Toimialajohtaja Minna Sartes, kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa ja erityisasiantuntija Risto Tolonen:

Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan keskeisiä tehtäviä. Terveydenhuoltolain 12 § mukaan kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Vuosittaisen raportin lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Konsernihallinto on yhdessä toimialojen kanssa valmistellut liitteenä olevan laajan hyvinvointikertomuksen.

Laajaa hyvinvointikertomusta viimeisteltäessä puhkesi maailmanlaajuinen koronapandemia. Se leimaa lähiajat kuntien toimintaa. Mitä parempi hyvinvoinnin ja terveyden tila ja rakenteet yhteiskunnassa on, sitä paremmat valmiudet yhteiskunnalla on pärjätä myös poikkeusoloissa. Poikkeusoloissa korostuu erityisesti tämän laajan hyvinvointikertomuksen ydinviesti yhdessä tekemisen merkityksestä hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä.

Laaja hyvinvointikertomus on kaupunkilaisten hyvinvoinnin kokonaiskuva, jota on tarkoitus käyttää kaupungin strategisessa suunnittelussa ja ohjelmien toimeenpanossa sekä hallinnon uudistamisessa. Se kuvaa hyvinvoinnin edistämisen suunnitelmaa ja rakenteita, kaupunkilaisten hyvinvoinnin tilaa ikäryhmittäin tilastojen valossa ja antaa suosituksia tulevaisuuteen. Se ei ole hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma tai strategia, sillä Turussa hyvinvoinnin edistämistä linjaa toinen kaupungin pääohjelmista, hyvinvointi ja aktiivisuus -ohjelma. Lisäksi valtuusto on hyväksynyt teemoittaisia ohjausasiakirjoja.  

Tilastoaineiston pohjalta turkulaisten hyvinvoinnin tila on tiivistetty seuraavasti:

Turkulaiset tuntevat voivansa hyvin mutta hyvinvointi jakautuu epätasaisesti.

Turkulaiset lapset ja nuoret ovat tyytyväisiä elämäänsä.

Turkulaisia huolettaa mielenterveys, työ- ja toimintakyky ja talous.

Turkulaisten koululaisten arkeen pitää kiinnittää huomiota.

Turun asuinalueissa on suuria eroja.

Suurin osa turkulaisista voi hyvin mutta haasteita riittää edelleen. Hyvinvoinnin haasteisiin täytyy entistä vahvemmin vastata koko kaupunki yhdessä mutta myös alueittain ilmiöiden luonteen vuoksi. Tämä edellyttää vielä vahvemmin poikkihallinnollista työtapaa niin johtamisessa, kehittämisessä kuin palvelujen tuotannossa. Tämän tulisi olla lähtökohta myös hallinnon uudistamisessa. Kaupunkilaiset, järjestöt ja yritykset ovat arvokkaita kumppaneita hyvinvoinnin edistämisessä. Parhaimmillaan kaikki osapuolet toimivat yhdessä koordinoidusti yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. Johtamisen on enenevässä määrin perustuttava tietoon ja ymmärrykseen kaupunkilaisten aidoista tarpeista. Hyvinvoinnin ammattilaisten työn lähtökohta on oltava ihmisen kokonaisvaltaisessa kohtaamisessa yli omien rutiinien ja hallintorajojen.

Hyvinvoinnin kannalta on tunnistettu neljä keskeistä haastetta, jotka tulee huomioida aiempaa vahvemmin.

1. Ikärakenteen muutos

Väestön ikääntymisen myötä palvelujen tarve muuttuu ja kasvaa voimakkaasti. Vuoteen 2040 yli 65-vuotiaita on Turussa viidennes enemmän kuin nyt. Turussa tarvitaan ikäihmisten palveluja koordinoiva poikkihallinnollinen rakenne edistämään vaikuttavuuden parantamista sekä tehostamaan toimintaa ja taloutta. Ikärakenteen muutokseen liittyvät strategiset tavoitteet on priorisoitava päätöksenteossa voimakkaammin. Erityisen tärkeitä ovat fyysistä toimintakykyä ja henkistä hyvinvointia tukevat palvelut.

2. Mielen voimavarat

Huoli mielenterveydestä on kasvanut kaikissa ikäryhmissä. Siihen vastaamiseksi tarvitaan lisää panostusta ja koordinaatiota niin ehkäisevän kuin korjaavankin mielenterveyden palveluihin kaikille ikäryhmille: resurssien uudelleen suuntaamista, osaamisen kasvattamista sekä asenne- ja toimintakulttuurimuutosta. On luotava ehkäisevän mielenterveystyön poikkihallinnollinen toimintamalli Turkuun. Käynnissä olevat kehittämisprosessit on vietävä läpi: tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus, perhekeskus, hyvinvointitoimialan sopeuttamisohjelma.

3. Työ- ja toimintakyky

Toimintakykyyn liittyvät haasteet alkavat jo lapsuudessa. Se edellyttää, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on pantava toimeen riittävästi resursoituna. Heikentyvässä työllisyystilanteessa työllisyyskokeilun on vastattava kokonaisvaltaisesti työhakijoiden haasteisiin.  Kaupungin palveluverkon rakentamisessa ja kehittämisessä on huomioitava käyttäjälähtöisyys ja fyysisen ympäristön vaikutus toimintakykyyn. Toiminnat on muokattava houkuttelemaan ja innostamaan kaupunkilaisia omatoimisuuteen ja palvelujen käyttöön uudenlaisella palveluohjauksella ja viestinnällä.

4.Tasapuolinen aluekehitys.  

Fyysisen ja digitaalisen palveluverkon sekä fyysisen ympäristön kehittäminen tulee yhteensovittaa ja sen tulee vastata alueellisiin tarpeisiin, jotta alueiden veto- ja pitovoimaa vahvistetaan. Tiedolla johtaminen mahdollistaa toimenpiteiden alueellisen kohdentamisen vaikuttavasti. Sosiaalisesti kestävän kaupunkikehityksen toimintaohjelma on toteutettava ja sen osana Turun kaupungin lähiöohjelma ja lasten ja nuorten palvelujen alueellinen tarkastelu, mikä edellyttää resurssien uudelleen ohjausta, uudenlaista yhteistyötä ja toimintatapojen muuttamista.

Esitämme, että kaupunginhallitus merkitsee laajan hyvinvointikertomuksen tiedokseen ja lähettää sen kaupunginvaltuustolle tiedoksi. Laajan hyvinvointikertomuksen luoma hyvinvoinnin kokonaiskuva ja suositukset otetaan huomioon kaupungin strategisessa suunnittelussa ja ohjelmien toimeenpanossa sekä hallinnon uudistamisessa.

Liite 1Laaja hyvinvointikertomus

Oheismateriaali 1Tiivistelmä laajasta hyvinvointikertomuksesta

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto merkitsee asian tiedoksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Maaskolan Sundqvistin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 25.5.2020§ 221

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kokouksessa asiaa olivat etäyhteydellä selvittämässä kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa ja erityisasiantuntija Risto Tolonen.