Strategian ja kehittämisen vastuualue, vs. strategia- ja kehittämisjohtaja Rami Savila, kehittämispäällikkö Tuomas Poukkula ja aktuaari Kalervo Blomqvist 25.3.2020:

Strategian seurannan tukena ovat kaupunkistrategian indikaattorit ja sovittujen toimenpiteiden etenemistä kuvaavat mittarit ohjelmatasolla.

Kaupunkistrategian mittarit ovat indikaattoreita, jotka kertovat monipuolisesti koko kaupungin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehityksestä. Ne ovat pääosin kansallisia tilastotietoja, joille on pidemmän aikavälin vertailuarvoja myös muista kaupungeista. Indikaattorit kuvaavat välillisesti kaupungin toiminnan vaikutusta. Niille ei pääsääntöisesti ole asetettu tavoitteita. Silloin kun ne kehittyvät myönteiseen suuntaan suhteessa aiempaan tilanteeseen tai verrokkikaupunkeihin, voidaan strategian toteutusta pitää onnistuneena. Indikaattorit ja niistä tehty yhteenveto ovat strategiaraportin tavoin oheismateriaalina.

Strategisten ohjelmien linjaukset alatavoitteineen muuntuvat sopimusohjausprosessissa tavoitteiksi, mittareiksi ja arviointikriteereiksi toimialojen strategisissa ja operatiivisissa sopimuksissa. Strategiset sopimukset laaditaan ja päivitetään vuosittain toimialoilla kaupunginhallitukseen nähden sitovina, ja jälkimmäiset tarkentavat tavoitteita lautakuntatasolle. Strategisten ohjelmien toteutumisessa arvioidaan myös strategisten ohjelmien linjauksiin kytkettyjen hankkeiden ja projektien etenemistä. Kaupungin kärkihankkeilla on tässä merkittävä rooli.

Vuoden 2019 Strategiaraporttiin on liitetty strategiakokonaisuuteen kuuluvia kaupungin kärkihankkeita koskeva erillinen osuus.

Vuoden 2019 Strategiaraportin valmistelussa on siirrytty osittain sähköiseen työtapaan hallintotyöhön kuluvan työmäärän vähentämiseksi. Molemmat osat, varsinainen strategiaraportin interaktiivinen versio ja indikaattoriraportti ovat luettavissa kaupungin verkkopalvelun strategiasivuilla, osoitteessa http://www.turku.fi/kaupunkistrategia ja sieltä kohta Seuranta ja arviointi. Päätöksenteon pohjana on edelleen oheismateriaalina oleva perinteinen tekstiversio.

Hyvinvointi ja aktiivisuus -ohjelman eteneminen 2019

Kaupungin lakisääteisenä tehtävänä ja toiminnan päämääränä on turkulaisten hyvinvointi. Hyvinvoinnin edistäminen on laaja-alaista ja poikkihallinnollista työtä, joka edellyttää kaikkien kaupungin toimialojen sekä myös muiden toimijoiden yhteistyötä sekä työskentelyä yhteisten tavoitteiden eteen. Hyvinvointi ja aktiivisuus -ohjelman mukaisesti tavoitteena on mahdollistaa turkulaisten terveys, oppiminen ja aktiivisuus. Ohjelman toimeenpano on edennyt pääsääntöisesti hyvin.

Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen

Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen -osiossa keskeistä on ollut toimialat ylittävien palveluketjujen kehittäminen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenteen muutosten ja asiakaslähtöisten palveluprosessien toteuttaminen. Sipilän hallituksen maakunta- ja sote-uudistuksen kaatumisen jälkeen alueellinen yhteistyö on jatkunut sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman rakenteessa.

