Vuorotteluvapaata koskeva ohjeistus

 

1.   Yleistä

 

Tähän ohjeeseen on koottu eräitä keskeisiä vuorotteluvapaaseen liittyviä käytännön ohjeita. Tarkemmat tiedot vuorotteluvapaasta löytyvät vuorotteluvapaalaista. Lisäksi vuorotteluvapaaseen liittyviä ohjeita löytyy esim. TE-keskuksen verkkosivuilta.

 

Vuorotteluvapaalla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijä/ viranhaltija, jonka työaika on yli 75 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta, työnantajansa kanssa tekemän vuorottelusopimuksen mukaisesti määräaikaisesti vapautetaan palvelusuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta, ja jossa työnantaja samalla sitoutuu palkkaamaan vastaavaksi ajaksi TE-toimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön.

 

Vuorotteluvapaalle siirtyminen perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen, eikä palvelussuhteessa olevalla ole yksipuolista oikeutta siirtyä vuorotteluvapaalle. Vuorotteluvapaa voidaan pääsääntöisesti keskeyttää ainoastaan keskinäisellä sopimuksella.

 

Vuorotteluvapaalle siirtyvälle myönnetään palkaton virkavapaa/ työvapaa sovituksi ajaksi. Vuorotteluvapaalle siirtymisessä noudatetaan ohjeita ja määräyksiä, mitä palkattomalle virkavapaalle/ työvapaalle siirtymisestä voimassa olevissa Kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa ja Turun kaupungin omissa ohjeissa on määrätty. 

 

Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 100 kalenteripäivää ja enintään 180 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaata ei voi jaksottaa.

 

Vuorotteluvapaan pidentämisestä on sovittava kaksi kuukautta ennen sovitun vuorotteluvapaan päättymistä.

 

Vuorotteluvapaa ei keskeydy sairauden vuoksi, vaan jatkuu palkatonta virkavapaata/työvapaata koskevan päätöksen mukaisesti. Vuorotteluvapaalla olevalla ei ole oikeutta sairausajan palkkaan.

 

Vuorotteluvapaa katsotaan päättyneeksi, jos vuorottelijalla on oikeus saada sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa taikka hänelle on myönnetty vapaa raskauden ja synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi taikka hän saa erityishoitorahaa. Tällöin on vuorotteluvapaan keskeyttämisestä syytä tehdä hallintopäätös, jossa todetaan, että vuorotteluvapaana myönnetty virkavapaa/työvapaa päättyy em. syystä.

 

Jos kuitenkin edellä tarkoitettu oikeus tai myönnetty vapaa kestää enintään 18 arkipäivää, katsotaan vuorotteluvapaan olevan sanottuna aikana keskeytyneenä.

 

2.   Vuorotteluvapaalle siirtymisen edellytykset

 

-       henkilö on hankkinut työssäoloaikaa ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään 20 vuotta.

 

-       Jos henkilö on aiemmin saanut vuorottelukorvausta, työssäoloaikaa on oltava vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä.

 

-       Vuorotteluvapaalle jäävän yläikäraja on hänen vanhuuseläkkeensä alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella. Yläikäraja ei koske ennen vuotta 1957 syntyneitä. Vuorotteluvapaa pitää aloittaa viimeistään sen kalenterikuukauden aikana, jolloin vuorottelija täyttää 60 vuotta. Yläikäraja ei koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.

 

-       työntekijän työssäolo ja palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään 13 kuukautta. Tähän ajanjaksoon voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa.

 

3.   Vuorotteluvapaasijaisen palkkaaminen

 

-       Vuorotteluvapaasijaiseksi tulee palkata TE-toimistossa työttömänä työnhakijana oleva, joka on ollut työttömänä työnhakijana yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Sijaiseksi palkattavan on oltava työttömänä työnhakijana välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista.

 

-       Lisäksi sijaiseksi voidaan palkata alle 30-vuotias TE-toimistossa työttömänä työnhakijana oleva, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään yksi vuosi taikka työtön työnhakija, joka vuorotteluvapaan alkaessa on alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.

 

-       Sijaisen työajan tulee olla vähintään vuorottelijan säännöllisen työajan pituinen.

 

-       Työtöntä ei tarvitse palkata samoihin tehtäviin, joita vapaalle siirtyvä on hoitanut, eikä palkan määräytyminen ole sidottu vuorotteluvapaalle lähtevän palkkaan.

 

-       Milloin työnantajalla ei ole tiedossaan ehdokasta vuorotteluvapaajärjestelmälle siirtyvän tilalle, toimitetaan vuorottelusopimus TE-toimistoon ja ilmoitetaan samalla, mihin työtehtävään työtöntä haetaan. TE-toimisto toimittaa ehdokkaan/ehdokkaita työnantajan haastatteluun. Työnantajan ja työttömän solmittua työsopimuksen toimitetaan se TE-toimistoon.

