Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 4.3.2020:

Alueiden ja seutujen saavutettavuus on Suomen kilpailukyvyn ja menestyksen kannalta keskeistä. Suurilla ratahankkeilla on tunnistettu suotuisia vaikutuksia talouskasvuun, tulonjaon kehitykseen, työssäkäyntialueisiin, kaupunkirakenteisiin ja ympäristöön. Ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja saavutettavuuden haasteet edellyttävät, että Suomen liikennejärjestelmää kehitetään voimakkaasti ja liikkumisessa siirrytään kohti kestäviä kulkumuotoja. Turun tunnin juna -hanke on yksi keskeinen elementti, jolla varmistetaan osaltaan koko Etelä-Suomen kasvuvyöhykkeen työssäkäyntialueen tiivistyminen ja Turun kaupungin kytkeytyminen entistä voimakkaammin tähän kokonaisuuteen.

Lähtökohtana raideliikenteen kehittämiselle ja uusille, nopeille raideyhteyksille on nykyistä ennakoitavampi liikennejärjestelmäsuunnittelu, aikaisempaa suuremmat investointipanostukset infrastruktuuriin ja investoinneista koituvien yhteiskunnallisten hyötyjen saavuttaminen etupainoisemmin.

Nopeammat yhteydet kehittävät liikenneinfrastruktuuria sekä edistävät samalla laajasti aluekehitystä ja kestävän liikkumisen tavoitteita. Raideyhteydet tiivistävät samalla suurten kaupunkiseutujen välisiä työssäkäyntialueita ja tehostavat kaupunkien taloudellista toimintaa. Nopea junayhteys lyhentää kaupunkien välistä matka-aikaa sekä laajentaa Turun seudun työssäkäynti- ja työmarkkina-aluetta tuoden uusia mahdollisuuksia alueen kasvuun ja kehitykseen. Hankkeella pyritään lisäksi laajentamaan yritysten liiketoiminta-alueita, tukemaan matkailua sekä kasvattamaan yleisesti Turun kaupunkiseudun vetovoimaa ja kilpailukykyä.

Valtion ja kuntien voimavarat yhdistämällä nämä tavoitteet voidaan saavuttaa yhteiskuntana tehokkaimmin. Hankeyhtiömallissa on kyse uudesta tavasta suunnitella, toteuttaa ja rahoittaa suuria ratainvestointeja yhdessä koko yhteiskunnan hyväksi. Pidemmällä aikavälillä yhtiön osakkaille syntyy kannustin kehittää yhdyskuntasuunnittelua ja maankäyttöä, mikä edistää kaupungistumisen ja kestävän kehityksen edellyttämää tehokasta asunto- ja toimitilarakentamista.

Valmisteluprosessi ja hankeyhtiön rooli

Valtion edellytykset osoittaa rahoitusta tämän kokoluokan hankkeille budjettirahoituksena ovat rajalliset. Tämän vuoksi on tarpeen kehittää uusia rahoitusmalleja uusien raidehankkeiden toteuttamiseen. Hankeyhtiöt mahdollistavat rataverkon kehittämisen ja aiempaa useampien hankkeiden toteuttamisen, minkä ovat todenneet sekä parlamentaarinen liikenteen rahoitusta arvioinut työryhmä, että valtiovarainministeriön infrastruktuurihankkeiden toteuttamista yhtiömallilla selvittänyt työryhmä.

Valtiovarainministeriön johdolla toiminut työryhmä valmisteli vuoden 2019 aikana hankeyhtiömallin, jonka tarkoituksena on nopeuttaa väylähankkeiden toteuttamista verrattuna täysin budjettirahoituksella tehtävään perinteiseen malliin. Eduskuntavaalien jälkeen nopeiden ratayhteyksien edistäminen otettiin osaksi Rinteen hallituksen hallitusohjelmaa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi hallitusohjelmakirjausten perusteella, että tarkoitusta varten perustetaan kaksi ensisijaisesti valtion ja kuntien omistamaa osakeyhtiötä, jotka ottavat vastuun ratahankkeiden suunnittelun toteutuksesta rakentamispäätökseen saakka.