Hyvinvoinnin puitteiden luomisessa on keskitytty asukaslähtöisten palveluketjujen kehittämiseen ehkäisevästä työstä korjaavaan työhön ja sen edellyttämän toimijoiden välisen yhteistyön vahvistamiseen. Poikkihallinnollisuuden lisäämisellä on liitetty fyysinen ympäristö, palvelut ja kuntalaisten osallistumismahdollisuudet paremmin yhdeksi kokonaisuudeksi. Strategisella tasolla hyvinvoinnin ohjausryhmällä on keskeinen rooli poikkihallinnollisen yhteistyön vahvistamisessa edelleen. Toimintaa tukee Turku tekee hyvää -viestintä.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen on paneuduttu uusin toimin mm. perhekeskusten kehittämistyössä, käynnistämällä lasten ja nuorten palveluketjujen alueellinen tarkastelu sekä valmistelemalla toimijoiden yhteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Syvälahden ja Ypsilonin monitoimitiloissa vahvistettiin taloissa toimivien toimialojen yhteistyötä. Vapaa-aikatoimialalla paneuduttiin erityisesti kirjasto- ja nuorisopalveluiden keskinäisen yhteistoiminnan kehittämiseen.

Työikäisten hyvinvoinnin edellytysten vahvistamisessa keskeisiä toimia olivat Maahanmuuttajien osaamiskeskus sekä 2020 käynnistyvän työllisyyden kuntakokeilun valmistelu. Ikäihmisten toimintakykyä vahvistivat mm. Voimaa vanhuuteen -toiminta sekä Taidekori ja muut kulttuurihyvinvoinnin toiminnat.

Monisyisiin visaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin on linjattu omat toimenpideohjelmat kaupunginvaltuustossa 1/2019. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja sosiaalisesti kestävän kaupunkikehityksen edistäminen -toimenpideohjelman sekä asunnottomuuden vähentäminen -toimenpideohjelmien mukaisia toimenpiteitä on käynnistetty kaikilla toimialoilla sekä kaupungin ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Syrjäytymisen ehkäisy on osa kaupungin Smart and Wise Turku -kärkihanketta.

Kaupungin perhe- ja sosiaalipalveluissa uudistettiin organisaatiota ja toimintatapoja. Muutoksilla vahvistettiin varhaista tukea lapsille ja perheille. Perhekeskusmallia kehitettiin toimialojen ja alueellisena yhteistyönä. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien kasvuun reagoitiin lisäämällä koulupsykologeja sekä palkkaamalla 10 psykiatrista sairaanhoitajaa yläkoulujen ja toisen asteen oppilaiden tueksi.

Terveyspalveluissa sähköisen asioinnin määrä on lisääntynyt selvästi Omaolo –palvelun laajentumisen myötä. Keskeisenä haasteena on kyetä vastaamaan väestön kasvavaan palvelutarpeeseen perustasolla. Ikäihmisten palveluohjausta on edelleen kehitetty ja tämä näkyy mm. kotihoidon alimman palveluluokan asiakasmäärän tavoitteenmukaisena vähenemisenä. Kotiutus- ja kuntoutustoimintaa kehitettiin ja arvioivan kuntoutusjakson jälkeen omatoimisten asiakkaiden osuus kasvoi jopa tavoitteita enemmän.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa onnistuttiin erityisesti raskaampien palveluiden sisäisissä rakennemuutoksissa. Vanhuspalveluiden laitoshoidon purkamisessa eteneminen on ollut osittain tavoitetasoa nopeampaa. TYKS:n siirtoviivepäivät on saatu kääntymään laskuun. Myös erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidossa on tapahtunut vähenemistä ja painopiste on siirtynyt strategian mukaisesti avohoitoon. Lastensuojelun sisällä painopistettä on pystytty siirtämään avohuollon puolelle. Avohuollon ja sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen saatavuus on parantunut ja perheille kotiin annettavia tukitoimia on lisätty. Panostukset ovat näkyneet lastensuojelun tarpeen ja uusien huostaanottojen vähenemisenä. Avohuollon ja kiireellisten sijoitusten määrä on kasvanut. Tavoitteen mukaisesti sijaisperhehoidon osuus on lisääntynyt.

Osaava ja oppiva kaupunkilainen

Kaupunkilaisten kilpailukykyisen osaamisen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien luominen edellyttävät kykyä jatkuvaan uudistumiseen. Vuonna 2019 palvelutarve kasvoi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sekä ammatillisessa koulutuksessa. Lähivuosina opiskelijamäärän kasvua on odotettavissa myös nuorisoasteen koulutuksessa. Positiivisen rakennemuutoksen tuoma alueellinen työvoiman kysyntä heijastuu palvelutarpeeseen. Palvelutarpeessa huomioidaan myös vieraskielisten kuntalaisten kasvava määrä.

