Asiakasorganisaatio

Nimi

Turun Kaupunki

Osoite

Yliopistonkatu 27 a, PL 355, 20101 Turku

Puhelinnumero

02 33 0000

Faksi

02 262 7229

Sähköpostiosoite

turun.kaupunki@turku.fi

Työnantajan edustaja

Henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen

040 164 5393

sinikka.valtonen@turku.fi

Työsuojelupäällikkö

Työhyvinvointipäällikkö Caj Karlsson

040 847 1271

caj.karlsson@turku.fi

Tapaturmavakuutusyhtiö

LähiTapiola

Eläkevakuutusyhtiö

KEVA

Työterveyshuolto

Nimi

Turun Työterveystalo

Osoite

Hämeenkatu 10, 20500 Turku

Puhelinnumero

02 267 9000

Faksi

02 267 9189

Sähköpostiosoite

tyoterveystalo@turku.fi, etunimi.sukunimi@turku.fi

Johtaja

Työterveysjohtaja Marjo Sinokki

02 267 9130

marjo.sinokki@turku.fi

Asiakasvastaavat

työterveyshuollon ammattihenkilöt

Palvelupäälliköt:

Heidi Ojala

02 267 9034

heidi.ojala@turku.fi

Tarja Suvenaho

040-5931798

tarja.suvenaho@turku.fi

Vt. ylilääkäri:

Tuula Hakoila

040 6418504

tuula.hakoila@turku.fi

Potilasasiamies

potilasasiamies@turku.fi

Soittoaika maanantaista torstaihin

klo 10.00 - 12.00

02 262 6171

Potilasasiamies Merja Lamminen

Työterveyshuollon yleiset tavoitteet

Turun kaupungin työterveyshuollon tavoitteet perustuvat työterveyshuoltolakiin ja Turun kaupungin henkilöstöohjelmaan. Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy sekä työntekijöiden terveyden ja työ- ja toimintakyvyn seuranta, ylläpitäminen, edistäminen ja palauttaminen työuran eri vaiheissa.

Turun kaupungin Henkilöstö voimavarana -ohjelmassa painotetaan työhyvinvointia, parempaa johtamista sekä rakentavaa ja hallittua muutosta. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa painotetaan siten hyvinvoinnin tukemista ennaltaehkäisevin toimin kiinnittämällä huomiota muun muassa työympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen, työkykyyn sekä johtamisen ja esimiestyön tukemiseen.

Työterveyshuolto on moniammatillisesti mukana niin henkisten kuin fyysistenkin työolosuhteiden suunnittelussa ja kehittämisessä työpaikoilla. Työterveyshuolto tukee sekä esimiehiä työhyvinvoinnin johtamisessa että koko työyhteisön työhyvinvointia ja toimivuutta. Työterveyshuolto hyödyntää toimintojen kohdentamisessa myös sekä Kunta10- että välikyselyjen tuloksia ja on mukana sekä epäasiallisen kohtelun ehkäisemisessä että ongelmatilanteiden ratkomisessa tarvittaessa.

Työympäristön kehittämisessä työterveyshuolto käyttää Turun kaupungin Vaarat ja haitat -kyselyä yhtenä osana työpaikkaselvitysten alkukartoitusta. Sekä työpaikkakäynneillä, yksilövastaanotoilla että tiiviillä yhteistyöllä työnantajan ja työsuojelun kanssa pyritään kohti 0-tapaturmaa, samoin kohti 0-ammattitautia. Työterveyshuollon toiminta tähtää myös työperäisten sairauksien ehkäisyyn ja näiden sairauksien nopeaan ja tehokkaaseen hoitoon. Työpaikkaväkivallan ehkäisyyn annetaan neuvontaa ja ohjausta sekä yksilökäynneillä että esimerkiksi työpaikkaselvityksiin liittyen. Työterveyshuolto on aktiivisesti mukana sekä kehittämässä sisäilmaprosessin toimivuutta että ratkomassa mahdollisesti esiin tulevia työpaikkojen sisäilmasto-ongelmia painopisteenä työntekijöiden terveys.