Valtio käynnisti marraskuussa 2019 liikenne- ja viestintäministeriön johdolla tiiviit osakassopimusneuvottelut, jotta hankeyhtiö voitaisiin perustaa yhteistyössä valtion ja kuntien kanssa. Osapuolten kesken saavutettiin 13.2.2020 neuvottelutulos osakassopimuksen sisällöstä. Osakassopimuksen tarkoituksena on sopia tarkemmin esimerkiksi hankeyhtiön perustamisesta, hallinnosta, rahoituksesta ja päätöksenteosta sekä osakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista toisiinsa nähden. Osakassopimusten lopullinen hyväksyminen ja hankeyhtiön perustaminen edellyttävät kuitenkin vielä kaikkien neuvotteluosapuolien päätöksentekoa omissa päätöksentekoelimissään. Valtion osalta asia on käsitelty 3.3.2020 talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, minkä jälkeen vielä valmisteluvaiheessa salaisiksi merkityt perustamisasiakirjojen luonnokset muodostuvat julkisiksi asiakirjoiksi.

Hankeyhtiön perustamisen taustalla on tavoite ryhtyä edistämään Helsingin ja Turun välisen raideyhteyden suunnittelua. Helsingin ja Turun välinen raideyhteys on Suomen merkittävimpiä yhteyksiä ja sen kehittämiselle on tunnistettu laaja-alaiset tarpeet. Helsinki - Turku -yhteysväli on yksi Suomen vilkkaimpia henkilöliikenteen rataosuuksia.

Espoo - Salo -oikorata lyhentäisi merkittävästi Helsinki-Turku rataa. Se mahdollistaisi sekä nopean kaukoliikenteen Helsingin ja Turun välillä että lähiliikenteen kehittämisen Kirkkonummen, Lohjan ja Vihdin suuntaan. Salo - Turku kaksoisraide vastaavasti mahdollistaisi junien kohtaamisen välillä Salo - Turku sekä lähiliikenteen käynnistämisen yhteysvälille. Nykyisen Rantaradan kehittämisellä ei voida saavuttaa vastaavia matka-aikahyötyjä mm. ratalinjan vuoksi, mutta yhteysväli jää kuitenkin edelleen tärkeäksi lisäkapasiteetin tarjoajaksi.

Helsinki - Turku -rataosuus on osa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) rajat ylittävää Skandinavia – Välimeri -ydinverkkokäytävää, jossa Helsinki ja Turku ovat molemmat TEN-T-kaupunkisolmukohtia. Tämä kansainvälinen ulottuvuus mahdollistaa ratahankkeen suunnitteluun ja toteutukseen merkittävän EU-komission tukirahoituksen.

Liikenne- ja viestintäministeriö onkin päättänyt valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 20.2.2020 puoltamana hakea Turun tunnin junan suunnitteluun Euroopan komissiolta rahoitustukea Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta (CEF, Connecting Europe Facility), joka edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) investointeja. Tukea on haettu raideliikenteen kehittämiseen yhteysvälillä Helsinki - Turku yhteensä 37,5 M€, kun hankkeen suunnittelun kokonaisbudjetti on 75 M€.

Hankeyhtiön tehtävä on ratahankkeen suunnittelu ja rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti. Tämä tarkoittaa suunnittelun toteuttamista lakisääteisen ratasuunnitelman valmistumiseen saakka. Hankkeen varsinainen rakentamissuunnitelma on osa rakentamisvaihetta eikä siten kuulu osaksi suunnitteluvaiheen hankeyhtiön toimintaa. Rakentamisesta, rakennuttajasta, rahoituksesta ja operoinnista päätetään erikseen myöhemmin suunnitteluvalmiuden edetessä. Ratahanketta ei ole tässä vaiheessa tarkoitus erottaa koko väyläverkoston kehittämisestä ja 12-vuotisesta liikennejärjestelmäsuunnittelusta, jotta kustannustehokkaimmat ja toimivimmat ratkaisut saataisiin käytäntöön.