Oppilaitosten ja päiväkotien peruskorjauksia sekä uudisrakentamista on käynnissä laajasti. Yli-Maarian monitoimitalon toiminta käynnistyi 1/2019 ja Puolalan koulun peruskorjaus valmistuu kesällä 2020.

Kuntalaisten osaamista on vahvistettu toteuttamalla sivistystoimialan kaikilla palvelualueilla STEAM Turku -konseptia, jonka tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten kiinnostusta matematiikan ja luonnontieteiden oppimiseen. Kansainvälisyyden edellytyksiä parannetaan lisäämällä varhaiskasvatuksen kielirikasteisuutta, käynnistämällä kansainvälisen koulun laajentaminen, aloittamalla A1-kielen opetus perusopetuksen ensimmäisellä luokalla sekä tekemällä selvitys englanninkielisen ammatillisen koulutuksen aloittamisesta.

Turun kaupunki käynnisti vuonna 2020 valmistuvan laaja-alaisen osaamisen kehittämisen visiotyön, joka kattaa lisäksi koko koulutuspolun perusasteelta korkea-asteelle saakka.

Aktiivinen kaupunkilainen

Kaupunkilaiset käyttävät ahkerasti Turun monipuolisia kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluja. Vapaa-aikatoimialan palveluissa kirjattiin 4,9 miljoonaa kokonaiskäyntikertaa ja palveluihin oltiin hyvin tyytyväisiä.  Kaupunki jatkoi tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa aktiivisen elämäntavan edistämiseksi. Kuntalaisten elintapoihin vaikutettiin juurruttamalla perusopetuksen oppilaille Liikkuva koulu -toimintamalli ja käynnistämällä Terveempää elämää –hanke sekä käynnistämällä Liikkuva toinen aste –hanke. Yläkouluissa pilotoitiin harrasteikkuna toimintamallia. Turkulaisten suosituimmat vapaa-ajan harrastukset vuonna 2019 olivat aiempien vuosien tapaan lukeminen, käsityöt ja valokuvaus.

Kaupungissa otettiin käyttöön asukkaiden kuulemisia varten Kerro Kantasi -verkkopalvelu ja valmisteltiin kaupunkitasoisen Osallistuvan budjetoinnin käyttöönottoa. Nuorisopalvelujen osallistuva budjetointi saatiin käyttöön lähes kaikilla nuorisotiloilla. Kaupungin suuralueilla jatkui virkamiesten ja asukkaiden yhteistyöryhmien toiminta. Toimialoilla panostettiin asiakasosallisuuden lisäämiseen ja asiakaskokemuksen parantamiseen mm. palvelulupausten ja asiakaspalautteen kautta. Vuonna 2019 päivitettiin kaupungin tasa-arvo – ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Asukas- ja asiakastietoa täydensivät vuoden aikana FinSote-hyvinvointikyselyn, Kouluterveyskyselyn ja PYLL (menetetyt elinvuodet) -tutkimusten tulokset. Aluekohtainen tieto koottiin alueprofiili -työkaluun.

Vapaa-aikatoimialan tapahtumat ja palvelut tarjoavat elämyksiä matkailijoille ja rakentavat samalla uudistuvaa kaupunkikulttuuria turkulaisille. Kulttuuripääkaupunkivuodesta tulee vuonna 2021 kuluneeksi 10 vuotta. Merkkivuoteen valmistautumiseksi toteutettiin ulkoinen arviointi (Cultural and Strategy Health Check) vuoden 2011 tavoitteiden saavuttamisesta sisältäen suosituksia tulevaisuuteen. Historian museon sijoituspaikaksi päätettiin Linnanniemen alue, ja konseptia kirkastettiin ottamalla työnimeksi Historian ja tulevaisuuden museo.

