Kaupunkiympäristötoimiala, ympäristönsuojelu ympäristöinsinööri Renja Rasimus ja ympäristönsuojelupäällikkö Olli-Pekka Mäki, 22.4.2020

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta pyytää 11.5.2020 mennessä kunnilta ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta lausuntoa jätteiden kuljetusjärjestelmän päättämistä koskevassa asiassa. Varsinais-Suomen ELY-keskus on pyytänyt lisäaikaa lausunnon antamiseen 11.6.2020.

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan on jätelain 149.4 §:n perusteella tehtävä päätös jätteenkuljetuksessa kuljetettavien kiinteiden jätteiden (polttokelpoinen jäte, biojäte, pienmetallijäte sekä lasi-, metalli- kartonki- ja muovipakkausjätteet) kuljetusjärjestelmästä Auran, Kaarinan, Liedon, Marttilan, Paimion, kanta-Paraisten, Pöytyän, Ruskon Ruskon kunnanosan, Salon, Sauvon ja Turun alueilla. Näillä Lounais-Suomen jätehuollon yhteystoiminta-alueen kuntien alueilla on voimassa vuoden 1993 jätelain mukainen ns. sopimusperusteinen, kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus.

Muissa kunnissa (Kemiönsaari, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paraisten saaristo, Raisio ja Ruskon Vahdon kunnanosa) lautakunnan toimialueella erillistä päätöstä kiinteän jätteen kuljetuksista ei tarvita. Näissä kunnissa on kunnan järjestämä jätteenkuljetus, mikä on vuonna 2012 voimaan tulleen jätelain mukaan ensisijainen tapa järjestää kunnan vastuulle kuuluva jätteenkuljetus.

Lausunto on pyydetty myös niiltä kunnilta ja ympäristönsuojeluviranomaisilta, joissa on kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä, koska kahden eri kuljetusjärjestelmän ylläpito Lounais-Suomen jätehuollon yhteistoiminta-alueella vaikuttaa koko alueen jätehuollon järjestämiseen.

Lausuntopyynnön liitteenä ovat seuraavat selvitykset:

Liite 1Selvitys jätelain 35 §:n ja 37 §:n mukaisten ehtojen täyttymisestä Turun seudun jätteiden      kuljetuksissa 11.4.2017, Ramboll Oy

Liite 2Selvitys jätehuollon hinnoista Lounais-Suomen alueella, Taloustutkimus Oy

Liite 3Jätekuljetusjärjestelmien vertailu, Logistinen näkökulma, Turun AMK

Liite 4Vastine Ramboll Oy:n selvitykseen, Turun AMK

Liite 5Kunnan vastuulle kuuluva jätteenkuljetus Lounais-Suomessa, Turun kaupunki, Ympäristötoimiala, Ympäristönsuojelu

Kaupungille on asiassa toimitettu myös seuraavat oheismateriaalit:

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n mielipide 8.4.2020

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry mielipide 14.4.2020

Asian aikaisemmat vaiheet

Nykyisen jätelain aikana näiden kuntien alueen jätteenkuljetusjärjestelmistä päätettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013 alueen jätehuoltolautakunnissa. Tuolloin jätteenkuljetusta päätettiin LSJH Oy:n alueen tietyissä kunnissa jatkaa nykyisen jätelain mukaisena kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena sekä tavallisen jätteen että sako- ja umpikaivolietteiden osalta. Korkein hallinto-oikeus kumosi päätökset 18.2.2016, sillä päätöksissä ei ollut riittävästi selvitetty täyttyvätkö kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle jätelain 37 §:ssä asetetut vaatimukset. Perusteluiden mukaan kuljetusjärjestelmästä päätettäessä jätteenkuljetusta olisi tarkasteltava jätteenkuljetuksen toimivuuden kannalta alueellisena, erityyppiset kuljetusolosuhteet (ei niinkään kuntarajat) huomioiden ja eri jätejakeiden erityispiirteet huomioiden.