Suunniteltava kokonaisuus

Helsinki -Turku nopean junayhteyden voidaan katsoa koostuvan neljästä eri osakokonaisuudesta: Espoon kaupunkirata, Espoo - Salo -oikorata, Salo - Turku -yhteysväli sekä Turun ratapihan kehittämisen eräät osa-alueet. Hankeyhtiön perustamisen tarkoituksena on edistää Espoo - Salo -oikoradan sekä Salo – Turku yhteysvälin suunnittelua rakentamisvalmiuteen asti.

Sipilän hallitus osoitti jo aiemmin em. yhteysvälille 40 M€ valtion budjettirahoitusta, jolla Väylävirasto on toteuttanut hankkeen suunnittelua. Turun tunnin junan jäljellä olevan, hankeyhtiön toimesta tapahtuvan, suunnittelun kustannusten on arvioitu olevan noin 75 M€. Siitä Espoo - Salo oikoradan suunnittelukustannukset ovat noin 60 M€ ja Salo - Turku kaksoisraiteen noin 15 M€. Alustava arvio rakennuskustannuksista Espoo - Salo oikoradalle on noin 2,3 miljardia euroa ja Salo - Turku kaksoisraiteelle noin 435 miljoonaa euroa. Osapuolet ovat tässä vaiheessa sopineet vain suunnittelusta rakentamisvalmiuteen asti. Varsinaiseen rakentamisvaiheeseen siirtyminen edellyttää osakkailta uusia neuvotteluja ja päätöksiä.

Espoon kaupunkiradan ja Turun ratapihan nopean ratayhteyden kehittämiseen liittyvien osien toteutus ovat edellytyksiä Helsingin ja Turun välisen nopean ratayhteyden toteutumiselle. Edellä mainitut hankkeet ovat kuitenkin hankevaiheistuksen osalta selvästi edellä hankeyhtiön toimialaan ja tehtäviin kuuluviksi mainittuja tehtäviä, joten niihin liittyvät investointiratkaisut tullaan tekemään erikseen. Tarkoituksena on sopia kyseisten osuuksien toteutusten periaatteista ja aikatauluista osana valtion ja kuntien välistä MAL-sopimusta sekä edistää siten hankkeita muuta yhteysväliä nopeammassa aikataulussa.

Turussa ratapihojen kehittäminen on nopean junayhteyden ja lähiliikenteen käynnistämisen lisäksi edellytys myös tällä hetkellä käynnissä oleville kaupunkikehityshankkeille kuten Matkakeskukselle, Elämyskeskukselle, Linnanniemen alueelle ja uudelle satamaterminaalille. Turun ratapihojen ratasuunnitelma valmistuu ja uuden satamaraiteen suunnittelu käynnistyy vielä kuluvan kevään aikana. Alustava kustannusarvio Turun ratapihojen muutoksille suunnittelukustannuksineen on noin 85 M€ ja uudelle satamaraideyhteydelle noin 15 M€.

Yhtiön osakassopimus ja rahoitussitoumus

Kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi esitettävässä osakassopimuksessa ovat mukana valtion lisäksi Turun kaupunki, Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Salon kaupunki, Lohjan kaupunki, Vihdin kunta ja Kirkkonummen kunta.

Talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa on 10.9.2019 päätetty, että valtio omistaisi hankeyhtiöistä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia. Muut osakkaat sitoutuisivat yhtiön pääomitukseen noin 49 prosentin osuudella arvioiduista rakentamisvalmiuden edellyttämistä suunnittelukustannuksista sekä muista yhtiön hankeyhtiön toiminnan edellyttämistä kustannuksista.