Työkyvyn ja terveyden edistämisessä työterveyshuolto tukee työpaikkojen työkykyjohtamista ja on yhteistyössä mukana ennalta ehkäisemässä työkyvyttömyysriskejä työkyvyn hallintamallin mukaisesti. Mahdollisiin ongelmiin tartutaan oikea-aikaisesti riittävän varhain muun muassa seuraamalla sairauspoissaoloja (Työkyvyn hallintamalli) ja niiden syitä, annetaan neuvontaa ja ohjausta sekä työntekijöille, esimiehille että koko työyhteisölle. Työterveyshuollossa arvioidaan sekä lääkinnällisen että ammatillisen kuntoutuksen tarvetta sekä lakisääteisen työterveyshuollon että sairaanhoidon prosesseissa. Työterveyshuollon ja työnantajan välistä yhteistyötä tiivistetään entisestään, jotta työkyvyn aleneminen ja työkyvyttömyyden riskitekijät onnistutaan tunnistamaan riittävän ajoissa ja oikea-aikaisille toimilla näin vähentämään myös työnantajan työkyvyttömyyseläkemaksuja.

Työterveyshuolto kehittää entisestään myös yhteistyötä sekä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon että kuntoutuksen kanssa. Yhteistyötä tiivistetään entisestään myös Kevan, Kelan ja vakuutusyhtiön kanssa, tavoitteena työlähtöiset omassa työssä jatkamista tukevat ratkaisut.

Lakisääteinen työterveyshuolto

Ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Sairaanhoito

Yleislääkäritasoinen sairaanhoito, mukaan lukien erikoislääkärikonsultaatiot.

Työterveyshuollon kanssa tehtävän yhteistyön yleiset tavoitteet suunnitelmakaudella 2019-2021

Työkyvyn hallinta, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistäminen sekä myönteisen työnantaja- ja yrityskuvan ylläpitäminen

1.Ennakointi ja työkyvyn varhainen tukeminen sekä työstä johtuvien terveys- ja turvallisuusriskien vähentäminen

2.Työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja myönteisen työnantajakuvan ylläpitäminen ja edistäminen.

”Kohti kokonaisvaltaista työhyvinvointia - Työkyvyn hallintamalli” on käytössä. Työterveyshuolto arvioi työntekijän työkykyä, on mukana työterveysneuvotteluissa, ohjaa ammatilliseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen sekä seuraa osatyökykyisten työntekijöiden työkykyä tehtyjen toimenpiteiden aikana ja niiden jälkeen.

Työterveyshuolto tukee esimiehiä ja työntekijöitä terveyteen ja työn sujuvuuteen liittyvissä asioissa sekä on mukana sekä henkisten että fyysisten työolosuhteiden suunnittelussa ja kehittämisessä työpaikoilla.

Toimiala- tai yksikkökohtaisissa toimintasuunnitelmissa tarkennetaan suunnitelmaa toimialojen ja yksiköiden erityispiirteet ja niiden pohjalta syntyvät tarpeet huomioiden. Samoin esimiesten kanssa pidettävien palaverien määrästä, sisällöstä ja muista toimintatavoista sovitaan toimiala- ja yksikkökohtaisissa suunnitelmissa.

Työpaikkaselvitykset (Kelan korvausluokka I)

Työpaikkaselvitys tehdään toimintaa aloitettaessa, työolosuhteiden muuttuessa ja muutoin tarpeen vaatiessa.

Kaikki kaupungin työpaikat

Jokaiseen työpisteeseen on tavoitteena tehdä perustyöpaikkaselvitys 3-5 vuoden välein. Tarpeen mukaan voidaan työpaikkaselvityksiä tehdä tätä tiheämmin. Suunnattuja ja erityisselvityksiä voidaan tehdä, mikäli siihen työpaikkaselvityksen tai muun vastaavan arvion perusteella on tarvetta.