Jätehuoltolautakunta teki toisen kerran päätöksen näiden kuntien jätehuollon osalta 23.5.2017 (§ 31), jolloin päätettiin jatkaa kiinteiden jätteiden osalta jätelain 37 §:n mukaisesti kiinteistönhaltijan järjestämässä kuljetuksessa. Päätöksestä valitettiin Turun hallinto-oikeuteen, joka kumosi lautakunnan päätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi. Turun hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valitukset päätöksellään 31.12.2019.

Nyt asia on jätehuoltoviranomaisen päätettävänä kolmatta kertaa.

Lausuntoehdotus

Turun kaupunki ilmoittaa lausuntonaan asiaan seuraavaa:

Jätteenkuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen edellytykset

Jätelain 32 §:n 1 momentin mukaan kunnan on järjestettävä seuraavien, muiden kuin vaarallisten jätteiden jätehuolto:

1) vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete

2) kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte;

3) liikehuoneistoissa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään kiinteistöllä yhdessä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa;

4) muu yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä 1–3 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa alueellisessa putkikeräys- tai muussa vastaavassa keräysjärjestelmässä.

Jätelain 35 §:n 1 momentin mukaan kunnan tulee huolehtia siitä että 32 §:n 1 momentissa tarkoitetun jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta lain 36 §:n mukaisesti kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena tai 37 §:n mukaisesti kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on 35 §:n 2 momentin mukaan järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteenkuljetuspalveluita kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.

Mikäli kiinteistöittäinen jätteenkuljetus päätetään järjestää kiinteistön haltijan järjestämänä, tulee jätteenkuljetuksen täyttää jätelain 37 §:n 1 momentin mukaan täyttää jätelain 35 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset. Lisäksi jätteenkuljetuksen tulee edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukea jätehuollon alueellista kehittämistä eikä siitä saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Päätöksen vaikutukset tulee arvioida kokonaisuudessaan myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan.

Jätelautakunnan aikaisemmin tekemien korkeimman hallinto-oikeuden palauttamien päätösten perusteluissa todetaan, että kunnan toimivaltaan kuuluu päättää siitä, järjestetäänkö kiinteistöittäinen jätteenkuljetus kunnassa (tai sen osassa) kunnan tai kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Mitä päätöksissä todetaan kunnasta, koskee myös seudullista viranomaisena toimivaa jätehuoltolautakuntaa. Kunnan harkintavaltaa jätteenkuljetusjärjestelmää valittaessa on 1.5.2012 voimaan tulleessa jätelaissa rajoitettu siten, että päätös jätteenkuljetuksen järjestämisestä kiinteistön haltijan järjestämänä voidaan tehdä vain silloin, kun kaikki uuden jätelain 37 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Perusteluiden mukaan näiden edellytysten ja samalla kunnan päätöksen arvioimiseksi on voitava varmistua siitä, että päätöstä tehdessä on ollut olemassa hallintolain 31 §:n 1 momentissa tarkoitetut asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Kunnan päätös kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönotosta voi koskea kuntaa tai sen osaa. Kunta voi lisäksi rajata päätöksen koskemaan vain tiettyä jätelajia tai tietynlaatuisia jätteitä. Jotta jätelaissa säädettyjen oikeudellisten vähimmäisedellytysten täyttymistä voidaan arvioida, tulee päätöksenteon tueksi tehtävässä selvityksessä kuvata päätöksen kohteena olevia alueita riittävän yksityiskohtaisesti ja niin, että kysymyksessä oleviin jätelajeihin mahdollisesti liittyvät erityispiirteet otetaan huomioon.

