Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen, kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen ja kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää 26.3.2020:

1. Tausta

Turun konserttitalo osoitteessa Aninkaistenkatu 9 on vuonna 1952 valmistunut Suomen ensimmäinen vain konserttikäyttöön rakennettu sali. Koko konserttitaloa kattavaa peruskorjausta kohteelle ei ole sen historiassa tehty. Konserttitalossa on vuosien varrella tehty monenlaisia vaadittuja korjaustoimenpiteitä sekä erilaisia ajanmukaistamistoimenpiteitä ja parannuksia. Konserttitalon tilat eivät enää palvele kaikin osin toiminnallisesti käyttäjien tarpeita.

Tila on tullut teknisen käyttöikänsä päähän ja vaatii täydellisen peruskorjauksen. Peruskorjausprosessin aloittamiseksi on laadittu tilan pääkäyttäjän, Turun filharmonisen orkesterin, kanssa tilatarveselvitys. Tarveselvityksen tarkoituksena oli selvittää nykytilanteen pohjalta tilaa käyttävien toimijoiden tilatarpeet sekä mahdollistaa tilan laajempi käyttö ja hyödyntäminen.

Kaupunginhallitus päätti 20.8.2018 § 305 merkitä tiedokseen Turun Konserttitalon peruskorjauksen ja laajennuksen tilatarveselvityksestä vastaanotetut lausunnot ja palautti valmisteluun Turun konserttitalon peruskorjauksen ja laajennuksen tilatarveselvityksen siten, että tilatarveselvitystä täydennetään uudisrakennusvaihtoehdon selvityksellä.

Kaupunginhallituksen 20.8.2018 päätöksen mukaisesti laadittua tilatarveselvitystä täydennettiin uudisrakennusvaihtoehdon selvityksellä. Peruskorjaus- ja laajennusselvityksen yhteydessä määritettiin Turun Filharmonisen orkesterin nykyisen ja tulevan toiminnan lähtökohdista tavoitteet tuleville tiloille. Nämä samat tavoitteet toimivat myös uudisrakennusvaihtoehdon selvityksen reunaehtoina. Uudisrakennusvaihtoehdon tilaohjelma laadittiin sijaintipaikkariippumattomana.

Tarveselvityksen käsittelyn yhteydessä nostettiin esiin seuraavat eri sijaintivaihtoehtoihin liittyvät näkökulmat:

• Hämähäkkitontin osalta aiemmat selvitykset ovat antaneet ymmärtää, että Samppalinnanmäen sisälle louhittava konserttisali on kallioperän laadun vuoksi teknisesti haastava toteutus ja siten investointi ei mahtuisi esitetyn tarveselvityksen kustannusraamiin.
• Linnanniemen osalta ongelmiksi saattaa muodostua konserttitalon korkeudeltaan varsin massiivisen rakennuksen kaupunkikuvallinen sijoittaminen Turun linnan välittömään läheisyyteen. Lisäksi alue on edelleen vuokrattuna Viking Linen liikennealuekäyttöön siten, että rakentaminen voisi käynnistyä vasta 2020-luvun loppupuoliskolla. Tämä taas vaatisi toimimista liian pitkään jo tällä hetkellä teknisen käyttöikänsä päässä olevassa konserttitalossa.
• Ratapihan osalta ongelmana on vielä tällä hetkellä alueen maaomistusolosuhteet, sillä kaupungilla ei ole alueella sellaista tonttia, jolle konserttitalo olisi suoraan toteutettavissa ilman merkittäviä hankintalaista muodostuvia haasteita.

Kaikki nämä tunnistetut vaihtoehdot edellyttävät myös asemakaavoitusprosessia.

Kaupunginhallitus päätti 27.5.2019 § 228 hyväksyä Turun konserttitalon peruskorjauksesta sekä uudisrakentamisesta laaditut tilatarveselvitykset. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että Turun konserttitalon hankesuunnitteluvaiheeseen siirrytään uudisrakennusvaihtoehdon mukaiseen malliin ja, että Turun konserttitalon korvaavan uudisrakennuksen sijaintipaikkojen vaihtoehdot tuodaan kaupunginhallituksen ratkaistavaksi hankesuunnitelman valmistelun yhteydessä ja Aninkaistenkatu 7 - 9 kiinteistön osalta käynnistetään neuvottelumenettelyyn perustuvaa tontinluovutuskilpailu siten, että luovutuksen seurauksena muodostuva uuden konserttitalon nettokustannus on tiedossa viimeistään hankesuunnitelman hyväksymisen yhteydessä.

2. Nykyisen konserttitalon tuleva käyttö sekä Aninkaistenkatu 7 – 9 kaavoitus ja tontinluovutuskilpailu

Kehityspotentiaaliselvityksen mukaan Aninkaistenkatu 7 - 9 kiinteistöstä olisi saatavissa tuottoa uudisrakennusoikeuden määrästä riippuen 12 - 20 M€, joka vastaavasti alentaisi uuden konserttitalon uudisrakennuksen nettoinvestointikustannusta. Kaupunginhallituksen päätöksen 27.5.2019 mukaan nettokustannuksen täsmentämiseksi tulee käynnistää Aninkaistenkatu 7 - 9 kiinteistön osalta neuvottelumenettelyyn perustuvaa tontinluovutuskilpailu siten, että luovutuksen seurauksena muodostuva uuden konserttitalon nettokustannus on tiedossa viimeistään hankesuunnitelman hyväksymisen yhteydessä.

Kiinteistön kehittäminen edellyttää asemakaavanmuutosta. Kilpailutuksen pohjaksi on tarkoitus laatia hyvin väljä ja mahdollisimman vähän kilpailun innovatiivisuutta rajoittava asemakaavaluonnos, joka kuitenkin määrittelee keskeisimmät reunaehdot kohteen jatkokehittämiselle. Olennaisin reunaehto on kulttuurihistoriallisten arvojen perusteella määritellyt suojelulinjaukset. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi kokouksessaan 25.2.2020 asemakaavanmuutoksen tavoitteet, Aninkaisten konserttitalo (13/2019).

Kaavan tavoitteena on määrittää Konserttitalolle ja Ammatti-instituutille uusi käyttötarkoitus sekä tutkia alueen täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että alue on elävä ja toiminnoiltaan monipuolinen osa kehittyvää Aninkaisten aluetta.

Tavoitteena on selvittää rakennetun ympäristön arvot, rakennusten suojelutarve sekä alueen kaupunkikuvalliset arvot. Kaupunkikuvassa tärkeitä tavoitteita ovat erityisesti Puutorin ympäristökokonaisuuden huomioiminen sekä Tuomiokirkkonäkymän säilyminen Aninkaisten sillan suunnasta kaupunkiin saavuttaessa.

Samalla tavoitteena on selvittää lähialueen toimijoiden, kuten Parkinmäen palvelutalojen ja Maakunta-arkiston mahdolliset tarpeet ja huomioida ne tarvittavilta osin kaavamuutoksessa esim. pysäköinnin järjestämisessä. Tavoitteena on huomioida kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen, autoliikenteen, huoltoajon ja pysäköinnin toimivuus ja turvallisuus.

Kaavaluonnoksen arvioidaan valmistuvan kevään 2020 kuluessa ja tontinluovutuskilpailun on määrä käynnistyä alkusyksyllä 2020.

3. Hankkeen uudisrakennuksen kustannukset

Tarveselvitysvaiheen kustannusarvio 57.493.000 € (alv 0%) perustui teoreettisen tilaohjelman neliöihin ja oli laskettu Haahtela -indeksin hintatasolla 1-2019 / 96.0. Arvio ei tuolloin sisältänyt tonttiriippuvaisia erityisiä perustamiskustannuksia, pysäköinti- ja piharatkaisuja, ns. prosenttitaidehankintoja, AV -hankintoja eikä käyttäjän irtaimistokustannuksia.

Kustannusarviota on hankkeen jatkovalmistelun yhteydessä päivitetty siten, että indeksipäivityksen mukainen kustannusarvio hintatasolla 1-2020 on 59.000.000 € (alv 0%). Lisäksi tarveselvitysvaiheen kustannusarvioon on lisätty tarkentuneita kustannustietoja kuten ensikertainen kalustus ja av-tekniikka noin 3,5 M€, taidehankinta noin 0,6 M€, bonuspoolit noin 1,8 M€, hankintamenettelyn ohjaus noin 0,2 M€ ja tilaajan riskivaraus 5,9 M€.

Suunnittelukustannuksia on nostettu verrattuna tarveselvitykseen. Perusteluna se, että allianssissa suunnittelukustannuksiin sisältyvät kehitys- ja toteutusvaiheen suunnittelukustannukset. Kohteella on etenkin normaalirakennusta korkeammat akustiikan suunnittelukustannukset. Suunnittelukustannukset sisältyvät kuitenkin kokonaiskustannusarvioon, eivätkä näin ollen nosta budjettihintaa.