Työpaikkaselvityksiä tehtäessä hyödynnetään työpaikkakohtaisesti tehtyä vaarojen ja haittojen arviointia, joista työterveyshuolto huomioi erityisesti vaarojen terveydelle aiheuttamaa riskiä.

Terveystarkastukset (Kelan korvausluokka I)

Tarkastustyyppi

Peruste ja kohderyhmä
Toteutukseen osallistuvat työterveyshuollon ammattihenkilöt (työterveyshoitajat ja -lääkärit) ja tarvittaessa asiantuntijat (työfysioterapeutti, työterveyspsykologi ja/tai kuntoutussihteeri) sekä erikoislääkärit.

Työhönsijoitus- ja alkutarkastus

Sähköinen työterveystarkastus

Esimies ohjaa työntekijät työhönsijoitustarkastukseen työterveyshoitajalle (jatkotoimenpiteet tarveharkinnan mukaan):

•uudet viran- ja toimenhaltijat ennen työsuhteen alkua ja valinnan vahvistamista

•ne, joiden yhtäjaksoinen palvelussuhde on jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yli 6 kuukautta

•työntekijät, jotka siirtyvät kaupungin sisällä uuteen, aiemmasta poikkeavaan työhön

•alle 18-vuotiaat kuukauden kuluessa työsuhteen alusta, jos työsuhde kestää yli 3 kuukautta

•tartuntatautilain 55 pykälän mukainen terveydentilan selvittäminen työtehtävää varten (hengityselinten tuberkuloosi). Terveydenhuollon toimintayksiköissä tai alle kouluikäisten lasten hoitotehtävissä työskenteleviltä tulee seuloa hengityselinten tuberkuloosi ennen työtehtävän aloittamista. Työntekijän riski sairastaa tuberkuloosia seulotaan alkuhaastattelulomakkeen avulla ja seulonnan perusteella tuberkuloosiriskissä olevat työntekijät ohjataan työterveyshuollon tarkastukseen.

Sähköinen työterveystarkastus on käytössä. Kyselyn pohjalta työntekijät ohjataan sopivan tuen pariin tarvittaessa.

Seurantatarkastukset

Määräaikaistarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä (1485/2001) määritellään yksityiskohtaisemmin Toimiala- tai yksikkökohtaisissa toimintasuunnitelmissa.

Osatyökykyisten tarkastukset

Työnantaja seuraa ja edistää sairauden, vian tai vamman vuoksi osatyökykyisten työntekijöiden työssä selviytymistä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työkykyä tukevat toimenpiteet suunnataan joko yhteen tai useampaan seuraavista tekijöistä:

•työntekijän työhön

•työvälineisiin

•työympäristöön

•työyhteisöön

•työntekijän ammatilliseen osaamiseen ja terveyteen

•työjärjestelyihin

Esimiehet käyvät työntekijöiden kanssa työhyvinvoinnin tukikeskusteluja kaupungin Työkyvyn hallintamallin mukaisesti. Keskustelun yhtenä hälytysrajana on 30 poissaolopäivän täyttyminen. Kopio työhyvinvoinnin tukikeskustelusta toimitetaan työterveyshuoltoon. Mikäli sairauspoissaolon arvioidaan pitkittyvän ja jatkuvan yli 90 päivää, varmistaa esimies, että työntekijä on ollut yhteydessä työterveyshuoltoon. Sairauspoissaolon jatkuttua 90 päivää työterveyshuolto arvio yhdessä työnantajan kanssa muun muassa työssä jatkamisen mahdollisuuksia. Tällöin sovitaan myös seuraavan tarkastuksen ajankohta työterveyshuollossa. 90 päivän B-lausunto toimitetaan asiakkaan suostumuksella Kelan lisäksi myös Kevaan ja työterveyshuollossa kuntoutussihteerille seurantaa varten. Osatyökyvyttömyyseläkettä hakevien kanssa sovitaan samoin seuraavien tarkastusten ajankohta. Työterveyshuolto seuraa osatyökykyisiä työntekijöitä myös työpaikkakäyntien ja muiden vastaanottojen yhteydessä.