Selvityksessä on erityisesti kiinnitettävä huomioita niihin alueen ominaisuuksiin, joilla on merkitystä jätteenkuljetuksen ja sen kustannusten ja toimivuuden kannalta, kuten asuinkiinteistöjen määrään ja tiheyteen, kuljetusmatkoihin tai alueen kuljetusoloihin muutoin. Samankaltaiset alueet voidaan tarkastelussa yhdistää, mutta kuljetusolojen kannalta erityyppisiä alueita, kuten esimerkiksi keskustaajamaa, hyvin harvaan asuttuja alueita ja saaristoalueita, on yleensä syytä tarkastella erikseen. Lain esitöissä on lisäksi yhtenä arvioinnissa huomioon otettavana seikkana mainittu myös kuljetuspalveluista perittävät maksut.

Edelliset hallinto-oikeuksien päätökset

Turun hallinto-oikeus (THO) on edellisessä kuljetusjärjestelmää koskevassa päätöksessään 7.11.2018 katsonut kyseessä olevan alueen osalta, että asiassa tehdyt selvitykset eivät osoita jätelain 37 §:n edellytysten täyttyvän koko tarkastelualueella eikä edellytyksiä kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen valinnalle näin ollen ole olemassa. Kuljetusjärjestelmäpäätös ei voi perustua kunnan arvioon sopimusperusteisen jätteenkuljetusjärjestelmän toimivuudesta tai siihen, mikä muutoin on kunnan kanta jätteenkuljetusjärjestelmän valintaan.

Vaikka koko alueella on tehtyjen selvitysten mukaan periaatteessa saatavilla kuljetuspalveluita, toimii joillakin alueilla kuitenkin käytännössä ainoastaan yksi kuljetusyrittäjä. Tätä ei voida hallinto-oikeuden näkemyksen mukaan pitää myönteisenä seikkana kotitalouksien kannalta, koska se antaa kuljetusyrittäjälle mahdollisuuden määrätä palvelun hinta.

Kuljetuspalveluiden hintojen vaihtelu on ollut sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen alueella melko suurta ja lisäksi sopimusperusteisen kuljetuksen hinnat ovat korkeampia kuin kunnan järjestämän kuljetuksen hinnat. Selvitysten perusteella ei ole hallinto-oikeuden mukaan ollut mahdollista varmistua siitä, että koko alueella on jätteen kuljetuspalveluja tarjolla kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.

Koska kiinteistöjä on sopimusperusteisen kuljetusjärjestelmän ulkopuolella suuri määrä, on riskinä se, että jätteitä käsitellään hallitsemattomasti tai hylätään ympäristöön. 

THO on todennut, että kahden eri kuljetusjärjestelmän ylläpito vaikeuttaa jätehuollon alueellisen kehityksen edistämistä ja alueellisen jätehuoltoyhteistyön toteuttamista. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen ei voida katsoa edistävän jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa tai tukevan jätehuollon alueellista kehittämistä.

Lisäksi THO toteaa, että valvonnan puutteet aiheuttavat epätasa-arvoisen tilanteen niin kuntalaisten kuin kuljetusyritystenkin välillä, koska viranomaiset eivät pysty tehokkaasti puuttumaan jätelain vastaisiin menettelyihin.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on edellisessä kuljetusjärjestelmää koskevassa päätöksessään 31.12.2019 todennut, että lautakunnan päätöksenteossa aikaisemmin mukana olleet selvitykset ovat sisältäneet tietoja, joita on voitu käyttää kuljetusjärjestelmästä päättämisen perusteena ja niitä voidaan pitää asiantuntevasti laadittuina. Jätehuoltolautakunnan selvityksessä ja kuljetusyrittäjien teettämässä selvityksessä on kuitenkin päädytty vastakkaisiin johtopäätöksiin jätelaissa asetettujen vaatimusten täyttymisestä, joten kuljetusjärjestelmästä päättäminen edellyttää näiden selvitysten tarkempaa vertaamista ja uusien päätelmien tekemistä. Päätöksestä puuttui myös perustelut sille, miksi kuljetusyrittäjien lausunnon yhteydessä toimitettu konsulttiselvitys katsottiin luotettavammaksi kuin muut lautakunnan käytössä olleet selvitykset.