Tilaajan budjetiksi tulisi edellä mainituilla perusteilla vahvistaa hankintamenettelyn yhteydessä 71 M€ sisältäen ensikertaiset kalustehankinnat, AV -hankinnat, taidehankinnan ja hankintamenettelyrakenteen kustannukset sekä tilaajan riskivarausta 5,9 M€. Tilaajan riskivarausta voidaan käyttää ainoastaan silloin, jos hankinnan laajuus tai laatu oleellisesti muuttuvat kehitysvaiheessa laadittuihin toteutussuunnitelmiin verrattuna. Tämän lisäksi on huomioitava, että tilaajan budjetti 71 M€ ei sisällä pysäköintiratkaisujen toteuttamista tai sijaintipaikkavaihtoehtojen keskinäisiä kustannuseroja, joita syntyy itse rakennuspaikan ominaisuuksista kuten tontin hankintakustannuksista. Pysäköintiratkaisujen osalta sijoitusvaihtoehdoissa ei nähdä merkittävää eroa, koska kaikki tukeutuvat pääsääntöisesti muuhun kuin yksinomaan konserttitaloa varten toteutettavaan pysäköintiin.

Vertailuna nostettakoon vielä esiin, että tarveselvityksen mukaisessa peruskorjausvaihtoehdossa peruskorjauksen ja laajennuksen yhteenlaskettu kustannusarvio oli noin 68,5 M€:a. Indeksipäivitetty kustannusarvio on 69,2 M€. Tämä summa ei myöskään sisältänyt ensikertaisia kalustehankintoja, AV -hankintoja, taidehankintaa eikä hankintamenettelyrakenteen kustannuksia ja tilaajan riskivarausta, joista muodostuu 12 M€:a. Uudishankkeen 71 M€:n tilaajan budjettiin verrattava peruskorjaus ja laajennuskustannus olisi näin ollen noin 81 M€:a. Lisäksi konserttitalon laajaan peruskorjaukseen liittyy merkittävästi enemmän riskitekijöitä, kuin uudisrakentamiseen, kuten tarveselvityksessä jo todettiin.

4. Uuden konserttitalon sijainnin kriteeristö

Turun konserttitalon korvaavan uudisrakennuksen hankkeen valmistelu on aloitettu kaupunginhallituksen toukokuisen 2019 päätöksen mukaisesti. Samalla on käynnistetty sijaintipaikkaselvitysten laadinta, sillä lopullisen hankesuunnitelman muodostuminen ja kustannusarvion vahvistuminen edellyttää hankesuunnitelman kohdentamista tarkoitusta varten yksilöidylle tontille.

Uuden konserttitalon kaltaisen merkittävän julkisen rakennuksen sijainti kaupunkirakenteessa on syytä harkita mahdollisimman monipuolisesti. Kriteeristössä ehdottomana vaatimuksena sijainnille on se, että paikalla on mahdollista toteuttaa optimaaliset musiikin esittämisen ja kokemisen olosuhteet.

1. Kaupunkikehitysvaikutukset

Julkisen rakennuksen sijainnilla vaikutetaan merkittävästi kaupunkikehitykseen. Vaikutuksia voi olla erityisesti kolmenlaisiin tilanteisiin: Ensinnäkin sijoittuminen olemassa olevaan jo pääosin valmiiseen kaupunkiympäristöön voi vahvistaa alueen elinvoimaa. Toiseksi, jo aiemmin uudistumaan lähteneellä kaupunkialueella sijainti puolestaan voi vauhdittaa ja vahvistaa alueen uudistumista ja sen nopeutta. Kolmantena vaihtoehtona julkisella merkkirakennuksella voidaan avata kokonaan uuden alueen kehityspolku.

Konserttitalo on tärkeä investointi ja kokonaisvaltaisen kaupunkikehityksen kannalta on merkittävää, kuinka sijainnin avulla on mahdollista luoda ympärivuotista toiminnallisuutta lähiympäristöön ja itse rakennukseen. Keskeinen ja helposti saavutettava sijainti tukee rakennuksen mahdollisimman monipuolista, avointa ja matalan kynnyksen elävöittävää vaikutusta.

2. Saavutettavuus

Konserttitalon saavutettavuus on aivan keskeinen arvioitava ominaisuus eri sijaintivaihtoehdoille. Sijainti on kaupunkistrategiaa tukeva, kun paikka on saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla eli kävellen, pyöräillen, joukkoliikenteellä ja yksityisautoilla tai näiden luontevalla matkaketjuyhdistelmällä.

Saavutettavuudessa paikallisen saavutettavuuden rinnalla tulee arvioitavaksi myös seudullinen ja valtakunnallinen sekä laajasti katsoen kansainvälinen saavutettavuus. Liikkumisen kannalta on merkitystä myös sillä, palveleeko nykyinen ja suunniteltu infrastruktuuri valittavaa sijaintia vai onko tarpeen tehdä uusia panostuksia, kuten uusia väyliä, siltoja, joukkoliikennereittejä tai pysäköinnin ratkaisuja. Ideaalitilanteessa sijainti asettuu olemassa olevaan rakenteeseen ilman merkittäviä lisäpanostustarpeita.

Joukkoliikennemuodoista näin keskeiselle kohteelle on merkitystä raide-, bussi-, charter-, taksi- ja kumipyöräjoukkoliikenteellä sekä myös lento- ja laivaliikenteellä. Sijainnilla voi olla esimerkiksi kaupunkiseudun isoa joukkoliikenneratkaisua, tunnin junaa tai matkakeskuksen tyyppisten toiminnallisten yksiköiden toteutumista edistävä vaikutus.

On myös tarpeen arvioida, onko liikenteen ruuhkautumisella tai liikkumisen synnyttämillä muilla häiriötekijöillä vaikutusta sijainnin valintaan.

Pysäköinnin tarvetta arvioitaessa sijainnit eivät ole lähtökohdiltaan samanlaisia. Hyvin muilla liikkumismuodoilla saavutettavan sijainnin pysäköintitarve on pienempi kuin vahvemmin yksityisautoiluun perustuvassa sijainnissa. Pysäköinnin tarpeen arvioinnissa vaikutusta on myös sillä, miten lähialueella on muuta esimerkiksi yhteiskäyttöistä pysäköintiä tai miten se on järjestettävissä.

Yksi huomion arvoinen saavutettavuustekijä on huolto- ja jakeluliikenteen järjestelyratkaisut. 

3. Osoitettavan tontin tarjoamat mahdollisuudet ja rajoitteet

Itse rakennuspaikan eli tontin ominaisuudet ovat varsin selkeästi vertailtavissa oleva sijainnin arviointikriteeri. Tontin kaupunkikuvalliset reunaehdot sekä tontin pinta-alaan, muotoon ja rakentamiskelpoisuuteen liittyvät ominaisuudet ovat hyvin konkreettisia. Mitä enemmän sijainti näissä ominaisuuksissa antaa liikkumavaraa, sitä varmemmin sijainti tarjoaa edellytykset toiminnallisesti onnistuneelle lopputulokselle. Kaupunkikuvallisen harkinnan kannalta on olennaista huomioida konserttitalorakennuksen huomattava koko ja korkeus.

Vaikka harkintaa tässä kohtaa tehdään tarveselvityksen yhteydessä laaditun tilatarpeen pohjalta, on syytä ymmärtää, että tulevien vuosikymmenten saatossa on edessä muutos- ja laajennustarpeita, joita ei voida tässä kohtaa ennakoida. Väljyys suunnitteluympäristössä tarjoaa tähän tarpeeseen parhaita kestävää investointia tukevia edellytyksiä.

Samalla on kunkin sijaintivaihtoehdon kohdalla tarpeellista miettiä, mihin muuhun kuin konserttitalokäyttöön harkinnassa kulloinkin olevaa aluetta voitaisiin käyttää.

4. Sijaintivaihtoehdoista johtuvat kustannuserot

Eri sijaintivaihtoehtoihin liittyy ominaisuuksia, jotka edellyttävät kustannuksia aiheuttavia erityistoimenpiteitä rakennuspaikan rakentamiskelpoiseksi saattamiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset rakennettavuusominaisuudet perustamisolosuhteiden osalta, tarvittavat maanrakennustyöt ja louhinnat, purkutyöt sekä kaapeleiden ja johtojen siirrot.

Rakennuspaikan rakentamiskelpoiseksi saattamisen kustannusten lisäksi sijaintipäätös voi vaikuttaa itse rakentamisessa aiheutuviin kustannuksiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tarvittavat erityisratkaisut suojauduttaessa ympäristössä syntyviin tuuli-, melu- ja tärinähaittoihin.

Välilliset kustannukset on myös huomioitava. Tarvitaanko konserttitalon toimivuuden varmistamiseksi sijainnista johtuvia uusia kulkuyhteyksiä, väyliä, siltoja tai rakennuksen lähiympäristön mittavia parannustoimenpiteitä.

Myös pysäköintiratkaisut ovat välillisesti kokonaiskustannuksiin vaikuttavia, vaikka ne usein toimivat yhteiskäyttöisinä ja pikemminkin synergiahyötyjä tuottavina. Erillisenä muusta yhdyskuntarakenteesta sijaitessaan konserttitalo tarvitsee omat joukkoliikenne-, väylä-, ympäristörakentamis- ja pysäköintiratkaisunsa, joiden kustannukset ainakin osittain kohdistuvat konserttitalohankkeeseen.

5. Toteutettavuusominaisuudet

Uuden konserttitalon valmistumisvuositavoitteena on nykyisen konserttitalon kunnon perusteella pidetty vuotta 2024, jota voidaan pitää myös nopeimpana realistisena toteutusaikatauluna. Tämä tavoiteaikataulu on myös synkronissa uuden ammatti-instituuttikampuksen tavoiteaikataulun kanssa.