Työterveyslääkärit ja -hoitajat yhdessä työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa huolehtivat osatyökykyisten työntekijöiden terveyden seurannasta. Työterveyshuolto tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin. Turun kaupungilla on käytössä ”Uudelleenjärjestelyt työkyvyn muuttuessa” -malli, jonka mukaan työpaikkojen ja työterveyshuollon edustajat osallistuvat tiiviissä yhteistyössä uudelleensijoitustoimintaan. Uudelleensijoitusverkoston palavereissa työterveyshuollon edustajana/yhteyshenkilönä toimii kuntoutussihteeri. Työkyvystä annetaan väliarvio viimeistään kuuden kuukauden kuluttua arvion pyynnöstä, vaikka tutkimukset olisivat kesken. Osasairauspäivärahan ja osatyökyvyttömyyseläkkeen turvin pyritään tukemaan osatyökykyisen työntekijän pysymistä työelämässä.

Muut terveystarkastukset

Terveystarkastuksia voidaan tehdä työntekijän, esimiehen tai työterveyshuollon aloitteesta mm:

•työ- ja toimintakyvyn sekä työn kuormituksen selvittämiseksi

•työhön liittyvien oireiden tai työkykyyn vaikuttavien sairauksien selvittämiseksi

•kuntoutustarpeen selvittämiseksi.

Työterveyshuollossa annetaan vastaanottojen yhteydessä kuntoutusta koskevaa neuvontaa ja arvioidaan työntekijöiden kuntoutustarvetta. Tarvittaessa työntekijä ohjataan ammatilliseen tai lääkinnälliseen kuntoutukseen. Työterveyshuolto tekee työpaikan tarpeista lähtevää suunnitelmallista ja moniammatillista yhteistyötä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen kanssa sekä suunnittelee tarvittavaa kuntoutusta yhteistyössä muun terveydenhuollon, eläkelaitosten ja työnantajan kanssa. Pitkittyneissä sairauspoissaoloissa työterveyslääkäri ohjaa työntekijän kuntoutussihteerille tarvittavien jatkotoimenpiteiden arvioon.

Ajoterveystarkastuksia tehdään ammattikuljettajille/työntekijöille, joilla oleellinen osa työtä on ajoneuvoilla ajoa. Työnantaja ilmoittaa työterveyshuoltoon em. perustein ajoterveystarkastusten piiriin kuuluvat työntekijät.

Terveystarkastuksia tehdään johdolle ja esimiestyötä tekeville työntekijöille tarveharkintaisesti.

Näyttöpäätetyötä tekevän terveystarkastus (VNp 1405/93; huomioidaan työn ergonomiset tekijät sekä työnäkeminen). Annetaan tarvittaessa lausunto erityislasien tai muiden apuvälineiden tarpeesta.

Työhyvinvointia edistävä ja työssä selviytymistä tukeva toiminta (Kelan korvausluokka I)

Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden antama neuvonta ja ohjaus

Kriisituki         

Neuvontaa ja ohjausta annetaan henkilöstölle, johdolle, esimiehille ja työsuojelutoimikunnissa kokousten, työpaikkakäyntien, terveystarkastusten ja sairausvastaanottojen yhteydessä työhön, työympäristöön ja elintapoihin liittyvistä terveyteen ja työkykyyn vaikuttavista tekijöistä. Neuvonta ja ohjaus perustuvat työterveyshuollon ammattihenkilöiden toteamaan tarpeeseen. Sisältö määräytyy työn, työympäristön ja työntekijän terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn mukaan.

Kriisitukea annetaan työterveyshuollon tekemän tarvearvion perusteella työpaikkaa koskevissa äkillisissä kriisitilanteissa.