Päätöksen kohteena oleva alue on asukasmäärältään suuri, maantieteellisesti laaja ja se kattaa jätteenkuljetuksen ja kuljetusolojen kannalta hyvin erityyppisiä alueita. Nämä olosuhteet korostavat tarvetta arvioida tarkemmin, mistä erot selvityksissä ja niiden johtopäätöksissä johtuvat ja miltä osin ristiriidat johtuvat tekijöistä, joiden painotus kokonaisarvioinnissa kuuluu lautakunnan harkintavaltaan.

Lisäksi KHO:n päätöksessä todettiin, että koska lautakunnan päätös on perustunut ensisijaisesti kuljetusyrittäjien konsulttiselvitykseen, olisi myös tästä selvityksestä tai sen perusteella tehdyistä päätelmistä tullut varata jätelain 38 §:n tarkoittamalla tavalla mahdollisuudet tiedon saamiseen ja mielipiteiden esittämiseen ennen päätöksentekoa.

Asuinkiinteistöjen jätehuollon valvonta

Valvontaviranomaisena Turun alueella toimivaan Turun kaupungin ympäristönsuojeluun tulee säännöllisesti ilmoituksia asuinkiinteistöistä, jotka eivät ole liittyneet järjestettyyn jätteenkuljetukseen tai joissa jätteenkeräysväline ei ole määräysten mukainen. Myös jätehuoltoon liittyvissä kiinteistöjen roskaustarkastuksissa tulee esiin asuinkiinteistöjä, joilla ei ole jätteenkuljetusta. Jätehuoltoviranomaisen tehtävänä puolestaan on seurata jätehuollon toimivuutta.

Kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmässä viranomaiset ovat kiinteistöjen jätteenkuljetusten osalta niiden tietojen varassa, joita kuljetusyritykset ovat velvollisia toimittamaan viranomaiselle. Kokemus on osoittanut, että ajantasaisen tiedon saaminen kuljetusyrittäjiltä ei nykyisin ainakaan koko yhteistyöalueen osalta toimi, sillä osa seurantaa ja valvontaa varten tarvittavista tiedoista jää kokonaan saamatta ja osa saaduistakin tiedoista on pahoin puutteellisia. Tämän vuoksi viranomaiset joutuvat säännöllisesti pyytämään tietoja uudelleen taikka täsmennyksiä ja täydennyksiä, jolloin tietojen saaminen viivästyy. Ajoittain joudutaan myös turvautumaan valvontaviranomaisen (ELY-keskus) virka-apuun tietojen saamiseksi. Esimerkiksi vuoden 2018 kuljetustiedoista puuttui edelleen maaliskuun 2020 alussa yhden kuljettajan tiedot jätehuoltoviranomaisen pyyntöjen ja ELY-keskuksen virka-apupyyntöjen myötä tekemien kehotusten ja hallintopakkopäätösten jälkeenkin.

Kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmässä ajantasainen, luotettava ja toimiva seuranta ja valvonta ei tosiasiallisesti ole mahdollista vaan tietojen saamatta jäämisestä tai niiden puutteista aiheutuu jätehuollon seurannalle ja valvonnalle huomattavaa haittaa. Jätehuollon valvonta olisi helpompaa ja tehokkaampaa, jos alueella olisi kunnan järjestämä jätteenkuljetus ja ympäristönsuojelun viranhaltijoilla olisi ajantasaiseen kuljetusrekisteriin.