Kuntaosakkaat ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen edellä mainitun 49 prosentin osuuden pääomituksen jakautumisesta. Neuvottelutuloksen mukaan osapuolet sitoutuisivat vastaamaan hankeyhtiön kustannuksista pyöristettynä enintään alla olevan mukaisesti:

Nyt sovitussa ensimmäisessä vaiheessa yhtiön toimialana ja tehtävänä on hankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen saakka. Tässä suunnitteluvaiheessa hankeyhtiö rahoittaa toimintaansa pääasiassa omistajien yhtiölle antamin pääomituksin.

Väylävirasto on hakenut hankkeen suunnittelukustannusten kattamiseen EU-komission rahoitustukena 37,5 M€. Myönnettävä rahoitus on enintään 50 % suunnitteluhankkeen kokonaiskustannuksista ja se vähentäisi suoraan omistajilta vaadittavan pääomituksen määrää rahoitusosuuksien suhteessa. Komission tukirahoitus alentaisi täysimääräisesti toteutuessaan Turun kaupungin maksuosuutta noin 5 M€ edellyttäen, että hankkeen suunnittelukustannukset pysyvät muuten rahoitussuunnitelman puitteissa. Tukihakemus on jätetty siten, että tuensaajaksi muutetaan myöhemmin lainvoimaisesti perustettu hankeyhtiö. Komission alustavan ilmoituksen mukaan hakemukset arvioidaan maalis-kesäkuun aikana 2020 ja varsinaiset tukihakemusten rahoituspäätökset tehdään arvioinnin jälkeen kesä-heinäkuussa 2020.

Turun kaupungin omistusosuus yhtiössä tulee olemaan 13,25 % ja merkittävien osakkeiden määrä 102.503 kappaletta. Osakkeiden merkintähinta on yhteensä 132 228,87 euroa ja merkintä toteutetaan perustamissopimuksen allekirjoituksin. Osakemerkintä on tarkoitus toteuttaa mahdollisimman nopeasti osakassopimuksen muodollisten hyväksymispäätösten jälkeen ja kaupungin tulisikin varata osakemerkintää varten määräraha vielä vuoden 2020 puolella.

Turun kaupungin varsinainen rahoitussitoumus yhtiön pääomittamiseksi on enintään 10 250 300 euroa sisältäen osakkeiden merkintähinnan, eikä kaupungilla ole osakassopimuksen nojalla velvollisuutta rahoittaa yhtiötä rahoitussitoumuksen ylittäviltä osin. Kaupungin rahoitusosuus yhtiölle jakaantuu alustavan suunnitelman mukaan neljälle vuodelle, jolloin kyseinen määrärahavaraus tulisi tehdä talousarvion investointiosan osakkeiden ja osuuksien hankintaan vuoden 2021 talousarvion yhteydessä taloussuunnitelmakaudelle 2021 – 2024.

Yhtiön hallituksen tulee toimittaa kaupungille yhtiötä ja suunnitteluhanketta koskeva vuositasolla budjetoitava rahoitussuunnitelma sen jälkeen, kun yhtiön toiminta on alkanut. Lisäksi hallituksen tulee päivittää kyseistä rahoitussuunnitelmaa vuosittain suunnitteluhankkeen aikana ja toimittaa päivitetty rahoitussuunnitelma kunkin kalenterivuoden elokuun loppuun mennessä siten, että pääomituksen tarve voidaan täsmentää kokonaisrahoituksen puitteissa aina seuraavalle varsinaiselle talousarviovuodelle

Turun kaupunki on aiemmin varannut vuoden 2019 talousarvion investointiosaan 3 M€ osakkeiden ja osuuksien hankintaan tarkoituksena käyttää varausta mahdollisen hankeyhtiön pääomitukseen. Kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti 21.01.2019 § 5 edelleen, että kaupunki osallistuu hankeyhtiön perustamisen valmisteluun ja varautuu periaatteellisesti enintään 3 miljoonan alkuvaiheen rahoitukseen. Periaatepäätös ei tuolloin oikeuttanut varsinaisen sijoituksen tekemiseen vaan asia esitettiin tuotavaksi erikseen päätettäväksi, kun hankeyhtiön perustamisen mallinnus, pääoman tarve, osakkaat ja yksityiskohdat on tiedossa.