Työfysioterapeutin yksilökäynti

Työterveyshoitajan tai -lääkärin lähetteellä 1-3 käyntiä ongelmaa kohti ja erityisen harkinnan perusteella max. 5 käyntiä (käynti sisältää yksilön fyysisen toimintakyvyn arviointia, fysioterapeuttista yksilön neuvontaa ja ohjausta, työergonomian arviointia ja suunnittelua). Liikuntaneuvontaa voidaan antaa tarvittaessa osana työkyvyn tukemista työfysioterapeutin toimesta.

Työterveyspsykologin yksilökäynti

Kuntoutussihteerin yksilö-

käynti

Työterveyshoitajan tai -lääkärin lähetteellä 1-3 käyntiä ongelmaa kohti ja erityisen harkinnan perusteella max. 5 käyntiä (käynti sisältää yksilön psyykkisen toimintakyvyn arviointia, sekä yksilön psyykkisten toimintakyvyn tukemista).

Työterveyshoitajan tai -lääkärin lähetteellä 1-3 käyntiä ongelmaa kohti. Käynti sisältää yksilön kuntoutuksen ja sosiaalivakuutuksen kokonaisuuden arvion ja ohjauksen sekä uudelleensijoituksiin liittyvän arvion ja ohjauksen.

Työpaikka- tai ryhmäkohtainen työ

Tarvittaessa annetaan tietoja, neuvontaa ja ohjausta ryhmäkohtaisesti esimerkiksi samaa työtä tekeville, kun työpaikkaselvityksessä tai ammattihenkilön tunnistaman tarpeen perusteella on tullut esiin työn kuormitustekijöitä tai työhön liittyviä muita asioita, joista työterveyshuollon tulee antaa tietoja. Toimiala- ja yksikkökohtaisissa suunnitelmissa määritellään tarkemmin ryhmätoiminnan sisältö, tarve ja seuranta. Työkykyä ylläpitäviä ja edistäviä ryhmiä ovat esimerkiksi painonhallinta-, stressinhallinta-, ravitsemus-, uni- sekä ergonomia- ja tule-ryhmät.

Korvaava työ

Päihdetyö

Työterveyshuollossa vastaanottokäyntien yhteydessä noudatetaan Turun kaupungin voimassa olevaa ohjeistusta, jota tarkennetaan toimiala- ja yksikkökohtaisiin suunnitelmissa.

Terveystarkastuksissa ja tarvittaessa muiden vastaanottokäyntien yhteydessä alkoholin käyttöä mitataan Audit-kyselyllä ja suunnitellaan tarvittaessa jatkotoimenpiteet. Päihdetyössä noudatetaan kaupungin päihdetyön ohjeistusta.

Tieto niistä toimialojen työtehtävistä, joissa työnantaja voi yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 7 §:n ja 8 §:n nojalla vaatia työnhakijaa tai työntekijää toimittamaan huumausainetestiä koskevan tuloksen, tarkennetaan toimiala- ja yksikkökohtaisiin suunnitelmissa.

Kuntoutukseen ohjaaminen ja kuntoutuksen toteutumisen seuranta

Kuntoutus sisältää sekä ryhmämuotoisen kuntoutuksen (lääkinnällinen kuntoutus) että yksilökuntoutuksen (ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus) muodot.

Muut toiminnat (Kelan korvausluokka I)

Ensiapuvalmiuden suunnitteluun ja ylläpitoon osallistuminen

Ensiaputarpeet arvioidaan osana työpaikkaselvitystä. Ensiapukoulutuksen määrälliset ja laadulliset tavoitteet sovitaan erikseen toimiala- ja yksikkökohtaisesti.

Työolosuhteiden suunnitteluun osallistuminen

Työterveyshuollon henkilöstö osallistuu kutsuttaessa työolosuhteiden suunnitteluun, esimerkiksi tilojen uudis- ja korjaussuunnitteluun sekä toimistoergonomian parantamiseen.

Työsuojelutoimikuntien toimintaan osallistuminen

Työterveyshuollon henkilöstö osallistuu kutsuttaessa työsuojelutoimikuntien kokouksiin.

