Turun kaupunki | § | Kokouspvm | Asia | 1 |
Kaupunkiympäristölautakunta | 137 | 21.04.2020 | 8 | |
Kaupunginhallitus | 179 | 27.04.2020 | 10 |
2608-2019 (10 03 01)
Puistosuunnitelma Kakolanpuistolle ja Linnalehdolle (VIII kaupunginosa)
Tiivistelmä:
Lautakunnalle esitetään hyväksyttäväksi Kakolanpuistolle ja Linnalehdolle laadittu puistosuunnitelma. Lisäksi lautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle esitetään hyväksyttäväksi Kakolanpuiston ja Linnalehdon puistoalueiden infran kustannusar-vio 2,07 milj. euroa.
Kylk § 137
Kaupunkirakentaminen, suunnitteluhortonomi Hillevi Ahlroth 14.4.2020:
Suunnittelualue sijaitsee Kakolanmäellä VIII kaupunginosassa Aurajoelle avautuvalla kalliomäen jyrkällä rinteellä. Kakolanpuisto ja puistossa sijaitseva Chiewitzin serpentiini sekä Linnalehto ovat arvokas osa Kakolanmäen alueen korkeatasoista kaupunkiympäristöä. Alue on määritetty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi (RKY-alueeksi) arkkitehtonisesti sekä vankeinhoidon historian että kaupunkikuvan kannalta. Asemakaava edellyttää alueen avoimen luonteen säilyttämistä.
Alueelle laadittu puistosuunnitelma perustuu Kakolanmäen julkisten alueiden yleissuunnitelmaan vuodelta 2011 ja korvaa tämän Kakolanpuiston ja Linnalehdon osalta.
Yleistä
Kakolanpuisto ja puistossa sijaitseva Chiewitzin serpentiini sekä Linnalehto muodostavat Kakolanmäen alueen keskeisen viherakselin, vehreän oleskelupuiston sekä jalankulku- ja pyöräily-yhteyden Graniittilinnankadun ja Linnankadun välille. Puistoalueen keskellä on rinnehissiyhteys (funikulaari), joka palvelee alueen esteettömänä yhteytenä. Visuaalisesti ja toiminnallisesti puistoalue yhdistää historiallisen Kakolanmäen alueen Aurajokivarteen.
Yhteydet
Puistosuunnitelmassa Kakolanpuistoon saapumista korostetaan kiveämällä rinnehissin yläaseman viereinen aukiomainen tila nupukiveyksellä. Porttikohtaa alhaalta Linnankadulta kunnostetaan laajentamalla olevaa nupukiveystä. Kiveyksellä myös hillitään eroosiota.
Chiewitzin serpentiini on nykyisellään sorapintainen ja säilyy puistokäytävänä. Sen käyttö pelastustienä sallitaan kiinteistön 7-10 alaosaan. Serpentiini kunnostetaan koko leveydeltään hulevesikourulta muuriin kivituhkapintaisena ja pinta vahvistetaan emulsiokäsittelyllä paremmin eroosiota kestäväksi. Yhteyksiä serpentiiniltä portaikoille kohennetaan vähäisessä määrin.
Linnanlehtoon esitetään uutta kapeaa kivituhkapintaista polkureittiä helpottamaan puiston käyttöä. Käytävä linjataan rinteeseen olevia maastonmuotoja seuraten maiseman säilyttämiseksi mahdollisimman koskemattomana. Uudet portaat toteutetaan graniitista.
Toiminnot
Alueelle asennetaan penkkejä ja yksittäistuoleja oleskelua ja levähdystä varten. Oleskelua palvelevat myös tukimuurin edustalle oleskelualueelle sijoittuvat lepotuolit sekä ylärinteen saapumisaukiota reunustavat massiivipaadet. Rinteiden nurmi- ja niittypinnat tarjoavat mahdollisuuden oleskeluun. Linnalehdon leveät portaat mahdollistavat oleskelun ja käytön myös katsomona.
