Kaupunkiympäristötoimiala, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Satu Tiainen 18.11.2019:

Räntämäen ja Raunistulan kaupunginosiin on laadittu 17.4.2019 päivätty ja 31.10.2019 lausuntojen perusteella muutettu asemakaavanmuutosehdotus. Asemakaavanmuutos laaditaan Raunistulan kaupunginosan kortteleihin 25, 26 ja 28–30, korttelin 31 tonteille 5–7 ja katu-, puisto-, rautatie- ja vesialueille sekä Räntämäen kaupunginosan vesialueille. Räntämäen kaupunginosaan sisältyvä kaavanmuutosalueen osa kuuluu epävirallisesti Koroisten kaupunginosaan, jota ei ole vielä merkitty voimassa olevaan asemakaavaan.

Alueen pinta-ala on n. 10,6 ha.

Kaavan tavoitteet

Asemakaavanmuutos laaditaan Turun kaupungin aloitteesta, ja se perustuu tarpeeseen löytää paikka uudelle siirtolapuutarhalle. Kaupunki on harkinnut Kupittaan siirtolapuutarha-alueen kaavoittamista muuhun käyttöön. Jos Kupittaan siirtolapuutarha poistuisi käytöstä, Turun keskustan lähelle tarvittaisiin uusi korvaava siirtolapuutarha. Turun kaupunki katsoo, että uudelle siirtolapuutarhalle olisi kysyntää siinäkin tapauksessa, että Kupittaan siirtolapuutarha säilyisi. (Turun kaupunki, 2015. Raportti maankäytön projektista ”Kupittaan siirtolapuutarha”, 31.8.2015. S. 20–21.) Tällä kaavalla ei päätetä Kupittaan siirtolapuutarhan tulevaisuudesta, vaan se vaatii erillisen päätöksen.

Turun kaupunki laati vuonna 2015 selvityksen vaihtoehtoisista uuden siirtolapuutarhan sijaintipaikoista. Parhaana vaihtoehtona pidettiin tämän kaavanmuutoksen suunnittelualuetta. Sen hyviä puolia ovat selvitysraportin mukaan keskeinen sijainti, hyvät kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteydet sekä se, että alueella ei ole sellaista kilpailevaa maankäytön tarvetta, joka olisi ristiriidassa siirtolapuutarhakäytön kanssa.

Koroisten siirtolapuutarha -kaavanmuutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden siirtolapuutarha- ja palstaviljelyalueen rakentaminen. Lisäksi on selvitetty tarvetta asemakaavassa osoitettaville suojelumerkinnöille. Kaavanmuutosta valmistaessa on huomioitu kulttuurihistoria- ja luontoarvot.

Suunnittelualueen nykytilanne

Kaavanmuutosalueen omistaa Turun kaupunki, lukuun ottamatta yksityisomistuksessa olevaa asuinrakennuskiinteistöä ja osaa Vähäjoen vesialueista. Alue on nykyisin pääosin viljeltyä peltomaata ja niittyä. Sen keskiosassa sijaitsee jätevedenpumppaamo ja pohjoisosassa asuinpientalo osoitteessa Jokipellonkuja 30. Aluetta käytetään virkistykseen ja ulkoiluun. Sen halki kulkee runsaasti käytetty kävely- ja pyöräilyreitti sekä Turku Energia Sähköverkot Oy:n voimansiirtolinjoja.

Kaavanmuutosalue on monella tavalla kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä. Alue kuuluu luoteisnurkkaa lukuun ottamatta kansalliseen kaupunkipuistoon ja kokonaisuudessaan maakuntakaavan valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Alueen eteläosa sisältyy Aurajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Osa alueen etelälaidasta kuuluu Koroistenniemen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, missä piispanistuin sijaitsi keskiajalla.