Roskaantuneiden asuinkiinteistöjen tarkastuksissa tulee ajoittain myös esiin tilanteita, joissa jätehuoltolaskuja on jäänyt maksamatta mahdollisesti useammallekin kuljetusyrittäjälle ja kiinteistö on ehtinyt jo pahoin roskaantua ennen kuin naapurustosta tulee ilmoitus valvontaviranomaiselle. Rambollin selvitys vahvistaa sen, että maksamattomien maksujen vuoksi uutta kuljetussopimusta ei ole mahdollista tehdä. Tämä on vastoin jätelain määräystä, jonka mukaan kuljetuspalvelun pitää toimia kaikissa olosuhteissa ja kaikkina aikoina.

Kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmässä maksuhäiriötilanteiden selvittely ja paikkaavien kuljetuspalveluiden järjestäminen työllistää huomattavasti valvovaa viranomaista. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa vastaavia tilanteita ei pääse syntymään, sillä jätteenkuljetus hoidetaan maksuhäiriöistä huolimatta ja laskut peritään asiakkaalta.

Yhteisen keräyspaikan tai yhteisastian käytöstä tulee ilmoittaa kunnan järjestämän jätehuollon alueella LSJH Oy:lle. Kiinteistön haltijan jätteenkuljetuksen alueella ilmoitus tulee tehdä jätehuoltoviranomaiselle ja kuljetuksen suorittajalle. Koska kunnan järjestämässä järjestelmässä ilmoitus tehdään vain yhdelle taholle, velvollisuus tulee todennäköisemmin hoidettua ja tiedot ns. jätehuoltokimpoista pitävät tämän vuoksi paremmin paikkansa.

Jätehuoltokustannukset ja kilpailutus

Taloustutkimuksen vuonna 2016 Lounais-Suomen alueesta tekemän jätehuollon hintaselvityksen mukaan kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmässä jätteenkuljetuksen hinnat ovat kokonaisuutena korkeampia kuin kunnan järjestämässä jätehuollossa. Tällöin kuljetuksen ja käsittelyn kokonaishinnat olivat Turussa kolmanneksi kalleimmat, jos kiinteistön haltijalla oli omakotitaloissa tavanomainen 240 litran astia. Kalliimpaa jätehuolto oli Paraisten saaristoalueella sekä kanta-Paraisilla ja Ruskolla. Tutkimuksessa oli mukana 18 eri kuntaa Lounais-Suomesta ja mukana oli myös erillisinä kuntien saaristoalueita, joissa kuljetuskustannukset muodostuvat helposti korkeiksi.

Saman hintaselvityksen mukaan kiinteistökohtaisen jätteenkuljetuksen hinnat vaihtelevat suuresti kiinteistöjen välillä jopa samalla alueella, vaikka käytössä olisi samankokoiset jäteastiat. Tätä ei voi pitää jätelain edellyttämällä tavalla kohtuullisena ja syrjimättömänä, sillä eri asiakkaita, asiakasryhmiä tai eri alueita ei saisi asettaa palvelun hinnoittelussa perusteettomasti toisistaan poikkeavaan asemaan.

Kunnan järjestämässä kuljetuksessa hinnat ovat samat kullakin urakka-alueella, jotka ovat pääsääntöisesti pienempiä kokonaisuuksia, jolloin myös kuljetusolosuhteet ovat alueella useimmiten melko yhteneväiset kaikille alueen kiinteistöille. Urakka-alueiden välillä hinnat kuitenkin vaihtelevat merkittävästikin (esim. Paraisten saariston ja Raision välillä). Tämä on myös jätelain mukaan kohtuullista, sillä erilaiset olosuhteet ovat peruste erilaiselle hinnoittelulle.

Vuonna 2017 LSJH Oy:n alueella otettiin käyttöön jätehuollon perusmaksu, jota Turun seudulla ei ole ollut aikaisemmin. Maksun käyttöönotto alensi kiinteistöjen maksamia jätteenkäsittelymaksuja. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella alennus näkyi jätelaskuissa automaattisesti. Kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmässä asian valvominen on kiinteistön haltijan vastuulla, koska hänen tulee itse kilpailuttaa jätehuoltopalvelunsa. Näin ollen riippuu kiinteistön haltijan aktiivisuudesta, pysyvätkö maksut kilpailukykyisinä yleiseen hintatasoon nähden.

