunginvaltuuston päätöksellä vuonna 1938. Pääsääasialliset palvelut ovat olleet talletustilit sekä maksupalvelu, luotollisista tileistä on aikojen saatossa luovuttu. Talletustilien korko on ollut aina hyvin kilpailukykyinen pankkitalletuksiin verrattuna ja muutaman vuoden ajan asiakkaiden on ollut mahdollista käyttää verkkopalvelua. Verkkopalvelun suosio ei ole ollut odotetun suuruinen, mutta manuaalisen maksupalvelun käyttöä on saatu verkkopalvelun ja palvelumaksuhinnoittelun avulla vähenemään.

Henkilöstökassan toiminnan jatkon arviointi on ollut edellisen kerran päätöksenteon kohteena uudistamisohjelmien yhteydessä. Tällöin on mm. päädytty siihen, että toimintaa kehitetään ja verkkopalvelu on ollut yksi päätöksessä olleista kehityskohteista.

Osana kaupunginvaltuuston 11.11.2019 hyväksymää sopeuttamisohjelmaa päädyttiin laskemaan henkilöstökassan talletuskorko 0,10 %:iin 1.2.2020 alkaen. Korko on edelleen kilpailukykyinen pankkien tarjoamiin maksuliiketileihin verrattuna. Tätä ei kuitenkaan voitane katsoa riittäväksi toimenpiteeksi henkilöstökassan aiheuttaman ja tulevien kustannusten kattamiseksi, koska toiminnan jatkaminen edellyttää merkittäviä toimenpiteitä.

Henkilöstökassa toimii kaupunginkassan kanssa samassa arviolta 70 m2 kokoisessa tilassa Puolalankadulla. Toiminta työllistää tällä hetkellä kolme työntekijää siten, että henkilöstökassan osuus työpanoksesta on laskennallisesti n. 80% ja loput 20% työpanoksesta kohdistuu kaupunginkassan hoitamiseen. Esimies toimii pääosin talous- ja strategiaryhmän talous ja rahoitus vastuualueella ja henkilöstökassan ja kaupunginkassan toimintaan liittyvän esimiestyön osuus on yhteensä enintään 10%.

Henkilöstökassaa ohjaavat säännöt

Henkilöstökassan toimintasääntö, tili- ja verkkopalvelusopimuksen ehdot sekä palveluiden hinnasto on vahvistettu kaupunginhallituksen päätöksellä 08.06.2015 § 267. Saman päätöksen nojalla on otettu käyttöön asiakkaille tarjottava verkkopalvelu.

Toimintasäännön mukaan henkilöstökassaan voivat talletuksia tehdä (eräin tarkennuksin):

1. kaupungin virka- tai työsuhteessa oleva henkilö

2. kaupungin toimielimissä toimiva luottamushenkilö

3. kaupungin tytäryhtiön palveluksessa oleva henkilö

Henkilöstökassan taloudelliset vaikutukset

Henkilöstökassan talletukset olivat helmikuun 2020 lopussa n. 53 milj. euroa ja niille maksettava korko oli 0,1 %. Koska talletukset ovat osa kaupungin korollista kokonaisvelkaa ja kassavarantoa, toimivat talletukset yhtenä kaupungin varainhankinnan osana suoran rahoituskustannuksen ollessa siis 0,1 % pa. Lisäksi toiminto aiheuttaa myös muita operatiivisia kustannuksia, joita ovat muun muassa henkilöstökustannukset (palkat sivukuluineen), tilavuokran, järjestelmäkustannuksia sekä muita vähäisiä kustannuksia. Henkilöstökassan tuloslaskelma on esitetty oheismateriaalissa 1, josta selviää ao. toiminnon koko kustannusrakenne.

