Johtaja Tuomas Heikkinen ja kehittämispäällikkö Sari Kinnunen:

Perustelut

Osallistuva budjetointi toteuttaa Kuntalain 5 luvun 22 § ”Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet” ja kaupungin hallintosäännön, strategian mukaista osallisuuden periaatetta sekä kaupungin antamia palvelulupauksia:

• Asukas- ja asiakaslähtöisyys: Kehitämme kaupungin palveluita ammattitaitoisesti yhdessä asukkaittemme, asiakkaittemme ja kumppaniemme kanssa.
• Vastuullisuus ja suvaitsevaisuus: Edistämme erilaisuuden hyväksymistä, yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta koko kaupungissa.
• Uudistuminen ja yhteistyö: Teemme yhteistyötä kaikilla tasoilla. Yhteistyömme perustuu arvostukseen, avoimuuteen ja luottamukseen. Haluamme menestyä yhdessä.

Osallistuvan budjetoinnin tavoitteena on vahvistaa kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia, edistää yhdenvertaisuutta sekä lisätä ymmärrystä kunnan toiminnasta. Osallistuva budjetointi tarkoittaa talouden ja demokratian yhdistämistä. Asukkaat otetaan siinä mukaan pohtimaan ja myös päättämään osittain siitä, mihin taloudellisia resursseja käytetään. Osallistuva budjetointi avaa kanavan koko kaupunkiyhteisölle ehdottaa ja äänestää osasta investointimäärärahoja ja käyttötalousmenoja. Osallistuvan budjetoinnin toimeenpanon vaiheet ovat läpinäkyviä.

Osallistuvan budjetoinnin yleiset kriteerit

Osallistuvassa budjetoinnissa toteutetaan kaupunginhallituksen hyväksymiä yleisiä kriteereitä. Kriteerit ovat:

• Toteutuskustannukset ovat sovitun määrärahan mukaiset
• Kohdentuu asiaan, joka on kaupungin toimivallassa (esim. ei yksityiselle maa-alueelle)
• Kohdentuu julkisen ympäristön parantamiseen
• On voimassa olevan kaavan tai kunnan toimivaltaisen toimielimen tekemien päätösten mukainen
• On kaupungin arvojen tai strategian mukainen
• Ei voi palkata pysyvää henkilöstöä tai toteuttaa muuta pysyvää toimintaa (vaatii erillisen päätöksen, jos halutaan jatkaa/vakinaistaa)
• On kaupunkilaisille suunnattua, avointa ja maksutonta
• Toteutetaan monikanavaista avointa kuntalaisviestintää

Osallistuva budjetointi vuonna 2020-21

Osallistuvan budjetoinnin toteuttamiseen varataan 1 miljoona euroa. Osallistuva budjetointi ei tule lisäämään kaupungin toimintamenoja, vaan käytettävät rahat allokoidaan uudelleen toimintasuunnitelmaan sisältyvistä toiminnoista. Painopisteenä Turun osallistuvan budjetoinnin toimintamallissa on hyvinvoinnin edistäminen. Tarkempina tavoitteina on lisätä yhteisöllisyyttä ja edistää sosiaalisesti kestävää kaupunkikehitystä sekä osallisuutta. Olennaista on avoin kuntalaisviestintä osallistuvalla budjetoinnilla toteutettavien hankkeiden vaiheista ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksista. Ehdotuksia voivat jättää kaikki yksityishenkilöt ja yhteisöt kirjautuneena. Osallistuvan budjetoinnin vaiheet ovat: ehdotusten kerääminen, yhteiskehittäminen ja äänestäminen. Ehdottaminen ja äänestäminen toteutetaan digitaalisella alustalla, yhteiskehittäminen erillisissä työpajoissa. Voittaneet ehdotukset toteutetaan vuonna 2021.

Rahoitustapa

Osallistuva budjetoinnin ehdotusten toteuttamiseen varattava summa on 1 miljoonaa euroa vuoden 2021 talousarviosta. Ehdotusten toteuttamiseen tarvittava määräraha siirretään toimintasuunnitelmaan jo sisältyvistä toiminnoista ja tämä huomioidaan osana kevään talousarviovalmistelua. Kaupunginhallituksen talousarvioon tehdään alustavasti varaus 20 % toimialojen (vapa, sito, hyto) käyttötalousmenoista ja 80% investointien infra- ja tilainvestoinneista. Äänestystulosten selvittyä kaupunginjohtajan vuoden 2021 talousarvioesitykseen viedään ehdotusten todelliset kustannukset. Osallistuvan budjetoinnin määräraha tarkoittaa 5,22 euron panostusta turkulaista kohden.