Turkulainen alueellinen isännöinti- ja kiinteistöpalveluyritys on kilpailuttanut jätehuollon omalla alueellaan, mikä on tuonut säästöjä asukkaiden jätehuoltokustannuksiin. Kunnan järjestämässä jätehuollossa kilpailutus toteutetaan vastaavalla tavalla. Urakka-alueet voidaan suunnitella siten, että esim. yksi jäteauto pystyy tyhjentämään alueen jäteastiat. Jätteenkuljettajat pystyvät tällöin toimimaan tehokkaammin ja mahdolliset pitkät siirtymiset yksittäisten jäteastioiden välillä jäävät pois. Erikokoisten alueiden kilpailutus mahdollistaa myös pienten kuljetusyritysten tulon markkinoille. Kunnan järjestämää jätteenkuljetusta ei näin ollen voi millään perusteilla pitää monopolina tai keskittämisenä, sillä kaikki kuljetukset kilpailutetaan, mikä mahdollistaa uusien kuljetusyrittäjien mukaan tulon ja lisää näin ollen kilpailua.

Jätehuollon yleisen toimivuuden edistäminen ja alueellinen kehittäminen

Jätelain 34 §:ssä on säädetty kunnan jätehuoltopalveluja koskevista laatuvaatimuksista. Jätteenkuljetusjärjestelmä on vain osa kunnan vastuulle kuuluvan jätehuoltojärjestelmän kokonaisuudesta, josta kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmä on kovin irrallinen eikä se edistä 17 kunnan alueellista jätehuoltoyhteistyötä ja sen kehittämistä tai jätehuollon yleistä toimivuutta.

Lounais-Suomen yhteistoiminta-alueen jätehuollon erityispiirteenä on alueen merkittävä vaihtelu. Alueeseen kuuluu Turun ja Salon ydintaajamat, harvaan asuttuja seutuja kuten Sauvo ja Marttila sekä saaristoalueita esimerkiksi Paraisilla ja Naantalissa. Jätehuollon toimivuudesta ja alueellisesta kehittämisestä tulisi huolehtia kaikilla näillä alueilla. Virkamiestyönä tehdyssä selvityksessä jätehuollosta ei myöskään huomioitu alueellisia erityispiirteitä. Selvitystä tehtäessä havaittiin melko pian, että edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle eivät täyty. Havaitut edellytysten puutteet ovat luonteeltaan sellaisia, että ne tavalla taikka toisella koskevat koko yhteistoiminta-aluetta.

Lisäksi kahden eri kuljetusjärjestelmän ylläpidosta yhteistoiminta-alueella aiheutuu tehottomuutta eikä se edistä jätehuollon alueellista kehittämistä. Jätelain 37 §:n 1 momentin mukaisten edellytysten tarkempi arviointi ei kuitenkaan ole tarpeen päätettäessä siirtymisestä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, sillä kyseessä on jätelaissa ensisijaiseksi määritelty järjestelmä.

Kuljetusten ympäristövaikutukset

Jätelain 37 §:n perusteluiden mukaan kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytyksenä on jätehuollon yleisen toimivuuden lisääminen alueella, jätehuollon alueellisen kehittämisen tukeminen ja se ettei kuljetuksesta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle verrattuna kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.

Turun ammattikorkeakoulun (AMK) tekemän logistiikkaselvityksen mukaan jätekuljetusten ajosuoritteet voivat vähentyä jopa 50 % siirryttäessä kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään. Kiinteistönhaltijan jätteenkuljetus sisältää paljon päällekkäistä ajoa ja tehottomuutta, koska eri kuljetusliikkeet käyvät tyhjentämässä samalla kadulla sijaitsevia jäteastioita. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus on kokonaislogistisesti jopa merkittävästi tehokkaampi kuin kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus: ajokilometrit vähenevät, minkä johdosta polttoainetta kuluu vähemmän, lisäksi päästöt, katujen rasitus ja liikenteen melu vähenevät. Tämä puolestaan lisää asuinalueiden viihtyisyyttä, parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää katujen korjausinvestointien tarvetta.