Kilpailukyky ja kestävä kasvu -ohjelman eteneminen 2019

Teknologiakampus Turun toimintakokonaisuus vakiinnutti ja vahvisti asemiaan. Konseptin tavoitteena on yhteistyössä korkeakoulujen ja alueen elinkeinoelämän kanssa toteuttaa toimenpiteitä, joilla yhtäältä vahvistetaan elinkeinoelämälle tarjottavia TKI-palveluita, toisaalta parannetaan osaavan työvoiman saatavuutta ja kolmanneksi edistetään tavoitetta teknillisen korkeakoulutuksen laajentamiseksi Turussa. Myös mm. STEAM -kokonaisuus, Työelämälehtori -hanke sekä Merilukio nivoutuvat Teknologiakampuksen alle yhtenäiseksi temaattiseksi kokonaisuudeksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Turun yliopistolle oikeuden tekniikan koulutustarjonnan laajentamiseen konetekniikan ja materiaalitekniikan DI-koulutusohjelmiin. Tämä vahvistaa entisestään alueellista innovaatioekosysteemiä tekniikan alan koulutuksessa ja TKI -toiminnassa. Lisäksi toimintaa pyritään vahvistamaan myös tiiviimmän kansainvälisen verkostoyhteistyön avulla, kaikki tämä linkittyen Teknologiakampuksen kokonaisuuteen. 2018 käynnistyneen skotlantilaisen Strathclyden yliopiston yhteistyön lisäksi panostettiin 2019 erityisesti saksalaisen Fraunhofer-säätiön kanssa tehtävään yhteistyöhön Turun alueen teollisuuden kanssa.

Vuonna 2017 perustetun pore-asiantuntijaryhmän toiminta jatkui edelleen. Ryhmän tarkoituksena on tukea yrityksiä käytännön kasvuhaasteiden nopeassa ratkaisemisessa liittyen esimerkiksi asumiseen, työmatkaliikenteeseen, osaavan työvoiman saatavuuteen, toimitila-asioihin tai kaupungin palveluihin. 

Vuonna 2019 Turun lentoaseman matkustajamäärä kasvoi 22,6 % edellisvuoteen verrattuna ollen yhteensä 452 927 matkustajaa. Kansainvälisen lentoliikenteen matkustajamäärä kasvoi 31,3 % edellisvuoteen verrattuna. Tunnin junan kansallinen suunnittelu eteni myönteisesti suunnitelmien mukaan. Tunnin Juna -hankeyhtiön neuvottelut on käynnistetty.

Vuonna 2019 allekirjoitettiin Scandria Alliance -verkostoyhteistyösopimus, jonka perustajajäsen Turun kaupunki on. Sopimus vahvistaa Turun ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen asemaa EU-tasolla, osana EU:n TEN-T Skandinavia-Välimeri -ydinverkkokäytävää.

Työllisyyspalvelukeskus tarjosi vuoden 2019 aikana yli tuhannelle turkulaiselle työttömälle palkkatukipaikan tai kuntouttavan työtoiminnan paikan. Työmarkkinatuen kuntaosuutta onnistuttiin jälleen vähentämään reilusti em. palveluja tarjoamalla listalla olleille henkilöille, jonka ansiosta kuntaosuuden maksu aleni edellisvuoden tapaan 2 M€. Pitkäaikaistyöttömien määrää onnistuttiin laskemaan 686 henkilöllä (muutos -20 %) ja nuorten työttömien määrää onnistuttiin laskemaan 87 henkilöä (muutos -6 %). Työttömien määrä väheni 552 henkilöllä (muutos -5 %). Kaikki tulokset olivat Kuusikko-kuntien joukossa parhaimmat. Turkuun perustettiin 2019 maahanmuuttajien osaamiskeskus lisäämään maahanmuuttajien työelämäyhteyksiä, nopeuttamaan heidän työllistymistään ja vastaamaan yritysten työvoimapulaan. Turku on myös aktiivisesti mukana valtakunnallisessa kansainvälisten osaajien houkutteluun liittyvässä, alueen veto-sekä pitovoimaa vahvistavassa Talent Turku –kokonaisuudessa, joka on osa valtakunnallista Talent Boost Finland -ohjelmaa.