Kaupungin normaalin varainhankinnan eli lyhyen ja pitkän ottolainauksen kustannukset vaihtelevat maturiteetista. Lyhyen ottolainauksen (kuntatodistukset) hinta on nykyään negatiivinen ( –0,27 - 0,25 %) eli kaupunki saa tuottoa lainatessaan rahaa. Pitkässä varainhankinnassa (esim. 10 vuotta) kustannustaso on hyvin lähellä nolla % eli raha on käytännössä kaupungille ilmaista. Verrattaessa henkilöstökassan kustannusta muuhun ottolainauksen kustannukseen on johtopäätös hyvin triviaali eli henkilöstökassan talletukset ovat kaupungille kallis varainhankintamuoto nykyisessä korkomarkkinatilanteessa.

Henkilöstökassan talletukset ovat olleet kuitenkin sijoitettuna yrityslainoihin, joiden tuotto on ylittänyt kaupungin oman varainhankinnan kustannuksen. Toisin sanoen kaupunki on ottanut yritys- ja vastapuoliriskiä kattaakseen toiminnosta aiheutuvat kustannukset. Kaupungin sijoituspolitiikkaa säätelee kaupunginvaltuuston vuonna 2019 hyväksymät sijoitustoiminnan periaatteet ja erityisesti kohta Kassavarannon sijoittaminen. Sääntöjen mukaan kassavaroja voidaan sijoittaa ainoastaan korkoinstrumentteihin eli käytännössä hyvän luottokelpoisuuden omaavien valtioiden, kuntien, pankkien tai yritysten joukkovelkakirjalainoihin (jvk).

Sijoitusperiaatteiden mukaan korkosijoituksia tulee ohjata tässä nimenomaisessa järjestyksessä: 1. luottokelpoisuus, 2. likvidisyys ja 3. Tuotto. Korkotason trendinomainen ja pitkäkestoinen lasku on aiheuttanut sen, että luottokelpoisten (esim. Suomi ja Saksa) valtioiden jvk-lainojen tuotot ovat negatiivisia aina 10 vuoteen asti. Sama pätee kuntien jvk-markkinoilla, joilla on tätä kirjoitettaessa päästy negatiiviseen tuottoon viiden vuoden maturiteetissa. Jäljelle jää siten enää hyvän luottokelpoisuuden (ns. Investment Grade) omaavat pankit ja yritykset, mutta näidenkin jvk-lainojen tuotot ovat painuneet erittäin alas ja keskimäärin voidaan todeta, että tuottotasoon 0,20 % pääseminen on jo erittäin haasteellista ja vaatii selkeää korko- ja yritysriskin ottamista, joka ei ole kaupungin perustehtävä.   

Edellä kerrotun mukaisesti kaupunki ei pysty nykyisessä rahoitusmarkkinoiden tilanteessa saamaan henkilöstökassan talletuksille sellaista tuottoa korkosijoituksista, joka kattaisi toiminnosta aiheutuvat kustannukset ja jotka olisivat kaupungin sijoitusperiaatteiden mukaisia. Näin ollen henkilöstökassatoiminto on kaupungille tappiollista toimintaa, kuten oheismateriaalina olevasta toiminnon tuloslaskelmasta käy ilmi.

Mahdolliset toimintamallit tulevaisuudessa

Jatkaminen nykymallilla

Toiminnan jatkuessa tulisi siirtyä entistä pankkimaisempaan toimintaan ja myös noudattaa rahanpesulainsäädäntöä kaikilta osin, jotta varmistetaan talletuskannan asianmukainen hoito. Suurin vaikutus toimintaan on sillä, että rahan alkuperä tulee selvittää huolellisesti määräysten mukaisesti. Tämä asettaa vaatimuksia myös käytettävälle järjestelmälle eli sen tulee tukea asiakkaan asianmukaiseen tunnistamiseen sekä rahan alkuperäselvityksiin liittyvien tietojen tallentamista ja säilyttämistä. Myös koulutus lainsäädännön vaatimuksista on hankittava.

Toiminnan jatkaminen edellyttää joka tapauksessa tietojärjestelmäpäivityksen, koska nykyisen järjestelmän tilalle tehdään uutta versiota ja nykyjärjestelmän tuki tullee jollakin aikataululla päättymään. Päivityksen tekemisestä on saatu tarjous ja hankinnan kustannus järjestelmän ja arvioidun vuosittaisen kehittämistyön osalta tulisi olemaan vähintään 250 000 euroa seuraavan neljän vuoden aikana. Tämän lisäksi järjestelmän käytön edellyttämien liittymien toiminnan varmistaminen tulee aiheuttamaan kustannuksia.

