Kaupunginjohtaja Minna Arve ja talousjohtaja Valtteri Mikkola 16.6.2020:

Koronapandemia on vaikuttanut voimakkaasti talouteen maailmanlaajuisesti. Arviot voimakkaan äkkijarrutuksen seurauksena tapahtuvasta talouden supistumisesta vaihtelevat melko paljon. Kehitykseen vaikuttaa merkittävästi se, miten pandemiaa etenee ja miten sitä kyetään hallitsemaan eri puolilla maailmaa. Suomen Pankki julkisti ennusteensa 9.6. ja sen mukaan Suomen talouden supistuvan -7 %. Vaihtoehtoisten skenaarioiden mukaan talouden supistuminen voi vuonna 2020 jäädä 5 prosenttiin tai syventyä 11 prosenttiin riippuen siitä, miten koronaepidemia etenee ja miten sitä onnistutaan hallitsemaan eri puolilla maailmaa.

Nopeaa toipumista ei pidetä todennäköisenä ja kokonaistuotannon määrän arvioidaan jäävän tulevina vuosina pienemmäksi kuin pandemiakriisiä ennen. Vuosina 2021–2022 talouden ennustetaan kasvavan noin 3 prosenttia.

Valtiovarainministeriö julkisti taloudellisen katsauksen 16.6. Bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan 6 % v. 2020. Viennin lisäksi supistuvat yksityinen kulutus sekä yksityiset investoinnit. Julkisten menojen lisääntyminen tukee talouskasvua tänä vuonna. Talouden toipuminen tämän vuoden loppupuolelta alkaen on hidasta taloudenpitäjien luottamuksen laskun sekä epävarmuuden kasvun seurauksena. Investointien toipumista heikentää myös asuinrakentamisen väheneminen. BKT:n arvioidaan kasvavan 2,5 % v. 2021 ja 1,7 % v. 2022.Julkinen talous velkaantuu tänä vuonna erittäin nopeasti. Julkisen talouden alijäämä kasvaa yli 8 prosenttiin ja julkisyhteisöjen velka kipuaa yli 70 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Tulojen ja menojen välinen epätasapaino pienenee lähivuosina talouden väliaikaisten tukitoimien päättyessä ja kasvun elpyessä. Julkinen talous pysyy 2020-luvun puoliväliä lähestyttäessä silti edelleen selvästi alijäämisenä. Talouden näkymät niin Suomessa kuin maailmantaloudessa ovat edelleen hyvin epävarmoja. Ennusteessa on oletettu, että covid-19-epidemia hiipuu vähitellen pois ja syksyllä ei tule toista epidemia-aaltoa. Kuluttajien luottamus ja talouden toimintakyky pysyvät kuitenkin heikkoina siihen asti, kunnes sairauteen on löydetty tehokas rokote tai hoito.

Voimassa olevan taloussuunnitelman arviointi

Kaupunginvaltuusto hyväksyi syksyllä 2019 taloussuunnitelman, joka oli voimakkaasti alijäämäinen. Vuoden 2020 osalta tavoitteeksi oli kirjattu -41,9 miljoonan euron alijäämä. Talouden tasapainoa tavoiteltiin sopeuttamisohjelmaan kirjattujen toimenpiteiden sekä verorahoituksen positiivisen kehityksen seurauksena vuoteen 2023 mennessä.

Kuluvan vuoden osalta vuoden ensimmäisessä osavuosikatsauksessa tilikauden alijäämän ennakoitiin romahtavan lähes -130 miljoonaa alijäämäiseksi. Ennuste ei kuitenkaan sisältänyt arvioita valtion kuntataloutta vahvistavien toimenpiteiden vaikutuksesta. Valtioneuvosto esitteli keväällä julkaistujen toimenpiteiden yksityiskohtia kesäkuun alussa. Toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia ja vahvistavat kuntien taloudellista asemaa vuonna 2020.

Valtion julkistama kuntapaketti oli kokoluokaltaan lievästi oletettua suurempi. Toimenpiteet tulevat lisäämään kaupungin peruspalvelujen valtionosuutta n. 23 miljoonaa ja yhteisöverotuloja n. 23 miljoonaa. Tämän lisäksi erikseen haettavista opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksista arvioidaan saatavan n. 4 miljoonaa. Käytettävissä olevin tiedoin on realistista arvioida valtion toimenpiteiden parantavan kaupungin taloudellista asemaa n. 50 miljoonalla ja tämä huomioiden vuoden alijäämäksi olisi muodostumassa n. -80 miljoonaa euroa.

