Konsernihallinnon Ilmastotiimi, erityisasiantuntija Miika Meretoja ja kehittämispäällikkö Risto Veivo, Kaupunkiympäristötoimiala, metsätalousinsinööri Timo Vahala, Turun ammattikorkeakoulu, ilmastovastaava Juha Kääriä 26.5.2019:

Ilmastosuunnitelman mukaiset päämäärät

Turun kaupunkistrategian (kaupunginvaltuusto 16.4.2018 § 72) mukainen ilmastopolitiikan päätavoite on hiilineutraali kaupunkialue vuoteen 2029 mennessä. Ilmastosuunnitelman (kaupunginvaltuusto 11.6.2018 § 142) tavoitteena on, että

• Turun alueen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2029 mennessä,
• viimeistään vuonna 2029 saavutetaan hiilineutraalius, jolloin jäljellä olevat päästöt kompensoidaan kokonaan,
• vuodesta 2029 eteenpäin Turku pyrkii olemaan ilmastopositiivinen alue, jolloin alueen nettopäästöt ovat negatiiviset (kompensaatio on suurempi kuin päästöt),
• hiilinieluja, uusiutuvan energian tuotantoa ja muita kompensaatioita lisätään hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja etenemiseksi ilmastopositiiviseksi alueeksi.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että päästöjen vähentämisen lisäksi myös niiden kompensoinnissa otetaan olemassa olevat keinot laajasti käyttöön ja luodaan uusia ratkaisuja.

Kaupunkikonsernin oma ilmastovastuu on yksi ilmastosuunnitelman merkittävimmistä kokonaisuuksista. Toimimalla vastuullisesti Turun kaupunki ja konserniyhteisöt voivat merkittävästi vähentää toimintansa aiheuttamia suoria ja välillisiä kasvihuonepäästöjä, osoittaa ilmastojohtajuutta ja näyttää hyvää esimerkkiä.

Valmistelun tausta

Useat kuntaorganisaatiot ovat viime vuosina alkaneet kompensoida erityisesti omien lentomatkojensa päästöjä. Vaikka lentomatkojen päästöt eivät yleensä sisälly kuntatason päästölaskentoihin, ovat niihin kohdistuvat toimenpiteet osa vastuullista toimintaa. Ilmastosuunnitelman linjausten lisäksi Turussa on viime vuonna tehty kaksi lentämisen päästöjen vähentämiseen ja kompensointiin liittyvää aloitetta: valtuutettu Heidi Haapalan ym. aloite 28.1.2019 sekä henkilöstön aloitekampanjassa tehty aloite. Näiden seurauksena on selvitetty ja arvioitu

• henkilöstön lentomatkojen seurantaa
• erilaisia päästölaskureita ja niiden luotettavuutta
• vaihtoehtoisia kompensaatiomalleja muissa kaupungeissa ja olemassa olevien järjestelmien soveltuvuutta Turun kaupungin käyttöön
• kompensaatiomallien kustannusvaikutuksia.

Peruskaupungin lisäksi myös konserniyhtiöillä on tarve kompensoida matkustuksen päästöjä niiltä osin kuin niitä ei voida välttää. Varsinkin Turun ammattikorkeakoululla on toiminnan luonteen vuoksi paljon kansainvälistä yhteistyötä, johon liittyy matkustustarpeita. Kompensaatiomallia on siksi kehitetty yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa sekä osana keväällä alkanutta Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamaa 6Aika ILPO-hanketta (Ilmastopositiiviset yritysalueet ja arvoketjut).

Päästöjen vähentämisen tulee olla ensisijaista. Lentomatkustamista vähentäviä ja etäkokouksia suosivia linjauksia on jo tehty mm. matkustusturvallisuutta koskevan ohjeistuksen päivityksen yhteydessä (kaupunginhallitus 21.10.2019 § 400). Matkatoimistolta saatujen tietojen mukaan lyhyiden ja keskipitkien lentojen henkilökilometrisuoritteet ja päästöt sekä myös lentomatkustuksen kokonaispäästöt ovatkin viime vuonna kääntyneet laskuun – siis jo ennen koronavirusepidemian vaikutuksia.