Mikään sijaintivaihtoehdoista ei nykyisellään tarjoa konserttitalon toteuttamiselle kaavallisia toteuttamisedellytyksiä. Vuorovaikutteinen ja vaikutusarviointeihin perustuva asemakaavoituskaavaprosessi voi tuoda uusia näkökulmia valitun sijainnin kehittämiseen. Myös vähintään aikatauluriskejä mukanaan tuova valitusriski on aina kaavahankkeissa olemassa. Sijaintivaihtoehdoissa on aikataulu- ja valitusriskimielessä erilaisia ominaisuuksia. Osassa sijaintivaihtoehdoista on asemakaavoitusprosessi jo meneillään.

Konserttitalon toteuttamista yksinomaan palvelevaa kaavoitusta ei ole tarkoituksenmukaista käynnistää yhtä useammassa kohteessa. Muita kehittämistavoitteita sisältäviin laajempiin kaavakehityskohteisiin konserttitalon toteuttamisen mahdollisuus voitaisiin sisällyttää useammassakin kohteessa. 

Yksi toteutettavuusominaisuuksista on se, miten konserttitalon rakennuttamisen kilpailutus pystytään toteuttamaan hankintalainsäädännön asettamin reunaehdoin. Tärkeää on, että kilpailutettavaksi valittavan tontin tai rakennuspaikan hallinta on kaupungilla.

Sijaintivaihtoehtojen aikataulullisessa käytettävyydessä on myös eroja. Kaikki vertaillut sijaintivaihtoehdot eivät mahdollista toteutuksen aikataulullista tavoitetta.

Kielteinen ominaisuus valittavalle sijainnille on, jos siihen sisältyy merkitykseltään olennaisia kustannus-, toteuttavuus-, aikataulu- tai valitusriskejä, joita ei sijaintipäätöstä tehtäessä pystytä aukottomasti arvioimaan. Kaikissa vaihtoehdoissa on aikatauluun ja valituksiin liittyviä riskejä. Toisaalta tehdyissä vertailuissa millekään verratuista sijaintivaihtoehdoista ei jää tunnistettua toteuttamista kokonaan estävää riskiä.

5. Valmistelun yhteydessä selvitetyt ja poissuljetut sijaintivaihtoehdot

Valmisteluprosessin aikana on uudelle konserttitalolle esitetty runsaasti erilaisia sijaintipaikkavaihtoehtoja. Kaupunginhallituksen tarveselvityskäsittelyn ja siitä saatujen lausuntojen perusteella nostettiin esiin joitain vaihtoehtoja, joista tehtiin alustavat vertailuselvitykset. Sijainnin kriteerivaatimukset heikoimmin täyttäneet kohteet päätettiin jättää kaupunginhallituksen lähetekeskustelujen perusteella pois valikoituneiden päävaihtoehtojen joukosta. Tällaisia selvitettyä ja poissuljettuja vaihtoehtoja olivat; Linnanniemi, Kauppahallin kortteli, Kupittaan siirtolapuutarhan alue, Artukainen ja Martinsillan kolmio.

Linnanniemi

Linnanniemeen esimerkiksi lähelle matkustajaterminaalialueita sijoittuessaan uudesta konserttitalosta tulisi Turkuun merellisyydessään ainutlaatuinen julkinen rakennus. Sijoittuminen vahvistaisi ja nopeuttaisi samalla Linnanniemen merellisen kaupunginosan uudistumista.

Itse rakennuksina konserttitalon sekä alueelle sijoittuvan historian museon ja alueen muiden museoiden synergiahyödyt ovat esimerkiksi tilan- ja henkilöstön yhteiskäytön myötä aiemman arvion mukaan varsin pieniä. Kuitenkin synergiahyödyt alueen kaupunkikehityksen ja kaupunkiuudistuksen kiinnostavuuden ja toteutumisnopeuden kannalta ovat kuitenkin ilmeiset.

Linnanniemen sijaintivaihtoehdon suurin heikkous on aikataulullinen. Koska alueen uudistuminen alkaa vasta uuden yhteisterminaalin valmistuttua vuonna 2026. Alue on sen jälkeen vielä pitkään työmaana ja kaupunkirakenteellisesti keskeneräinen, joten konserttitalon uudisrakentamisen aikataulu on vaikeasti yhteensovitettavissa alueen muihin tavoitteisiin.

Kaupunkikuvallisesti sijainti on vaativa. Linnanniemen alueen kehittämisen keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu Turun Linnan kaupunkikuvallisen aseman vahvistaminen. Siihen tavoitteeseen asettuu huonosti isokokoisen ja väistämättä varsin korkean konserttitalon välitön läheisyys. Laajemmin katsottuna muualta Linnanniemen alueelta on löydettävissä konserttitalolle sijainti, joka ei kilpaile maisemassa linnan kanssa. Arkkitehtonisesti laadukkaan ratkaisun löytäminen on joka tapauksessa tällä Turun merellisen julkisivun sijainnilla erityisen haastavaa.

Huomionarvoisia sijaintiin liittyviä teknisiä haasteita ovat Linnanniemen alueen alavuus ja vaativa kokonaisinfrastruktuurin uudistamistarve. Nämä haasteet on alueen uudistamisen yhteydessä joka tapauksessa ratkaistava, joten konserttitalon sijoittuminen ei toisi alueen kehitykseen sinänsä lisähaastetta.

Linnanniemen matkustajaterminaalien alue on noin neljän kilometrin matkaetäisyydellä Kauppatorilta. Vaikka alue on etäisyydeltään metrimääräisesti suhteellisen kaukana kaupunkiytimestä, Aurajokivarressa tapahtunut kaupunkikehitys kohti merta supistaa henkistä etäisyyttä huomattavasti. Sijainti myös jatkaa keskustan kurkottamista kohti merta ja saaristoa, jota myös kaupungin liikennejärjestelmän kehitys on mahdollista saada tukemaan. Joukkoliikenteellisesti alue on Fölin linjan 1 ansiosta hyvän palvelutarjonnan aluetta. Sijainti on myös raitiotien reittiverkoston toteutussuunnitelmien mukaisen ensi vaiheen Satamalinjan kautta hyvin saavutettavissa. Pysäköintiä alueella ei voida alavuuden sen vuoksi järjestää maanalaisena vaan luontevimmat ratkaisut ovat yhteiskäyttöiset pysäköintilaitokset. Enintään tilapäisesti voidaan alueen kehityksen alkuvaiheessa pitäytyä maantasopysäköinnissä. 

Yksi ylimääräinen haaste konserttisalin sijoittumisessa Linnanniemeen on liikenteen ruuhkautuminen konserttitapahtumien aikaan. Konserttitoiminnan isoimmat tapahtumat ajoittuvat yleensä iltoihin ja usein juuri samoihin ajankohtiin kuin matkustajalaivaliikenteen ruuhkauttavat iltavuorojen saapumiset ja lähdöt.

Linnanniemen alue on pinta-alaltaan laaja, joten tontti on muodostettavissa tarkoituksenmukaiseksi muodoltaan ja kooltaan. Linnanniemen suunnitteluratkaisussa on myös mahdollinen tulevan laajennustarpeen näkökulma otettavissa luontevasti huomioon.

Linnanniemen alueelle on menossa kansainvälinen ideakilpailu. Kilpailun tulosta arvioitaessa on entistä paremmin nähtävissä alueen soveltuvuus konserttitalon tyyppiseen rakentamiseen. Kilpailuohjelmassa ei kilpailijoilta ole kuitenkaan pyydetty tutkimaan konserttitalon sijoittumista alueelle. Ohjelmassa on ainoastaan taustatietona mainittu, että konserttitalo on hanke, jonka sijoittumista kaupunki on pohtinut.

Olympia-kortteli eli Kauppahallin kortteli

Korttelissa sijaitsevien yksityisten kiinteistöjen omistaja on teettänyt oma-aloitteisesti tutkielman korttelin kehittämisestä. Kortteli on sijaintivaihtoehdoista paikallisesti parhaiten saavutettava, kun se sijaitsee Kauppatorin joukkoliikenneyhteyksien ja pysäköintilaitosten välittömässä läheisyydessä. Myös huomattava osa hotelleista ja ravintoloista sijaitsee optimaalisella etäisyydellä.

Kiinteistön omistaja esittää konserttitalon sijoittumista korttelin keskiosaan osittain omistamalleen ja osittain kaupungin maalle. Konserttisalin päälle on luonnossuunnitelmissa esitetty huomattava määrä kerroksia hotellitoimintaa varten. Korttelin sisäosaan sijoittuessaan ratkaisusta tulee logistisesti hankala ja kaupunkikuvallisesti konserttitalo jää pimentoon muun rakentamisen taakse vaikka Eerikinkadun varteen jätettäisiinkin suunnitelmien mukainen pieni aukio. Ahtaaseen tilaan puristettu konserttitalo ei myöskään sisällä tilallista joustoa eikä laajentumismahdollisuuksia. Kiinteistön omistaja esittää toteutukseen maa-alueiden vaihtoja siten, että kaupunki pääsisi kilpailuttamaan hankkeen kilpailulainsäädännön edellyttämällä tavalla. Rajapintahaasteita korttelin muuhun rakentamiseen mukaan lukien konserttisalin yläpuoliseen hotelliin syntyy paljon.

Aikataulullisesti Olympia-kortteli on tulossa sopivasti ajankohtaiseksi Kauppatoriuudistuksen myötä, kun Kauppahallin pihan pysäköintikentän välttämättömyys tulee arvioitavaksi toriparkin valmistuessa. Kortteli on vahvasti mukana keskustavisio 2050:n mukaisen meneillään olevan Kauppatoria ympäröivän yhtenäisen kauppakeskuskokonaisuuden suunnittelussa.

Kupittaan siirtolapuutarhan alue

Yhtenä aloitteena on sijaintivaihtoehdoksi esitetty Kupittaan siirtolapuutarhan aluetta. Alueen tulevaisuudesta ei ole lopullisia ratkaisuja. Harkinnassa on ensivaiheessa meneillään olevan yleiskaavoituksen yhteydessä, miten aluetta tulevaisuudessa tullaan kehittämään.

Käytettävissä mahdollisesti olevan alueen pinta-alan puolesta paikka on sovelias. Alue sijaitsee raitiotie tavoiteverkon Skanssiin/Kaarinaan suuntautuvan linjan varressa ja on myös autoliikenteen ja pyöräilyn keinoin osalta hyvin saavutettavissa. Kävelyetäisyydet ovat käyttäjien näkökulmasta keskustan ytimeen ovat suhteellisen pitkät. Alue on jossain määrin irrallinen keskustamaisesta ympäristöstä. Kupittaan ja Kupittaanpuiston alueella on paljon maantasoista pysäköintiä, mutta se ei alueen kehittyessä voi olla pysyvä pysäköinnin ratkaisumalli.

Arkkitehtonisena ja kaupunkikuvallisena ratkaisuna olisi mahdollista avata kiinnostavalla tavalla konserttitalon yleisötiloja puiston suuntaan ja sijoittaa ali- ym. tilat kauemmaksi Uudenmaankadusta.

Siirtolapuutahan alue on vähintään etäisesti linkitettävissä kaupungin kärkihankkeen Turun Tiedepuiston osaksi ja siten alueen kehityksellä on ainakin jossain määrin mahdollista tukea Tiedepuiston monipuolistuvaa vetovoimaa.

Artukainen

Turun Messukeskuksen ja Turkuhallin lähiympäristö Artukaisissa on nostettu esiin mahdollisena konserttitalon sijaintipaikkana. Sijaintivaihtoehto ei kumpua erityisesti konserttitalon toiminnan omista lähtökohdista vaan halusta aktivoida ja kehittää Artukaisten alueen elinvoimaa. Samalla voidaan ajatella sijainnin aluekehityksen näkökulmasta tukevan viereisen Pansion ja Pernon suunnan alueellisen eriytymiskehityksen hillintää.

Nyt harkinnassa olevan pelkän konserttitalon synergiahyödyt ja –potentiaalit muiden toimijoiden kanssa ovat pienemmät kuin esimerkiksi aiemmin esillä olleen konsertti- ja kongressitalon. 

Alue on noin viiden kilometrin etäisyydellä keskustasta. Alueella on Turun kaupungilla laajat maaomistukset ja sijoittautumispaikkoja löytyy Messukeskuksen tai Turkuhallin välittömästä läheisyydestä tai hieman vehreämmästä ympäristöstä Raisionjokilaakson tuntumasta. Kaavoituksen valitusriskit voidaan arvioida vaihtoehdoista pienimmiksi.

Artukaisten sijaintivaihtoehdossa korostuisi liikkumismuotona saavutettavuus yksityisautoilla. Pysäköinti on järjestettävissä yhteiskäyttöisesti alueen muiden toimintojen kanssa. Joukkoliikenne toimii kohtuullisesti. Alue ei ole raitiotien  tavoiteverkon vyöhykkeellä.

Artukaisten sijainnin heikoimmat puolet ovat puuttuva palveluekosysteemi sekä olematon ympärivuorokautinen aktiivisuus ja kaupunkielämä.

Herkules-kortteli eli Martinsillan kolmio

Herkules-korttelin eli ns. Martinsillan kolmion tyhjille osille on sovitettu valtion tarvitsemia tiloja, oikeuslaitoksen tiloja ja aikanaan myös kaupungin pääkirjastoa. Tällä hetkellä tälle Senaatti-kiinteistöjen omistamalle alueelle ollaan laatimassa maanomistajan aloitteesta asemakaavanmuutosta asuinkerrostalojen rakentamiseksi.

Sijainti on vetovoimaisella jokivarren alueella mutta varsin hankalasti autoliikenteen saartama. Etäisyys ydinkeskustaan ja Kauppatorille on muita jokivarren sijaintivaihtoehtoja pidempi.

Herkules-kortteli tuli sijaintivaihtoehtona esiin konserttitalosta järjestetyssä Turku Future Forum –yleisötilaisuudessa. Maanomistaja on kuitenkin ilmoittanut, että haluavat edetä nyt meneillään olevan asemakaavoitusprosessin tavoitteiden mukaisesti.

6. Valmistelun yhteydessä selvitetyt pääsijaintivaihtoehdot

Kahden asiasta käydyn kaupunginhallituksen iltakoulun lähetekeskustelujen myötä fokus sijaintipaikkojen vertailussa on kohdistunut kolmeen kiinnostavimpaan sijaintivaihtoehtoon; Ratapihatonttiin, Aurajoen itärannan Hämähäkkitonttiin ja Itsenäisyydenaukion tonttiin.

Ratapihatontti

Ratapihan sijaintivaihtoehdolla tarkoitetaan Logomon vieressä sen lounaispuolella sijaitsevaa Turun Ratapiha -hankekehitysalueeseen kuuluvaa alueen osaa.

Alueen omistaa VR-Yhtymä Oy (VR), jonka kaupasta omistajalla on esisopimus yksityisen Turun Ratapihan Kehitys Oy:n (TRK Oy) kanssa. Turun kaupungilla on molempien toimijoiden kanssa kolmikantainen, lähinnä asemakaavalliseen kehittämiseen keskittyvä, kumppanuussopimus Turun Ratapiha -hankkeen edistämisestä. Kaupunki on keskustellut VR:n ja TRK Oy:n kanssa hankealueen käyttämisestä konserttitalokäyttöön ja molemmat ovat suhtautuneet asiaan myönteisesti. Jotta kaupunki voisi kilpailuttaa konserttitalon toteutuksen alueelle, kyseisen tontin hallinta on saatava ensin kaupungille.

Kaupunki on käynyt osapuolten välillä asiaa koskevia sopimusneuvotteluja ja tarvittavat vuokrahallintaan oikeuttavat esisopimukset ovat tuotavissa kaupunginhallituksen päätettäviksi nopeallakin aikataululla, mikäli tontti valikoituu konserttitalon sijainniksi. Esisopimuksia ei ole vielä käsitelty osapuolten päättävissä elimissä, mutta Ratapihatonttia koskeva esittelytekstin lopulla on nostettu sopimusluonnoksista tiedoksi hankkeen kannalta oleelliset riskit ja kustannukset.

Ratapihan alue Logomon vieressä on vaihtoehtona esimerkki konserttitalon sijainnista uudistuvan maankäytön alueella, jonka perusteellinen kehittyminen on jo lähtenyt käyntiin. Logomon ja Fabriikin alueen uudistumisen jatkoksi alue on kehittymässä yksityisen Turun Ratapiha –hankkeen myötä merkittäväksi työpaikkojen, asumisen, palveluiden sekä kulttuuri-, vapaa-ajan ja urheilutoimintojen alueeksi. Aluekokonaisuus tukeutuu kaupunkikeskustaan laajentaen sitä kohti luodetta. Vielä tällä hetkellä aluetta ei voida pitää keskustamaisena eikä konserttitalon käyttäjille nykyisellään löydy lähialueilta monipuolista palveluinfraa vaihtoehtoisine ravintoloineen, hotelleineen ja muine palveluineen.  

Alue on lähtökohtaisesti erinomainen mahdollisuus tuoda keskustan tuntumaan toimintoja, jotka muuten sijoittuisivat etäämmälle keskustasta ja vaikeammin saavutettaviin sijainteihin. Toisaalta sellaista kilpailuasetelmaa nykyisen ydinkeskustan kanssa, että alueelle sijoittuu tai siirtyy merkittävästi toimintoja, joiden luontevin sijaintipaikka on aivan ydinkeskustassa ei voida pitää suotavana.

Ratapihan usearaiteinen raidealue synnyttää keskustan suunnalta eräänlaisen estevaikutuksen, joka pitää kumota laadukkailla ylitysratkaisuilla, sujuvalla saavutettavuudella, viihtyisillä reiteillä, korkeatasoisilla kaupunkitiloilla ja monipuolisella täydennysrakentamisella. Näin kehittyvä alue aidosti integroituu nykyiseen keskusta-alueeseen, vaikka täydellinen kytkeytyminen kaupunkikudokseen tulee viemään vuosia. Matkakeskuksen ja Aninkaisten alueiden kehittyminen samoin kuin Ratapihankadun varren mahdollinen täydennysrakentaminen tulevat tukemaan integroitumista. Päätös sijoittaa konserttitalo ratapiha-alueelle olisi merkittävä valinta keskustan kehittämisen kannalta ja mahdollisuus suunnata keskustan kehittämisen painopistettä nykyisestä ytimestä kohti luodetta. 