Talouden ennusteeseen liittyy vielä merkittävää epävarmuutta. Arviot toiminnan välittömien tuottojen ja menojen sekä verotulojen kehityksestä tarkentuvat vuoden aikana. Valtion toimenpiteillä tulee olemaan välillisiä vaikutuksia kuntatalouteen, mutta näiden osalta arvioita ei vielä ole.

Koronapandemialla tulee olemaan vaikutus myös taloussuunnitelman seuraaville vuosille. Pandemiaan varautuminen on aiheuttanut lisäkustannuksia, mutta erityisesti kiireettömän hoidon siirtyminen tulee lisäämään kustannuksia seuraaville vuosille. Rajoitusten purkaminen tulee lisäämään palvelujen käyttöä ja siten toimintatuottoja. Pandemia saattaa kuitenkin vaikuttaa palvelujen käyttöön tulevaisuudessa, joten palvelutarpeen muutoksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Toimintakatteen kehitys

Toiminnan nettomenot (toimintakate) ovat ylittämässä talousarvion n. 32 miljoonalla. Kaupungin lisäksi myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin talous on painumassa alijäämäiseksi. Valtio tukee sairaanhoitopiirejä suorilla avustuksilla, mutta tämä ei todennäköisesti kata ylimääräisiä kustannuksia täysimääräisesti. Sairaanhoitopiirin alijäämä katetaan lähtökohtaisesti kuntalaskutuksen kautta ja tämä heijastuu kasvavana laskutuksena kunnille. Kuntalaskutuksen voidaan arvioida kasvavan ja vaikuttavan siten negatiivisesti kaupungin talouteen, mutta tarkkaa arviota ei ole vielä käytettävissä.

Kaupungin taloudellinen tilanne on ollut haastava jo pitkään ja ilman satunnaisia eriä tilikausien tulokset olisivat viimeisen kahdeksan vuoden aikana olleet alijäämäisiä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Toimintakatteen kasvua on pyritty hillitsemään erilaisilla uudistamistoimenpiteillä, mutta pysyvästi tilannetta ei ole kyetty parantamaan.

Vallitseva tilanne ei anna vielä hyvää pohjaa taloussuunnitelman päivittämiseen. Tässä vaiheessa on kuitenkin jo realistista arvioida, että voimassa olevassa taloussuunnitelmassa hyväksytyn maltillisen toimintakatteen kasvun saavuttaminen on haasteellista. Vuosille 2021-2023 suunniteltu keskimääräinen +1,4 % kasvu tullee ylittymään ainakin vuoden 2021 osalta.

*Keskimääräinen toimintakatteen kasvu vuoden 2020 ensimmäisestä ennusteesta

*Keskimääräinen toimintakatteen kasvu vuoden 2020 ensimmäisestä ennusteesta

On selvää, että vallitseva häiriötilanne tulee aiheuttamaan suunnittelemattomia kustannuksia ja tulomenetyksiä, jotka hetkellisesti heikentävät kaupungin taloutta. Tämän lisäksi palvelutarpeen kasvu erityisesti ikääntyneiden palveluissa lisää painetta. Tuottavuutta ja kustannustehokkuutta lisäävien rakenteellisten uudistusten tarve on suuri.

Toimialat pystyvät osaltaan vaikuttamaan toimintakatteen kehitykseen. Jatkuvan toiminnan taloudellisiin vaikutuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota ja kustannuskehitystä on pyrittävä pienentämään sekä kertaluontoisia vaikutuksia tuottavien säästötoimenpiteiden että pysyviä vaikutuksia tuottavien sopeutustoimenpiteiden avulla.

Kaupungin taloutta ei saada kestävälle pohjalle, mikäli toimintakatteen kehitystä ei saada hallintaan.