Kaupungin omistamien metsien osalta on tehty kompensointiin liittyvä päätös metsäsuunnitelman päivityksen yhteydessä (kaupunkiympäristölautakunta 8.10.2019 § 382). Metsien hiilensidontaa päätettiin lisätä alentamalla hakkuutavoitetta aiemmin linjatusta 60 prosentista 40 prosenttiin vuotuisesta kasvusta, sillä se on kustannustehokas tapa lisätä hiilinieluja sekä siten edetä kohti kaupungin ilmastotavoitteita. Hakkuissa noudatetaan jatkuvan kasvatuksen periaatteita, mikä tukee hiilivaraston säilymistä myös tulevaisuudessa.

Saavutettuun hiilensidonnan lisäykseen vaikuttaa se, käytetäänkö vertailutasona aiemmin päätettyä hakkuutasoa, tiettyjen aiempien vuosien toteutunutta kehitystä vai esimerkiksi kasvupaikan ominaisuuksista ja valtakunnallisista parametreista johdettua keskimääräistä tasoa. Hiilinielujen seurannan tarkemmista menettelyistä tai kohdentamisesta tiettyihin päästöihin ei ole vielä tehty päätöksiä. Vuosittainen hiilensidonnan lisäys on joka tapauksessa merkittävä ja tasoltaan riittävä kompensaation käynnistämistä varten.

Paikallinen kompensaatiomalli

Edellä kerrotun perusteella kaupunginhallitukselle esitetään nyt, että Turkuun luodaan uusi paikallisiin ratkaisuihin perustuva kasvihuonekaasupäästöjen kompensaatiomalli, joka tukee ilmastosuunnitelman toteutusta sekä noudattaa muita aiempia päätöksiä ja linjauksia. Malli otetaan käyttöön matkustuksen päästöjen kompensaatioon kaupunkikonsernissa, mutta sen tulee olla laajennettavissa myös muihin päästöihin ja muille toimijoille siten, että se tukee aluetaloutta ja luo edellytyksiä uusien ratkaisujen synnylle.

Mallin perustan muodostavat ensivaiheessa kaupungin omistamat metsäalueet, joissa hiilensidonta todennettavasti lisääntyy. Niistä tunnistetaan ja merkitään kartalle alueita päästöjen kompensaatiota varten. Näitä alueita käytetään kaupungin matkojen kompensaatioon sekä korvausta vastaan konserniyhteisöjen matkojen kompensaatioon, ja voidaan myöhemmin käyttää myös muiden asiakasorganisaatioiden kompensaatioon. Korvaus on suuruusluokaltaan EU:n päästökaupan yleisen hintatason mukainen (noin 25 €/t CO₂-ekv ennen koronaepidemiaa). Kuviotasolla voidaan edelleen tehdä hakkuita ja muita toimenpiteitä, mutta kokonaisuutena kompensaation edellytysten tulee täyttyä ja olla läpinäkyvästi todennettavissa.

Kerättävät varat käytetään mallin kehittämiseen ja käyttöönoton laajentamiseen siten, että hiilensidonta ilmakehästä lisääntyy. Varoilla voidaan myös korvata kaupunkiympäristötoimialan laskennallista nettotulojen menetystä, jos hakkuutaso alittaa metsäsuunnitelman tavoitetason. Uusien kompensaatioiden luomisessa otetaan huomioon myös muut tavoitteet, kuten maisemallisesti arvokkaiden avoimien alueiden säilyminen.

Tavoitteena on vuorovaikutteisesti ja avoimesti kehittää mallia houkuttelevaksi myös muille mahdollisille kompensaatioiden tuottajille, kuten yksityisille maanomistajille ja teknologisten ratkaisuiden tarjoajille. Tavoitteena on samalla tarjota konkreettisia keinoja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille, jotka sitoutuvat ilmastosuunnitelman tavoitteisiin. Mallin operointiin haetaan yhteistyökumppaneita. Eteneminen on suunniteltu toteutettavaksi saatavien kokemusten perusteella vaiheittain. Kehitystyötä tehdään laajassa yhteistyössä ja sen tueksi pyydetään myös asiantuntijalausuntoja.

Taloudelliset vaikutukset

Peruskaupungin osalta lentomatkustuksen päästöt olivat vuonna 2019 noin 600 t CO₂-ekv. Kompensaatioon osoitettava määräraha vastaisi niiden osalta alle kolmea prosenttia koko matkustusbudjetista. Vuonna 2020 päästöt ovat vähentyneet. Kompensaatioon tarvittava summa tulee varata vuoden 2021 talousarvioon matkustusmäärärahojen yhteyteen ja pyrkiä kattamaan matkustamisen vähentämisen tuottamalla säästöllä. Määräraha käytetään mallin kehittämiseen ja käyttöönoton laajentamiseen siten, että hiilensidonta ilmakehästä lisääntyy. Konserniyhteisöiltä laskutetaan korvaus kompensaatiosta. Muiden matkustusmuotojen päästöt sisällytetään malliin, kun se seurantatietojen saatavuuden kannalta on mahdollista.