Alueellinen eriytyminen ja positiivinen diskriminaatio osallistuvassa budjetoinnissa

Osallistuvaa budjetointia toteutetaan suuraluekohtaisesti kahdeksalla suuralueella. Keskustan osalta osallistuva budjetointi korvataan vuonna 2020 keskustan kehittämisen kärkihankkeeseen liittyvällä innovaatiokilpailulla. Rahanjaossa huomioidaan alueellinen eriytyminen ja positiivinen diskriminaatio.

Positiivisen diskriminaation alueet 150 000 euroa

• Varissuo-Lauste
• Nummi-Halinen
• Runosmäki-Raunistula
• Pansio-Jyrkkälä

Muut alueet 100 000 euroa

• Hirvensalo-Kakskerta
• Skanssi-Uittamo
• Länsikeskus
• Maaria-Paattinen

Aluevalinnat ja niiden perusteet

Alueet valittiin etnisen eriytymisen ja sosioekonomisen tilanteen perusteella. Sosioekonomisen tilanteen mittareina käytettiin seuraavia: koulutustaso suuralueittain/ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa, pienituloisten talouksien osuus ja työttömyysprosentti.

Keskustan alueen osalta toteutetaan keskusten kehittämisen kärkihankkeeseen liittyen innovaatiokilpailu vuonna 2020, minkä vuoksi alue ei ole tänä vuonna mukana osallistuvassa budjetoinnissa. Alueen asukkaat voivat ehdottaa ja äänestää kuten muutkin turkulaiset.

Osallistuva budjetointi asukkaan näkökulmasta

Kaupunkilaisten näkeminen oman asuinalueen asiantuntijoina ja heidän tarpeidensa tiedostaminen on erityisen tärkeää. Eri asukasryhmien osallistumismahdollisuudet huomioidaan osallistuvan budjetoinnin toteuttamisessa. Asukkaiden osallistumista vahvistetaan hyödyntämällä vaikuttajaryhmiä, järjestöyhteistyötä sekä toteuttamalla työpajoja (aluefoorumit) ja tuettua äänestämistä.

Osallistuvan budjetoinnin vaiheet

Ehdotusten kerääminen

Ehdotuksia voivat kirjautuneena jättää kaikki yksityishenkilöt ja yhteisöt kotipaikasta tai iästä riippumatta. Osallistuvan budjetoinnin yleisistä kriteereistä viestitään asukkaille selkeästi ehdotusten keräämisvaiheessa.

Aluefoorumeissa innostetaan asukkaita ehdotusten tekemiseen ja yhteiseen alueelliseen pohdintaan. Ehdotuksia kerätään digitaaliseen alustaan 1.4.-30.4.2020. Ehdotuksia voi kirjautuneena kommentoida ja kannattaa peukuttamalla. Kaupungin asiantuntijat arvioivat, täyttääkö ehdotus asetetut kriteerit.

Yhteiskehittämisvaihe

Yksittäisistä ehdotuksista tehdään toimialoilla suunnitelmat yhdessä ehdottajan kanssa. Samaan asiaan/teemaan kohdistuvat ehdotukset viedään yhteiskehittämisvaiheeseen. Kaupunki vastaa yhteiskehittämistilaisuuksien järjestämisestä asukkaille. Tämän jälkeen kaupunginasiantuntijat laskevat kustannusarvion ehdotuksille ja ehdotus viedään asukkaiden äänestettäväksi.

Äänestysvaihe

Äänioikeuden saavat kaikki äänestysvuoden aikana 13 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat henkilöt, jotka ovat kirjoilla Turussa. Äänestäminen tapahtuu vahvaa tunnistautumista käyttäen digitaalisella alustalla. Äänestettäessä alusta tarjoaa vaihtoehdoksi ensisijaisesti omaa suuraluetta. Asukas voi halutessaan myös itse valita suuralueen, jonka suunnitelmia haluaa äänestää.

Hallinnon yhdenvertaisuus -periaatteen mukaan palveluja on tarjottava niin, että ne ovat yhdenvertaisesti saatavilla. Osallistuvan budjetoinnin toimeenpanossa huomioidaan myös ne kuntalaiset, joilla ei ole valmiuksia tai mahdollisuuksia käyttää sähköisiä palveluja. Äänioikeuden varmistamiseksi äänestettävän henkilön ikä ja kotipaikka pitää luotettavasti todentaa äänestystapahtuman yhteydessä. Todentaminen tapahtuu käyttämällä sähköistä tunnistautumista tai esittämällä henkilötodistuksen. Äänestyspaikoiksi valikoidaan helposti saavutettavat ja esteettömät tilat, esim. lähikirjastot.

Äänestäjä valitsee suunnitelmia virtuaaliseen ”ostoskoriin”. Äänet lasketaan siten, että jokainen ”ostoskoriin” valittu suunnitelma lasketaan yhdeksi ääneksi ja suunnitelmat laitetaan tämän perusteella suosituimmuusjärjestykseen. Määrärahaa jyvitetään ensin äänestyksen suosituimmalle listalla olevalle suunnitelmalle, sitten toiseksi suosituimmalle jne. Jos järjestyksessä seuraavana oleva suunnitelma ei enää mahdu jäljellä olevaan määrärahan piiriin, listalla liikutaan alaspäin, kunnes löytyy suunnitelma, joka vielä mahtuu jäljellä olevaan määrärahaan.

Asukkaan äänestäessä määrärahan voi alittaa, mutta ei ylittää. Esimerkiksi jos äänestettävä määräraha on 100 000 euroa, asukas voi äänestää esimerkiksi yhtä 50 000 euron suunnitelmaa ja kahta 20 000 euron suunnitelmaa. Tällöin hän on käyttänyt määrärahasta 90 000 euroa, mikä on käytännössä maksimi, jos 10 000 € suunnitelmia ei ole. Äänet lasketaan siten, että jokainen ostoskorivalinta lasketaan yhdeksi ääneksi ja suunnitelmat laitetaan tämän mukaan suosituimmuusjärjestykseen. Voittaneet suunnitelmat toteutetaan vuoden 2021 aikana.

Osallistuva budjetointi toimialojen näkökulmasta

Osallistuvan budjetoinnin toteuttaminen vaati toimialaoilta vahvaa sitoutumista. Toimialojen asiantuntijoiden työpanosta tarvitaan kriteerien tarkistamissa, yhteiskehittämisessä ja kustannusarvioiden laskemisessa sekä voittaneiden suunnitelmien toteuttamisessa. Konsernihallinto vastaa osallistuvan budjetoinnin digitaalisen alustan hankinnasta ja sisällöistä, toimialojen sitouttamisesta, viestinnästä, alueellisten työpajojen järjestämisestä ja osallistuvan budjetoinnin prosessin arvioinnista.

Kriteerien tarkistus

Konsernihallinnon Asiakkuudet ja osallisuus -vastuualue tarkastaa täyttävätkö ehdotukset aiemmin mainitut yleiset kriteerit. Tämän jälkeen ehdotukset siirtyvät työstettäviksi toimialoille. Toimialat nimeävät jokaiselle ehdotukselle vastuuhenkilön, joka tarkistaa täyttävätkö hänen vastuullaan olevat ehdotukset toimialojen asettamat kriteerit. 

Yhteiskehittäminen ja kustannusarvioiden laskeminen

Toimialojen asiantuntijat osallistuvat asukkaiden kanssa ehdotusten yhteiskehittämiseen ja suunnitelmien tekemiseen. Toimialan asiantuntija laatii arvion suunnitelman kustannuksista. Tässä vaiheessa tarkastellaan myös toteutettavista suunnitelmista aiheutuvia kertautuvia kustannuksia, kuten mahdollisia ylläpitokustannuksia.

Toimeenpanovaihe

Voittaneiden suunnitelmien koordinaatio- ja toimeenpanovastuu on kaupungilla. Tuotannossa voidaan tehdä yhteistyötä yhteisöjen, yritysten ja asukkaiden kanssa. Kaupunginjohtaja velvoittaa toimialat toteuttamaan äänestyksen voittaneet suunnitelmat, jotka toteutetaan vuoden 2021 aikana.

Arviointi

Osallistuvan budjetoinnin eri vaiheita arvioidaan toteuttamisen aikana yhdessä asukkaiden ja toimialojen kanssa. Tarkoituksena on kehittää tulevien vuosien osallistuvan budjetoinnin prosessia.

Liite 1Kaupunginhallituksen osallistuvan budjetoinnin esitys (13.1.2020)

Oheismateriaali 1Kaupunginhallituksen iltakoulun osallistuvan budjetoinnin esitys (12.8.2019)

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että

• osallistuva budjetointi toteutetaan edellä esitetyn mallin mukaisesti,
• vuoden 2021 talousarvioesitykseen varataan osallistuvaan budjetointiin 1 milj. euroa siten, että käytettävät rahat allokoidaan uudelleen toimintasuunnitelmaan sisältyvistä toiminnoista
• osallistuvan budjetoinnin yleiset kriteerit hyväksytään edellä esitetyn mukaisesti,
• äänestysoikeus on kaikilla äänestysvuoden aikana 13 täyttävillä ja sitä vanhemmilla turkulaisilla ja
• äänestys toteutetaan digitaalisella alustalla ja avustettuna äänestämisenä.
  
  

PäätösEhdotus hyväksyttiin siten täydennettynä, että avustetussa äänestämisessä huomioidaan erityisryhmien tarpeet.

Päätös asiassa tehtiin esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta yksimielisesti.

Kokouksessa asiaa olivat selvittämässä kehittämispäällikkö Sari Kinnunen ja aluetyönkehittäjä Katri Arnivaara.