Hulevesirakenteet ja kuivatus
Hulevesien viivytys on puistosuunnitelmassa merkittävässä roolissa ja historiallisten hulevesirakenteiden toimintaa parannetaan kunnostuksen lisäksi hulevesien hallintaa tukevalla paikoittaisella viemäröinnillä ja niittyalueiden hienovaraisella maastonmuotoilulla. Viemäreiden linjat varaudutaan tarvittaessa rakentamaan suuntaporaamalla, jottei jouduta rikkomaan rakenteita eikä tekemään avokaivantoja.
Rinteen hulevesiä ehdotetaan viivytettäväksi nurmipintaisissa painanteissa ennen niiden ohjaamista kadun viemäriverkkoon. Linnankadulle ohjattavat rinteen vedet hajautetaan useammalle kaivolle. Serpentiini kallistetaan kohti hulevesikouruja ja poispäin muureista.
Chiewitzin serpentiinin olevat graniittihulevesikourut kunnostetaan ja ne jaksotetaan patorakenteiden avulla viivyttämään mahdollisimman paljon sadevettä. Hulevesikourut ja -painanteet ovat silti kuivina suurimman osan ajasta. Hulevesiaiheet muotoillaan siten, että ne ovat kuivanakin kauniita ja sulautuvat nurmirinteeseen. Hulevesikourujen yli järjestetään ylityspaikkoja.
Linnalehdon nykyiset kiinteistölle 37-1 ohjautuvat hulevesirakenteet siirretään puiston puolelle siten, että nykyisen kahden rummun sijaan vedet ohjataan yhden rummun kautta kaivoon. Linnalehdon valumavedet pysäytetään kiinteistön 37-1 yläpuolisessa rinteessä poikkipuolisilla painanteilla, jotka ohjaavat vedet hallitusti hulevesirakenteeseen. Michailowinkadun päässä puiston rajalla puistoon johtuvat vähäiset vedet ohjataan hallitusti puistoon.
Muurit ja portaat
Kakolanmäellä on runsaasti vanhoja graniittisia rakenteita. Merkittävimpiä ovat serpentiinin tasauksien vuoksi rakennetut tukimuurit, jotka paikoin nousevat yli kahden metrin korkeuteen. Tukimuureista on irronnut kiviä ja rinnehissin rakentaminen on katkaissut vanhan tukimuurin puiston alaosassa. Graniittitukimuurit kunnostetaan alkuperäiseen kuntoon. Katkaistu, vanhan serpentiinin alajakson tukimuuri uudelleen muotoillaan ylempien tukimuurijaksojen henkeen.
Kakolanpuiston itäsivun portaikot kunnostetaan ja pääportaikon alin lepotaso loivennetaan helppokulkuisemmaksi.
Oleva graniittitukimuuri Linnankadun varressa kiinteistön 37-1 edustalla kunnostetaan alkuperäiseen kuntoon.
Aidat ja kaiteet
Graniittilinnankadun edustalla oleva korkea tukimuuri suojataan metallisäleaidalla laaditun suunnitelman mukaan. Serpentiinin putoamispaikoista varoitetaan muurin vierelle asennettavalla 100 cm korkealla harvalla kaiteella, joka toimii myös käsijohteena.
Rinnehissin ala-asemalta länteen Linnankadun muurin aita kunnostetaan tai tarvittaessa uusitaan. Rinnehissin ala-asemalta itään Linnankadun varrella sijaitseva tukimuuri on kunnostettu. Sen päällä sijainnutta aitaa ei palauteta.
Kakolanpuiston yläosassa on jäljellä Vankilanjohtajan hedelmätarhaa rajanneen aidan graniittiset pylväät. Pylväät ovat pahoin kallistuneita. Nämä säilytetään ja oikaistaan.
Linnalehdon alueella putoamisen estävät panssariverkkoaidat kunnostetaan tai tarvittaessa uusitaan.
Valaistus
Suunnittelualueen nykyisellään ainoat toimivat valaisimet ovat rinnehissin asemilla sekä rata-alueella. Ympäröiviltä kaduilta ja kiinteistöistä tulee vähäisessä määrin hajavaloa puistoihin.
Kakolanpuiston serpentiinikäytävä valaistaan puistovalaisimilla. Puiston portaikot valaistaan pollarivalaisimin. Lisäksi porttikohdat puistoon Linnankadulta ja Graniittilinnankadulta korostusvalaistaan profiilivalonheittimin.
Osaa Serpentiinin tukimuureista korostusvalaistaan. Muurin valaistavat kohdat ja valaistuksen toteutustapa määritellään tarkemmin rakentamissuunnittelun yhteydessä koevalaistuksen avulla. Valaistukselle haetaan esteettistä, taiteellista vaikutelmaa ja pyritään tuomaan esiin muurien massiivisuutta ja pintastruktuuria.
Kakolanpuistoon tehdään lisäksi tilavaraus tapahtumavalaistuksen tarvitsemalle sähkökeskukselle. Linnalehdon polkujen mahdolliseen valaistukseen varaudutaan kaapeliputkituksin.
Kasvillisuus
Kakolanpuiston kasvillisuuden runkona ovat serpentiinin varsille istutetut puukujanteet. Puukujanteissa on sekaisin eri-ikäisiä ja -lajisia puita. Välialueille on istutettu tai luontaisesti kylväytynyt jonkin verran puustoa. Kakolanpuiston puusto on erittäin korkealle runkonostettua, joten näkymät rinteessä ovat avarat.
Pensaita Kakolanpuistossa ei juuri ole. Kakolanpuiston kenttäkerros on monilajista niittyä. Kakolanmäeltä löytyy villiintyneitä vanhoja hyöty- ja koristekasveja sekä alueen kokoon nähden huomattavan määrän luonnonvaraista niitty-, keto- ja erityisesti ruderaattikasvillisuutta.
Vankilanjohtajan 1879 perustettu hedelmätarha on täysin villiintynyt ja monipuolisen rikkakasvilajiston ja sekä puistopuiden että hedelmäpuiden taimien ja vesakoiden valtaama. Puutarhassa on todennäköisesti puutarhan alkuajoilta peräisin olevia hedelmäpuita tai niiden jäänteitä.
Kakolanpuiston alue suunnitellaan vehreäksi ja viihtyisäksi oleskelupuistoksi. Aluetta kehitetään puustoa täydentämällä, sen historiallista sommitelmaa kunnioittaen. Vanhan hedelmätarhan historiallista ilmettä palautetaan täydentämällä sitä uudisistutuksin ja puiden sijoittamisessa pyritään noudattamaan vanhojen käytävälinjojen määrittämiä sijainteja. Hedelmätarhan kenttäkerrosta hoidetaan kuivana niittynä, niittämällä. Myös kulkureittejä puutarhassa ylläpidetään ensisijaisesti niittämällä.
Maisemanhoitotoimena Kakolanmäeltä ympäristöön avautuvat näkymät säilytetään avoimina huolehtimalla istutettavan puuston riittävästä runkonostosta.
Serpentiinin reunalla kasvavista puuriveistä poistetaan huonokuntoiset yksilöt. Jäljelle jäävä hyväkuntoinen tai kunnoltaan kohtalainen puusto koostuu eri lajisista ja eri-ikäisistä puista. Poistettavien puiden tilalle serpentiinin reunaan istutetaan uusia puita entiseen tiheyteen sopivissa ryhmissä siten, että puuntaimilla on riittävästi tilaa kasvaa. Puiden tulee jatkossakin olla monilajisia.
Huonokuntoisista puista osa on mahdollista kaatamisen sijasta tapittaa, ts. jättää pelkkä lyhennetty runko pystyyn. Tällöin puu ei ole enää vaarallinen, mutta sen rungon komea hahmo säilyy ja se rikastuttaa luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla pesä- ja ruokailupaikan monille eläin- ja sienilajeille.
Serpentiiniä reunustavien puukujanteiden väliset nurmialueet kehitetään jatkossa lähes puuttomiksi, joten kun huonokuntoinen puu poistetaan, sen tilalle ei enää istuteta uutta puuta.
Linnankadun varren jo kunnostetun tukimuurin taakse istutetaan muotoon leikattava pensasaita ja jalopuurivi. Tämän yläpuolelle luiskaan, lähelle funikulaarin ala-asemaa istutetaan matalaa pensasta tai maanpeiteperennaa. Luiskan yläpuolinen suojakaide maisemoidaan pensailla.
Linnalehdon puusto koostuu jaloista lehtipuista sekä hedelmäpuista. Lounaisnurkka on suojeltua jalopuumetsikköä. Rinteen yläosa on melko avointa niittymäistä aluetta, alaosa on puustoista reheväkasvuista lehtomaista aluetta. Istutetut syreeniryhmät antavat viitteitä vanhasta käytävälinjasta. Alueella kasvaa myös yksittäisiä ruusu- ja kuusamapensaita.
Linnalehdon S-1 alueella vaalitaan jalopuita. Linnalehdosta kehitetään puistometsämäinen alue suosien jaloja lehtipuita.
Linnalehdon oleva hedelmätarha kunnostetaan harventamalla vesakkoa ja tiheästi kasvavaa lehtipuustoa hedelmäpuiden esiin tuomiseksi. Hedelmätarha täydennysistutetaan. Puiden sijoittamisessa pyritään noudattamaan olevien puiden vapaamuotoista sommitelmaa. Linnalehdon kasvillisuutta täydennetään istuttamalla uusien asuntojen edustalle suojaavaa kasvillisuutta, pääasiassa pensasistutuksia, joita täydennetään näyttävillä yksittäispuilla. Funikulaarin säleaita maisemoidaan köynnöksin.
Linnankadun varressa kiinteistön 37-1 edustalla huonokuntoinen puusto korvataan uudella. Säilynyt pensasaidanne uusitaan. Kiinteistön 38-4 jyrkkä luiska ulottuu puistoon. Luiska loivennetaan, verhoillaan kasvualustalla ja kasvitetaan alueella luontaisesti esiintyvän kasvillisuuden mukaisesti.
Resurssiviisaus
Periaatteena puistojen kunnostuksessa on hyödyntää paikan resursseja ja säilyttää kaikki käyttökelpoinen materiaali. Puistorakenteita korjataan, ei pureta ja rakenneta kokonaan uutta. Ratkaisuilla pyritään saavuttamaan kaikille rakenteille mahdollisimman pitkä elinkaari.
Kunnostettavista portaikoista voidaan ottaa talteen purkuosia, ja käyttää niitä puistorakenteissa. Sopivia rakenteita voisivat olla porraskivet ja ylimääräiset kadunvarren aidanpylväät, joita voitaisiin hyödyntää uusien oleskelualueiden pintarakenteina tai hulevesirakenteiden patorakenteissa.
Kasvualustojen perusteetonta vaihtoa vältetään olevan maaperän siemenpankin säilyttämiseksi.
Hoitoluokitus ja talvikunnossapito
Kakolanpuistossa noudatettavat hoitoluokat ovat käyttöviheralue (A2) ja arvoniitty (B5). Linnanlehdossa noudatettavat hoitoluokat ovat käyttöviheralue (A2), erityisalue (E), maisemaniitty (B3) sekä suojelualue (S). Hulevesirakenteiden hoito tapahtuu erillisen hoidon kuvauksen mukaan ja Linnalehdon S- alueen hoito tapahtuu hoitosuunnitelman mukaan. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä kaupungin ympäristönsuojeluyksikön kanssa.
Serpentiini tulee olemaan talvikunnossapidettävä vähintään kiinteistön 7-10 pelastusajoreitin osuudelta eli serpentiinin ylimmällä jaksolla. Nykyiset ja kunnostettavat portaat ovat talvikunnossapidettäviä.
Vuorovaikutus
Suunnitelma on ollut nähtävillä 2-16.3.2020. Nähtävänä olon aikana puistosuunnitelmaan jätettiin kaksi muistutusta.
Muistutukset puistosuunnitelmaan:
As Oy Minerva Bost Ab (Oheismateriaali 3)
Muistutuksessa todetaan, että vankila-aikainen panssaripiikkilanka-aita tontin rajalla on ollut pitkään heikkokuntoinen, rakenteeltaan syöpynyt ja vaarallinen. Tontin uudisrakentamisen myötä on ongelma edelleen korostunut. Toivotaan aidan uusimista nykyisen käyttötarkoituksen mukaisesti turvalliseksi pinnakaideaidaksi nykyisen aidan kunnostamisen sijaan. Vankila-aita piikkilankoineen ei sovi viihtyisäksi kunnostettavan piha-alueen raja-aidaksi. Alkuperäisen kiviaidan kunto olisi hyvä tarkistaa. Kakolan alueen hulevedet on kiinteistön kohdalla ohjattu tontin itäylänurkan kaivoon. Kiinteistö on muutama vuosi sitten tehnyt mittavan remontin tontilla jätevesipuhdistamon hätäpoistumistien ja rakennuksen välissä. Talon alimpiin, pääosin kellaritasoihin oli syntynyt vesivaurioita. Uusimalla ulkopuoliset vesieristeet ongelma saatiin poistetuksi. Tontin rajalta on ko. kohdalla jostain syystä poistettu suoja-aita ja jätevesipuhdistamon rakenteiden vieressä on hallitsematon ja turvaton irtokivirinne. Näihin toivotaan parannusta alueen kunnostustyön yhteydessä.
Vastaus muistutukseen:
Kiinteistön rakentumisen yhteydessä on tontin itälaidalla louhitun kallion ja rakennuksen väliin jäänyt muistutuksessa mainittu ”sola" jonne valuu pintavesiä myös puiston puolelta. Näiden vesien ohjaaminen viemäriverkkoon on kiinteistölle kuuluva asia.
Muistutuksessa esitetyt muut asiat ratkaistaan rakennussuunnittelun yhteydessä.
Kansallis-yhtiöt (Oheismateriaali 4)
Muistutuksessa todetaan, että Linnankatu 57:n (kiinteistö 37-1) kohdalla oleva, kadunvarren graniittikivimuurin päällä oleva graniittikivi-/panssariverkkoaita on koko matkaltaan funikulaariin saakka säilytettävä/kunnostettava sillä suunnitelmaselostuksen mukaan puistojen kunnostuksen ja hoidon tavoitteena on ylläpitää ja säilyttää alueen ominaispiirteet ja kyseinen panssariaita on osa vankila-alueen ominaispiirrettä ja kaupunkikuvaa. Aita estää asiattoman läpikulun Linnankadun ja Linnalehdon puiston välillä kiinteistön piha-alueiden läpi.
Tontilla oleva, rakennuksen ja funikulaarin ala-aseman välissä sijaitseva, tontin alatien alittava juoksutusputki on säilytettävä. Kiinteistön ja funikulaarin välinen alue (hulevesialueen ympäristö) on merkittävä nurmikkoalueeksi, sillä alue sijaitsee välittömästi kiinteistön 37-1 nurmialueiden vieressä ja on yhdenmukaista hoitaa sitä samaan tasoon nurmikkona. Linnalehdon puistoalueelle esitetyt uudet hedelmäpuut pitää poistaa suunnitelmasta. Alueella on jo nyt runsaasti pienjyrsijöitä, jotka aiheuttavat haittaa kiinteistöille. Uudet hedelmäpuut lisäisivät maahan jäävien hedelmien määrää ja ovat omiaan houkuttelemaan pienjyrsijöitä.
Linnalehdon puiston rinteen sade- ja sulavesien valuminen kiinteistön pihaan tulee estää toteuttamalla koko tontin 371 leveydeltä rinteeseen vastavalli tai vaihtoehtoisesti vesien juoksutusura siten, että vedet johdetaan tontin päätyjen ulkopuolelle hulevesialtaille. Suunnitelmassa kiinteistön sataman puoleisessa päädyssä ei nyt ole esitetty hulevesiallasta, mutta muistuttajan mielestä sellainen tarvitaan.
Michailowinkadun valumavedet tulee käsitellä katualueella, niitä ei tule ajaa Linnalehdon rinteeseen. Ehdotetaan istutettavaksi pensaita kiinteistön 37-1 ja Linnalehdon puiston rajalle ohjaamaan alueen jalankulkijoita siten, että he eivät kulje kiinteistön 37-1 piha-alueille. Erityisesti kulku maakellarin katolle on estettävä putoamisvaaran vuoksi.
Vastaus muistutukseen:
Kadunvarressa tulee jatkossakin olemaan kiinteistölle kulun estävä aita. Tien alittava nykyinen juoksutusputki (rumpu) on puistosuunnitelmassa merkitty olevaksi ja se myös säilyy. Niitty on muistutuksessa esitetyn mukaisesti muutettu puistosuunnitelmassa nurmikoksi. Puistosuunnitelmaan on lisätty painanne kiinteistön yläpuoliseen rinteeseen, josta valumavedet ohjataan hallitusti hulevesirakenteisiin. Michailowinkadun rakentaminen on vielä kesken ja työn valmistuttua hulevedet ohjataan kaivoon. Puistoon ohjautuvan veden määrä tulee jatkossa siten olemaan vähäinen. Kulun estäminen kiinteistölle puistosta on kiinteistön asia.
Muistutuksessa esitetyt muut asiat ratkaistaan rakennussuunnittelun yhteydessä.
Kustannusarvio
Rakennussuunnitelmatasoisten suunnitelmaluonnosten perusteella Kakolanpuiston ja Linnalehdon rakentamiskustannus on yhteensä 2,07 milj. euroa (alv 0 %). Kustannusarvio sisältää rakentamisen, suunnittelun ja muut tilaajan kustannukset sekä infran tarveselvitys ja hankesuunnitteluohjeen mukaisen hankevarauksen 15 %.
Koska kaupungin infrahankkeille on jatkossa oltava hyväksytty kustannusarvio ja 23.9.2019 § 139 kaupunginvaltuuston hyväksymässä infrahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeessa ei ole siirtymäsäännöstä aiemmin hyväksyttyjen kaavojen ja niiden infrakustannusten osalta, kustannusarvion hyväksyminen tuodaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Edellä mainitun ohjeen hyväksymisen yhteydessä muutettiin hallintosääntöä siten, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan hyväksymisen yhteydessä maankäytön hankkeen infrakustannusarvion. Tämä on käytännössä mahdollista uusien kaavojen osalta sekä soveltuvin osin sellaisten kaavojen osalta, joissa ei vielä ole hyväksytty asemakaavaehdotusta lautakuntatasolla.
Lautakunnan toimivallassa on päättää muiden kuin vaikutuksiltaan merkittävien asemakaavojen hyväksymisestä sekä niiden infrakustannusarvioista.
Kakolan asemakaava on kuitenkin hyväksytty kaupunginvaltuustossa jo 25.8.2008 § 172.
Hallintosäännön 33 §:n mukaan kaupunginhallitus päättää kustannusarvioltaan 1-3 miljoonan euron infrahankkeiden hankesuunnitelmista. Kakolan asemakaavan Kakolanpuiston ja Linnalehdon puistoalueiden puistosuunnitelmat ovat rinnastettavissa hankesuunnittelussa tehtäviin suunnitelmiin. Kustannusarvio perustuu puistosuunnitelmien laatimisen yhteydessä laadittuihin rakennussuunnitelmaluonnoksiin. Näin ollen kaupunginhallitukselle esitetään Kakola -nimisen asemakaava-alueen Kakolanpuiston ja Linnalehdon infrakustannusarvion hyväksymistä.
Liite 1 Puistosuunnitelma W 9073 010 pvm 9.4.2020
Oheismateriaali 1 Puistosuunnitelmaselostus pvm 9.4.2020
Oheismateriaali 2 Hoitoluokituskartta W 9073 011 pvm 9.4.2020
Oheismateriaali 3 Muistutus 1 (As Oy Minerva Bost Ab) pvm 13.3.2020
Oheismateriaali 4 Muistutus 2 (Kansallis-yhtiöt) pvm 16.3.2020
Toimialajohtaja Christina Hovi:
Ehdotus Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä liitteenä 1 olevan Kakolanpuiston ja Linnalehdon puistosuunnitelman.
Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy osaltaan Kakolanpuiston ja Linnalehdon yleisten alueiden infrakustannusarvion 2,07 milj. euroa ja lähettää kustannusarvion edelleen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.
PäätösEhdotus hyväksyttiin.
Kh § 179
Talousjohtaja Valtteri Mikkola 23.4.2020:
Vallitsevalla koronapandemialla on runsaasti kansainvälisiä ja kansallisia vaikutuksia, joiden seurauksena maailmantalous on kokenut äkkipysähdyksen. Viruksen pysäyttämiseksi tehdyt toimenpiteet ja kuluttajien varovaisuus ovat supistaneet taloudellista aktiviteettia ennennäkemättömän nopeasti. Kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa maailmantalouden supistuvan tänä vuonna eniten sitten 1930-luvun suuren laman.
Valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan Suomen talous kääntyy jyrkkään laskuun ja kriisi jättää jälkensä julkiseen talouteen. Talouden ennakoidaan supistuvan tänä vuonna -5,5 %. Vuosina 2021 ja 2022 BKT:n arvioidaan kasvavan 1,3 %. Julkisen talouden arvioidaan olevan vuonna 2024 edelleen reilusti yli 9 miljardia euroa alijäämäinen.
Pandemia on vaikuttanut merkittävästi myös kaupungin toimintoihin. Kaupungille kohdistuvien taloudellisten vaikutusten määrää ei kyetä vielä arvioimaan, mutta vaikutusten ennakoidaan olevan merkittäviä. Talousnäkymä on poikkeuksellisen epävarma. Rajoitus- ja sulkutoimien pituus vaikuttaa olennaisesti vaikutusten määrään.
Talouden tilannekuvaa pyritään tarkentamaan kevään aikana. Suomen pankki muistutti, että kriisin jälkeen tulee painottaa kestävyyttä tukevia ja tuotantomahdollisuuksia kasvattavia hankkeita. Kaupungin tulee arvioida voimassa oleva taloussuunnitelma sekä käyttötalouden että investointien osalta. Etusijalle on tarkoituksenmukaista asettaa hankkeita ja toimenpiteitä, joilla on elvyttävä ja palautumista vahvistava vaikutus.
Talouden näkökulmasta voidaan Kakolanpuiston ja Linnalehdon yleisten alueiden infrakustannusarvio hyväksyä, mutta toteutuksen aikataulu ja vuosikohtainen rahankäyttö tulee arvioida em. näkökulmat varmistaen osana talousarvion valmistelua.
Kaupunginjohtaja Minna Arve:
EhdotusKaupunginhallitus päättää,
että Kakolanpuiston ja Linnalehdon yleisten alueiden infrakustannusarvion 2,07 milj. euroa hyväksytään ja
että suunnitelman toteutuksen aikataulu ja vuosikohtainen rahankäyttö arvioidaan ja hyväksytään osana talousarvion valmistelua.
PäätösEhdotus hyväksyttiin.
Päätös asiassa tehtiin äänin 12-2.
Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Elo, Peltonen, Maaskola, Miikkola, Laivoranta, Sundqvist, Hassan, Vornanen, Ruohonen, Aaltonen, Vierimaa ja Kattelus.
Lindforsin tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Lundén.
”Hyväksytään päätösesitys siten muutettuna, että rajataan puistosuunnitelman infrakustannusarvion maksimihinnaksi 1,5 miljoonaa euroa.
Perustelut:
Turun muutkin alueet kaipaavat vastaavia vihertöitä ja parannuksia, joten on syytä rajata kaupungin kassaa verottava lasku siten, että viherinvestoinnit saadaan käyntiin myös lähiöissä ja muilla asuinalueilla.
Turun kaupunkistrategian 2029 keskeinen tavoite on alueellisen eriytymisen ja syrjäytymisen ehkäisy. Tästä syystä on tärkeää, että resursseja varataan Turun sisäisesti alueellisesti tasa-arvoisesti.”
Jakelu
tiedKaupunkiympäristölautakunta
tpvKaupunkiympäristötoimiala
tiedKonsernihallinto, talous ja rahoitus
Liitteet:
Kylk § 137
Liite 1:Puistosuunnitelma W 9073 010 pvm 9.4.2020