 

-       Kun työnantajalla on ehdotus vuorotteluvapaalle lähtevän tilalle sijoittuvasta henkilöstä, tulee sijoitettavan henkilön työllistymiskelpoisuus varmistaa TE-toimistosta etukäteen.

 

-       Jos vuorotteluvapaan ajaksi palkatun työntekijän palvelussuhde päättyy ennen vapaan loppumista, vuorotteluvapaa jatkuu normaalisti, jos työnantaja viivytyksettä ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa sijaisen palvelussuhteen päättymisestä palkkaa tilalle uuden vuorotteluvapaasijaisen tai TE-toimisto ei voi osoittaa soveltuvaa henkilöä aikaisemman tilalle

 

-       Vuorotteluvapaasijaisen palkkaaminen tulee aina toteuttaa niin, että kaupungin henkilöstökulut eivät sijaisjärjestelyjen takia kasva.

 

Työvoima- ja elinkeinoministeriö (TEM) on 1.1.2015 voimaan tulleessa vuorotteluvapaalain 30.12.2002/1305 soveltamisohjeessaan tarkentanut vuorotteluvapaalain ja työsopimuslain määräysten suhdetta toisiinsa silloin kun työnantajalla on työsopimuslain mukainen velvoite työntarjoamiseen. Ohjeessa on todettu mm. seuraavaa:

 

Vuorotteluvapaasijaiseksi voidaan ottaa samasta työpaikasta lomautettuna oleva työntekijä, jonka lomautus on alkanut aikaisemmin eikä liity vuorottelujärjestelyihin. Edellytyksenä on tällöin, että lomautettu on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE -toimistoon ja että lomautettu täyttää sijaiselle asetetut vaatimukset. Käytännössä työpaikalla toteutetut lomautukset voivat muodostua esteeksi vuorotteluvapaalle, jos lomautettujen työntekijöiden joukossa ei ole vuorotteluvapaasijaisen vaatimuksia täyttävää henkilöä. Vuorotteluvapaalaki ei oikeuta poikkeamaan työsopimuslaissa työnantajalle säädetystä velvollisuudesta tarjota työtä lomautetuille, irtisanotuille tai takaisinottovelvollisuuden piirissä oleville työntekijöille.

 

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että on syytä välttää vuorotteluvapaan myöntämistä yhteistoimintaneuvottelujen alusta siihen saakka kunnes lomautukset ovat ohi tai irtisanottujen osalta ei enää ole takaisinottovelvollisuutta.

 

Tällaisessa tilanteessa myönnetyn vuorotteluvapaan kohdalla voi tulla eteen tilanne, että TE -toimisto jättää hyväksymättä esitetyn sijaisen, jolloin vuorottelija jää ilman vuorotteluvapaakorvausta. Tämän välttämiseksi onkin hyvä ennen vuorotteluvapaasopimuksen allekirjoittamista olla yhteydessä TE-toimistoon ja selvittää onko esteitä vuorotteluvapaasijaisen palkkaamiseen.

 

4.   Vuorottelukorvauksen määrä

 

Vuorotteluvapaan ajalta maksetaan vuorottelukorvausta. Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi työttömänä ollessaan oikeus. Vuorottelukorvausta määriteltäessä ei työttömyysturvalain 6 luvun 6 §:ssä tarkoitettua lapsikorotusta oteta huomioon.

 

Vuorottelukorvaus on veronalaista tuloa.

 

Vuorottelukorvausta vähentävät vapaan aikana saadut palkka- ja muut työtulot.

 

Vuorottelukorvauksen suuruuteen eivät vaikuta ennen vuorotteluvapaata ansaitut ja vapaan aikana maksettavat korvaukset, joita vastaan vuorottelija ei saa vapaata. Tällä perusteella esim. vuorotteluvapaan aikana maksettu lomaraha ja erilaiset voitto- ja tulospalkkiot eivät vaikuta vuorottelukorvauksen suuruuteen.

 

5.   Vuorottelusopimuksen tekeminen ja vuorottelukorvauksen hakeminen

 

Vuorottelusopimus tehdään työministeriön laatimalle vuorottelusopimuslomakkeelle.  Lomakkeita on saatavissa TE-toimistoista. Vapaalle jäävän työntekijän on toimitettava TE-toimistolle työnantajan erillinen selvitys palkattomista poissaoloista välittömästi vapaata edeltävältä 13 kuukaudelta (esim. 13 kk:n palkkatodistus tai muu vastaava työnantajan antaman selvitys).

 

Vuorotteluvapaalle jäävä hakee vuorottelukorvausta erillisellä vuorottelukorvaushakemuksella. Vuorottelukorvausta haetaan omalta työttömyyskassalta tai Kansaneläkelaitoksen toimistosta vapaan alettua. Hakulomakkeita saa TE-toimistoista. Hakemuksen liitteenä tulee olla ainakin vuorottelusopimuksen kopio sekä palkkatodistus.