Kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää ja kaupunginlakimies Pauliina Ahlas:

Turun kaupunki on solminut Logomon sillan rakennusurakkaa koskevan urakkasopimuksen 21.6.2017 Lemminkäinen Infra Oy:n kanssa. Sopimus siirtyi YIT Finland Oy:lle, kun Lemminkäinen Oyj fuusioitui vuonna 2017 YIT Oyj:n kanssa. Sopimuksen mukainen urakka-aika alkoi 1.8.2017, ja sopimuksen mukaan sillan oli määrä valmistua 14.12.2018 mennessä.

Logomon sillan suunnitelma perustuu vuosina 2015 - 2016 pidettyyn suunnittelukilpailuun, jonka voittajaksi valittiin ehdotus nimeltä ”Jousi”. Suunnittelusopimus tehtiin voittaneen suunnitelman laatineen VR Track Oy:n kanssa. Sopimus on siirtynyt yritysjärjestelyjen myötä Sweco Infra & Rail Oy:lle.

Kaupunki ryhtyi kilpailuttamaan sillan rakennusurakkaa suunnitellussa hankeaikataulussa rakennussuunnittelijan ilmoitettua, että hankkeen rakennussuunnitelmat valmistuvat suunnitteluaikataulun mukaisesti 30.6.2017 mennessä. Urakkasopimus allekirjoitettiin sen jälkeen, kun suunnittelija oli vielä erikseen varmentanut suunnitelmien valmistuvan urakan alkuun mennessä. Urakka-ajan alussa jouduttiin kuitenkin toteamaan, että suunnitelmat eivät olleet valmistuneet luvatusti. Sillan rakenteen monimutkaisuus ja haasteellisuus vaikutti osaltaan siihen, että suunnittelija ei lopulta saanut suunnitelmia valmiiksi useista lupauksista huolimatta kuin vasta huhtikuussa 2020. Urakoitsija on edistänyt urakkaa siinä määrin kuin se suunnitelmatilanteen mukaan on ollut mahdollista. Kaupunki on kuitenkin joutunut suorittamaan urakoitsijalle viivästyskorvauksia heti urakan ensimmäisistä kuukausista lähtien. Yhteensä kaupunki on suorittanut urakoitsijalle vahingonkorvausta urakan viivästymisestä/urakka-ajan pidentymisestä sekä urakoitsijan väittämän katetuoton menetyksestä 08/2017 – 30.4.2019 väliseltä ajalta yhteensä 1.434.336,96 (alv 0 %) euroa.

Urakkaan on aiheutunut lisäkustannuksia myös siitä syystä, että suunnitelmien puutteellisuuden tai suoranaisen virheellisyyden vuoksi urakassa on jouduttu tekemään ylimääräisiä lisä- ja muutostöitä.

Kaupunki on reklamoinut suunnittelijaa suunnitelmapuutteista. Reklamaatioiden ja korvausvaatimuksen käsittely suunnittelijan kanssa on kesken ja sitä voidaan jatkaa, kun riita-asia urakoitsijan kanssa saadaan sovittua. Suunnitelmien viivästyksistä, puutteista ja virheellisyyksistä kaupungille aiheutuvien vahinkojen tarkka määrä saadaan selville vasta, kun rakennusurakan taloudellinen loppuselvitys on pidetty.

Rakennusurakoitsija antoi kaupungille 9.3.2020 purku-uhkaisen reklamaation, jossa urakoitsija esitti, että sillä on oikeus purkaa urakka tilaajan suunnitelmapuutteiden ja -viiveiden sekä suunnitelmien virheellisyyden johdosta. Urakoitsija vaati tilaajaa toimittamaan urakoitsijalle välittömästi kaikki puuttuvat, toteutuskelpoiset suunnitelmat 12.3.2020 mennessä sillä uhalla, että urakoitsija tulee keskeyttämään työt YSE 98 ehtojen 84 §:n mukaisesti tai vaihtoehtoisesti purkaa urakkasopimuksen.

Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 (jatkossa: ”YSE”) 84 §:n 1 kohdan mukaan urakoitsijalla on oikeus purkaa sopimus, ellei tilaaja täytä sopimuksen mukaisesti maksuvelvollisuuttaan tai urakan suorittamiseen olennaisesti vaikuttavaa muuta velvollisuuttaan taikka jos tilaaja toimenpiteillään estää urakkasuorituksen täyttämisen sopimuksen mukaisesti. YSE 84 §:n 3 kohdan mukaan urakoitsijalla on purkamisen sijasta oikeus väliaikaisesti keskeyttää työt, kunnes nähdään, johtaako este väistämättä sopimuksen purkamiseen.

Urakoitsija esitti lisäksi kaupungille 12.3.2020 ehdotuksensa toimenpiteiksi urakan jatkamiseksi. Urakoitsijan esityksen mukaan urakka-aikaa tulisi pidentää 31.3.2021 saakka. Tuolloin voimassa olleen urakan yleisaikataulun mukaan urakka olisi valmistunut syyskuussa 2020. Lisäksi urakoitsija esitti riidanalaisten lisä- ja muutostöiden suorittamista laskutöinä tai vaihtoehtoisesti koko urakan muuttamista laskutyöperusteiseksi. Lisä- ja muutostöitä koskevissa erimielisyyksissä oli kysymys siitä, että kaupunki ei hyväksynyt urakoitsijan kokonaishintaisia tarjouksia. Lisäksi urakoitsija vaati kaupunkia suorittamaan korvausta urakan viivästymiseltä 30 kuukaudelta, ts. kaikilta niiltä kuukausilta, joiden osalta urakan valmistuminen ylittää urakoitsijan kohteelle määrittelemän rakentamisajan. Urakoitsijan vaatima viivästyskorvaus sisälsi vaatimuksen katetuoton menetyksestä 55.000 euroa / kk ja työmaan ylläpitämisestä ja palkkakuluista noin 90.000 euroa / kk. Vaatimus oli taannehtiva eli se koski myös sellaisia viivästymiskuukausia, joilta kaupunki oli jo suorittanut urakoitsijalle korvausta. Yhteensä urakoitsijan korvausvaatimus tilaajan viivästyksestä oli aikaisemmin maksettujen korvausten lisäksi noin 1,96 miljoonaa euroa.

Kaupunki ja urakoitsija ovat käyneet asiassa tiiviisti neuvotteluja kevään ajan. Neuvotteluista huolimatta YIT keskeytti urakan 5.5.2020 YSE 1998 -ehtojen 84 § 3 momenttiin vedoten arvioidakseen, johtaako sen väittämä tilaajan laiminlyönti urakkasopimuksen purkamiseen. Urakka on tästä lähtien ollut keskeytyksissä lukuun ottamatta yhtä keskeytysaikana suoritettua, urakoitsijan alihankkijan suorittamaa lisätyötä.

Urakoitsija ja kaupunki ovat neuvotelleet liitteenä olevan sovintosopimuksen, jossa on sovittu mm. urakka-aikataulusta, tilaajan viivästyksen johdosta suoritettavista vahingonkorvauksista, riidanalaisista lisä- ja muutostöistä sekä eräistä muita neuvotteluissa esiin nousseista seikoista. Sovinnon pääasialliset elementit ovat seuraavat:

1. Urakka-aikaa pidennetään 30.4.2021 saakka.

2. Urakoitsija sitoutuu edistämään ja jatkamaan Urakkaa täysipainoisesti 9.6.2020 alkaen edellyttäen, että Turun kaupungin kaupunginhallitus hyväksyy sovintosopimuksen ehdollisena kaupunginvaltuuston kustannusarvion korotusta koskevalle hyväksymiselle.

3. Urakoitsija ilmoittaa tarkistaneensa Tilaajan laatimat suunnitelmat ja vahvistaa, ettei niissä sen tiedon mukaan ole tällä hetkellä puutteita, ja että Urakoitsijalla on käytössään kaikki urakan välittömän jatkamisen edellyttämä Tilaajan laadittavaksi kuuluva suunnitelmamateriaali.

4. Suunnitelmia koskevan vastuun osalta riitaiseksi kuitenkin jää pääkannattimen asennusta koskevia suunnitelmia koskeva vastuu. Urakoitsijan näkemyksen mukaan tilaajan tulisi vastata lisäsuunnittelusta, jota tarvitaan pääkannattimen asemoimiseksi ja pääkannattimen ripustuksiin kohdistuvien voimien tasaamiseksi. Tilaaja on puolestaan katsonut, että vastuu pääkannattimen asentamisen sekä siihen kuuluvan lopullisen asemoinnin suorittamiseksi tarvittavasta suunnittelusta kuuluu urakoitsijalle. Tässä kohdassa mainittu suunnittelu suoritetaan riidanalaisena ja siihen liittyvät vastuut ratkaistaan viimeistään urakan taloudellisessa loppuselvityksessä. Asennus ja asemointi suoritetaan lisä-/muutostyönä omakustannushinnalla, joten sen kustannukset selviävät vasta työvaiheen valmistuttua.

5. Riidanalaiset lisä- ja muutostyöt nro 19, nro 24, nro 31 ja nro 35 sovitaan tehtäviksi YSE 47 §:n mukaisella omakustannushinnalla, johon lisätään sovinnollisena ratkaisuna 12 %:n yleiskustannuslisä myös aliurakoitsijoiden tekemän työn kustannuksiin siitä huolimatta, että urakkasopimuksessa aliurakoitsijoiden työhön lisättävän yleiskustannuslisän on sovittu olevan 6 %. Koska mainitut lisä- ja muutostyöt on pääosin jo tehty, on niiden kustannukset laskettu ja laskelma otettu sovintosopimuksen liitteeksi. Riidanalaisten, joko kokonaan tai pääosin valmistuneiden lisä- ja muutostöiden (LMT 19, LMT 24, LMT 31 ja LMT 35) osalta omakustannushinta on tähän mennessä valmistuneiden työosuuksien osalta yhteensä noin 1.653.000 euroa, mikä on noin 450.000 euroa alhaisempi kuin urakoitsijan ensi vaiheessa esittämät kokonaishintaiset lisä- ja muutostyötarjoukset. Kyseisten lisä- ja muutostyötarjousten piiriin kuuluvat, vielä tekemättömät työt tehdään omakustannushintaisina YSE 1998 47 §:n ja sovintosopimuksen määräysten mukaisesti.

6. Tulevista uusista (muista kuin edellä mainituista) lisä- ja muutostöistä urakoitsija antaa kuitenkin ensi sijassa kokonaishintaisen tarjouksen.

7. Tilaaja on maksanut vahingonkorvausta urakan viivästymisestä / urakka-ajan pidentymisestä sekä urakoitsijan väittämän katetuoton menetyksestä 1.5.2019 – 30.4.2020 väliseltä ajalta yhteensä 137 287,67 euroa (alv 0 %) kuukausilta 11 ja 12/2019. Tämän lisäksi tilaaja maksaa 1.5.2019 – 30.4.2020 väliseltä ajalta syntyneen urakan viivästymisestä / urakka-ajan pidentymisestä sekä urakoitsijan väittämästä katetuoton menetyksestä (ml. lisäkate 11 ja 12/2019) urakoitsijalle sovinnollisena vahingonkorvauksena yhteensä 630.250,00 euroa. Tämä korvaus on aikaisemmin maksetuissa korvauksissa sovellettua perustetta (12 %) suuremman katekorvauksen johdosta noin 190.000 euroa korkeampi, kuin mitä se olisi, jos korvaukset olisi maksettu aiemmin noudatettujen perusteiden mukaisesti.

