13033-2015

Lausunto Turun hallinto-oikeudelle Kauppaopiston asemakaavasta tehdystä valituksesta

Kaupunkiympäristötoimiala ympäristölakimies Nina Mattila ja kaavoitusarkkitehti Katja Tyni-Kylliö 28.2.2020:

Viite: 00165/20/4103

Turun kaupunki liittää oheen pyydetyt asiakirjat ja ilmoittaa lausuntonaan seuraavaa:

Valitusperusteet

Valituksen mukaan asemakaavan muutos on alueeltaan liian suppea ja asemakaavan sisältövaatimusten vastainen. Valittajan mukaan asemakaavan muutos on myös yleiskaavan ja maanomistajien tasapuolista kohtelua koskevan vaatimuksen vastainen.

Valituksessa on vaadittu katselmuksen toimittamista ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista.

Kaavan muutosalueen sijainti

Asemakaavan muutos on laadittu I kaupunginosan kortteliin 16 (os. Kellonsoittajankatu 9, 13 ja 15; Sirkkalankatu 11a, 11b ja 13a). Kaavan muutosalue käsittää Kauppaopiston tontin 21, neljä muuta korttelin tonttia (9, 1007, 1008 ja 2008), osan Kellonsoittajankadun katualueesta sekä puiston, jossa kulkee Pyhän Kerttulin oikopolku.

Kaavan muutoksen tavoitteet ja sisältö

Kellonsoittajankadun varrella ammatti-instituutin käytössä oleva tontti muutetaan pääasiallisesti asuinkäyttöön ja Sirkkalankadun ja Kellonsoittajankadun kulmassa olevien naapuritonttien rakennuksia suojellaan. Rakennusoikeutta uudisrakennettavalle tontille (AL-2) osoitetaan pääkäyttötarkoituksenmukaiseen rakentamiseen 12 640 k-m2. Uudisrakennukseen arvioidaan tulevan n. 160 asuntoa ja n. 280 asukasta. AL-1 -korttelialueelle on suojeltavien rakennusten lisäksi osoitettu kaksi talousrakennuksen rakennusalaa, yhteensä 160 k-m2. Pyhän Kerttulin oikopolku muutetaan katualueeksi.

Yleiskaavan mukaisuus

Maankäyttö- ja rakennuslain 54.1 §:n mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. MRL:n 42 §:n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.

Voimassa olevassa Turun yleiskaava 2020:ssa suunnittelualue on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK), joka varataan pääasiassa kerrostalovaltaiselle asumiselle sekä ympäristöön soveltuvien työtilojen, virkistyksen, palvelujen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Asuinkerrostalojen sijoittaminen alueelle on siis yleiskaavan mukaista.

Valituksessa on vedottu myös vireillä olevan yleiskaava 2029 luonnokseen, jossa alue on varattu Turunkaupunkialuetta palveleville keskustatoiminnoille (C). Asemakaavan muutosta laadittaessa ohjeena on voimassa oleva yleiskaava. Hyväksytty asemakaavan muutos ei ole kuitenkaan ristiriidassa yleiskaavan luonnoksenkaan kanssa. Yleiskaavan tavoitteena on ohjata kasvua pääasiassa keskustaan ja joukkoliikenteen pääreittien varsille. Asemakaavanmuutosalue on osa yleiskaavan Tiivistyvän kestävän kaupunkirakenteen vyöhykettä, joka on Yleiskaava 2029 mukainen maankäytön ensisijainen kehittämisen kohdealue. Alueen yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja rakentamistehokkuutta lisätään. Alueen kehittämisen tulee tukeutua kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennereittien parantamista sekä edistää palveluiden saavutettavuutta ja turvaamista. Yleiskaavan 2029 keskustatoimintojen alueen (C) pääasiallisia toimintoja ovat keskustamainen asuminen, julkiset ja yksityiset palvelut, hallinto ja keskustaan soveltuvat ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnat. Asemakaava siis toteuttaa yleiskaavan tavoitteita ja on myös valmistelussa olevan yleiskaavan mukainen.

Valituksessa viitataan yleiskaavan selvitykseen Täydennysrakentamisen mahdollisuudet Turun keskusta-alueella, jonka mukaan asemakaavan suunnittelussa tulisi aina olla lähtökohtana vähintäänkin korttelin kokoinen alue, ei yksittäinen kiinteistö. Kyseinen selvitys ei ole asemakaavan muutosta laadittaessa velvoittava. Yleiskaavan tavoitteena on tarkoituksenmukaisten kokonaisuuksien tarkastelu. Asemakaavan muutosalueen tarkastelu on kohdistunut naapuritontteihin, joihin Kauppaopiston tontin rakentamisella voisi olla vaikutusta. Kaavanmuutoksen valmistelussa on tutkittu riittävä aluekokonaisuus korttelissa. Kauppaopiston tontin uudisrakentamisella ei ole todettu olevan vaikutusta länsi- ja luoteispuolella olevien naapuritonttien (nykyiset tonttinumerot 14, 16, 17 ja 19) rakentamiseen. Sen sijaan kaavanmuutoksessa on otettu tarkasteluun mukaan kaakkois- ja eteläpuolen tontit, joille on mahdollisuuksien mukaan osoitettu suojeltavien rakennusten lisäksi lisärakentamista

Vaikutusten selvittäminen ja sisältövaatimusten täyttyminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 9.1 §:n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaan selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset mm. ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Olennaista kaavan lainmukaisuuden arvioinnin kannalta on, että kaavan merkittävät vaikutukset on arvioitu ja selvitetty siten, että voidaan arvioida kaavan sisältövaatimusten täyttyvän.