Arkkitehtonisesti sijainti antaa mahdollisuuden hyvinkin rohkeille ratkaisuille koska ympäristössä ei ole sellaisia kaupunkikuvallisia tai kulttuurihistoriallisia arvoja, joiden voisi nähdä rajoittavan suunnitteluratkaisujen innovatiivisuutta. Ratapihan alue tosin on valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltua rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY), mitä esimerkiksi jäljempänä esiteltävät Hämähäkkitontti tai Itsenäisyydenaukio eivät ole.

Ratapihan sijainnissa asemakaavallinen valmius on arvioitavissa saavutettavan vaihtoehdoista nopeimmin jo kuluvan vuoden aikana. Vaikka alue on niin voimassa olevassa yleiskaavassa kuin asemakaavassakin rautatiealuetta, on hankkeen mahdollistava asemakaavanmuutosehdotus edennyt myönteisessä ilmapiirissä. Kaavamerkinnäksi ollaan koko ratapihahankkeen alueelle osoittamassa KYU - Liike- ja toimistorakennusten sekä majoitusta, kulttuuri-, viihde- ja urheilutoimintoja palvelevien rakennusten korttelialue. Aluetta koskeva asemakaavanmuutosluonnos hyväksyttiin 2019.

Rakentamisen käynnistämisen edellytyksenä ovat lainvoimainen asemakaava ja kuluvan kevään aikana valmistuva ratasuunnitelma. Molemmista päätöksistä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen, mutta ratapihan nykyisen liikennealueen sijainti ja ominaisuudet huomioiden sitä ei voi välttämättä pitää erityisen valitusherkkänä kohteena.

Ratapihan sijaintivaihtoehto tarjoaa toiminnallisia ja resurssien käyttöön liittyviä synergiaetuja monitoimiareenan, kongressihotellin, kokoustilojen, digitaalisen elämyskeskuksen ja Logomon suuntaan. Synergiaedut voivat liittyä toimintaan, henkilöresursseihin sekä tapahtumakeskuskokonaisuuden palveluihin (markkinointi, lipunmyynti, catering jne.).

TRK Oy käyttää omissa esityksissään ja suunnitelmissaan Elämyskeskus –nimitystä siitä osasta ratapihahanketta, joka asettuu radan varteen, monitoimiareenan ja Logomon väliin. TRK Oy:n esityksissä ei puhuta konserttitalosta vaan konserttisalista. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi ravintola-, keittiö-, sisäänkäyntiaula-, yhteistyökumppani- ja sidosryhmätilat sijaitsevat muualla Elämyskeskuksen alueella kuin konserttisaliosassa. TRK Oy on arvioinut, että yhteisjärjestelyillä kaupunki säästäisi rakentamiskustannuksissa 15 – 30 %.

TRK:n esittämällä mallilla saavutettaisiin kiistämättä synergiahyötyjä, mutta se ei ole esitetyllä tavalla toteuttamiskelpoinen hankintalain ja valtiontukilainsäädännön näkökulmasta. Tavoitteeksi hankinnan kilpailutuksessa voidaan kuitenkin asettaa, että pyritään luomaan mahdollisimman laaja synergia Turun Ratapiha –hankkeen ja elämyskeskuksen kanssa, mutta ennakolta tehtävä sopimuksellinen sitoutuminen yhteisiin fyysisiin ja toiminnallisiin järjestelyihin ei ole mahdollista. Kaikki toteutusratkaisut on pystyttävä kilpailuttamaan itsenäisinä, avoimesti ja syrjimättömästi siten, että muillakin toimijoilla on mahdollisuus osallistua tasapuolisesti konserttitalon hankinnan kilpailutukseen.

Sujuva yhteistoiminta Logomon kanssa edellyttää mielellään sisäyhteyden toteuttamista konserttitalon ja Logomon väliin. Alustavissa hahmotelmissa yhteys on toteutettu Junakadun päälle sijoittuvan siltamaisen käytävän avulla, mutta muitakin ratkaisuvaihtoehtoja yhteydelle on löydettävissä. Monitoimiareenan ja hotellin suuntaan sisäyhteys syntyy luontevasti Ratapihahankkeen muiden tilojen kautta.

Ratapihan sijaintipaikan kytkennän hyödyt ratapihahankkeeseen ja sen Elämyskeskukseen ovat ilmeiset. Kytkeytyminen yksityiseen ratapihahankkeeseen synnyttää samalla kaksi erityisen suurta haastetta. Ensinnäkin kaupungin on kilpailutettava konserttitalo avoimesti ja tasapuolisesti itsenäisenä hankkeena ilman etukäteen muiden kilpailijoiden osallistumista rajoittavaa tai hankaloittavaa sitoutumista ratapihahankkeeseen. Toiseksi konserttitalon toteutus on pystyttävä varmistamaan riippumattomaksi ratapihahankkeesta, sen toteutumisesta ja toteutumisaikataulusta.

Konserttitalon toteutuminen ei saa olla alisteinen elämyskeskushankkeen toteutumiselle ja toisaalta elämyskeskuksen toteutuminen ei voi olla ehdollinen konserttitalon sijaintiratkaisulle. TRK:n kanssa käydyissä neuvotteluissa kaupungille on ilmoitettu, että konserttitalo tuottaisi merkittävää lisäarvoa elämyskeskushankkeelle, mutta itse hankkeen toteutus ei ole sidoksissa kaupungin ratkaisuun konserttitalosta.

Konserttitalo on kilpailutuksen kautta kuitenkin suunniteltavissa sellaiseksi, että se voi toimia myös itsenäisenä ja ratapihahankkeen toteuttamisaikataulusta tai toteutumisesta riippumattomana julkisena rakennuksena. Arkkitehtonisesti ja toiminnallisesti suunnittelu on vaativaa, mutta toteutettavissa ilman merkittäviä kompromisseja tai lisäkustannuksia.   

Konserttitalo on saavutettavissa Logomon tontin kautta ja keskustan suunnasta radan yli johtavien siltojen kautta. Keskustan suunnasta saapuminen tapahtuu ensisijaisesti kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteen keinoin. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet Humalistonkadun suunnasta kohenevat merkittävästi Ratapihahankkeen toteutuessa rakennettavan viihtyisän ja nykyistä siltaa lyhyemmän ratapihan ylityksen myötä. Myös Logomon silta palvelee erittäin hyvin konserttitaloon saapuvia.

Autoliikenteelle Ratapihan sijainnin saavutettavuus on konserttitalon sijaintivaihtoehdoista paras. Sijainti on keskeinen, mutta ei edellytä liikenteen työntymistä kapasiteetiltaan rajalliselle ruutukaava-alueelle. Normaalitilanteessa ajoneuvoliikenne on hoidettavissa sujuvasti Köydenpunojankadun kautta. Haasteensa monitoimiareenan, Logomon ja konserttitalon liikenteen kannalta muodostaa se, että tapahtumia voi olla samanaikaisesti. Niissä tilanteissa väylien välityskyvyn ja pysäköintipaikkojen riittävyys on koetuksella.

Erityisen hyvää Ratapihan sijainnilla on rooli valtakunnallisessa ja seudullisessa liikennejärjestelmässä: rautatieliikenne, pitkän matkan bussiliikenne, seudullinen joukkoliikenne, raitiotien aloitusvaiheen reittilinjaukset ja tuleva matkakeskus korostavat sijainnin saavutettavuusominaisuuksia.

Huolto- ja logistiikkaliikenne on hoidettavissa korkealaatuisesti Ratapihahankkeen kanssa yhteisesti ja radan varteen sijoittuvan huoltokadun kautta. Mikäli Ratapihahanke toteutuu eri aikataululla, joudutaan logistiikka hoitamaan Logomon tontin kautta tai tilapäisratkaisuin muuta VR:n aluetta hyödyntäen.

Ratapihan alue tarjoaa mahdollisuuksien lisäksi myös haasteita tai erityisiä huomioon otettavia seikkoja rakentamisessa ja rakennuspaikan rakentamiskelpoiseksi saattamisessa. Tällaisina on asiantuntijoiden arvioinneissa tunnistettu; pilaantuneiden maiden laatu ja puhdistamistarpeen laajuus, asetinlaitteen ohjauskaapelit, turvalaitteet ja kiskot sekä näiden siirto/purku/suojaaminen, olemassa olevien rakennusten ja muun infran siirto ja purku, korkeajännitejohtojen portaalien siirto, työnaikaiset tai pysyvät raidejärjestely- ja raideliikennemuutokset ratapihalla, ratapiha-alueen korkeajänniteportaalien aiheuttamat vaatimukset rata-alueen rajan tuntumassa sekä kemikaaliliikenteen ympäristölle aiheuttamat turvallisuusriskit. Rakentamisessa on varauduttava myös rakenteelliseen jousin toteutettavaan tärinävaimennukseen erityisesti tavarajunaliikenteen aiheuttamaa tärinää vastaan.

Ratapihatontille toteutettavaa kilpailutusta varten kaupunki tarvitsee siis hallinnan rakennuspaikkaan. Vuokrahallinnan esisopimuksesta on laadittu kaksi erilaista luonnosversiota riippuen siitä, toteutuuko Turun Ratapiha -hanke samassa aikataulussa kuin konserttitalo vai ei. Kaupunki ei voi kategorisesti sitoa oman hankkeensa toteutusta yksityisen hankkeen aikatauluun eikä yksityinen toisaalta pysty sitoutumaan hankkeen muiden osien osalta kaupungin konserttitalon aikatauluun.

Käytettävissä olevan tontin muoto poikkeaa niin ikään eri vaihtoehdoissa toisistaan. Mikäli muu osa asemakaavoitettavasta alueesta ei toteudu, käytettävissä oleva tontti on hieman kapeampi, jottei jouduta tekemään kohtuuttoman suuria raidesiirtoja yhden rakennushankkeen vuoksi. Konserttitalon rakennussuunnittelun kannalta olennaisin ero kahdella tonttiversiolla liittyy huoltoliikenteen järjestämiseen, jota ei kapeammassa tonttiversiossa kyetä toteuttamaan radan varteen sijoittuvan huoltokadun kautta.   

Kahdessa vuokrauksen esisopimusversiossa on lisäksi eroja vastuista rakennuspaikan rakentamiskelpoiseksi saattamiseksi ja niiden kustannusvaikutuksissa. Neuvotteluissa vuokrauksen esisopimuksesta on pyritty määrittelemään tontin pääoma-arvo vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Kyseinen pääoma-arvo kasvattaa laskennallisesti investointihankkeen 71 M€:n kokonaiskustannusta vaikkakin jaksottuu vuokrausvaihtoehdossa käyttötalousvaikutteisesti.

Pääoma-arvon kattohintaan sisältyvät lähtökohtaisesti kaikki rakennuspaikan rakentamiskelpoiseksi saattamisesta aiheutuvat kustannukset. Vuokratontin omistajan esittämä laskennallinen pääoma-arvo tontille on riippuvainen monesta tekijästä, joita ei ole vielä kaikilta osin kattavasti pystytty esittämään kaupungille niiden kustannusperusteisuudesta johtuen.

Tontin pääoma-arvoksi on Turun Ratapiha –hankkeen toteutuessa esitetty noin 8,7 M€. Mikäli vuokranantaja taas olisi VR-Yhtymä Oy, olisi tontin pääoma-arvo noin 8,7 - 16,6 M€. Laajempi vaihteluväli johtuu pääasiassa siitä, että yksittäisen tontin rakentamiskelpoiseksi saattamisen kustannukset jyvittyvät täysimääräisesti vain kyseiselle rakennushankkeelle, kun laajemman kokonaisuuden toteutuessa ne voitaisiin jakaa muillekin hankeosille, jotka hyötyvät tehdyistä toimenpiteistä.

Merkittävimmät taloudelliset riskit Ratapihatontin vaihtoehdossa kohdentuvatkin juuri tontin rakentamiskelpoiseksi saattamiseen. VR-Yhtymä Oy ei ole valmis sitoutumaan pääoma-arvon osalta esitettyyn kattohintaan, koska esimerkiksi maanalaisten ohjauskaapeleiden mahdollisista siirtotarpeista johtuvia epävarmuustekijöitä ei ole tässä vaiheessa pystytty huomioimaan riittävällä tarkkuudella. Neuvottelujen perusteella kustannuksista jäisi kuitenkin vastaamaan esisopimuksen mukainen vuokralainen eli Turun kaupunki. Kustannukset voivat olla parhaassa tapauksessa hyvin vähäisiä, mutta pahimmassa tapauksessa nousta miljooniin euroihin.

Kustannusriskin lisäksi konserttitalon toteutushankkeeseen kohdentuu Ratapihatonteilla huomattavia aikatauluriskejä, mikäli ratapihan kokonaisuus ei käynnisty esimerkiksi koronaepidemian aiheuttaman rahoituksen epävarmuuden tai ratapihan liikennealueen investointien viivästymisen vuoksi. Vuokraukseen liittyvien kustannus- ja aikatauluriskien selvittäminen edellyttää kaikissa tapauksissa lisä suunnittelua ja jatkoneuvotteluja osapuolten kesken.

Aurajokivarren sijaintivaihdot Hämähäkkitontti ja Itsenäisyydenaukio

Näille Aurajoen itärannan kahdelle sijaintivaihtoehdolle löytyy paljon yhteisiä ominaisuuksia, mutta myös merkittäviä eroja. Yhteiset ominaisuudet kuvataan tässä aluksi ja omina kohtinaan esitetään ominaisuuksia, joissa on eroja.

Aurajoen sijainti tuo huomattavaa lisäarvoa keskustan kehittämiseen. Erityisesti konserttitalolla voidaan vahvistaa Aurajoen itärantaa tasapainoisen keskustakehityksen takaamiseksi. Nykyisellään läntinen puoli Aurajoesta on kaupunkielämän elinvoiman näkökulmasta huomattavasti monipuolisempi ja vetovoimaisempi. Tässä mielessä sijainnit myös edustavat Turun Keskustavisio 2050:ssä kuvattua pitkän tähtäimen kehitystä.

Ranta-alueet ovat laajasti Euroopassa olleet vetovoimaisimpia kulttuurirakennusten sijoituspaikkoja erityisesti viime vuosikymmeninä. Vesialueiden synnyttämä vetovoima tuo rakennusten ympäristöön tapahtuma-aikojen ulkopuolista elävyyttä. Viihtyisinä pidetyt ranta-alueet myös houkuttelevat jatkuvasti ihmisvirtoja, jotka voivat sitä haluttaessa elävöittää ympärivuorokautisesti konserttitaloa.

Aurajoki synnyttää keskustan eri puolten välille eräänlaista toiminnallista estevaikutusta, mutta viihtyisyysnäkökulmasta joki ylittävine siltoineen on myös vahvasti keskustan eri puolia yhdistävä tekijä. Myös koetut etäisyydet ovat kävelijän ja pyöräilijän näkökulmasta viihtyisän liikkumisympäristön ansiosta jokivarressa todellista lyhyempiä.

Kumpikin jokivarren sijainti on voimassa olevan asemakaavan perusteella puistoaluetta. Molemmat vaativat siten asemakaavallisen harkinnan ja muutoksen tarpeellisessa laajuudessa korttelialueeksi, jos ne valitaan konserttitalon sijaintipaikaksi. Hämähäkkitontti ja Itsenäisyydenaukio kuuluvat molemmat valtakunnallisesti arvokkaiksi määriteltyihin maisema-alueisiin, mutta valtakunnallisesti inventoituihin rakennetun kulttuuriympäristön kohteisiin eli RKY-kohteisiin Itsenäisyydenaukio ja Hämähäkkitontti eivät kuulu.

Hämähäkki- että Itsenäisyydenaukion tontit sijaitsevat lähellä ydinkeskustan monipuolista palvelurakennetta. Lähialueella on konserttitalon käyttäjille paljon valinnan mahdollisuuksia ravintoloista, hotelleista ja muista konserttitoimintaan liittyvistä palveluista.

Saavutettavuudeltaan tontit ovat kaikilla liikennemuodoilla erittäin hyviä. Kävelyn ja pyöräilyn kannalta alue on saavutettavuudeltaan vaihtoehdoista parhaimpiin ja turvallisimpiin kuuluvia. Joukkoliikenne kulkee tonttien sivuitse Itäistä rantakatua. Etäisyys raitiotien lähimmälle pysäkille on tällä hetkellä ajateltujen ensimmäisten reittilinjojen perusteella sama kuin Kauppatorille. Valtakunnallisiin liikenneterminaaleihin yhteydet ovat pidemmät, mutta toiminnallisesti luontevat.

Henkilöautoliikenteen kannalta kohteet ovat hyvin saavutettavia, mutta sisältävät haasteita keskusta-alueen kestävän ja viihtyisyyttä lisäävän kulkumuotojakauman edistämisen näkökulmasta. Kaupunginteatterin ja Valtion virastotalon kainaloon on suunniteltu yhteiskäytöistä monikerroksista pysäköintilaitosta. Kohde ei ole vielä saanut toteutuspäätöstä, vaikka esimerkiksi asemakaavallinen valmius on jo olemassa. Mikäli samaan kokonaisuuteen kytkeytyisi yhtenä käyttäjänä uusi konserttitalo, parantuisivat pysäköintilaitoksen toteuttamisedellytykset käyttöasteiden ja kustannusten jakautumisen näkökulmasta merkittävästi.

Lähtökohtaisesti on tarkoituksenmukaista pyrkiä ohjaamaan autoliikennettä saapumaan alueelle muuta kautta kuin Itäisen Rantakadun kautta, esimerkiksi Itäisen Pitkäkadun suunnasta. Tällainen järjestely tekee myös saapumisen suunniteltuun yhteiskäyttöiseen pysäköintilaitokseen sujuvamman.

Jokirannan tontit (Hämähäkkitontti ja Itsenäisyydenaukio) ovat kaupungin omistuksessa ja näin ollen niihin ei liity hankintakuluja.

Hämähäkkitontti

Hämähäkkitontiksi nimetty sijaintivaihtoehto on alun perin Samppalinnanmäen luoteisnurkasta 1930-luvun lopulla Turun Yliopiston kirjaston rakentamista varten louhittu alue. Yliopiston sijoituttua kirjastoineen Vesilinnanmäelle paikka on jäänyt rakentamattomaksi, vaikka vuosikymmenten saatossa erilaisia hankkeita paikalle on esitetty ja myös arkkitehtikilpailu 1980-luvulla järjestetty. Sittemmin tontti on asemakaavanmuutoksella palautettu puistoalueen osaksi. Nimensä paikka on saanut Outi Sarjakosken Network–ympäristötaideteoksesta, joka on tilapäisenä taideteoksena sijainnut louhospinnalla olevan aukon suulla vuodesta 1995.