Kuten edellä on todettu, toiminto on taloudellisesti kaupungille tappiollista, mikäli toimintaa jatketaan nykymallilla.

Liikkeenluovutus

Talletuskanta voitaisiin teoriassa siirtää yksityiselle talletuspankille. Tämän mahdollisuuden osalta on tehty alustavia kartoituksia, mutta kaupungin pääpankit eivät ole olleet kiinnostuneita tästä vaihtoehdosta. Siirrosta neuvotteleminen olisi todennäköisesti työlästä ja asiaan liittyy sääntelyyn liittyviä erityiskysymyksiä.

Ulosmaksu

Henkilöstökassa-toiminto voidaan lakkauttaa maksamalla talletusvarat takaisin asiakkaille. Tällöin talletukset maksetaan asiakkaan olemassa olevalle muulle pankkitilille. Tällainen menettely on yksinkertainen varat tilisiirtona vastaanottavan tavallisen talletuspankin kannalta. Tilien lopetuksen yhteydessä, ennen varojen maksamista asiakkaille, tulee suorittaa kansallisen sekä EU:n pakotelistan osalta tarkistus.

Toiminnan loppuessa henkilöstökassan kustannuksista jäävät edelleen jäljelle henkilöstö- sekä tilakustannukset. Henkilöstökassatoiminnan kannattavuudesta tehdyn laskelman mukaan kustannusten määrä yhteensä n. 110 000 euroa. Tilojen osalta on mahdotonta välttyä kustannuksilta, koska kiinteistö on vuokrattu kokonaisuudessaan kaupungille ja henkilöstökassa toimii pienessä osassa koko kiinteistöä. Nykyiselle henkilöstölle on osoitettavissa korvaavat työtehtävät muualla kaupunkiorganisaatiossa, joten irtisanomiseen ei ole tarvetta. Asiaa käsitellään kaupungin yt-toimikunnassa 16.6.2020. Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 4 §:n ja 5 §:n tarkoittama yhteistoimintaneuvottelu käydään konsernihallinnon yhteistyöryhmässä keskiviikkona 17.6.2020.

Liite 1Henkilöstökassan tuloslaskelma

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että Turun kaupungin henkilöstökassatoiminta lopetetaan 1.1.2021 alkaen siten, että

• talletusvarat maksetaan henkilöstökassan tilien omistajille tilin lopetuksen yhteydessä sen jälkeen, kun pakotelistatarkistus on tehty,
• talletusvarat tulee maksaa omistajien henkilökohtaisille pankkitileille ja tästä voidaan poiketa vain erityistapauksissa,
• henkilöstökassan nykyisiä työntekijöitä ei irtisanota toiminnon lakkauttamisen seurauksena, ja
• lakkauttamisen käytännön toimenpiteistä vastaa kaupungin talous ja rahoitus -yksikkö. Tilin lopetukset suositetaan hoidettavaksi ajanvarauksina, jotta vältytään mahdolliselta asiakaspalvelun ruuhkautumiselta.

PäätösAsia pantiin pöydälle Maaskolan Katteluksen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Kokouksessa asiaa oli etäyhteydellä selvittämässä talousjohtaja Valtteri Mikkola.

Pöydältä 18.6.2020 § 290

PäätösKaupunginhallitus palautti asian uudelleen valmisteluun, jonka aikana asiasta pyydetään henkilöstöjärjestöjen lausunnot.

Päätös asian palauttamisesta tehtiin äänin 6-7, 1 tyhjä.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Sundqvist, Vornanen, Ruohonen, Aaltonen, Vierimaa ja Kattelus.

Maaskolan Rinteen kannattamana tekemän kaupunginhallituksen päätökseksi tulleen palautusehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Elo, Peltonen, Lindfors, Miikkola ja Laivoranta.

Hassan äänesti tyhjää.