Valituksessa on todettu, että kaavan muutosalueella sijaitsee 2029:ssä tarkoitettuja arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita. MRL:n 54.2 §:n mukaan rakennettua ympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Asunto-Osakeyhtiö Kerttuli, Asunto-Osakeyhtiö Kivilinna, Asunto-osakeyhtiö Sirkkala ja Asunto-Oy Venus Bostads-Ab on yleiskaava 2029:n kartassa 8 merkityn arvokkaan rakennetun ympäristön kohteen alueella. Käyttötarkoitusta muuttava kauppaopiston tontti ei sisälly kyseiseen kohteen 1/11 rajauksen piiriin. Kuten vuorovaikutusraportissa esitetyssä vastineessa muistutukseen todetaan, uudisrakennettavan tontin suunnittelussa on silti otettu lähtökohdaksi sovittaminen kaakkois- ja eteläpuolella olevien naapurien arvoalueeseen. Kaavan muutosalueen rakennettua kulttuuriympäristöä on kuvailtu kaavaselostuksen sivuilla 5-6. Kaavassa on annettu kaavamääräyksiä, joilla ohjataan merkittävimpiä uudisrakentamisen arkkitehtuuriin ja kaupunkikuvaan vaikuttavia asioita. Uudisrakennusten sallittu korkeus on suhteutettu ympäröivään rakennuskantaan, kuten kaavaselostuksen sivulla 17 todetaan. Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön on tunnistettu ja huomioitu kaavaselostuksen sivuilla 19-20 kuvatuilla tavoilla. Kuten museokeskuksen antamassa lausunnossa todetaan, rakennusten suojelumerkinnöt ja -määräykset on muotoiltu yhteistyössä Turun museokeskuksen kanssa. Edellä esitetyn perusteella kaavan muutos täyttää rakennetun ympäristön ja siihen liittyvien erityisten arvojen vaalimista koskevan sisältövaatimuksen.

MRL:n 54.3 §:n mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Nykyisiä koulurakennuksia korkeampi uudisrakennus muuttaa vanhoista rakennuksista avautuvia näkymiä, mutta vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan muutos huoneistoista avautuvaan näköalaan ei merkitse elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä tai kohtuutonta haittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetulla tavalla. Kaavaselostuksen liitteenä olevien varjotutkielmien mukaan uudisrakennukset varjostavat korttelin keskellä lähinnä pihaa omalla tontilla. Uudisrakennukset eivät varjosta Asunto Oy Kerttulin pihaa, mutta aamupäivisin hieman nykyistä enemmän Asunto Oy Kerttulinkallion pihaa, joka kuitenkin on kyseisessä kohdassa asfalttipintaista parkkipaikkaa. Uudisrakennus varjostaa Asunto-oy Kerttulinkallion alimpien kerrosten asuntoja samaan tapaan kuin olemassa oleva koulurakennus. Kaavan toteuttamisesta aiheutuu väistämättä muutoksia näkymissä ja kaupunkikuvassa. Tällaisten muutosten mahdolliset vaikutukset asumisviihtyvyyteen eivät ole sellainen maanomistajalle tai muulle oikeudenhaltijalle aiheutuva kohtuuton haitta, jota maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetaan. Edellä esitetyn perusteella asemakaavan sisältövaatimukset täyttyvät.

Mitoitus ja kaava-alueen rajaus

Valittaja on vedonnut KHO:n päätöksiin 2017:31 ja 2017:202. Päätökset koskevat maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimusta ja kaava-alueen laajuutta. Suomen perustuslaista ilmenevä yhdenvertaisuusperiaate edellyttää kaavoituksessa sitä, ettei alueiden omistajia aseteta toisistaan poikkeavaan asemaan, ellei siihen ole kaavan sisältöä koskevat säännökset huomioon ottaen maankäytöllisiä perusteita.

Laissa ei ole yksittäistä säännöstä sille, millainen asemakaava-alueen koon tulee olla. Kaupunki päättää itsehallintoonsa perustuvan harkintavaltansa perusteella asemakaavan laatimisesta ja kaava-alueen laajuudesta. Kaava-alueen on kuitenkin muodostettava sellainen tarkoituksenmukainen suunnittelukokonaisuus, että kaava-alueen toteuttamisen vaikutukset kaava-alueella ja sen ympäristössä voidaan riittävästi arvioida.

Vuorovaikutusraportissa esitetyssä vastineessa muistutukseen on selvitetty kaava-alueen tarkoituksenmukaista laajuutta. Kaavanmuutoksen valmistelussa on tutkittu riittävä aluekokonaisuus korttelissa. Kauppaopiston tontin uudisrakentamisella ei ole todettu olevan vaikutusta länsi- ja luoteispuolella olevien naapuritonttien (nykyiset tonttinumerot 14, 16, 17 ja 19) rakentamiseen. Sen sijaan kaavanmuutoksessa on otettu tarkasteluun mukaan kaakkois- ja eteläpuolen tontit, joille on mahdollisuuksien mukaan osoitettu suojeltavien rakennusten lisäksi lisärakentamista. Kaavamuutoksen sisältö sekä siihen liittyvät selvitykset huomioon ottaen kaavamuutoksen toteuttamisen vaikutukset voidaan riittävästi arvioida.

Kaavan muutoksen mahdollistamaa rakentamisen määrää on perusteltu muistutukseen annetussa vastineessa, joka on selostuksen liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa. Rakentamisen määrään ja tehokkuuslukuun kullakin tontilla vaikuttaa ympäröivään rakennuskantaan sovittamisen lisäksi tontin olosuhteet. Uudisrakennettavan kauppaopiston tontin tehokkuusluvuksi tulee kaavaehdotuksen mukaisesti rakennettuna e = 2.26. Kaava-alueeseen sisältyvien Asunto-Osakeyhtiö Kivilinnan (uusi tontti 53-3) ja Asunto-osakeyhtiö Sirkkalan (uusi tontti 53-4) tonttien tehokkuusluvut ovat olemassa olevan tilanteen perusteella yli 3. Kaava-alueeseen sisätyvien Asunto Oy Venus Bostads Ab:n tontin (uusi tontti 53-5) tehokkuusluku on 2.48. Kaava-alueeseen sisältyvän Asunto-osakeyhtiö Kerttulin tontin (uusi tontti 53-2) tehokkuudeksi muodostuu 1.37, koska tontille ei voi muinaisjäännöksen vuoksi rakentaa enempää. Kaava-alueeseen sisältyvien korttelialueiden tehokkuutta on kuvailtu enemmän selostuksen kohdassa 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus. Suojeltavien rakennusten korttelialueen AL-1 tehokkuudeksi on arvioitu e = 2.32 kun niiden vaipan sisään saa rakentaa pääkäyttötarkoituksenmukaisia tiloja suojelumääräykset huomioiden. Kaupunkisuunnittelu on arvioinut, että ottaen huomioon tonttien maastonmuodot ja olemassa olevien rakennusten sijainnin Kellonsoittajankadun, Sirkkalankadun, Uudenmaankadun ja Vähä Hämeenkadun rajaamalla alueella, kaavanmuutosalueen ulkopuolella olevilla tonteilla 16-4, 16-16, 16-19, 16-22,16-23 voidaan maanomistajien aloitteesta tulevaisuudessa tutkia lisärakentamista pääsääntöisesti kadun reunalle. Kauppaopiston kaavaratkaisu ei näin ollen vaikuta näiden tonttien lisärakentamiseen

Uudisrakentaminen huomioi lähimpien rakennusten sijainnin ja korkeudet. Pihasiiven sijoitus keskeisesti korttelin sisällä säilyttää väljyyttä tasapuolisesti molemmin puolin ja ottaa näin ollen huomioon naapureiden viihtyisyyden mahdollisimman pitkälle. Rakennusten väliin muodostuvat pihatilat ovat varsin väljiä. Rakentamisen määrää on perusteltu kaavaselostuksen kohdassa kaavan vaikutukset, uudisrakentaminen. Asiaa on käsitelty myös vuorovaikutusraportissa esitetyssä vastineessa muistutukseen.

Kun otetaan huomioon suunnitteluratkaisun maankäytölliset perusteet, Kauppaopiston asemakaavan muutos ei ole yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.

Yhteenveto

Valituksessa ei ole esitetty perusteita asemakaavapäätöksen kumoamiseksi, joten valitus tulee hylätä. Edellä ja kaava-asiakirjoissa esitetyn mukaisesti hyväksytty Kauppaopiston asemakaavan muutos on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti.

Muut esitetyt vaatimukset

Valittaja on vaatinut katselmuksen toimittamista. Ottaen huomioon asiakirjoista saatavilla oleva selvitys, ei kaupunki pidä katselmuksen pitämistä tarpeellisena.

Valittaja on vaatinut oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Ottaen huomioon hallintolainkäyttölain 74 § oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee hylätä perusteettomana.

Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa ympäristölakimies Nina Mattila, puh. 040-6741633,

nina.mattila@turku.fi, PL 355, 20101 Turku