Ensivaiheessa suorat taloudelliset vaikutukset tulevat muodostumaan mallin kehittämisen ja ylläpidon kustannuksista. Arviot kompensaation kustannuksista peruskaupungin osalta kuluvalle talousarviokaudelle ja tulevalle taloussuunnitelmakaudelle on esitetty alla. Tämän lisäksi tehdään kehitystyötä, jonka kustannuksista osa katetaan ulkopuolisella rahoituksella.

Päästöjen vähentämisen ensisijaisuutta korostetaan, ja seurannan kehittäminen tukee toisaalta matkakustannuksen laskua. Konsernin sisäisen kompensaation etuna verrattuna vastaavan ulkopuolisen palvelun hankintaan on varojen säilyminen omassa käytössä.

Malli voi tulevaisuudessa synnyttää säästöjä tai uusia tulovirtoja sekä tukea aluetaloutta laajemminkin. Tarve päästöjen kompensaatioille tulee lisääntymään. Nykyisillä päästöillä ja päästökaupan hintatasolla esimerkiksi Turun alueen kaikkien vuoden 2019 kasvihuonekaasupäästöjen kompensaation rahallinen arvo on lähes 20 M€/v. Päästöjen vähentäminen ja uusien kompensaatioratkaisuiden luominen on myös taloudellisesti merkittävää.

Oheismateriaali 1Kompensaation periaatteita           

Kaupunginjohtaja Minna Arve:      

EhdotusKaupunginhallitus päättää ottaa käyttöön paikallisen kasvihuonekaasupäästöjen kompensaatiomallin seuraavin periaattein:

• Ensimmäisessä vaiheessa kompensoidaan oman toiminnan lentomatkoista aiheutuvat päästöt. Päätös on toimialoja sitova vuodesta 2021 alkaen. Konserniyhteisöitä kannustetaan liittymään mukaan ja velvoitetaan vuodesta 2022 alkaen.
• Ensimmäisessä vaiheessa päästöjen kompensaatioon käytetään Turun kaupungin omistamien metsien hiilinieluja niiltä osin kuin niiden voidaan osoittaa lisääntyneen muuttuneiden metsänhoidon käytäntöjen seurauksena.
• Vuosittain laaditaan ja julkaistaan osana Ilmastoraporttia hiilitilinpäätös malliin sisältyvästä toteutuneesta hiilensidonnasta ja myönnetyistä kompensaatioista sekä seurataan kertynyttä hiiliyli- tai hiilialijäämää.
• Ensimmäisessä vaiheessa kompensaatiosta tehdään sisäinen määrärahavaraus matkustusmäärärahojen yhteyteen ja kerätään konserniyhteisöiltä sisäinen maksu, joka vastaa suuruusluokaltaan EU:n päästökaupan hintatasoa.
• Määrärahat käytetään uusien kompensaatioiden luomiseen ja kompensaatiomallin kehittämiseen. Varoilla voidaan myös korvata kaupunkiympäristötoimialan laskennallista nettotulojen menetystä, jos hakkuutaso alittaa metsäsuunnitelman tavoitetason.
• Mallia kehitetään avoimesti siten, että myös muita päästösektoreita, kompensaatiomekanismeja ja toimijoita voidaan ottaa myöhemmin vaiheittain laajasti mukaan. Kehitystyön tueksi pyydetään asiantuntijalausunnot.
• Mallin mukaisten kompensaatioiden käyttö edellyttää sitoutumista Turun ilmastosuunnitelman yhteisiin tavoitteisiin ja konkreettisia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi.
• Kompensaatiomallin kehitystyötä jatketaan avoimesti ja vuorovaikutteisesti siten, että järjestelmän operointi voidaan tarvittaessa – toiminnan laajetessa merkittävästi kaupunkikonsernin ulkopuolelle – luovuttaa myös kaupungin ulkopuoliselle organisaatiolle erikseen sovittavin ehdoin.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kokouksessa asiaa olivat etäyhteydellä selvittämässä kehittämispäällikkö Risto Veivo ja erityisasiantuntija Miika Meretoja.