Tässä yhteydessä kaupunginvaltuustolle esitetään edellä mainittujen yksityiskohtien vahvistuttua ja osapuolten väliseen neuvottelutulokseen perustuen Turun Tunnin Juna Oy:n perustamisasiakirjojen hyväksymistä ja rahoitussitoumuksen antamista Turun kaupungin ja laajemmin myös Turun seudun elinvoimaisuuden vahvistamiseksi ja intressien turvaamiseksi.

Yhtiön toiminta perustamisen jälkeen

Yhtiön perustaminen on suunniteltu tapahtuvan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun neuvotteluosapuolten tarvittavat päätökset on tehty ja osakassopimus on allekirjoitettu.

Yleisesti ottaen ratahankkeiden suunnitteluprosessi on varsin pitkäkestoinen ja tarkentuva sisältäen useita lakisääteisiä vaiheita. Perustettavan yhtiön ensivaiheen tehtävänä olisi järjestää toimintansa sellaiseksi, että se voi mahdollisimman pian ryhtyä hoitamaan hankkeen jatkosuunnitteluun liittyvää tehtäväänsä.

Ratahankkeiden suunnitteluprosessiin kuuluu esiselvitys, jossa tutkitaan mm. ratahankkeen ajoitusta yleiskaavan tarkkuustasolla. Tässä vaiheessa on vielä mahdollista, että ratalinjauksesta on vaihtoehtoisia linjauksia, jotka tarkentuvat selvityksen edistyessä. Esiselvityksen jälkeen yleissuunnittelussa määritellään rautatien likimääräinen sijainti, tilantarve ja suhde sitä ympäröivään maankäyttöön. Lopulta toteutetaan ennen investoinnin käynnistämistä ratasuunnittelu, joka on ratahankkeen toteutukseen tähtäävää yksityiskohtaista suunnittelua.

Lisäksi hankkeille tulee tehdä ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Menettely on myös lakisääteinen prosessi, missä arvioidaan ratahankkeen vaikutuksia luontoon, rakennettuun ympäristöön, ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen.

Suunnitelmista on mahdollista myös valittaa, mikä osaltaan voi myöhästyttää hankkeen suunnittelua ja lopulta toteutusta. Helsinki – Turku nopean junayhteyden jatkosuunnittelun on välillä Salo – Turku arvioitu ilman mahdollisia valitusaikoja kestävän vuoteen 2024 asti ja välillä Espoo - Salo vuoteen 2025 asti. Rakennushanke voisi kokonaisuudessaan valmistua ja liikennöinti alkaa nykyisen arvion mukaan vuoden 2031 lopussa.

Kunnan toimiala

Kuntalain 7 §:n 1 momentin mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa tehtävät. Nämä tehtävät muodostavat kunnan yleisen toimialan. Yleisen toimialan määräytymisen periaatteet ohjaavat ja rajaavat sitä, mitä tehtäviä kunta voi ottaa hoitaakseen.

Kunnan toimialaa määriteltäessä on otettava huomioon ensinnäkin hallinnon yleiset oikeusperiaatteet, joista säädetään hallintolain 6 §:ssä. Lisäksi vakiintuneesti yleistä toimialaa rajoittaviksi periaatteiksi on katsottu oikeuskäytännössä tehtävän yleishyödyllisyys, tehtävän paikallisuus, yksityisen tukemisen kielto, hallinnon toissijaisuus ja työnjako muiden viranomaisten kanssa sekä spekulatiivisen toiminnan kielto.

Nopeampien raideyhteyksien kehittämisen Turusta Helsinkiin voi ennakoida parantavan kaupungin saavutettavuutta ja sen elinkeinoelämän yleisiä toimintaedellytyksiä sekä laajentavan työssäkäyntialuetta ja edistävän kuntalaisten hyvinvointia sujuvoittamalla työmatkayhteyksiä ja muuta liikkumista. Turun tunnin junan kaltaiset suuret infrahankkeet ovat myös laajemmin koko Suomen ja siten myös Turunseudun tulevan kehityksen ja kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeitä. Hankeyhtiön omistamiseen ja rahoittamiseen osallistumisen tueksi on siten monia merkittäviä kunnan ja kuntalaisten edun mukaisuutta ja tehtävän yleishyödyllisyyttä koskevia perusteluja.

Edellä kuvattujen perusteiden nojalla on perusteltua myös katsoa, että Helsingin ja Turun välisen nopeamman raideyhteyden kehittäminen hyödyttää merkittävästi Turun kaupunkia ja sen asukkaita. Ottaen huomioon, ettei paikallisuusperiaate tarkoita, että kunnan toimet saisivat hyödyttää vain oman kunnan asukkaita, on katsottava, että paikallisuusvaatimuksen täyttymisen tueksi on puoltavia perusteluja riippumatta siitä, että suunniteltava raideyhteys ulottuu myös kaupungin ja sen välittömän lähiseudun ulkopuolelle.

Kaupungin osallistumisessa hankeyhtiöön on kyse olemassa olevien ratayhteyksien kehittämisen suunnittelusta vähemmistöosakkeenomistajana valtion määräysvallassa olevassa yhtiössä. On perusteltua ja oikeasuhtaista kunnan yleisen toimialan näkökulmasta, että kaupunki voi suunnitellussa roolissa olla edistämässä kaupunkia ja kaupunkilaisia merkittävästi hyödyttävän raideyhteyden kehittämistä.

Osakassopimusluonnoksen mukaan osapuolten tarkoituksena on, että
suunnitteluvaiheessa yhtiö käyttää keräämänsä varat hankkeen suunnitteluun rakentamisvalmiuteen saakka sekä muiden yhtiön suunnitteluvaiheen toiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen eikä yhtiö lähtökohtaisesti jaa osinkoa osakkaille suunnitteluvaiheessa. Ottaen lisäksi huomioon yhtiön toimialan ja tavoitteen, sen toiminnan ei voida katsoa olevan puhtaasti teollista tai kaupallista, eikä siten spekulatiivista toimintaa.

Turun Tunnin Juna -hankeyhtiön omistamiseen ja rahoittamiseen osallistumiselle on kunnan yleisen toimialan näkökulmasta puoltavia perusteluja, joiden nojalla hankeyhtiöön osallistumisen voidaan katsoa kuuluvan kunnan toimialaan Turun kaupungin kannalta. Keskeisimmät perustelut liittyvät Turun alueen elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen, ja niillä on selkeä yhteys kuntalain 1 §:n tarkoitussäännökseen.

Valtiontukisääntely

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107(1) mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Valtiontukisääntöjä sovelletaan ainoastaan silloin, kun tuensaaja on ”yritys” (Euroopan komission tiedonanto EUVL [2016] C 262/01, kohta 6).

Turun Tunnin Juna Oy:n toimialana on Helsinki-Turku nopeaan junayhteyteen liittyvä raideliikenneinfrastruktuurin suunnittelu rakentamisvalmiuteen asti. Kaupunginhallitus katsoo ensisijaisesti, että yhtiö ei harjoita taloudellista toimintaa eli tarjoa tavaroita tai palvelu- ja markkinoilla. Näin ollen se ei ole SEUT 107(1):ssa tarkoitettu yritys, eivätkä valtiontukisäännöt siten tule sovellettaviksi yhtiön omistamisen ja rahoittamisen osalta.

Raideyhteyden suunnitteluvaiheella pyritään kyseisen raideliikenneinfrastruktuurin rakentamisvalmiuteen, ja se on tällä perusteella valtiontukiarvioinnin näkökulmasta katsottavissa osaksi kokonaisrakentamishanketta. Jo suunnitteluvaiheen rahoittamista voidaan siksi arvioida infrastruktuurirahoituksen näkökulmasta. Euroopan komissio on katsonut, että vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan tai kilpailun vääristyminen on yleensä poissuljettua infrastruktuurin rakentamisessa silloin, kun infrastruktuurilla ei ole tavallisesti suoria kilpailijoita, yksityinen rahoitus on alalla ja kyseisessä jäsenvaltiossa vähäistä ja infrastruktuurin tarkoituksena ei ole valikoivasti suosia tiettyä yritystä tai toimialaa vaan se hyödyttää koko yhteiskuntaa (komission tiedonanto EUVL [2016] C 262/01, kohta 211).

Jotta tietyn hankkeen kaikki julkinen rahoitus kuuluisi valtiontukisääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle, on varmistettava, että infrastruktuurien rakentamiseen kohdassa 211 mainituissa tilanteissa myönnettyä rahoitusta ei voida käyttää muiden taloudellisten toimintojen, kuten infrastruktuurin toiminnan harjoittamisen, ristiin tukemiseen tai välilliseen tukemiseen (komission tiedonanto EUVL [2016] C 262/01, kohta 212). Turun Tunnin Juna Oy:n ainoa tehtävä on kyseisen raideliikenneinfrastruktuurin suunnittelu rakentamisvalmiuteen saakka, eikä myönnettävää rahoitusta käytetä infrastruktuurin toiminnan harjoittamisen tai muiden taloudellisten toimintojen tukemiseen.

Komissio katsoo, että mahdollisten käyttäjien saataville tasavertaisin ja syrjimättömin ehdoin asetettavan rautatieinfrastruktuurin rakentaminen täyttää yleensä kohdassa 211 mainitut edellytykset ja sen vuoksi sen rahoitus ei tavallisesti vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan eikä vääristä kilpailua (komission tiedonanto EUVL [2016] C 262/01, kohta 219). Vaikka Turun Tunnin Juna Oy:n toiminta arvioitaisiinkin luonteeltaan taloudelliseksi, on edellä esitetyin perustein katsottava, että tuki ei vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan eikä vääristä kilpailua. Näin ollen on joka tapauksessa niin, että hankeyhtiön omistamisessa ja rahoittamisessa ei ole kyseessä SEUT 107(1) mukainen valtiontuki.

Talousjohtaja Valtteri Mikkola ja johtava kaupunginlakimies Laura Klami 4.3.2020:

Ratkaisun välittömät vaikutukset kohdentuvat investointeihin. Turun maksuosuus tulee jakautumaan neljälle vuodelle, mikä tarkoittaa 2.562.575 euron vuotuista tarvetta. Vuoden 2020 talousarviossa on varattu osakkeiden hankintaan 8 miljoonaa euroa, josta 7 miljoonaa Turun Tunnin Juna Oy:n osakkeiden hankintaan. Suunniteltu tarve katetaan talousarvion investointimäärärahoista ja loppuosa jaetaan taloussuunnitelman vuosille.

Välillisten vaikutusten arvioidaan olevan positiivisia. Ratahanke vaikuttaa useaan strategiseen tavoitteeseen ja pitkällä aikavälillä myös käyttötalouteen. Valtio on Sipilän hallituksen päätöksellä osoittanut hankkeen yleissuunnitteluun 40 miljoonaa euroa. Kokonaisarviona Turun osallistumista voidaan pitää perusteltuna.

Vuosikohtaisen rahankäytön poikkeamat suunniteltuun ovat hyväksyttäviä, kunhan rahoitussitoumusta ei ylitetä. Kaupungin maksuosuus tulee taloussuunnitelmakaudella alenemaan budjetoidusta, mikäli hankkeeseen saadaan ulkopuolista tukirahoitusta tai yhtiöön tulee mukaan lisää kuntaosakkaita.

Asiakirjat ovat neuvottelun tulos ja konsernihallinnon lakiasiat on saanut kommentoida asiakirjoja neuvottelun aikana.