Verorahoituksen kehitys

Verotulojen ennusteen pohjana on käytetty Kuntaliiton viimeisintä veroennustekehikkoa, jonka päivitys perustuu eri ennustelaitosten viime aikojen ennusteisiin talouden kehityksestä ja koronakriisin vaikutuksista siihen. Vihriälän professoriryhmän 8.5. laadittu raportti on muun muassa huomioitu. Arviot vaikutuksista talouskehitykseen riippuvat siitä, miten nopeasti talouden sulkutoimia voidaan lieventää. Talouden kasvun hidastuminen ja taantuman mahdollisuus on yhä todennäköisempää. Kehikossa on huomioitu valtion kuntataloutta tukevat toimenpiteet. Veroennuste laaditaan kuluvan vuoden lisäksi kolmelle seuraavalle vuodelle.

Kunnallisveroennusteen taustaoletuksena on, että BKT laskee reilu 7 % kuluvana vuonna ja kasvaa maltillisesti noin 1 % ensi vuonna. Ennusteessa on huomioitu toteutuneet verotilitykset toukokuuhun 2020 asti, Verohallinnon tiedot maksuunpantujen ennakkoverojen kehityksestä 15.5 sekä verovuoden 2020 veroprosentit, että lopulliset tiedot verovuoden 2018 verotuksesta. Myös lopulliset väestötiedot vuodelta 2019 on huomioitu. Tämän lisäksi on huomioitu palkkojen, eläkkeiden, työttömyysturvakorvausten sekä muiden veronalaisten sosiaalietuuksien muutokset verovuodelle 2019 ja perustuvat Verohallinnon tulokehitystilaston tietoon (11.5.2020). Tilasto perustuu tulojen maksajilta saatuihin ilmoituksiin vuonna 2019 maksetuista suorituksista. Veroennusteen suurimmat epävarmuudet liittyvät yhä koronavirukseen ja tämän vaikutuksiin kuntien verotuloihin. Vaikutukset näkyvät viiveellä kunnallisveron ja yhteisöveron heikompana tuottona. Osa tästä heikennyksestä tulisi työllisyyden, ja sitä kautta palkkasumman, aiemmin oletettua heikomman kehityksen ja yritysten oletettua heikomman kannattavuuden myötä. Kuluvan vuoden palkkasumman arviossa taustaoletuksena on, että akuutin kriisin kesto olisi noin 4 kuukautta. Ensi vuoden palkkasumma kasvaa maltillisesti 1,8 % oletuksena, että lomautetut palavat töihin, mutta samalla tänä vuonna kasvanut työttömyys jäisi osittain pysyväksi. Työttömyysturvaetuudet kasvavat kuluva vuonna arviolta noin 42 % lomautusten ja irtisanomisten takia. Myös elinkeinotoiminnan ansiotulot laskevat koronavirusepidemian takia. Ansiotuloista tehtävien vähennysten osalta olemme palkkatulojen romahtamisen lisäksi huomioineet lisääntyneen etätyöskentelyn. Näin ollen tulonhankkimisvähennykset kasvaisivat hieman samalla kun matkakuluvähennys laskisi. Perusvähennyksessä, ansiotulovähennyksessä ja erityisesti työtulovähennyksessä olemme huomioineet lomautettujen laajan kirjon. Viimeisimpien tietojen mukaan lomautettujen piiriin kuuluisi tasaisesti joka ansiotuloluokkiin kuuluvia ihmisiä. Tilitysennusteessa on huomioitu myös eduskunnalle annettu HE 33/2020, joka koskee yritysten verojen maksujärjestelyn ehtoja, ja siihen liittyvien Verohallinnon menettelymuutosten vaikutukset. Muutosten arvioiduista vaikutuksista verotuloihin on saatu päivitettyä tietoa. Tällä perusteella kunnallisveron tilityksiä on alennettu normaalitilanteeseen nähden vajaalla 400 miljoonalla eurolla, yhteisöveroa 20 miljoonalla eurolla ja kiinteistöveroa 60 miljoonalla eurolla. Hallituksen esityksessä oletettiin näiden verojen kertyvän täysimääräisesti takaisin vuonna 2021, mutta ennusteessamme oletetaan näiden kertyvän yritysten tilanteen johdosta vain osittain. Menetyksiin liittyviä arvioita ja niihin liittyvien kompensaatioiden määriä päivitetään todennäköisesti syksyn aikana. Tälle vuodelle arvioitu aiempaa heikompi kehitys näkyy myös tulevien vuosien verotuloarvioiden tason alenemisena.

Yhteisöverossa koronaviruksen vaikutus alkoi näkymän huhtikuun tilityksistä alkaen. Yritykset ovat kahden kuukauden ajan voineet hakea alennusta ennakkoveroihin Verohallinnolta ilman erillistä selvitystä niiden tulokehityksestä. Tämän seurauksena kuluvan vuoden ennakot alenivat toukokuun tilityksissä 24 %:lla. Ennusteessa on ennakoitu alenemisen hidastuvan, mutta kuitenkin jatkuvan, tulevina kuukausina. Maksuunpannun ja tilitettävän yhteisöveron ennakoidaan laskevan tänä vuonna vajaa 30 %. Kehikossa on huomioitu valtion toimenpide, joka korottaisi kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta 10 prosenttiyksiköllä 32,13 prosentista 42,13 prosenttiin. Aiempaan ennusteeseen verrattuna on alennettu kuluvan verovuoden yhteisöverotilityksiä ensi vuonna. Tämä tehtiin sen takia, että maksuunpannun veron määrää on alennettu eikä enää oleteta yritysten alentavan ennakoita suurissa määrin kaiken varalta, vaan suhteessa enemmän todelliseen muutokseen liittyen. Vuoden 2021 maksuunpantua veroa on alennettu uusien ennusteiden perusteella, mutta myös siksi, että tämän vuoden tappioiden ennakoidaan kasvavan ja siten vähentävän ensi vuoden verotettavia tuloja. Vuonna 2020 tapahtuvat muutokset yritysten maksuunpannuissa veroissa alkavat vaikuttamaan kuntakohtaisiin yhteisöveron jako-osuuksiin vuodesta 2022 alkaen.

Peruspalvelujen valtionosuuden osalta ennuste tehdään kuluvan vuoden lisäksi vain seuraavalle vuodelle. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuudesta ennuste on käytettävissä vain kuluvasta vuodesta. Valtionosuuksien ennusteessa on huomioitu valtion toimenpiteet yritysten verojen maksujärjestelyn ja ns. kuntapaketin osalta.

Vuonna 2020 verotulojen kertymän ennakoidaan laskevan -1,7 % viime vuodesta. Voimakkaimmin heikentyvät yhteisöverot ja siitäkin huolimatta, että valtio korottaa kuntien yhteisöverojen jako-osuutta vuonna 2020. Yhteisöverojen osalta määräaikaisen korotuksen poistumisen seurauksena kehityksen arvioidaan olevan negatiivinen myös vuosina 2021-2022.

Valtion tukitoimet kasvattavat merkittävästi valtionosuuksia vuonna 2020. Kokonaisuutena verorahoituksen ennakoidaan jäävän kaupungin voimassa olevaan taloussuunnitelmaan kirjatusta tavoitteesta -9 miljoonaa euroa vuonna 2020.

Määräaikaisten tukitoimien päättyessä ennusteen ja taloussuunnitelman poikkeaman ennakoidaan kasvavan lähes -60 miljoonaan vuonna 2021 ja n. -80 miljoonaan vuosina 2022-2023. Päivitetty ennuste on huomattavasti voimassa olevaa taloussuunnitelmaa heikompi. Ennusteeseen liittyy merkittävää epävarmuutta, minkä lisäksi valtionosuuksien osalta ei ole käytettävissä ennustetta koko taloussuunnitelmakaudelle.

Tilikauden yli-/alijäämän kehitys

Verorahoituksen olematon kehitys ja toimintamenojen voimakas kasvu ovat painaneet kaupungin voimakkaasti alijäämäiseksi vuosina 2018 ja 2019. Kuluvan vuoden osalta tavoitteena on -41,9 miljoonan alijäämä, mutta ensimmäisen ennusteen ja alustavien skenaarioiden mukaan alijäämä saattaisi kasvaa jopa -80 - -87 miljoonaan euroon.

Voimassa oleva taloussuunnitelma tavoittelee ylijäämäistä tulosta vuonna 2023. Verorahoituksen osalta viimeisimpien ennusteiden ja toimintakatteeseen kohdistuvien paineiden osalta voimassa oleva taloussuunnitelma uhkaa jäädä kestämättömästi alijäämäiseksi. Alla olevassa taulukossa on arvioitu tilikauden alijäämää vain verorahoituksen ja toimintakatteen muutosten seurauksena. Kyseessä on siten hyvin karkeat skenaariot.

*Keskimääräinen toimintakatteen kasvu vuoden 2020 ensimmäisestä ennusteesta

Tilanteeseen liittyy runsaasti avoimia kysymyksiä niin oman toiminnan kuin valtion toimenpiteiden osalta. Tämän lisäksi verotulojen ennustettavuus on hyvin vaikeaa tällä hetkellä. Tästä huolimatta on kuitenkin tärkeää käsittää tilanne, mikäli kaupunki tai valtio ei ryhdy taloudellista asemaa vahvistaviin toimenpiteisiin.

Tavoitteena päivittää skenaariot elokuussa käsittelyyn tulevien suunnittelulukujen valmistelun tueksi. Tähän mennessä saataneen myös tarkennetut ennusteet oman toiminnan ja veroennusteiden osalta.

Kaupungin investointikyky

Tilikauden tulos määrittää kaupungin investointikykyä. Investointikyky on erityisen heikko, mikäli tilikausi on vahvasti alijäämäinen. Käytettävien ennusteiden mukaan kaupungin tulorahoitus ei riitä kattamaan toiminnan menoja ja kaupunki velkaantuu sekä palvelujen järjestämisen että investointien seurauksena. Tämä kiihdyttää kaupungin velkaantumista.

Tässä tilanteessa on tärkeää puuttua toimintakatteen kehityksen hillitsemiseen ja käyttötalouden tasapainottamiseen. On toki hyvä muistaa, että investointien avulla pyritään usein tavoittelemaan toimintatuottoja tai toimintamenojen pienentymistä pitkällä aikavälillä. Tämän lisäksi investoinneilla on elvyttävä vaikutus, joten niiden osalta tulee huomioida sekä pitkät että laajat vaikutukset.

Investointikykyyn ja velkaantumiseen liittyvät laskelmat sekä investointiohjelmakohtaiset tavoitteet päivitetään osana syksyn valmistelua.

Vuodelle 2020 kohdentuvat toimenpiteet

Toimintakatteen kasvun hillitsemiseksi toimialojen tulee toimialajohtajan johdolla jatkaa suunniteltujen kehittämistoimenpiteiden toteuttamista, mikäli niiden arvioidaan vaikuttavan positiivisesti kaupungin taloudelliseen asemaan. Tämän lisäksi tulee käynnistää uusien toimintamenoja pienentävien toimenpiteiden valmistelu.

Kaikkien toimialojen tulee käyttää erittäin tiukkaa tarveharkintaa sijaisten ja tilapäisen työvoiman palkkaamisessa. Loppuvuoden palvelu- ja tavarahankinnat rajoitetaan vain päivittäisessä palvelutuotannossa ehdottomasti tarvittaviin. Toimialojen tulee suosia talkoovapaiden antamista, mikäli se on mahdollista ilman sijais- ja ylityökustannuksia. Mahdollisten raskaampien toimenpiteiden tarve arvioidaan vuoden toisen osavuosikatsauksen yhteydessä.

Vuodelle 2021 kohdentuvat toimenpiteet ja talousarvion valmistelu

Vallitsevan tilanteen takia suunnittelulukujen määrittämiselle ei ollut keväällä vielä valmiutta. Tavoitteena on tuoda vuosien 2021-2024 taloussuunnitelman suunnitteluluvut kaupunginhallituksen käsittelyyn elokuussa. Tässä vaiheessa on kuitenkin jo selvää, että palvelujen lisäämiseen tai laadun parantamiseen ei ole mahdollisuutta.

Toimialojen tulee aloittaa vuoden 2021 talousarvion valmistelu voimassa olevaan taloussuunnitelmaan kirjatuilla tavoitteilla ja vain lakisääteisiä muutoksia voidaan harkita hyväksyttäväksi. Lähtökohtana tulee käyttää taloussuunnitelmavuodelle 2021 asetettua tavoitetta.

Mahdolliset ylitystarpeet sekä talouteen positiivisesti vaikuttavat toimenpiteet käsitellään ensin virkavalmistelussa kaupunginjohtajan johdolla ja päätöksentekoon niitä voidaan tuoda vasta tämän jälkeen.