Muut toiminnat (Kelan korvausluokka I ja korvausluokka II)

Erikoislääkärin konsultaatiot

Erikoislääkärikonsultaatiot fysiatrian, ortopedian, ihotautien, neurologian, sisätautien, keuhkosairauksien, korvatautien, silmätautien, päihdelääketieteen sekä psykiatrian erikoisaloilla tapahtuvat työterveyslääkärin lähetteellä. Erikoislääkärikonsultaatio tulee kyseeseen työkyvyn tai kuntoutusmahdollisuuksien sekä hoitomahdollisuuksien arvioimiseksi. Hoitovastuu konsultaatioissa säilyy työterveyslääkärillä. Mikäli erikoislääkäri suosittelee tehtäväksi laboratorio- tai röntgentutkimuksia, jää näiden toteuttaminen työterveyshuollon harkintaan.

Erikoistutkimukset

Työterveyslääkärin lähetteellä tapahtuvat erikoistutkimukset sisältyvät työterveyshuoltoon: sähköinen hermoratatutkimus (ENMG), rasitus-EKG, suoliston tähystystutkimukset, EKG:n vuorokausirekisteröinti, unipatjatutkimus, toimintaterapeutin arvio sekä joissain tilanteissa neuropsykologinen tutkimus. Magneettikuvauksia voidaan suorittaa työterveyshuoltona tilanteessa, jossa työntekijä on sairauslomalla odottamassa julkisella sektorilla tehtävää magneettikuvaa ja työterveyshuollon kautta tehtävällä kuvauksella voidaan lyhentää sairauspoissaoloa tai mikäli tutkimus on tarpeen ammatillisen kuntoutuksen suunnitelman laadinnassa. Magneettikuvauksista ja neuropsykologisista tutkimuksista päättää ylilääkäri tai työterveysjohtaja.

Sairaanhoito (Kelan korvausluokka II)

Työterveyshuoltopainotteinen yleislääkäritasoinen sairaanhoito

Työterveyshuoltopainotteinen sairaanhoito koskee kaikkia työntekijöitä ja viranhaltijoita. Palkattomien virka- ja toimivapaiden aikana ei työntekijällä ole oikeutta käyttää työterveyshuollon palveluja.

Ajanvarauksessa noudatetaan kiireellisyysluokitusta, jonka tavoitteena on oikea hoito oikeaan aikaan oikeassa hoitopaikassa. Työterveyshuoltopainotteista sairaanhoitoa tarjotaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Työterveyshuollossa on käytössä akuuttisairaanhoitomalli, jonka tavoitteena on aiempaa nopeampi ja kustannustehokkaampi akuuttisairauksien hoito. Tavoitteena on toteuttaa tarkka hoidon tarpeen arviointi pyrkien kohdentamaan asiakkaan tarvitsema hoito mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Asiakas ohjataan ensisijaisesti työterveyshoitajan vastaanotolle ja vain selkeästi lääkärin hoitoa vaativat asiakkaat ohjataan lääkärin vastaanotolle. Työterveyshoitajien sairaanhoidollista pikadiagnostiikkaa on lisätty helpottamaan sairaanhoidollista työtä. Mallin tarkoituksena on säästää sairaanhoidon kustannuksia sekä vapauttaa lääkäriresurssia KELA 1 luokan työterveystyöhön.

Tilanteissa, joissa työterveyshuolto ei kykene tarjoamaan palveluita sairauden luonteen vaatimassa ajassa, työntekijän tulee hakeutua hoitoon muuhun terveydenhuollon palvelupisteeseen (esimerkiksi omalle terveysasemalleen) omalla kustannuksellaan.

Yhteistyötä kehitetään perusterveydenhuollon kanssa siten, että työkykyyn vaikuttavien pitkäaikaissairauksien hoito järjestetään toimivaksi yhteistyössä terveydenhuollon eri toimijoiden kesken.