Kaupunki on sovintosopimusta koskevassa valmistelussaan jyvittänyt suoritettavan korvauksen kuukausikohtaisesti varmistuakseen, että urakoitsijalle suoritettavat korvaukset ovat perusteltuja ja kohtuullisia. Kaupungin näkemyksen mukaan ajalla 1.5.2019 - 30.4.2020 kaupungin vastuulla olevaa viivästystä on ollut 4 kk, muuta asian sovinnolliseksi ratkaisemiseksi kaupunki suorittaa urakoitsijalle viivästyskorvauksia myös 2,5 kuukaudelta sellaiselta 3 kuukauden ajanjaksolta, jolloin sekä tilaaja että urakoitsija ovat olleet viivästyksissä.

Kaupunki on laskenut korvauksen sisältävän korvausta menetetystä katteesta 30.000 euroa / kk yhteensä 8,5 kuukaudelta (6,5 kk sekä aikaisemmin maksetut kuukaudet 11 ja 12 / 2019), kuitenkin siten, että jo maksettu kate (12 % kuukausilta 11 ja 12 /2019)) on vähennetty suoritettavasta korvauksesta. Lisäksi kaupunki maksaa em. ajanjaksolta työmaan palkka- ja vuokrakustannukset urakoitsijan toimittamaa selvitystä vastaan.

8. Urakka on ollut Urakoitsijan toimesta keskeytyksessä 5.5.2020 alkaen. Tilaaja ei maksa 1.5.2020 ja sovintosopimuksen voimaantulohetken väliseltä ajalta mitään viivästyskorvausta eikä korvausta katemenetyksestä. Tämän jälkeen tilaaja voi olla velvollinen maksamaan korvausta viivästyksen johdosta vain siltä osin, kuin urakka mahdollisesti viivästyy 30.4.2021 lukien uudesta, tilaajasta johtuvasta syystä johtuen.

Hankkeen kustannukset

Sovintosopimuksen perusteella suoritettavat maksut ja korvaukset johtavat siihen, että hankkeen kustannukset nousevat noin 18,5 miljoonaan euroon. Hankkeen kustannukset tulevat siis ylittämään hankkeelle asetetun määrärahan 16,044 miljoonaa euroa. Näin ollen kaupunginhallituksen tulisi tehdä sovintosopimuksen hyväksymistä koskeva päätöksensä ehdollisena sille, että kaupunginvaltuusto osaltaan hyväksyy hankkeen kustannusten nousun. Kaupunginhallitukselle esitetään erillisellä päätösesityksellä, että kaupunginhallitus tekee kaupunginvaltuustolle esityksen hankkeen määrärahojen nostamisesta yhteensä noin 19.501 miljoonaan euroon. Määrärahaan sisältyy 1 miljoonan euron riskivaraus, jolla varaudutaan seuraaviin hankkeen kustannuksiin liittyviin riskeihin:

• tulevien lisä- ja muutostöiden hinnat ml. riidanalaisena tehtävän pääkannattimen asennuksen ja asemoinnin suunnittelutyön kokonaisvastuu
• suunnittelijan mahdollisesti esittämät korvausvaatimukset
• sillan rakenteen haasteellisuus.

Samalla todettakoon kuitenkin, että sovintosopimuksella on sovittu menettelyistä sekä riidanalaisista asioista tavalla, joka terävöittää hankkeen kustannusten hallintaa hankkeen loppuvaiheessa.

Hankkeen lopullisia kustannuksia tulevat alentamaan sillan rakennussuunnittelijalta myöhemmässä vaiheessa mahdollisesti saatavat vahingonkorvaukset.

Yhteenveto

Sovintosopimuksessa sovittujen maksujen myötä hankkeen kustannukset tulevat nousemaan yli Logomon sillan hankkeelle määritellyn määrärahan 16,044 milj. euroa. Hankkeelle esitetty uusimääräraha on 19.501 milj. euroa, joka sisältää riskivarausta 1 milj. euroa.

Sovintosopimuksen solmiminen urakoitsijan kanssa on kuitenkin perusteltua, sillä mikäli sovintoa ei asiassa saavutettaisi, urakoitsija todennäköisesti purkaisi sopimuksen väittämiinsä suunnitelmaviiveisiin, -puutteisiin ja suunnitelmien virheellisyyteen, samoin kuin muuhun väittämäänsä tilaajan myötävaikutusvelvollisuuden rikkomiseen vedoten. Mikäli urakoitsija purkaisi sopimuksen väittämänsä kaupungin sopimusrikkomuksen perusteella, tulisi se vaatimaan kaupungilta vahingonkorvausta purkautuneesta urakasta saamatta jääneestä katteesta sekä muista urakoitsijalle aiheutuvista vahingoista. Kokonaisuudessaan urakan purkamisesta aiheutuisi kaupungille mahdollisten oikeudenkäyntikulujen ja vahingonkorvausten muodossa lisäkustannuksia, joiden määrä todennäköisesti ylittäisi tästä sovintosopimuksesta ja urakan sovinnollisesta jatkamisesta aiheutuvat kulut. Samalla urakkasopimuksen purkaminen luonnollisesti myös viivästyttäisi hankkeen valmistumisen aikataulua merkittävästi.

Myös kaupungilla saattaisi tällä hetkellä olla peruste purkaa urakkasopimus, sillä urakoitsija on keskeyttänyt urakan ja pitää sitä keskeytettynä perusteella, joka on kaupungin näkemyksen mukaan ainakin tällä hetkellä keinotekoinen. Kaupungin näkemyksen mukaan sen vastuulla olevat suunnitelmat eivät ole olleet viivästyksissä huhtikuun lopusta 2020 lähtien, minkä johdosta kaupunki katsoo, että urakoitsija on keskeyttänyt urakan ja pitänyt sen keskeytyksissä perusteettomasti. Kaupungin purkuperusteen toteaminen edellyttäisi kuitenkin tarkempaa tarkastelua ennen mahdollisia toimenpiteitä. Vaikka tällä hetkellä asiassa ollaan pääsemässä sovinnolliseen ratkaisuun, olisi kuitenkin perusteltua valtuuttaa kaupunginjohtaja päättämään mahdollisista urakkaan liittyvistä kiireellisistä toimenpiteistä kaupunginhallituksen kesätauon aikana, mikäli urakan toteuttamisessa ilmenee uusia häiriötilanteita. Tällainen kiireellinen toimenpide voisi olla esimerkiksi purku-uhkainen reklamaatio tilanteessa, jossa urakoitsija ei sovitusta huolimatta ryhdy edistämään urakkaa.

Yhteenvetona todettakoon, että neuvoteltu sovintoesitys on kustannusten noususta ja aikataulun pidentymisestä huolimatta kaupungille kokonaistaloudellisesti parempi vaihtoehto kuin mahdollinen urakan päättäminen, kilpailuttaminen uudelleen ja mahdolliset suoritettavat vahingonkorvaukset.

Liite 1Sovintosopimus

Kaupunginjohtaja Minna Arve

EhdotusKaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan sovintosopimuksen sillä ehdolla, että kaupunginvaltuusto erikseen tehtävällä päätöksellä hyväksyy Logomon silta -hankkeen kustannusten nousun esitetyllä tavalla.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että tämä päätös sovintosopimuksen hyväksymisestä sekä kaupunginvaltuuston päätös hankkeen määrärahan korottamisesta pannaan täytäntöön lainvoimaisuutta odottamatta.

Kaupunginhallitus valtuuttaa kaupunginjohtajan tekemään sovintosopimukseen mahdolliset tarpeelliset muutokset.

Lisäksi kaupunginhallitus valtuuttaa kaupunginjohtajan tekemään sovintosopimukseen liittyvät sekä rakennusurakkaan liittyvien muiden häiriöiden edellyttämät tarpeelliset päätökset ja toimenpiteet kaupunginhallituksen kesätauon aikana.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kokouksessa asiaa oli etäyhteydellä selvittämässä kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää.