Työllisyyspalvelukeskus, työllisyyspalvelujohtaja Riitta Uitto ja johtaja Pekka Sundman:

Kaupunginhallitus varaa vuosittain kaupungin talousarvioon työllisyysmäärärahan, jolla rahoitetaan kaupungin työllisyyden edistämistä kannustavin toimin. Työllisyysmäärärahan hallinnoinnista vastaa kaupungin työllisyyspalvelukeskus, jossa laaditaan määrärahalle vuosittain käyttösuunnitelma.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa tehdään varauksia eri käyttökohteisiin. Käyttösuunnitelma esitetään kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi. Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelma on luonteeltaan ohjeellinen. Tarvittaessa toimintavuoden aikana työllisyyspalvelujohtaja voi päättää määrärahojen siirroista käyttökohteiden välillä työllisyysmäärärahan sisällä siten, että työllisyysmäärärahan nettosumma yhteensä säilyy samana.

Työllisyysmäärärahalla toteutetaan monia työllistymistä tukevia ja kannustavia sekä työllistymisedellytyksiä lisääviä palveluja turkulaisille työttömille. Palvelujen kohderyhmänä ovat työllisyyspalvelukeskuksen ja alkavan työllisyyskokeilun asiakkaat. Palvelujen tavoitteena on työllisyysvaikutusten lisäämien ja säästötavoitteena asiakkaiden poistuminen työmarkkinatuen kuntaosuuslistalta tai sinne siirtymisen estäminen. Tavoite saavutetaan asiakkaan työssäoloehdon täyttyessä.

Työllisyysmäärärahan nettosumma vuodelle 2020 on 9.402.325 euroa. Tulona ovat valtionkorvaukset, jotka ovat arviolta noin 3.000.000 euroa. Valtionkorvaukset huomioon ottaen työllisyysmäärärahan bruttosumma vuodelle 2020 on 12.402.235 euroa.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2020 painopistealueina ovat työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvien ja sinne liukumassa olevien työnhakijoiden ja nuorten tukityöllistäminen, kuntouttavan työtoiminnan toteuttaminen sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvien työnhakijoiden työllistymisen tukeminen kolmannelle sektorille sekä avoimille työmarkkinoille. Työllisyysmäärärahaa käytetään myös työllisyyskokeilun hallinnointi- ja viestintäkustannuksiin sekä uuden työllistävän ja kuntouttavan toiminnan, poistotekstiilin lajittelun ja kierrätyksen aloittamiseen.

Työllisyyden kuntakokeilu

Keväällä 2020 käynnistetään työllisyyden kuntakokeilut. Kokeiluihin ohjataan kokeilualueilla kaikki ne työttömät ja työvoimapalveluissa olevat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat kaikki alle 30-vuotiaat työnhakijat ja kaikki maahanmuuttajat, jotka ovat joko työttömänä tai työvoimapalveluissa hanke-alueiden TE-toimistoissa. Kokeilukunta vastaa näiden asiakasryhmien julkisten työvoimapalveluiden tarjoamisesta kokeilulain mukaisesti.

Työllisyyskokeilujen tavoitteena on nykyistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista ja tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kokeilujen tarkoituksena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Kokeiluissa kehitetään työnhakijoille tarjottavia työllistymistä tukevia palveluja ja palvelumalleja, joiden avulla voidaan nykyistä paremmin tunnistaa ja ratkaista asiakkaiden yksilölliset palvelutarpeet, työllistymisen esteet sekä osaamisen kehittämistarpeet.

Kuntakokeilu tulee kasvattamaan työllisyyspalvelukeskuksen asiakasmääriä. Asiakasmäärän kasvaessa myös palvelutarve kasvaa. Perustarkoituksena on pienentää työmarkkinatuen kuntaosuutta ja kannustaa työttömiä työllistymään ja siirtymään työllistymistä edistäviin palveluihin.

Toimenpiteillä on positiivista vaikutusta kaupungin talouteen kuntalaisten hyvinvointiin, esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisy, sote-menojen vähentäminen.

Työllisyyskokeilun myötä varataan vuoden 2020 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa 250.000 euroa lisäkustannuksiin.

Tukityöllistäminen

Tukityöllistäminen on työllisyysmäärärahan euromääräisesti merkittävin käyttökohde. Työllisyyden edistämisen ohella tukityöllistämisen tavoitteena on erityisesti kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuusmenojen vähentäminen ja työttömien työkyvyn ja osaamisen ylläpitäminen. Tukityöllistämisen avulla työllistettävä henkilö poistuu työmarkkinatuen kuntaosuuden piiristä työssäoloehdon täytyttyä vähintään noin kolmeksi vuodeksi. Aktiivisten toimenpiteiden ansiosta pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt ja kaupungin maksut pienentyneet. Vuonna 2019 maksettiin työmarkkinatuen kuntaosuutta 19,4 miljoonaa euroa.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2020 on huomioitu asiakasmäärän kasvu ja varattu 6.522.235 euron nettomääräraha tukityöllistämiseen kaupungin eri toimialoille palkkatuella, mikä on 70 % koko työllisyysmäärärahan nettosummasta. Varatulla määrärahalla on tavoitteena työllistää yhteensä yli 1000 henkilöä vuoden 2020 aikana. Nettomääräraha jakautuu tukityöllistämisen osa-alueittain siten, että työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvien työnhakijoiden työllistämiseen on varattu 3.922.235 euroa, nuorisotakuun piiriin kuuluvien työnhakijoiden työllistämiseen 900.000 euroa, osatyökykyisten ja muiden työnhakijoiden työllistämiseen 500.000 euroa ja velvoitetyöllistämiseen 1.200.000 euroa. Täysimääräisellä työajalla tapahtuvaa velvoitetyöllistämistä lukuun ottamatta kaikki kaupungin tukityöllistäminen tapahtuu pääsääntöisesti 85 %:n työajalla. Tukityöllistämiseen haetaan valtion palkkatukea, ja kaupunki maksaa jäljelle jäävän osan palkasta työllisyysmäärärahalla.