Muut palvelut

Rokotukset

Todistukset

Työtapaturmat

Vapaa-ajantapaturmat

Työterveyshuollon kautta annetaan kaikki työn edellyttämät rokotukset sekä työnantajan kanssa sovitut muut mahdolliset rokotukset. Vapaa-ajan rokotukset eivät kuulu sopimukseen.

Kaikille työntekijöille annetaan kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset sekä vesirokko-rokote, mikäli tautia ei ole sairastettu.

Hepatiitti B- rokote annetaan niille työntekijöille, joilla on pistotapaturma/ veritartuntavaara työssä.

Tartuntatautilain 48 pykälän mukaiset rokotukset annetaan sosiaali -ja terveydenhuollon työntekijöille, jotka hoitavat tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita potilaita tai asiakkaita, joita ovat potilaat, joiden puolustusjärjestelmä on merkittävästi heikentynyt sairauden tai sen hoidon takia, alle yksivuotiaat, 65 vuotta täyttäneet ja raskaana olevat.

Ulkomaan matkatyötä tekeville annetaan tarvittavat matkailijan rokotukset.

Puutiaisaivokuume-rokote annetaan saariston alueella maastotyötä tekeville työntekijöille.

Influenssarokotusta tarjotaan kaikille työntekijöille.

Työterveyshoitaja voi kirjoittaa sairauspoissaolotodistuksen enintään viiden (5) päivän pituiseksi ajaksi.

Työnantajan työtapaturmavakuutusyhtiönä toimii LähiTapiola. Työtapaturman sattuessa työntekijän tulee ilmoittaa tapaturmasta esimiehelle, joka tekee sähköisen tapaturmailmoituksen. Työntekijän tulee soittaa hoitoa vaativista tapaturmista LähiTapiolan TerveysHelppi -palveluun (puh. 0206 1000), jossa tehdään hoidontarpeen arviointi ja ohjataan työntekijä oikeaan hoitopaikkaan. LähiTapiolan suosittelema työtapaturman ensisijainen hoitopaikka on Sairaala Neo/Mehiläinen ja vakavan tapaturman sattuessa alueellinen yhteispäivystys. Työtapaturmien hoitoon liittyvä ohje löytyy myös Metkusta. Metku – Henkilöstöasiat – Työhyvinvointi ja työsuojelu – Työsuojelu ja työturvallisuus)

Vapaa-ajantapaturmien akuuttihoito ei kuulu työterveyshuollon sairaanhoitoon. Pitkittyviä, työkykyyn vaikuttavia vammoja hoidetaan tarvittaessa työterveyshuollossa.

Työterveyshuollon laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Toimintojen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Työterveysyhteistyön vaikuttavuutta arvioidaan seuraamalla yhteisesti asetettujen tavoitteiden toteutumista. Seuranta toteutetaan säännöllisellä yhteydenpidolla työterveyshuollon ja työnantajan välillä sekä vuosittain tehtävällä esimieskyselyllä.

Työnantaja ja työterveyshuolto seuraavat sairauspoissaolojen syitä, pituuksia sekä määrällistä kehittymistä.

Työterveyshuolto seuraa työtekijöiden työkykyä, altistumista, kuormittumista sekä terveydentilaa työpaikkaselvityksissä ja terveystarkastuksissa.

Työympäristön tilan muutoksia seurataan mittauksin tai havainnoimalla työpaikkaselvitysten yhteydessä.

Työterveyshuollon omien toimintatapojen arviointi

Työterveyshuolto arvioi toimintaansa ja sen laatua jatkuvan palautteen avulla (Paikalla -palautejärjestelmä, suora asiakaspalaute) sekä vuosittaisella asiakastyytyväisyysseurannalla sekä itsearvioinnilla. Asiakastyytyväisyyskyselyissä seurataan sekä henkilöasiakkaiden että työnantajien tyytyväisyyttä. Työnantajien tyytyväisyyttä selvitetään sekä Turun kaupungilta että työterveyshuollon asiakkaina olevilta kaupungin yhtiöiltä, yksityisiltä yrityksiltä ja paikallisilta yhdistyksiltä.