Kaavanmuutosalueen pohjoisosassa olevalla pellolla on rautakautis-keskiaikainen muinaisjäännösalue, jolta on löytynyt muun muassa saviastian paloja ja kangaspuun painon katkelmia. Muinaisjäännöksen rajausta tarkennettiin vuosina 2017 ja 2018 (Muuritutkimus ky / Muuritutkimus Oy).

Lisäksi suojeluarvoja liittyy Jokipellonkuja 30:n asuinrakennukseen, joka valmistui vuonna 1878 ratavahdin asunnoksi. Rakennus pihoineen ja pihapiiriin kuuluva kellari ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Niitä ei kuitenkaan ole suojeltu nykyisissä asema-, yleis- tai maakuntakaavoissa.

Luontoselvitysten mukaan Vähäjoen varsi niittyineen ja ketoineen on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue, jonka ominaispiirteet tulee säilyttää (mm. T:mi Hannu Klemola, 2012. Turun Koroisten luontoselvitys. S. 14). Vähäjoen uoma on tärkeä myös lepakoille, sillä se on vesisiippojen ruokailualuetta (Kirsi Reponen, 2012. Turun Ojarannan, Orikedon ja Koroisten lepakkoselvitys. S. 6).

Kaavatilanne

Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä 23.8.2004) ja Varsinais-Suomen taajamien, maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa (hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2018, määrätty tulemaan voimaan 27.8.2018) kaavanmuutosalue on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeäksi virkistysalueeksi, jonka halki kulkee ulkoilureitti ja suurjännitelinjoja. Kaavanmuutosalueen pohjoisosaan on merkitty muinaismuistoalue, ja alueen lähistöllä on myös muita muinaismuistokohteita ja -alueita sekä suojeltava rakennetun ympäristön kokonaisuus, Koroisten tila. Alue on maakuntakaavan valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.

Turun Yleiskaavassa 2020 (tullut voimaan 28.7.2001/29.5.2004) alue on osoitettu virkistysalueeksi, jonka halki kulkee Aurajoen suuntainen pääviheryhteys ja voimansiirtolinjoja. Alueen itäosa on merkitty kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonoloiltaan arvokkaaksi alueeksi, jolla tapahtuvat muutokset tulee tehdä niin, että alueen ominaispiirteitä ei turmella.

Yleiskaavan 2029 luonnos hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa 25.9.2018 § 387 ja kaupunginhallituksessa 5.11.2018 § 420. Alue on yleiskaavaluonnoksessa osittain siirtolapuutarha-aluetta ja osittain maisemallisesti arvokasta peltoaluetta.

Kaavanmuutosalueella on voimassa kolme eri asemakaavaa: 8/1946 (tullut voimaan 18.11.1946), 51/1958 (tullut voimaan 29.7.1959) sekä 106/1959 (tullut voimaan 24.10.1960). Alue on osoitettu pääosin tehdas- tai varastokortteleiksi ja puistoksi. Kaavan mahdollistamat teollisuus- ja varastorakennukset ovat kuitenkin jääneet toteutumatta. Alueen keskelle on osoitettu pohjois–etelä-suuntainen katu, Paattistentie, jota ei ole toteutettu.

Asemakaavan kuvaus

Kaava mahdollistaa uuden siirtolapuutarhan ja viljelypalstojen toteuttamisen. Alueelle mahtuisi noin 49 siirtolapuutarhamökkiä. Mökkimäärä olisi hieman pienempi kuin Kupittaan siirtolapuutarhassa, jossa on 57 mökkiä. Suojelumerkintöjä osoitetaan muinaisjäännösalueelle, kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle asuinrakennukselle ja sen pihapiirille, Vähäjoen rannan luonnonympäristölle sekä niille alueen osille, jotka kuuluvat Koroistenniemen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Yleiset kävely- ja pyöräily-yhteydet säilyvät, mutta niiden linjauksia muutetaan hieman.