Rambollin selvityksessä sen sijaan on arvioitu eri kuljetusjärjestelmien ilmapäästöjä vertaamalla jätteenkuljetuksen päästöjä koko Turun seudun liikennepäästöihin ja koko Turun seudun raskaan liikenteen päästöihin. Näin on päädytty johtopäätökseen, jonka mukaan jätteenkuljetusjärjestelmällä ei ole juurikaan merkitystä alueen ilmanlaatuun. Tämä näkökulma on vastoin jätelain 37 §:n perusteluissa esitettyä, jonka mukaan terveys- ja ympäristöhaittoja tai -vaaroja tarkasteltaessa on nimenomaan verrattava eri jätteenkuljetusjärjestelmiä ja niiden vaikutuksia toisiinsa, eikä siis jätteenkuljetuksen vaikutuksia jonkin muun kuljetuksen taikka muun liikenteen vaikutuksiin.

Kuten AMK:n logistiikkaselvityksestä käy ilmi, kunnan järjestämään kuljetukseen siirtymällä voidaan merkittävästi vähentää jätteenkuljetuksesta aiheutuvia ilmansaasteongelmia, vaikka sillä ei luonnollisestikaan ratkaista kokonaisliikenteen aiheuttamia ongelmia. Huomionarvoista on myös se, jätekuljetusten melu- ja ilmapäästöt ovat ns. lähipäästöjä, eli ne syntyvät pääasiassa asuinalueilla, joilla jätteitä kerätään ja jossa ihmiset niille herkimmin altistuvat.

Kuljetuspalveluiden tarjonta ja kilpailutilanne

Lounais-Suomen alueella kiinteistön haltijan järjestelmä kuljetusjärjestelmä on siten kattava, että kaikilla alueilla palvelua on saatavilla. Kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusjärjestelmää perustellaan usein sillä, että kiinteistön haltijalla on siinä mahdollisuus valita useammasta keskenään kilpailevasta palvelun tarjoajasta. Lounais-Suomen alueella on kuitenkin neljä kuntaa, joissa yksi jätteenkuljettaja tyhjentää käytännössä 100 % ns. takapakkuriautolla tyhjennettävistä polttokelpoisen jätteen astioista. Turun kaupungin alueella kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa toimii käytännössä vain kaksi kuljetusyrittäjää. Tuolloin kiinteistön haltijalla ei käytännössä ole juurikaan valinnanvaraa kuljetusyrittäjän suhteen.

Rambollin selvityksessä esitetty väite siitä, että kaikissa tarkastelualueen kunnissa toimii vähintään kolme yhdyskuntajätteen kuljetuksia tarjoavaa yritystä, on ongelmallinen. Asiakkaan, valinnanmahdollisuuden ja kilpailun kannalta on käytännön merkitystä vain niillä kuljetusyrityksillä, jotka tosiasiallisesti järjestävät kuljetusta kyseisellä alueella ja kyseisten jätejakeiden osalta. Varsinaista kilpailua kuljetusyrittäjien välillä ei juuri ole, mikä vaikuttaa varmasti hintaankin.

Yhteenveto

Turun kaupunki katsoo, että kaupungissa tulisi siirtyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Erityisiä, jätelain 27 §:n mukaisia perusteita pitäytyä nykyisen kaltaisessa, kiinteistön haltijan järjestämässä sopimuspohjaisessa jätteenkuljetuksessa ei ole.