Hämähäkkitontti on ollut jatkuvasti Turun kiinnostavin tontti. Sille on esitetty monien tahojen toimesta hyvinkin erilaisia kehittämisideoita. Kaupunki on kuitenkin toistaiseksi pidättäytynyt niiden edistämisestä. Mikäli konserttitaloa ei sijoiteta Hämähäkkitontille, tontille on kilpailutettavissa monipuolisesti Aurajoen itärantaa avoimesti elävöittävää hybridirakentamista. Tontin myyntitulot voisivat olla huomattavia. Asumista tai aivan pelkkää hotellirakentamista ei ole tähän asti pidetty paikkaa riittävän monipuolisesti elävöittävänä. 

Alue oli vahvasti ehdolla Turun eurooppalaiseen kulttuuripääkaupunkivuoteen 2011 toteutettavaksi ajatellun konsertti- ja kongressitalon sijoittumispaikaksi. Tuolloin tutkittiin isoimpien salitilojen louhimista kallion sisään, mikä synnytti kallioperän laadun takia riskejä ja kustannuspaineita aiheuttaen samalla osittain hankkeesta luopumisen.

Nyt tilaohjelmaltaan pienempää konserttitaloa on sovitettu tontille siten, että merkittäviä toiminnallisia tiloja ei tarvitsisi louhia luolarakenteina. Yliopiston kirjaston mitoituksesta lähtenyt louhittu alue ei ole kuitenkaan kooltaan riittävä ilman lisälouhintaa. Luontevinta olisikin jatkaa louhintaa yläjuoksulle päin noin 30 metrin matkalta avolouhintana, joka on riskeiltään pienempi ja kustannuksiltaan huomattavasti luolalouhintaa edullisempaa. Normaaliin perustamiseen liittyvään paalutusratkaisuun nähden lisäkustannus on alustavan arvion mukaan noin 400.000 euroa.

Tilaohjelman mukainen konserttitalo on luontevasti sijoitettavissa alueelle, mutta kovin paljon pelivaraa esimerkiksi toiminnallisesti erilaisille suunnitteluvaihtoehdoille sijainti ei tarjoa. Huoltoliikenne on tarkoituksenmukaisinta hoitaa maanpinnan tasossa, tontin takaosassa pystyn kallioseinämän ja uudisrakennuksen rajapinnassa.

Synergiahyötyjen saavuttaminen Kaupunginteatterin kanssa on yksi sijainnin eduista. Tosin Kaupunginteatterin Hämähäkkitontin puoleisessa osassa ei ole yleisö- ja salitiloja. Myöskään sisäyhteyttä näyttämö-, lavaste- ja tarpeistotilojen sivuitse ei ole luontevasti toteutettavissa. Todennäköisesti yhteys olisikin järkevintä toteuttaa ulkokautta.

Yksi pieni Hämähäkkitontin tarjoama yksityiskohta olisi mahdollisuus jatkaa Samppalinnanpuistoa tavalla tai toisella konserttitaloon integroituna esimerkiksi kattoterassein, näköalatasantein tai aktiivisin viherkatoin.

Laajennetun Hämähäkkitontin tontinkäyttösuunnitelman konserttitaloa varten on vuonna 2019 laatinut Schauman Arkkitehdit Oy.

Itsenäisyydenaukio

Itsenäisyydenaukio on alue, joka sijaitsee Valtion virastotalon ja Läntisen Rantakadun välissä. Sijaintipaikka on Hämähäkkitontin tapaan osa Aurajoen itärannan kulttuurirakennusten muovaamaa ympäristöä. Sijaintivaihtoehdon edut ja haasteet ovat monilta osin samankaltaiset kuin Hämähäkkitontilla. Hämähäkkitonttiin verrattuna sijainti sisältää kuitenkin myös useita etuja mutta yhtä lailla huomioon otettavia haasteita.

Itsenäisyydenaukio on Hämähäkkitonttia väljempi ja rakentaminen on siihen rakennuspaikan suhteellisen pitkästä ja kapeasta muodosta huolimatta helpommin sovitettavissa. Kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti uudisrakennus on muodostettavissa kiinnostavasti pariksi kaupunginteatterille. Luontevinta on sijoittaa rakennus paikkaan siten, että kaupunginteatterin ja konserttitalon väliin jäisi aukiomainen, korkeatasoisesti suunniteltu tila, johon sekä Kaupunginteatterin että konserttitalon yleisö- ja lämpiötiloja avautuu. Se voi edustaa itsenäisyyden toisen vuosisadan uutta urbaania Itsenäisyydenaukiota.

Mahdollisuus konserttitalon ja kaupunginteatterin toiminnalliseen integroitumiseen ja synergiaan on yksi Itsenäisyydenaukiosijainnin parhaista ominaisuuksista. Sisäyhteydet niin yleisölle kuin huollollekin rakennusten välillä ovat toteutettavissa hyvin vaivattomasti esimerkiksi ylärinteen puolelle nykyisten ulkoportaiden taakse. On todennäköistä, että jatkosuunnittelussa on löydettävissä myös lisää tilankäytöllisiä synergiaetuja.

Itsenäisyydenaukio on paikkana kaupunkikuvallisesti jopa arvokkaampi kuin Hämähäkkitontti. Itsenäisyydenaukiota voidaan pitää osana virastotalon ja kaupunginteatterin monumentaalisommitelmaa, joten sen asemaa maankäytön muutoksissa on arvioitava erityisen huolellisesti. Nykyisellään alue on monumentaalisuudessaan kaupunkitilana kauneusarvoistaan huolimatta varsin passiivinen ja koetaan paljolti vain taideteosten sijaintipaikkana ja kulkureittien osana. 

Kaikki toimenpiteet Itsenäisyydenaukiolle tulee tehdä vaativan kaupunkikuvallisen ympäristön ehdoilla  siten, että turvataan ja parhaimmillaan vahvistetaan kaupunginteatterin ja virastotalon muodostaman kokonaisuuden asemaa. Itsenäisyydenaukio on niin tärkeä osa Aurajokivarren itärantaa, että siihen on vaikea ajatella muuta rakentamista kuin erityisen merkittävää kulttuurin merkkirakennusta. Tavanomaista myyntiin tarkoitettua hotelli-, asunto- tai toimitilatonttituotantoa ei aukiolle voida pitää mahdollisena.

Toisessa vaakakupissa on Itsenäisyydenaukion arvotus sellaiseksi paikaksi, ettei sillä voi lainkaan osoittaa rakentamista. Sen selkeä tyhjä nurmipintainen puistoalue on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty puistoalueeksi, jonka kulttuurihistoriallinen arvo tulee säilyttää.

Aikanaan 1950-luvulla järjestetyssä Turun kaupunginteatterin arkkitehtikilpailussa monumentaalisin aukio oli Hämähäkkitontilla, jonne oli esitetty suurta vesiallasaluetta. Ennen kaupunginteatterin ja virastotalon toteuttamista Itsenäisyydenaukio on ollut rakentamisen aluetta.

Virastotalon kannalta konserttitalon uudisrakentaminen toisi huomattavia muutoksia rakennuksen asemaan. Todennäköisesti niin nykyisellään jokimaisemaan avautuvasta auditoriosta kuin huomattavasta osasta joen sivun työtiloista näkymät joelle peittyisivät. Sen sijaan ravintolasalista jokinäkymät ovat todennäköisimmin säilytettävissä.

Konserttitaloa alueelle toteutettaessa tulee ratkaistavaksi myös alueen nykyisten taideteosten uudelleen sijoittelu sekä väistyvien viheralueiden ja puuston kompensointi uusin ratkaisuin.

Liikenteellisesti itsenäisyydenaukio tonttina tarjoaa Hämähäkkitonttia helpommat lähtökohdat. Koska tontti rajautuu kolmelta sivultaan katualueisiin, on henkilöliikenteen ja tavaralogistiikan järjestämiselle vaihtoehtoja ja erottelumahdollisuuksia. Hämähäkkitonttia reunustaa käytännössä vain yksi katu, Itänen Rantakatu. Omia etujaan tarjoaa myös se, että tontti viettää kohti jokea. Tasoeroja voidaan hyödyntää siten, että erilaisten ajo- ja kulkuluiskien tilatarpeet jäävät pienemmiksi. On esimerkiksi mahdollista sijoittaa huoltoa ja muuta ajoneuvoliikennettä palveleva ajoluiska Paavo Nurmen puistotien reunaan. Saman luiskan kautta on mahdollista järjestää niin haluttaessa myös Wäinö Aaltosen museo huolto. Valtion virastotalon päätyyn suunniteltuun yhteiskäyttöiseen pysäköintitaloon on luotavissa sujuva, lyhyt ja turvallinen kulkuyhteys ilman katujen ylitystarpeita. Yhteys on mahdollista toteuttaa. Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa virastotalon edessä olevan katumaisen aukion alle kolme maanalaista pysäköintitasoa.

Itsenäisyydenaukion tontin maaperän vuoksi lisäkustannuksia tarveselvitysvaiheen kustannusarvion perustamiskustannuksiin nähden arvioidaan tulevan noin 700.000 euroa. Tähän vaikuttaa etenkin varautuminen pohjavesiolosuhteiden hallintaan, joihin törmättiin Kaupunginteatteri -hankkeen yhteydessä.

Mikäli Itsenäisyydenaukio valikoituu konserttitalon paikaksi, on mahdollista kilpailuttaa Hämähäkkitontti Aurajoen itärantaan uutta aktiivisuutta ja synergiahyötyjä tuovaan hybridimuotoiseen arvokäyttöön. Samalla on mahdollista saada myyntituloja alueen nettoinvestointien tasapainon saavuttamiseksi. Tontin tuottopotentiaaliksi arvioidaan noin 9 -11 M€ tontin kaavan määrittelemästä käyttötarkoituksesta ja rakennusoikeudesta riippuen. Toki Hämähäkkitontti voidaan kilpailuttaa muissakin kuin Aurajokivarren sijaintivaihdoissa, mutta silloin uudelle konserttitalolle ja Hämähäkkitontille ei synny kokonaisvaltaista synergistä kaupunkikehitystä.

Itsenäisyydenaukion tontinkäyttösuunnitelman konserttitaloa varten on 2019 laatinut Arosuo Arkkitehdit Oy.

7. Yhteenveto sijaintipaikoista

Pitkän valmisteluprosessin ja poliittisen lähetekeskustelun myötä on tullut selväksi, että uudelle konserttitalolle on useita sellaisia sijaintivaihtoehtoja, jotka olisivat ominaisuuksiltaan soveltuvia rakennushankkeen toteuttamiselle. Kaupunginhallitukselle esitettävä sijaintivaihtoehto ei voikaan siten perustua ainoastaan tontin yksittäisiin ominaisuuksiin vaan vaihtoehtojen väliseen laajaan kokonaisharkintaan, jossa otetaan huomioon mm. kaupunkikuvalliset vaikutukset, saavutettavuus eri kulkumuodoilla, rakentamiskelpoisuus, investointihankkeen nettokustannukset ja kytkentä kaupunginvaltuuston hyväksymiin visiolinjauksiin. Näiden lisäksi esitykseen ovat vaikuttaneet oleellisesti riskiarviot investointikustannusten ja hankeaikataulujen pitävyyden osalta.

Aiemmin esittelytekstissä laajasti kuvattujen näkökulmien perusteella parhaiten uuden konserttitalon sijaintivaihtoehtojen kriteerit täyttyvät Aurajoen Itärannalla sijaitsevan Itsenäisyydenaukion osalta. Kaupunginhallituksen olisikin perusteltua päättää, että Turun uuden konserttitalon sijaintipaikaksi valitaan Aurajoen itärannan Itsenäisyydenaukio siten, että kohdetta koskeva asemakaavanmuutos käynnistetään välittömästi.

8. Konserttitalon uudisrakennushankkeen hankintamenettely

Konserttitalon uudisrakennushanke esitetään toteutettavaksi allianssimallilla. Konserttitalon erityisestä luonteesta seuraa se, että hankintamenettelyä tai hankesuunnittelua ei voida tehdä paikasta riippumattomasti. Sijaintipäätös on oltava hankinnan käynnistämisen pohjalla.

Allianssimallin valintaa puoltaa erityisesti hankkeen kustannusten hallinta. Yhteistyön toimivuutta tukee se, että neuvottelumenettelyssä valittu ydintiimi koostuu sellaisista arkkitehdistä ja päätoteuttajasta, jotka ovat valinneet itse toisensa ehdotusvaiheeseen. Hyvin ohjattu ehdotussuunnittelu hankintavaiheessa tuo ympäristöön sopivan ja toimivan ratkaisun.  Hyviä ideoita voidaan hyödyntää samalla myös hävinneistä suunnitelmista. Akustiikkasuunnittelun integrointi kokonaissuunnitteluun lisää lopputuloksen käyttötarkoituksen mukaista laatua. Innovaatioita voidaan jalostaa ehdotusvaiheen tarjousten ja niistä pyydettyjen asiantuntijalausuntojen perusteella korkean laatutason ja kustannusten hallinnan varmistamiseksi. Allianssimalli on hankintaprosessina melko raskas, mutta tarjokkaiden kiinnostusta parantaa se, että myös ehdotussuunnitelmista maksetaan sovittu palkkio.

Allianssimalli koostuu strategisesta vaiheesta, muodostamis- ja ehdotusvaiheesta, kehitysvaiheesta, toteutusvaiheesta ja jälkivastuusta.

Strategisessa vaiheessa tilaaja asettaa hankkeelle tavoitteita ja reunaehtoja sekä valitsee toteutus-, hankintamenettelyn sekä suunnittelee hankinnan.

Muodostamis- ja ehdotusvaiheessa laaditaan tarjouspyyntöaineisto, joka sisältää hankintailmoituksen, tarjouspyynnön, allianssisopimuksen ja kaupallisen mallin. Muodostamisvaiheessa allianssiryhmittymä kilpailutetaan neuvottelumenettelyllä ja kumppanien valintaan vaikuttavat kyvykkyys ja palkkio eli laatu ja hinta. Kohteen merkittävästä luonteesta johtuen poikkeuksellisen suuri painoarvo kilpailuttamisvaiheessa on myös arkkitehtuurin laadulla.

Tarkoitus on, että kehitysvaiheeseen lähdetään yhdessä päätoteuttaja- ja arkkitehtiryhmittymän kanssa.  Mikäli kevään aikana 2020 päätetään, että hanke toteutetaan allianssimallilla, voidaan muodostamisvaihe toteuttaa vuoden 2020 loppuun mennessä.

Allianssin seuraava kehitysvaihe on kaksiosainen. Kehitysvaiheen ensimmäisessä osassa tehdään hankesuunnitelma, jossa laaditaan suunnitelmat hankkeen sisällöstä, laajuudesta sekä sovitaan konserttitalon toteuttamisen avaintulosalueet ja tavoitteet. Hankesuunnitelmavaiheessa syntyy myös lopullinen tavoitekustannusarvio sekä analyysi riskeistä ja mahdollisuuksista. Hankesuunnitelma saatetaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Kehitysvaiheen toiseen osaan siirtyminen edellyttää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy hankesuunnitelman ja siihen liittyvän tavoitekustannuksen. Kehitysvaiheen toisessa vaiheessa tehdään toteutussuunnitelmat, joiden pohjalta on mahdollista siirtyä hankkeen toteutusvaiheeseen. Kaksiosaiseen kehitysvaiheeseen tulee varata aikaa noin vuosi. Toteutusvaiheeseen siirtyminen edellyttää kaupunginvaltuuston toteutuspäätöstä, mikä jälkeen rakennus olisi otettavissa käyttöön noin 2,5 vuoden kuluttua. Hankkeen aikatauluarvio ja prosessikuvaus on kokonaisuudessaan esitetty oheismateriaalissa 2.

Kaupunginjohtaja Minna Arve 26.3.2020:

Päätös Turun Konserttitalon uudisrakennuksen sijaintipaikasta edellyttää monipuolista ja yhtäaikaista taloudellista, toiminnallista ja kaupunkikehityksellistä harkintaa usean hankearviointiin liittyvän kohteen osalta.

Kaikki uudisrakennusvaihtoehdot vapauttavat nykyisen konserttitalon alueen kunnianhimoiselle kaupunkikehittämiselle osana laajempaa Aninkaisten kokonaisuutta. Erityisesti Itsenäisyydenaukio on aikataulullisesti riippumaton muista hankkeista ja siten mahdollistaa luopumisen nykyisestä konserttitalosta uudisrakennuksen toteutuksen aikataulussa. Edelleen Itsenäisyydenaukion vaihtoehto jättää täysimääräiset kaupunkikehitysmahdollisuudet sekä Hämähäkkitontille että Ratapihalle.

Itsenäisyydenaukion vaihtoehto toteuttaa erinomaisella tavalla Turun Keskustavisioon sisältyvää ajatusta kulttuurirantakokonaisuudesta. Se sisältää hyvät synergiamahdollisuudet kaupunginteatterin kanssa, on omiaan nostamaan Aurajoen itärannan merkitystä kansallisesti merkittävänä ja vetovoimaisena kulttuurikohteena ja korostaa Turun asemaa kulttuurikaupunkina.

Esittelytekstissä kuvattujen toiminnallisten ja taloudellisten näkökulmien, kulttuurialan toimintaympäristön vahvistamisen ja kaupunkilaisille tarjottavan kulttuuri- ja kaupunkiympäristön näkökulmien perusteella parhaiten uuden konserttitalon sijaintivaihtoehtojen kriteerit täyttyvät Aurajoen Itärannalla sijaitsevan Itsenäisyydenaukion osalta.

Oheismateriaali 1Sijaintipaikkavaihtoehtojen vertailu

Oheismateriaali 2Hankintamallin esittely

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että

Turun uuden konserttitalon sijaintipaikaksi valitaan Aurajoen itärannan Itsenäisyydenaukio,

kohdetta koskeva asemakaavanmuutos käynnistetään välittömästi,

uuden konserttitalon hankintamenettelynä käytetään allianssimallia ja

hankinnan kriteerit, hankintaprosessi sekä tilaajan tavoitteet ja budjetti valmistellaan erikseen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Elon Maaskolan kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Kokouksessa asiaa olivat etäyhteydellä selvittämässä kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen ja kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää.