Lakimies Jukka Jyrkinen 21.2.2020:

Kiinteistö Oy Kupittaan Kolmiolta (jälj. yhtiö) on 18.11.2019 saapunut Turun kaupungille 12.728,10 euron (sis. alv 24 %) määräinen vahingonkorvausvaatimus koskien 5.9.2019 tapahtuneen rankkasateen aiheuttamaa vesivahinkoa yhtiölle osoitteessa Joukahaisenkatu 6. Lisäksi yhtiö on 30.1.2020 antanut kaupungille lisäselvitystä ja lähettänyt vahinkotapahtumasta videokuvaa.

Yhtiön selvityksen mukaan vesivahinko on syntynyt siten, että 5.9.2019 sadevettä on tulvinut yhtiön kellariin, jossa on autojen paikoitustila. Pääosa sadevedestä on poistunut kellarin viemärikaivon kautta pois, mutta osa sadevedestä on kulkeutunut paikoitustilaa ympäröiviin yhtiön teknisiin tiloihin, joissa pääkeskustilassa oleva kiinteistökeskus on rikkoutunut. Yhtiön selvityksen mukaan sadevesi on tulvinut Joukahaisenkadun ajorataa sekä kevyen liikenteen väylää pitkin Tykistönkadun risteyksen suunnasta alamäkeen. Yhtiön käsityksen mukaan Joukahaisenkadun hulevesikaivot eivät ole ennättäneet imeä sadevettä ja sadevesi on tullut yhtiön kellariin (autohalliin) sen liukuoven kautta.

Yhtiön vahingot ovat syntyneet vahinkojen selvittämisestä ja kiinteistökeskuksen korjaamisesta. Korvausvaatimukseen on liitetty Saipu Oy:n, Certego Oy:n, AM Security Oy:n ja Otis Oy:n laskut, jotka todentavat vaaditun vahingonkorvauksen. Yhtiö on hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi ja on merkitty arvonlisäverovelvollisuusrekisteriin 1.2.1998. Yhtiö voi vähentää maksamansa arvonlisäveron arvonlisäverotuksessa, joten kyseiseen korvausvaatimukseen sisältyvä arvonlisävero ei ole korvauskelpoinen. Arvonlisäveroton vahingon määrä kyseisessä tapauksessa on 10.264,60 euroa. Yhtiön antaman selvityksen mukaan yhtiön kellarit olivat valmistuneet vuonna 2006 ja kiinteistökeskusta oli ajanmukaistettu vuonna 2013. Yhtiön mukaan kiinteistökeskuksen tasoa ei ole nostettu vesivahingon johdosta tehdyn korjauksen yhteydessä.  

Koska kysymys ei ole sopimukseen perustuvasta vahingonkorvausvastuusta, tulee asia arvioitavaksi vahingonkorvauslain pohjalta. Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan sillä, joka tahallaan tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen sen korvaamaan. Toisaalta vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n mukaan vahingonkorvauksen määrää voidaan sovitella, jos vahingonkärsijän puolelta on myötävaikutettu vahingon syntymiseen. 

Kyseinen vahinkoasia on kaupungin vastuuvakuutuksen perusteella käsitelty If Vahinkovakuutus Oyj:ssä, joka 16.1.2020 on antanut ratkaisun, jonka mukaan vahinkoa ei korvata kaupungin vastuuvakuutuksesta, koska vahinko vakuutusehtojen mukaan ei kuulu vakuutuksesta korvattaviin vahinkoihin.

Ilmatieteen laitoksen säätutka-arvion mukaan on 5.9.2019 klo 12.45 – 13.45 välisenä aikana satanut Joukahaisenkatu 6 kohdalla noin 8 mm, mikä tarkoittaa rankkasadetta (rankkasateen raja 7 mm/tunti), mutta ei kuitenkaan ylivoimaisena luonnontapahtumana pidettävää rankkasadetta.

Turun Vesihuolto Oy:ltä on saatu yhtiön Kvv-laitteiden selvitys, joka on päivätty 19.4.2005. Tämän selvityksen mukaan kyseisen kiinteistön sadeveden padotuskorkeus on + 22,10 metriä. Yhtiö on rakentanut kellaritilaa padotuskorkeuden alapuolelle ja kiinteistöllä on sekä jäteveden- että sadeveden pumppaamot. Myös yhtiön autohalliin johtavat ajorampit sijaitsevat sadeveden padotuskorkeuden alapuolella.

Sadeveden padotuskorkeus tulee ottaa huomioon rakenteiden ja rakennusten suunnittelussa. Tämä on todettu Kuntaliiton vuonna 2012 julkaisemassa Hulevesioppaassa. Kiinteistön vastuulla on suojata padotuskorkeuden alapuolelle rakennettavat tilat. Rakentamalla padotuskorkeuden alapuolelle kiinteistön omistaja ottaa tietoisen riskin vahingoista ja myötävaikuttaa vahinkojen syntymiseen.

Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain mukaan tontinomistajan velvollisuutena on pitää katu puhtaana tontin rajasta kadun keskiviivaan saakka kuitenkin enintään 15 metrin leveydeltä. Tämä kiinteistön omistajan tai haltijan puhtaanapitovelvoite tarkoittaa muun muassa lehtien, maa-aineksen ja roskien poistamista hulevesikaivojen kansiritilöiden päältä. Lehdet ja roskat ym. voivat estää kadun huleveden valumisen kaivoihin, jolloin tulvan syynä olisi kadun varren kiinteistön vastuulla oleva seikka.

Joukahaisenkadun hulevesiviemäri on rakennettu vuonna 1989 normaalien mitoitusohjeiden mukaisesti. Kysymyksessä olevan tulvan jälkeen Joukahaisenkadun hulevesikaivot ja runkoviemärin toimivuus on tarkastettu eikä niissä ole todettu vikaan. Ennen kyseistä vahinkotapahtumaa kaupunki ei ole saanut ilmoituksia Joukahaisenkadun kuivatusongelmista, joten 5.9.2019 tapahtunut tulva on ollut kaupungille täysin ennalta-arvaamaton tapahtuma. Kaupungilla ei ole ollut perusteltua syytä ennakoida kysymyksessä olevan kaltaista vahinkotilannetta. Kaupungin toiminnassa ei ole huolimattomuutta (tuottamusta) eikä kaupunki voi olla asiassa korvausvelvollinen.  

Ilmatieteen laitoksen säätutka-arvion mukaan sade Joukahaisenkadulla on 5.9.2019 ylittänyt vain hieman rankkasateen alarajan (7 mm/tunti). Se, että tästä huolimatta on syntynyt tulvaa, antaa aiheen epäillä, että yhtiö on laiminlyönyt sen kiinteistön edustalla olevien kadun ja kevyen liikenteen väylän hulevesikaivojen kansiritilöiden puhtaana pitämisen ennen vahinkotapahtumaa, mikä olisi estänyt sadeveden vapaan virtaamisen hulevesikaivoihin ja edelleen huleveden runkoviemäriin. Yhtiö on antamassaan selvityksessä käsityksenään esittänyt, että kysymyksessä olevat hulevesikaivot eivät ole ehtineet imeä sadevettä. Viimeksi mainittu olisi voinut johtua lehdistä, roskista, maa-aineksesta ym. kaivojen kansiritilöiden päällä, mikä on yhtiön vastuulla oleva asian tila.  

Yhtiön kellarin autohalliin johtavien kahden ajorampin korkeudet ovat huomattavasti alle sadeveden padotuskorkeuden (+22,10 m). Joukahaisenkadulta päin katsottuna vasemman ajorampin, josta myös yhtiön ottama video on otettu, korkeus liikkuu rampin keskiviivalla välillä 21,855 – 21,936 metriä ja vastaavasti oikean rampin korkeus välillä 21,834 -22,00 metriä. Yhtiö on vastuussa vahingoista, jotka ovat seurausta veden tulvimisestä sadeveden padotuskorkeuden alapuolella olevassa rakenteessa.

Yhtiön lähettämästä videosta, jossa on kuvattu vahinkotapahtumaa, ilmenee, että yhtiö avaa kesken tulvan kellarissa olevan autohallinsa liukuoven ja näin päästää autohalliin sisälle suuren vesimäärän, mikä todennäköisesti on yhtiön vahinkojen vahinkoketjun alku. Ennen liukuoven avaamista autohallissa on käsitykseni mukaan vielä hallittavissa oleva määrä vettä. Tällainen yhtiön menettely tulvatilanteen aikana osoittaa yhtiön puolelta huolimattomuutta ja huomattavaa myötävaikuttamista vahingon syntymiseen.

Kaikki kysymyksessä olevaan vesivahinkoon johtaneet seikat ovat yhtiön vastuulla olevia tekijöitä. 

Edellä esitettyyn viitaten katson, että yhtiön kysymyksessä oleva vahingonkorvausvaatimus on kokonaisuudessaan perusteeton, minkä johdosta myöskään vahingon määrän tarkempi täsmentäminen ei nähdäkseni ole tarpeellista. Kaupunginhallitus hylännee tämän vahingonkorvausvaatimuksen.

Liite 1Kiinteistö Oy Kupittaan Kolmion vahingonkorvausvaatimus 18.11.2019

Liite 2Kiinteistö Oy Kupittaan Kolmion lisäselvitys 30.1.2020

Oheismateriaali 1Ilmatieteen laitoksen lausunto 25.11.2019

Oheismateriaali 2Kiinteistö Oy Kupittaan Kolmion Kvv-laitteiden selvitys 19.4.2005

Oheismateriaali 3Selvitys korkeuksista/Joukahaisenkatu 6

Oheismateriaali 4Video vahinkotapahtumasta

Oheismateriaali 5If Vahinkovakuutus Oy:n korvauspäätös 16.1.2020

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että 18.11.2019 Turun kaupungille saapunut Kiinteistö Oy Kupittaan Kolmion vahingonkorvausvaatimus hylätään kokonaisuudessaan perusteettomana. 

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Perho ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.