Suurin osa siirtolapuutarhamökkipalstojen ulkopuolelle jäävistä alueista säilytetään tilallisesti avoimina. On kuitenkin tärkeää säilyttää olemassa olevia puustosaarekkeita Vähäjoen varrella, koska ne suojaavat lepakoiden ruokailualuetta.

Kaavaehdotuksessa osoitetaan aluevaraukset Turku Energia Sähköverkot Oy:n olemassa oleville voimansiirtolinjoille. Voimajohtojen ympärillä rajoitetaan rakennusten ja istutusten korkeutta sähköturvallisuussyistä. Lisäksi varataan alueet olemassa oleville maanalaisille johdoille, uudelle muuntamolle, olemassa olevalle jätevedenpumppaamolle ja hulevesien johtamiselle.

Alueelle muodostetaan kaavanmuutoksen yhteydessä neljä uutta tonttia: kolme siirtolapuutarha- ja palstaviljelyaluetta varten ja yksi olemassa olevalle jätevedenpumppaamolle.

Valtaosa kaavanmuutosalueesta kuuluu tällä hetkellä Raunistulan kaupunginosaan. Alue muutetaan osaksi Koroisten kaupunginosaa, lukuun ottamatta kaavanmuutosalueen itäreunalle osoitettavaa rautatiealuetta (LR-1). Syynä tähän on se, että kaavanmuutosalue ja Koroisten kaupunginosa muodostavat maisemallisesti yhtenäisen pelto- ja viheraluekokonaisuuden. Koroisten kaupunginosa on vielä epävirallinen, sillä sitä ei ole merkitty nykyiseen asemakaavaan. Tarkoituksena on, että se muodostetaan Koroisten siirtolapuutarha -kaavanmuutoksen sekä Koroinen-nimisen asemakaavanmuutoksen yhteydessä.

Siirtolapuutarha- ja palstaviljelyalueen korttelialue (RP-1)

Suunnittelualue osoitetaan siirtolapuutarha- ja palstaviljelyalueen korttelialueeksi lukuun ottamatta rautatien ja Vähäjoen varrella sijaitsevia alueen osia, Vähäjokea, Jokipellonkujaa sekä jätevedenpumppaamoa ympäristöineen. Siirtolapuutarha- ja palstaviljelyalueen pinta-ala on 5,2116 ha, ja alueen uusien rakennusten rakennusoikeus on noin 1680 k-m². Alueelle saa sijoittaa sekä mökillisiä että mökittömiä siirtolapuutarhapalstoja. Myös viljelylaatikot ovat mahdollisia, vaikka niille ei erikseen osoiteta aluevarausta. Tavoitteena on luoda Koroisten siirtolapuutarhasta monipuolinen kaupunkiviljelyn keskittymä, jossa erilaiset viljelijät voivat kohdata ja vaihtaa kokemuksia.

Siirtolapuutarhapalstojen ohjeellinen koko on vähintään 200 m² ja enintään 400 m². Kullekin palstalle saa rakentaa enintään yhden yksikerroksisen kesäkäyttöön tarkoitetun siirtolapuutarhamökin. Mökkien kokoa ja korkeutta rajoitetaan maisemallisista syistä Koroistenniemen lähellä, alueilla, jotka osoitetaan kaavamerkinnällä rp-2. Kauempana Koroistenniemestä sijaitsevat palstat osoitetaan kaavamerkinnällä rp-1. Siirtolapuutarhamökkien koko saa olla varasto- ja käymälätiloineen rp-1-alueilla enintään 25 k-m² ja rp-2-alueilla enintään 20 k-m². Kaikki palstalle rakennettavat varastotilat ja mahdollinen kompostoiva käymälä tulee sijoittaa mökin yhteyteen ja toteuttaa mökin arkkitehtuuriin sopivalla tavalla. Mökin harjakorkeus saa olla maasta mitattuna rp-1-alueilla enintään 5 metriä ja rp-2-alueilla enintään 4 metriä.