Työllistämisen tuet yhdistyksille

Turun kaupungin työllisyyden Turku-lisää myönnetään turkulaisen työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla olevan pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen. Tuen määrää ja tavoitetta tarkennetaan aiemmasta. Tuen tarkoituksena on lisätä tukityöllistettävän työelämätaitoja valmennuksen ja koulutuksen keinoin. Tuen hakijoita kannustetaan hakemaan palkkatukea suoraan 8 kk:n ajalle. Turku-lisää myönnetään 1.500 euroa 8 kk palkkatukityösuhteeseen.

Turun kaupungin työllisyyden korotettu Turku-lisä kohdistuu vain palkkauksen kustannuksiin ja sitä myönnetään pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseen työssäoloehdon täyttävälle ajalle. Korotettu Turku-lisä kattaa palkkauksen kustannukset siltä osin, kun TE-toimiston myöntämä palkkatuki ei niitä kata. Esimerkiksi jos turkulaisen työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla olevan työttömän pakkatukiprosentti on 70 %, korotettu Turku-lisä kattaa 30 % palkkauksen kustannuksista.

Kolmannen sektorin työllisyyden Turku-lisien myöntämiseen on vuoden 2020 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa varattu 700.000 euroa.

Nuorten kesätyöseteli, harkinnanvarainen työharjoittelu ja rekrylisä

Turun kaupungin kesätyöseteli on tarkoitettu turkulaisille nuorille, jotka ovat 15–18 -vuotiaita. Kesätyöseteli on 310 euron arvoinen kertakorvaus työnantajalle, joka palkkaa setelin saaneen nuoren kesätöihin.

Nuorten kesätyöseteleihin on varattu 120.000 euroa. Harkinnanvaraiseen työharjoitteluun ja rekrylisään on varattu 130.000 euroa.

Kuntouttava työtoiminta

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on lisätä työttömän asiakkaan työ- ja toimintakykyä, työllistymisedellytyksiä sekä mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja TE-palveluiden tarjoamiin palveluihin. Kuntouttava työtoiminta vahvistaa asiakkaan elämän ja arjen hallintaa sekä ehkäisee syrjäytymistä. Osallistuminen kuntouttavaan työtoimintaan poistaa asiakkaan työmarkkinatuen kuntaosuuden piiristä työtoiminnan ajaksi.

Kuntouttavaa työtoimintaa toteutetaan sekä kaupungin palveluna että palvelusetelillä ostettuna palveluntuottajilta. Vuonna 2019 kuntouttavaa työtoimintaa on hankittu ostopalveluna kolmeltatoista eri palveluntuottajalta. Kaupungin omana toimintana kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään työllisyyspalvelukeskuksessa, eri toimipaikoissa, toimialoilla ja nuorisopalvelujen työpajoilla.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2020 on palvelusetelillä ostettavaan kuntouttavaan työtoimintaan varattu 1.200.000 euron nettomääräraha, jolla on tavoitteena hankkia kuntouttavaa työtoimintaa noin 800 henkilölle. Lisäksi varaudutaan työkykyarvioiden ja terveyspalveluiden hankkimiseen vaikeasti työllistyville ja osatyökykyisille asiakkaille 205.000 eurolla.

Poistotekstiilien kierrätystoiminta ja kuntouttavan työtoiminnan kehittämien

Työllisyyspalvelukeskus varautuu poistotekstiilien lajittelun käynnistämiseen. Se työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja tarjoaa mahdollisuuden kuntouttavan työtoiminnan määrän lisäämiseen. Poistotekstiilien lajittelua ja kierrätystoimintaa on aiemmin tuettu avustuksella työllisyysmäärärahasta, ja sitä on järjestänyt Turun Seudun TST ry:n Texvex. Toimintaa jatketaan kaupungin toimintana samassa osoitteessa Kanslerintie 19 yhteistyössä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n kanssa.

Liite 1Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelma vuodelle 2020

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että

• liitteenä 1 oleva vuoden 2020 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelma hyväksytään ja
• työllisyyspalvelujohtaja valtuutetaan päättämään käyttösuunnitelman muuttamisesta tarvittaessa toimintavuoden aikana siten, että työllisyyspalvelujohtajan päätöksellä määrärahoja voidaan siirtää työllisyysmäärärahan sisällä käyttökohteiden välillä niin, että työllisyysmäärärahan kokonaisnettosumma säilyy samana.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Rinne, Sundqvist ja Korhonen ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.