Tehtyjen selvitysten mukaan Lounais-Suomen alueella kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on kalliimpi ja resurssitehottomampi verrattuna kunnan järjestämään kuljetukseen. Lisäksi kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen alueella on yleensä huomattavasti enemmän kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet järjestettyyn jätehuoltoon. Kiinteistön haltijan järjestelmään liittyvien raportointien laiminlyöntien seuraukset ja kustannukset sekä tehtävä valvontatyö koituvat kaikkien alueen kuntalaisten maksettavaksi.

Aikaisemmin virkatyönä tehdyssä selvityksessä ei ole otettu huomioon alueellisia erityispiirteitä, koska selvitystä tehtäessä havaittiin melko pian, että edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle eivät täyty ja jätehuoltoviranomainen päätyi siten esittämään kuljetusjärjestelmäratkaisuksi kunnan järjestämää jätteenkuljetusta. Jätelain 37.1 §:n mukaisten edellytysten tarkempi arviointi ei ole tarpeen päätettäessä siirtyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, sillä siinä on kyse jätelaissa ensisijaiseksi määritellystä järjestelmästä.

Selvitystyön yhteydessä havaitut edellytysten puutteet olivat luonteeltaan sellaisia, että ne tavalla taikka toisella koskevat koko yhteistoiminta-aluetta. Lisäksi yhteistoiminta-alueella kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta sekä myös kahden eri kuljetusjärjestelmän ylläpidosta aiheutuu tehottomuutta, joka ei edistä jätehuollon alueellista kehittämistä tai kierrättämisen edistämistä.

Oheismateriaali 1Selvitys jätelain 35 §:n ja 37 §:n mukaisten ehtojen täyttymisestä Turun seudun jätteiden kuljetuksissa 11.4.2017, Ramboll Oy

Oheismateriaali 2Selvitys jätehuollon hinnoista Lounais-Suomen alueella, Taloustutkimus Oy

Oheismateriaali 3Jätekuljetusjärjestelmien vertailu, Logistinen näkökulma, Turun AMK

Oheismateriaali 4Vastine Ramboll Oy:n selvitykseen, Turun AMK

Oheismateriaali 5Kunnan vastuulle kuuluva jätteenkuljetus Lounais-Suomessa, Turun kaupunki, Ympäristötoimiala, Ympäristönsuojelu

Oheismateriaali 6Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n mielipide 8.4.2020

Oheismateriaali 7Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry mielipide 14.4.2020

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnalle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin äänin 9-5.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Elo, Peltonen, Maaskola, Rinne, Lindfors, Laivoranta, Ratilainen, Hassan ja Vornanen.

Vierimaan Miikkolan kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Ruohonen, Aaltonen ja Kattelus:

”Turun kaupunki katsoo, että kaupungissa ei tulisi siirtyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Nykyisessä kiinteistön haltijan järjestämässä sopimuspohjaisessa järjestelmässä tulisi pitäytyä erityisesti siksi, että tiedossa on vireillä oleva lainsäädäntöhanke jätteenkuljetukseen liittyen. Ennen uuden lain voimaantuloa olisikin perusteltua pidättäytyä muutoksista ja säilyttää toimivaksi koettu nykytila.

Kiinteistönhaltijakohtainen sopiminen on omiaan parantamaan alan kilpailua ja näin ollen edistämään jätealan kehitystä sekä asiakastyytyväisyyttä. Valinnanvapauteen perustuva järjestelmä on laajasti asiakkaille mieleinen ja turvaa keskitettyä ratkaisua paremmin asiakkaan mahdollisuuden vaikuttaa palveluunsa.

Koska tälläkin hetkellä toimitaan kiinteistönhaltijan järjestämässä sopimuspohjaisessa järjestelmässä, on selvää, että jätelain 27 §:n mukaiset erityiset perusteet järjestelmävalinnalle ovat olemassa.”

Sundqvist ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Sundqvistin tilalla kokoukseen osallistui Ratilainen.