Archipelago Access-yhteishanke Tukholman Archipelago Foundationin kanssa (Central Baltic -rahoitus) käynnisti Merikeskuksen rakentumisen. Hankkeessa luodaan mm. digitaalinen palvelu edistämään saariston matkailutuotteiden löydettävyyttä. Ulkomaalaiset matkailijat tekivät 785 000 matkaa Turun seudulla. Kasvua edellisvuodesta oli 21%. Rekisteröityjä yöpymisiä tammi-marraskuussa 2019 oli 106 300, josta edellisvuoteen verrattuna kasvua kotimaisten yöpyjien osalta 4,5%, ulkomaisten yöpyjien osalta 18,2%.

Historian museon tilatarveselvitys hyväksyttiin ja sijaintipaikasta päätettiin vuonna 2019. Hankkeen järjestämä Turku goes 1812 -pop up -virtuaalikierrokset saivat laajasti huomiota. Museopalveluissa Luostarinmäen kehittämisprojekti projekti eteni aikataulussa. Kaikki museotoiminta oli aktiivista ja näyttelyt laidasta laitaan saivat positiivista palautetta kävijöiltä. Filharmonisen orkesterin taiteellinen panostus kohdistui Salome-oopperaan ja uuteen kansainväliseen päävierailijasopimukseen.

Vuonna 2019 on jatkettu Opiskelijakaupunki Turku -verkoston toimintaa Turun kaupungin, alueen kuuden korkeakoulun sekä näiden opiskelijajärjestöjen kesken.

Verkostossa on toteutettu toimenpiteitä ja projekteja, joilla on edistetty korkeakouluopiskelijoiden sujuvan arjen palveluita sekä vahvistettu opiskelijoiden työelämävalmiuksia.

Turun kaupunki käynnisti laaja-alaisen ja pitkälle tulevaisuuteen ulottuvan osaamisen kehittämisen visiotyön osana Turun elinkeino-, koulutus- ja elinvoimapolitiikkaa. Työllä halutaan luoda kokonaisvaltainen ja pitkälle katsova visio, joka on jo olemassa olevien kaupunkikehityshankkeiden kaltainen.

Vaikuttava ja uudistuva Turku -teeman tavoitteena on rajallisten voimavarojen hallinta ja hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti. Tuottavuus voi kasvaa ainoastaan toimintatapoja muuttamalla, ja siksi organisaation kyky uudistua jatkuvasti on avainasemassa. Uudistumisen lähtökohtana ovat toiminnan läpinäkyvyys ja tietoon perustuva johtaminen, jota tuetaan ajanmukaisilla tietojärjestelmillä ja data-analytiikkaa hyödyntämällä. Asukkaille ja asiakkaille tämä tarkoittaa aikaisempaa parempia mahdollisuuksia käyttää kaupungin palveluja ajasta ja paikasta riippumatta. Palvelujen ja toimintojen digitalisointi mahdollistaa organisaatio- ja kustannusrakenteen keventämisen ja henkilöstön ajankäytön kohdentamisen vaativampiin tehtäviin. Keskeisiä elementtejä tuottavuuden parantamisessa ovat lisäksi kaupungin tilojen käytön tehostaminen, aktiivinen omistajaohjaus ja tukipalvelujen tuotteistaminen.

Vuoden 2019 aikana toimintaa on uudistettu usealla eri saralla. Rakennusprojekteissa on perinteisen kokonaisurakan tilalle otettu muitakin toteutusmuotoja kuten allianssi- ja integroitu projektitoteutus. Innovaatiojohtamisen toimintamallia on kehitetty edelleen ideasta-tarpeeksi -prosessiksi, joissa yhtenä toteutusmuotona on yhteiskehittämisen ja hackhathon-toimintamallit. Kaupunki on myös käynnistänyt yhteisten palvelujen kehittämisen hankkeen, jossa kaikkia tukipalveluja, esim. talous-, henkilöstö- ja hankintapalveluja, kehitetään lisäämällä toiminnan laatua kuvaamalla toimintamallit ja prosessit.

Tiedonhallinnan osalta raportointia on kehitetty luomalla perustavanlaatuinen tietovarastoinnin arkkitehtuurikuvaus. Nykyisen tietovarastoratkaisun teknologiapäivitys on kuitenkin viivästynyt kilpailutusprossin takia. Konserniyhtiöiden, kaupungin johdon ja viranhaltijoiden välinen yhteistyö on ollut tiivistä ja yhteisiä käytäntöjä on hyödynnetty tehokkaasti. Viestinnässä on korostetusti toiminnan pääteemoja, mikä on luonut pirstaleisen viestinnän sijaan ehjempää ja kokonaisempaa kuvaa kaupungin toiminnasta.

Pääsääntöisesti vuoden 2019 aikana on aloitettu useita valmistelu, jotka tähtäävät muutoksiin, jotka toteutuvat vuoden 2020 ja 2021 aikana. Suurimpana näistä on pormestarimalli ja johtamisjärjestelmän uudistaminen. Kaupunkivaltuusto hyväksyi pormestarimallin syksyllä ja muutosten aiheuttamat valmistelut käynnistettiin välittömästi. Kaupungille valitaan uusi pormestari kevään 2021 aikana kuntavaalien jälkeen.

Turun alueen positiivinen rakennemuutos on jatkunut rakentamisen sektorilla vahvana koko vuoden. Asuntorakentaminen on edelleen ollut Turussa erittäin voimakasta määrällisten volyymien pienestä laskusta huolimatta. Voimakkain kysyntä kohdistuu edelleen pieniin keskusta-asuntoihin. Pienten asuntojen toteutus on sijoittajavetoista.

MAL-sopimusta on toteutettu sopimuksen mukaisesti vuoden 2019 aikana. Seuraavan sopimuskauden neuvottelut on aloitettu valtion sekä sopimuskuntien kesken. Kuntien vahvaa, seudullista yhteistyötä on jatkettu useissa eri työryhmissä.

Keskustan kehittäminen on lähtenyt voimakkaasti liikkeelle toriparkin rakentamisen käynnistyttyä. Toria ympäröivät kiinteistönomistajat ovat toriparkin rakentamisen myötä osaltaan lähteneet toteuttamaan omia investointiohjelmiaan. Keskustan kärkihankkeen alla on käynnistetty useita hankekokonaisuuksia, joista erillinen raportointiosa.

Linnanniemen arkkitehtikilpailu valmisteltiin vuoden 2019 aikana. Kilpailun valmistelussa yhdistyi eri sektoreiden kehittämistavoitteet kokonaisvaltaisen kaupunkikehityksen tavoitteistoksi. Kokonaisuudessa yhdistyy mm. tuleva uusi laivaterminaali, historian museo, merellinen kehittäminen sekä matkailu.

Kaupungilla on ollut 2019 valmistelussa monia kilpailutettavia kokonaisuuksia, joiden käynnistyminen ajoittuu usealle tulevalle vuodelle. Turun ratapihan elämyskeskuksen asemakaavoitus on luonut edellytykset hankkeen mahdolliselle liikkeelle lähdölle ja toteutumiselle.

Kaupungilla on omakotitonttitarjontaa Yli-Maariasta aina saarille ja tontteja on ollut sekä tarjouskierroksilla, että vapaan haun listalla. Yhtiömuotoisen asuntorakentamisen tonttivaranto on ollut edelleen rajallinen. Tilannetta on helpottanut mm. Herttuankulman alueen asemakaavan vahvistuminen ja Pääskyvuorenrinteen kunnallistekniikan valmistuminen, joiden kautta tontteja on pystytty luovuttamaan ja alueen rakentumiset pystyneet käynnistymään.

Elinkeinotontteja on ollut ja on edelleen tarjolla vapaan haun listalla. Elinkeinotoimintaa palvelevien tonttien asemakaavamääräyksiä tulisi jatkossa kehittää siten, että tonttikohtainen hankkeen räätälöinti olisi mahdollista.

Liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden suunnittelutyöt etenevät osana yleiskaavoitusta sekä keskustan kehittämisen kärkihanketta. Asunto- ja maapolitiikan periaatteet valmisteltiin ja tuotiin päätöksentekoon 2019 aikana. Asiakirja uudistaa maankäyttöön liittyviä kehitysprosesseja.

Kaupunkikonsernin toimenpiteet Ilmastopolitiikan toteuttamiseksi ovat olleet onnistuneita. Useita ilmastosuunnitelmaa toteuttavia ulkoisen rahoituksen hankkeita on käynnissä. Turku on ollut vuoden 2019 aikana näkyvästi esillä kansainvälisissä ilmastofoorumeissa.