Osoitteessa Jokipellonkuja 30 sijaitseva asuinrakennus ja sen pihalla oleva kellari suojellaan. Suurin osa rakennuksen pihapiiristä merkitään ryhmäpuutarhan toimintoja palvelevien yhteistilojen piha-alueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Pihalle saa kuitenkin rakentaa uuden, 150 k-m²:n laajuisen yhteistilarakennuksen. Se korvaisi aiemman piharakennuksen, joka tuhoutui tulipalossa vuoden 2018 helmikuussa. Lisäksi suunnittelualueelle saa rakentaa muita uusia, yhdestä kahteen kerrosta korkeita yhteistilarakennuksia, joiden rakennusoikeus on yhteensä 350 k-m².

Korttelialueen halki tulee järjestää yleinen kävely- ja pyöräilyreitti Jokipellonkujalta Raunistulan rantapolulle, Koroistenniemelle ja Virusmäenkäytävälle. Sitä ei saa sulkea portilla eikä sillä kulkua saa estää. Lisäksi on järjestettävä huoltoajoyhteys jätevedenpumppaamolle.

Jokipellonkujan varrelle osoitetaan pysäköintialue (p-1), jolle mahtuu ainakin noin 30 autoa. Pysäköintialueelle saa rakentaa myös kierrätystä ja jätehuoltoa palvelevia rakennelmia. Alue on reunustettava istutuksin.

Raideliikenteen aiheuttama tärinä tulee huomioida, kun rakennetaan alle 100 m etäisyydelle rautatiestä. Rautatien lähellä sijaitsevat siirtolapuutarhamökit eivät todennäköisesti sovellu yöpymiseen melun ja tärinän vuoksi.

Siirtolapuutarhan ja viljelypalstojen korttelialueen pohjoisosa osoitetaan muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitetuksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Muinaisjäännösalueella ei saa kaivaa maata ilman museoviranomaisen lupaa, joten viljelypalstat eivät ole siellä sallittuja. Alueelle saa kuitenkin sijoittaa viljelylaatikoita. Laatikot tulee sijoitella väljästi, jotta maan tallautuminen ei vahingoittaisi muinaisjäännöksiä.

Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (ET-1)

Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueen pinta-ala on 0,1860 ha. Siihen kuuluvat olemassa oleva jätevedenpumppaamo ja sitä ympäröivät maanalaiset johdot. Pumppaamolle osoitetaan rakennusoikeutta 300 k-m², mikä on noin 50 k-m² enemmän kuin toteutetun pumppaamorakennuksen kerrosala.

Lähivirkistysalue (VL-1)

Vähäjoen ranta ja suunnittelualueen eteläosa osoitetaan lähivirkistysalueeksi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat rantaniityt tulee säilyttää, samoin joenvarren puustoiset saarekkeet (luo-2). Puiden säilyttäminen on tarpeen sen vuoksi, että joki toimii ekologisena käytävänä ja lepakoiden ruokailualueena, jota puut suojaavat. Joenvarren puuttomat ja pensaattomat kohdat säilytetään avoimina maisemallisista syistä.

Rautatiealue (LR-1)

Rautatien aluevarausta laajennetaan, jotta nykyisen raiteen vierelle voidaan tulevaisuudessa toteuttaa uusi raide. Laajennus on enimmillään noin 27 m leveä. Lisäraide tulisi todennäköisesti hyvin lähelle nykyistä raidetta. Rautatiealueen laajentaminen on kuitenkin tarpeen, jotta lisäraiteen perustustöille voidaan varata riittävästi tilaa.

Rakennusoikeus sekä vaikutukset asukas- ja työpaikkamäärään

Suunnittelualueelle osoitetaan noin 1680 k-m² uusien rakennusten rakennusoikeutta. Rakennusoikeus pienenee nykyiseen asemakaavaan verrattuna noin 69 070 k-m², koska alueelle on osoitettu voimassa olevassa kaavassa teollisuus- ja varastorakennuksia. Käytännössä nykyisen kaavan mukaisia rakennuksia ei olisi kuitenkaan voinut toteuttaa kulttuurihistoriallisista ja maisemallisista syistä.

Alueella on sijainnut muutamia asuntoja, mutta pysyvä asuinkäyttö poistuu kaavanmuutoksen seurauksena. Muutos on asukasmäärän kannalta vähäinen, sillä alueella on tällä hetkellä ainoastaan yksi asuinrakennus ja siinä on vain kaksi asuntoa. Jos siirtolapuutarhan yhteistiloihin perustetaan esimerkiksi kahvila tai muu pieni liiketila, se saattaa luoda alueelle muutamia työpaikkoja.

Kaavaprosessin vaiheet

Asemakaavanmuutos perustuu Turun kaupungin aloitteeseen. Suunnittelualue oli alun perin osa toista asemakaavanmuutosta, jonka työnimi on Koroinen, kaavatunnus 8/2012 ja diaarinumero 2973-2012, mutta se irrotettiin omaksi kaavanmuutosalueekseen keväällä 2017.

Asemakaavan vireilletulosta ilmoitettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksella 29.4.2017. Ilmoitus vireilletulosta sekä 18.4.2017 päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainituille osallisille kirjeitse. Alustavaa suunnitelmaluonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa 9.5.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitettiin 31.10.2019.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja yleisötilaisuuden perusteella jätettiin 30 kirjallista mielipidettä nähtävilläoloaikana 31.5.2017 mennessä. Niistä 25 oli yksityishenkilöiden lähettämiä. Loput kannanotot olivat Liikennevirastolta (nyk. Väylävirasto), Turku Energia Sähköverkot Oy:ltä, Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ry:ltä, Fingrid Oyj:ltä ja Telia Finland Oyj:ltä. Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys lähetti toisen mielipiteen 4.3.2018 kaavaehdotuksen valmisteluvaiheessa.

Lisäksi Turun kaupungin vapaa-aikatoimialan museopalvelut on antanut kaksi kannanottoa arkeologisten tutkimusten tarpeesta suunnittelualueella. Ne on lähetetty 11.5.2017 ja 5.4.2018. Turun kaupunkiympäristötoimialan ympäristöterveys on antanut kannanoton 17.7.2018.

Kaavaehdotuksesta pyydettiin viranomaislausunnot toukokuussa 2019. Lausunnonjättöaikaa oli 5 viikkoa ajalla 14.5.–20.6.2019, ja lausunnot saatiin kesä-heinäkuussa. Lausunnon lähettivät Fingrid Oyj, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Turun Vesihuolto Oy, Väylävirasto, vapaa-aikatoimialan liikuntapalvelut, vapaa-aikatoimialan museopalvelut (Turun museokeskus) sekä Turku Energia Sähköverkot Oy. Museokeskus lähetti kaksi erillistä lausuntoa: 17.6.2019 ja 1.7.2019.

Kaavaehdotusta muutettiin lausuntojen perusteella. ELY-keskuksen toivomuksesta täsmennettiin luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaan rantavyöhykkeen ja lähivirkistysalueen (VL-1) kaavamääräyksiä sekä pienennettiin siirtolapuutarhamökkien korkeutta ja rakennusoikeutta kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Koroistenniemen lähellä. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen lausunnon perusteella kaavamääräyksiin lisättiin, että alueen halki kulkevan kävely- ja pyöräilyreitin tulee soveltua raskaalle pelastusajoneuvolle ja pelastusyksikön on päästävä vähintään 60 m etäisyydelle rakennuksista. Kaavaehdotuksesta poistettiin mahdollisuus rakentaa uusi kävelysilta Vähäjoen yli, koska maanmuokkaus muuttaisi merkittävästi jokivarren kulttuurimaisemaa ja joen rinteillä on todettu jäänteitä muinaisesta asutuksesta (Vapaa-aikatoimialan museopalvelujen lausunto 1.7.2019). Museokeskus ei pidä siltaa tarpeellisena eikä toivottavana. Kaavaehdotukseen lisättiin Turku Energian toivomat määräykset maanalaisten johtojen sallimisesta sekä metalliaitoja ja sähköistettyjä autopaikkoja koskevista rajoituksista. Lisäksi tehtiin myös muita vähäisiä muutoksia.

Viranomaislausuntojen jälkeen pienennettiin yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (ET-1). Pumppaamon ja sitä ympäröivien maanalaisten johtojen länsipuolella olevat alueet olisivat käytännössä osa siirtolapuutarhaa, joten on luontevinta, että ne kuuluvat siirtolapuutarha- ja palstaviljelyalueen kiinteistöön.

Lausunnot ja mielipiteet vastineineen on kuvattu tarkemmin vuorovaikutusraportissa.

Kaava-alueen infrakustannukset

Kustannukset ovat hankeosalaskennan perusteella saatuja, ja ne tarkentuvat myöhemmin infran rakennussuunnittelun yhteydessä. Tällä hetkellä asemakaava-alueen yleisten alueiden infrakustannusarvio on 390.000 euroa (alv 0 %) sisältäen yleiset kävely- ja pyöräilyreitit (Jokipellonpolku ja osa Raunistulan rantapolusta) sekä Vähäjoen varrella sijaitsevat VL-1-alueet. Kustannusarvio sisältää rakentamisen, suunnittelun ja muut tilaajan kustannukset sekä infran tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen mukaisen hankevarauksen 25 %. Kaava-alueen kustannuksia seurataan kaupungin vuosijohtamisen prosessin mukaisesti lautakunnalle ja kaupunginhallitukselle annettavien kk- ja ovk-raportointien yhteydessä.

Seuraava vaihe

Kaavaehdotus asetetaan nähtäville kaupunkiympäristölautakunnan hyväksymässä muodossa. Kaavanmuutos ei edellytä maankäyttösopimusta.

Sovelletut lainkohdat

Maankäyttö- ja rakennuslaki 50 §, 52 §, 54 §, 55 §, 57 §, 62 §, 63 §, 65 § ja 66 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 24 §, 25 §, 27 §, 28 §, 30 §, 32 § ja 32a §.

Liite 1Kartta Koroisten siirtolapuutarha

Oheismateriaali 1Selostus Koroisten siirtolapuutarha

Oheismateriaali 2Tilastolomake Koroisten siirtolapuutarha

Oheismateriaali 3Vuorovaikutusraportti 17.4.2019, muutettu 31.10.2019

Oheismateriaali 4OAS- ja valmisteluvaiheen mielipiteet

Oheismateriaali 5Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot

Laaditut selvitykset ja raportit, www.turku.fi/kaavahaku.

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 17.4.2019 päivätty ja 31.10.2019 lausuntojen perusteella muutettu asemakaavanmuutosehdotus Koroisten siirtolapuutarha esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitovat tonttijaot/tonttijaonmuutokset KOROINEN-1.-1-4.

Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy osaltaan Koroisten siirtolapuutarhan asemakaava-alueen yleisten alueiden infrakustannusarvioksi 390.000 euroa (alv 0 %) ja lähettää kustannusarvion edelleen kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi Koroisten siirtolapuutarhan asemakaavan käsittelyn yhteydessä.

PäätösAsia pantiin pöydälle Ilvessalon Lähteenmäen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 26.11.2019 § 471

PäätösAsia pantiin pöydälle Lintusen Lähteenmäen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Lisäksi lautakunta päätti järjestää katselmuksen alueella ennen seuraavaa kokousta.

Asian esitteli maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi.

Pöydältä 3.12.2019 § 476

PäätösAsia pantiin pöydälle Mannin Ilvessalon kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 10.12.2019 § 487

PäätösEhdotus hyväksyttiin siten muutettuna, että ET-1 -alueen eteläpuoleiselta Ahopukinjuuren rp-2 -alueelta poistetaan 4 mökkipaikkaa ja eteläpuolen palstaviljelyaluetta rp-3 siirretään vastaavasti pohjoiseen.

Päätös asiassa tehtiin äänin 11-2.

Ennen päätöksentekoa esittelijä lisäsi päätösehdotukseen, että pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti.

Liite 1Kartta Koroisten siirtolapuutarha muutettu 17.12.2019 (Kylk § 503)

Oheismateriaali 6Selostus Kotoisten siirtolapuutarha muutettu 17.12.2019 (Kylk § 503)

Asian käsittely kokouksessa 

Päätökseksi tullut van Oiikin Mannin kannattamana tekemä muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Lopuksi äänestettiin muutetun pohjaehdotuksen ja Sandelinin Lähteenmäen kannattamana tekemän hylkäysehdotuksen välillä.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä muutetun pohjaehdotuksen puolesta äänestivät Hellsten, Lintunen, Anttila, Muurinen, Laukkanen, van Ooik, Wirén, Euro, Kontu, Manni ja Ilvessalo. Sandelinin hylkäysehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Lähteenmäki.

Muutettu pohjaehdotus tuli päätökseksi äänin 11-2.

Päätökseksi tulleen van Ooikin muutosehdotuksen perustelut:

”Mökkien poisto ja palstaviljelyalueen siirto takaavat entistä paremmin Koroistenniemen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön maiseman vaalimisen.”

Sandelinin hylkäysehdotuksen perustelut:

1. Tarve uudelle siirtolapuutarhalle on kytketty Kupittaan siirtolapuutarhan tulevaisuuteen. Uutta siirtolapuutarhaa ei tule kaavoittaa ennen kuin Kupittaan siirtolapuutarhan jatko on turvattu pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla Kupittaan siirtolapuutarhan mökkien omistajille Kupittaan nykyisessä siirtolapuutarhassa.

2. Esitetty paikka siirtolapuutarhalle on sopimaton useista syistä.

a) maisemalliset ja kulttuurihistorialliset syyt

Museoviraston linjaus asiasta on yksiselitteinen: Vähäjoen länsipuolella sijoittuva kaava-alue on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä ja kansallisesti ainutlaatuinen. Alue kuuluu kansalliseen kaupunkipuistoon, osa alueen eteläosassa kuuluu Koroistenniemen kansallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY2009) ja kaava-alueen pohjoisosassa on muinaisjäännösalue.

Siirtolapuutarhan rakentaminen tarkoittaisi lukuisten rakennusten rakentamista alueelle. Alue tulee kaavoittaa avoimena säilytettäväksi virkistysalueeksi, jollaiseksi se on merkitty voimassa olevassa maakuntakaavassa ja kaupungin yleiskaavassa.  Alueen kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävyydestä johtuen alueelle ei voi tehdä siirtolapuutarhaa.

b) Siirtolapuutarha on kaavaehdotuksessa sijoitettu voimalinjojen alle.

Voimajohdoissa kulkeva sähkövirta luo ympärilleen magneettikentän, jolle altistuminen tapahtuu voimalinjojen välittömässä läheisyydessä. Maailman terveysjärjestön syöväntutkimuskeskus IARC on luokitellut magneettikenttä mahdolliseksi syöpää aiheuttavaksi tekijäksi. Vapaa-ajanviettoon tarkoitettujen puutarhamökkien rakentaminen voimalinjojen välittömään läheisyyteen voi olla terveysriski.

c) Siirtolapuutarha on sijoitettu junaradan viereen.

Raideliikenteestä aiheutuu kaava-alueelle melu-, runkomelu- ja tärinähaittaa. Kaava-alueella melutason yöajanohjearvot ja hetkellisen yöajan melutason ohjearvot ylittyvät. On kuitenkin todennäköistä, että siirtolapuutarhamökeissä tullaan viettämään aikaa myös öisin ja mökeissä tullaan yöpymään. Näin ollen suositus- ja ohjearvojen sivuuttaminen kaavan valmistelussa ei ole perusteltua. Mökkien käytön rajoittaminen vuorokaudenajan mukaisesti ei myöskään ole siirtolapuutarhan käyttäjien kannalta tarkoituksenmukaista.

Kaupunginsihteeri Pia Bergström 7.5.2020:

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Raunistulan ja Räntämäen kaupunginosiin laaditun Koroisten siirtolapuutarhan asemakaavanmuutos-, tonttijako- ja tonttijaonmuutosehdotuksen 17.12.2019 § 503. Tämän jälkeen kaavaehdotus asetettiin nähtäville kaupunkiympäristölautakunnan hyväksymässä muodossa.

Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 13.1-11.2.2020 ja nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi muistutusta. Samalla pyydettiin ja saatiin lausunto Varsinais-Suomen liitolta.

Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli muistutukset ja päätti, että muistutukset eivät anna aihetta ehdotuksen muuttamiseen, ja että kaava esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi (28.4.2020 § 147). Tiivistelmät muistutuksista ja niihin annetut vastaukset on päivitetty oheismateriaalina 3 olevaan vuorovaikutusraporttiin.

Liite 1Kartta Koroisten siirtolapuutarha

Oheismateriaali 1Selostus Koroisten siirtolapuutarha

Oheismateriaali 2Tilastolomake Koroisten siirtolapuutarha

Oheismateriaali 3Vuorovaikutusraportti

Oheismateriaali 4Kaupunkiympäristölautakunnan päätös 28.4.2020 § 147

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 17.4.2019 päivätyn, 31.10.2019 lausuntojen perusteella muutetun,17.12.2019 § 503 kaupunkiympäristölautakunnan päätöksen perusteella muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen Koroisten siirtolapuutarha, johon tehtiin 20.4.2020 vähäinen täsmennys.

Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyy Koroisten siirtolapuutarhan asemakaava-alueen yleisten alueiden infrakustannusarvioksi 390.000 euroa (alv 0 %).

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin äänin 12-2.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Elo, Peltonen, Maaskola, Miikkola, Laivoranta, Sundqvist, Hassan, Vornanen, Ruohonen, Aaltonen, Vierimaa ja Kattelus.

Rinteen hylkäämisehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Lindfors.

Hylkäämisehdotuksen perustelut olivat seuraavat:

1. Tarve uudelle siirtolapuutarhalle on kytketty Kupittaan siirtolapuutarhan tulevaisuuteen. Uutta siirtolapuutarhaa ei tule kaavoittaa ennen kuin Kupittaan siirtolapuutarhan jatko on turvattu pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla Kupittaan siirtolapuutarhan mökkien omistajille Kupittaan nykyisessä siirtolapuutarhassa.

2. Esitetty paikka siirtolapuutarhalle on sopimaton useista syistä, mutta niistä tärkein on maisemalliset ja kulttuurihistorialliset syyt

Museoviraston linjaus asiasta on yksiselitteinen: Vähäjoen länsipuolella sijoittuva kaava-alue on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä ja kansallisesti ainutlaatuinen. Alue kuuluu kansalliseen kaupunkipuistoon, osa alueen eteläosassa kuuluu Koroistenniemen kansallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY2009) ja kaava-alueen pohjoisosassa on muinaisjäännösalue.

Siirtolapuutarhan rakentaminen tarkoittaisi lukuisten rakennusten rakentamista alueelle. Alue tulee kaavoittaa avoimena säilytettäväksi virkistysalueeksi, jollaiseksi se on merkitty voimassa olevassa maakuntakaavassa ja kaupungin yleiskaavassa.  Alueen kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävyydestä johtuen alueelle ei voi tehdä siirtolapuutarhaa.