Turun kaupungin henkilöstöraportti 2019

Henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen 13.03.2020:

Turun kaupungin vuoden 2019 henkilöstöraporttia laadittaessa on huomioitu Henkilöstö voimavarana -ohjelma ja Kuntatyönantajien raportointisuositukset.

Henkilöstö voimavarana -ohjelma on osa kaupungin strategiahierarkiaa. Ohjelma pyrkii selkiyttämään työnantajan ja koko henkilöstön vastuita siitä, minkälainen työpaikka Turun kaupunki on. Henkilöstö voimavarana -ohjelmalla on pyritty löytämään tavoitteita ja mittareita sille, miten voimme pitää huolen siitä, että työ lisää hyvinvointia, varmistetaan mahdollisuudet muutosten rakentavaan ja hallittuun vastaanottoon sekä paremmalla johtamisella tuemme jokaisen perustehtävän mielekästä toteuttamista.

Henkilöstö voimavarana -ohjelmassa on paljon mittareita, jotka ovat sidoksissa Kunta 10 -tutkimukseen. Vuonna 2019 toteutettiin kaupungin oma työhyvinvoinnin välikysely, jonka kautta näemme työhyvinvoinnin eri osa-alueiden muutostrendit verrattuna vuoteen 2018. Työhyvinvoinnin välikysely kertoo, että monessa asiassa on menty oikeaan suuntaan, ja tehdyt toimet ovat tehonneet. Muun muassa väkivalta- ja kiusaamis-/häirintäkokemukset ovat laskeneet ja työn hallinnassa ja muutosvalmiudessa on tapahtunut edistymistä. Kehitettävää kuitenkin löytyy mm. työn mielekkyyden kokemisessa sekä kehityskeskusteluiden käymisessä.

Kasvava palveluiden tarve näkyi vuonna 2019 lisääntyneenä työvoiman käyttönä. Työvoiman käytön määrä oli yhteensä 10 128,9 (HTV ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita). Koko henkilöstön osalta henkilötyövuosia tehtiin vuonna 2019 yhteensä 10 467,3. Henkilötyövuosien määrä kasvoi kaikilla toimialoilla. Organisaatiomuutokset huomioiden työvoiman käyttö ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita nousi 166,1 henkilötyövuodella (+1,7 %) edeltävään vuoteen verrattuna.

Vuonna 2019 sairauspoissaolot kääntyivät hienoiseen nousuun, sairauspoissaoloprosentti oli 4,5 (v. 2018 4,3). Vuonna 2019 sairauspoissaoloja oli keskimäärin 16,3 päivää henkilötyövuotta kohden. Henkilöiden määrä, joilla ei ole lainkaan terveysperusteisia poissaoloja, on kuitenkin kasvanut. Sairauspoissaoloissa näkyy näin ollen erityisesti pitkien sairauslomien vaikutus.

Kaupungin vakituisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2019 oli 46,2 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 237 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 24 henkilöä (v. 2018 32). Eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli vuonna 2019 62,5 vuotta.

Vuonna 2019 Turun kaupungilla rekrytoinnit kasvoivat noin 21 % ja avoimien työpaikkojen määrä noin 44 % edelliseen vuoteen verrattuna. Avoinna olleita työpaikkoja vuoden aikana oli yhteensä 2461, joista suurin osa työsuhteisia.

Henkilöstökoulutuksiin osallistuneiden määrä on pysynyt samalla tasolla ja kokemus koulutuksen riittävyydestä on lisääntynyt. Kehityskeskusteluiden käyminen on laskenut edeltävästä vuodesta, mutta käyneiden kokemus sen hyödyllisyydestä on noussut.

Oheismateriaali 1Strategiaraportti 2019

Oheismateriaali 2Kaupunkistrategian indikaattorit

Oheismateriaali 3Henkilöstöraportti 2019

Kaupunginhallituksen ehdotus  

Kaupunginvaltuusto merkitsee raportoinnin tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kokouksessa asiaa olivat etäyhteydellä selvittämässä vs. strategia- ja kehittämisjohtaja Rami Savila ja henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen.