Kiinteistökehitysjohtaja Jouko Turto ja projektijohtaja Janne Laine 29.11.2019:

Kaupunginhallituksen päätös

Kaupunginhallitus käsitteli esiteltävää asiaa kokouksessaan 4.11.2019 § 408 ja päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että sulatusjärjestelmän osalta neuvotellaan uudesta hinnoittelumallista sekä vaihtoehtoisesta toteuttamismallista, jossa kaupunki voi toteuttaa sulanapitoputkiston normaalina investointihankkeena.

Sulanapitojärjestelmän toteuttamismallivaihtoehtojen tarkastelu

Teoreettisesti on olemassa kolme ratkaisumallia torin sulanapidon ratkaisemiseksi: Perinteinen sulanapitojärjestelmä kaukolämmöstä, Integroitu aurinkoenergian keräys-, varastointi- ja sulanapitojärjestelmä sekä kolmantena vaihtoehtona energiajärjestelmä, jossa aurinkoenergian keräys ja sulanapito ovat yhtenä kokonaisuutena ja lämmönvarastointi omana kokonaisuutenaan. Sähköenergiaan perustuvia järjestelmiä ei otettu mukaan tarkasteluun niiden korkean energiakustannuksen takia.

VE0 Sulanapitojärjestelmä kaukolämmön paluulämmöstä

Sulanapitojärjestelmä muodostuu seuraavista osista: pintaputkistot, jakokaivot sekä jakotukit, säätö- ja sulkuventtiilit, jakoputket, runkoputket, lämmönjakokeskukset, vaihtimet, pumput, paisunta-/paineenpitojärjestelmä, säätöjärjestelmä. Sulanapitojärjestelmä suunnitellaan toimimaan talviaikana. Talviaika käsittää ajanjakson syksystä kevääseen, kun ulkolämpötila on pysyvästi alle +5°C:ta. Talviaikaan sulanapitojärjestelmä on jatkuvassa valmiustilassa.

Kaukolämmön paluulämpöä hyödyntävä sulanapitojärjestelmä on suunniteltu toteutettavaksi siten, että alueelle toteutetaan lämmönjakohuone, josta kaukolämpöenergia jaetaan erillisiin alalämmönjakohuoneisiin. Kaikki nämä tilat tulee toteuttaa maan alle joko KOY Metrolta tai Turun Toriparkki Oy:ltä vuokrattaviin tiloihin. Torin pohjoisosassa vaihtoehtona on myös erillisen maanalaisen kaivorakenteen (25m2) toteuttaminen. Kaupungin toteuttaessa yksin sulanapitojärjestelmän, tulevat lämmönjakohuoneen ja alalämmönjakohuoneiden investointikulut kaupungin maksettavaksi.

Lämmönjakohuoneisiin sijoitettavien lämmönjakovaihtimien kautta lämpöenergia siirtyy runkoputkistoja pitkin lämmitysalueilla sijaitseviin jakokaivoihin. Runkoputkiston koko on DN75, joten niitä tulee voida sijoittaa Turun Toriparkki Oy:n ja KOY Turun Metro:n tiloihin. Muilla alueilla putkisto sijoitetaan 600 - 800 mm pintarakenteen alapuolelle.

Runkoputkistot syöttävät yhteensä noin 40 sulanapitoaluetta ja niiden jakoputkistoa. Jakoputkiston (DN65) kautta lämpöenergia siirtyy pintaputkistoihin. Yhteen jakoputkistoon liitetään yhteensä 48 pintaputkiston kiertolenkkiä. Kolme kiertolenkkiä muodostavat yhden lämmitysryhmän. Pintaputkena käytetään 25mm PEX-putkea. Yhden jakoputkiston eli jakotukin pituus on noin kahdeksan metriä ja sen keskellä tulee olla noin 3 m2 kokoinen tila venttiileitä ja mittausta varten. Alalämmönjakohuoneiden, pintaputkiston ja jakoputkien jaottelun tarkoituksena on varmistaa, että lämpötila jakautuu tasaisesti koko lämmitettävällä alueella sekä putkilenkkien pituudet eivät tule tavattoman pitkiksi, mikä taas vaatisi suuria pumppuja ja pumppaustehoja. Lisäksi huolto-, korjaus-­ ym. toimenpiteet onnistuvat helpommin.

Järjestelmässä lämmitysputkien määrä on noin puolet kahden muun järjestelmän vaatimasta putkimäärästä.

Tässä vaihtoehdossa kaupungin investointikustannukset muodostuvat siten, että 4,13 M€ hintaisen perinteisen sulanapitojärjestelmän lisäksi tulee kaupungin toteutusvastuulle pysäköintilaitoksen holvin päälle toteutettavan eriste- ja suojabetonirakenteen kustannus, arviolta noin 1,3 M € (18700 m2x70 €/m2); lämmönjakokeskuksen ynnä muiden teknisten laitteiden vaatimien teknisten tilojen kustannus 0,5 M€ (200 m2 x 2500 €/m2); jakotukkien vaatiman tilan tilakustannus 0,3 M€ (40 x 3m2 x 2500 €/m2) eli yhteensä kustannukseksi muodostuu 6,2 M€. Tilakustannukset voidaan toisaalta siirtää vuosittaiseksi vuokrakustannukseksi, mutta tämä nostaa edelleen hankkeen kokonaiskuluja. Lisäksi tässä ratkaisuvaihtoehdossa kaupungille jää koko elinkaaren kestävä riskivastuu holvin läpivientien vedenpitävyydestä sekä koko holvin vesieristeen yläpuolisesta rakenteesta.

Järjestelmä tulee kaupungille maksamaan investointina 2,1 M€ enemmän kuin ehdotettu integroitu aurinkoenergian keräys-, varastointi- ja sulanapitojärjestelmä. Vaihtoehto ei myöskään tue optimaalisesti kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Kuva 1. Kaukolämpöenergiaan perustuva sulanapitojärjestelmä ja vastuurajat

VE1 Aurinkoenergian kerääminen ja sulanapito kaupungin omana investointina sekä lämmön varastointi Tori Energia Oy:n investointina

Vaihtoehdossa 1, jossa aurinkoenergian keräys ja sulanapito toteutettaisiin yhtenä kokonaisuutena ja lämmönvarastointi omana kokonaisuutenaan, lämmitysputkien määrä on sama kuin integroidussa järjestelmässä (VE2). Tässä vaihtoehdossa kaupungin investointikustannus muodostuisi siten, että 4,13 M€ hintaisen perinteisen sulanapitojärjestelmän lisäksi tulisi pysäköintilaitoksen holvin päälle toteutettavan eriste- ja suojabetonirakenteen kustannus, arviolta noin 1,3 M€ (18700 m2 x 70 €/m2); lämmönjakokeskuksen ynnä muiden teknisten laitteiden vaatiman teknisen tilan kustannus 0,5 M€ (200 m2 x 2500 €/m2), jakotukkien vaatiman tilan tilakustannus 0,6 M€ (78 x 3 m2 x 2500 €/m2), energiantoimitusrajapinnan rakentaminen 0,2 M€. Yhteensä kaupungin investointikustannukseksi muodostuu noin 6,7 M€. Järjestelmä tulisi siten maksamaan kaupungille investointina 2,6 M€ enemmän kuin ehdotettu integroitu aurinkoenergian keräys-, varastointi- ja sulanapitojärjestelmä.

Kaupungin investoinnin lisäksi Torienergia Oy:n tarvitsee investoida toiseen lämmönjakokeskukseen ja itse lämpöakkuinvestointiin. Tähän ratkaisumalliin liittyy merkittävä riski järjestelmän toimivuudesta, koska sitä ei välttämättä pystytä operoimaan yhtenä kokonaisuutena vaan kahtena eri järjestelmänä.

Lisäksi ratkaisuvaihtoehdossa kaupungille jää koko elinkaaren kestävä riskivastuu holvin läpivientien vedenpitävyydestä sekä koko holvin vesieristeen yläpuolisesta rakenteesta. Kaupungille muodostuu myös vastuu aurinkoenergian keräysjärjestelmän toimivuudesta sekä energian toimittamisvelvoite Torienergia Oy:lle. Vaihtoehto kuitenkin tukee kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Kuva 2. Energiajärjestelmä, jossa toteutus kahtena erillisenä kokonaisuutena sekä vastuurajat

VE2 Integroitu aurinkoenergian keräys-, varastointi- ja sulanapitojärjestelmä

Palvelusopimuksen lähtökohtana olevassa vaihtoehdossa eli integroidussa aurinkoenergian keräys-, varastointi- ja sulanapitojärjestelmässä lämmitysputkien määrä on noin kaksinkertainen edelliseen ratkaisuvaihtoehtoon verrattuna. Tässä järjestelmässä kaupungin kustannus on 4,13 M€ eli perinteisen sulanapitojärjestelmän investointikustannus. Ratkaisuvaihtoehdossa kaupungille ei jää riskivastuuta holvin läpivientien vedenpitävyydestä eikä myöskään koko holvin vesieristeen yläpuolisesta rakenteesta. Vaihtoehto tukee kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamista, koska siinä hyödynnetään uusiutuvaa hiilivapaata aurinkoenergiaa tehokkaasti.

Kuva 3. Integroitu aurinkoenergian keräys-, varastointi- ja sulanapitojärjestelmä ja vastuurajat

Järjestelmän toteutuksesta

Itse aurinkoenergian keräys toteutetaan yhdistetyllä liukkaudentorjuntaputkistolla ja aurinkoenergian keräimellä. Mikäli putkisto toimisi pelkästään toisessa em. käyttötarkoituksessa, se suunniteltaisiin ja toteutettaisiin yksityiskohtien osalta eri tavalla. Sulanapidossa lähtökohtana on tasaisen lämmön tuottaminen tarkkaan säädetyissä olosuhteissa koko alueelle, jotta liukkaus voidaan torjuta luotettavasti. Aurinkoenergiaa kerätään enemmän alueilta, joissa sitä siirtyy enemmän pintakiveyksen kautta putkistoon. Järjestelmän kaksisuuntaisen toimivuuden kannalta on erittäin tärkeää, että asiaa tarkastellaan kokonaisuutena, jossa putkistojen koolla, määrällä sekä ohjelmoinnilla ja säätölaitteilla tehtävä optimointi tehostaa energiankäytön hyötysuhteeltaan parhaaksi.

Liukkaudentorjuntajärjestelmään kuuluu ns. pintaputkiston lisäksi jakokaivot ja jakotukit säätö ja sulkuventtiileineen, runkoputket ja jakoputket, kiertovesipumput, holvin läpiviennit, lämmönjakokeskus, lämmönvaihtimet, paisunta-/­paineenpitojärjestelmä sekä säätöjärjestelmä. Osa edellä mainituista laitteista sijoitetaan Toriparkin/Metron yhteydessä oleviin teknisiin tiloihin, jotka rakennetaan erikseen järjestelmää varten. TOE on sopinut Toriparkin/Metron kanssa siitä, että integroidun järjestelmän tapauksessa TOE investoi teknisiin tiloihin.

Paikoituslaitoksen kattoholvin ja toripinnan välisen tilan ahtauden vuoksi myös jakotukit, jakoputket ja runkoputket on sijoitettava Toriparkin/Metron tiloihin. Muut ratkaisut olisivat teknisesti lähes mahdottomia toteuttaa. Ne lisäisivät kokonaiskustannuksia merkittävästi ja pidentäisivät torin pinnan rakennusaikaa. Järjestelmän rakentaminen edellyttää kymmeniä läpivientejä vesieristeen läpi ja järjestelmän rakentajalle siirtyy luonnollisesti vastuu myös Toriparkin/Metron kannen/katon vesitiiveydestä.

Pintaputkisto tulee voida toteuttaa vaiheittain rakentaen esimerkiksi jakoputkialueittain. Kannen päällä työskenneltäessä järjestelmä on rakennettava vaiheittain, jotta kulkeminen alueella on mahdollista. Koneellinen työskentely suoraan kannen vedeneristyksen päällä ei ole mahdollista, vaan työtä pitää tehdä jo valmiin suojabetonilaatan päältä. Runkoputkien, jakotukkien sekä jakoputkien sijaitessa osittain pysäköintilaitoksen sisäpuolella ja rakenteissa tulee pintaputkiston rakentaminen tehdä samanaikaisesti laitoksen kansirakenteen kanssa siten, että läpiviennit on tehty ennen vedeneristyksen toteuttamista. Suunnittelun ja töiden yhteensovittamisen ollessa kahden eri tilaajan ja urakoitsijan vastuulla riski aikataulun pitävyydestä ja toteutuksen teknisestä laadusta on suuri.

Järjestelmän tehokas toiminta riippuu yksityiskohtien suunnittelusta, toteutuksesta sekä järjestelmän ”ajamisesta” siten, että sen tekniset rakenneosat tukevat kokonaisuutta. Toimiakseen koko järjestelmän suunnittelu ja toteutus tulee olla yksissä käsissä, jolloin vastuu toimivuudesta on selvä. Toisistaan irrallaan toteutetut järjestelmät eivät mahdollisesti muodosta toimivaa kokonaisuutta.

Palvelusopimuksen hinnoittelumalli

Tori Energia Oy:n kanssa käydyissä neuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos palvelusopimuksen hinnoittelumallista siten, että sopimuksen vuosikustannus koostuu sulanapitojärjestelmän investoinnin vuosittaisesta pääomakustannuksesta, mittaukseen perustuvasta energialähdeperustaisesta energiakustannuksesta sekä järjestelmän hoito- ja ylläpitokustannuksesta.

Kiinteä pääomakustannusosuus on 255.000 euroa vuodessa annuiteettina 25 vuoden kuoletusajalla. Kyseinen kustannusosuus jää pois kuoletusajan jälkeen tai siitä sovitaan erikseen sopimuksen jatkuessa toistaiseksi voimassaolevana 24 kk irtisanomisajalla.

Kaupunki maksaa sulanapitoon käytetystä lämpöenergiasta TOE:lle mittauksiin perustuvan energiamaksun, joka muodostuu kahdesta komponentista:

Toteutettujen sulanapitojärjestelmien hoitokustannusten perusteella järjestelmän vuosittaiset hoitokulut ovat 3,00 €/m2 (alv 0 %) sidottuna elinkustannusindeksiin eli koko alueelta tällä hetkellä noin 70.000 euroa.

Uusiutuvissa hiilineutraaleissa energiamuodoissa kuten tuuli- ja aurinkoenergiassa tuotantokustannus on näennäisesti pieni, mutta sitä vastoin investointikustannus suuri. Aurinkoenergialla ladattavasta lämpöakusta saatavan energian hinta muodostuu seuraavista tekijöistä, joista suurimpana on investointiin liittyvät kulut;

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen, kiinteistökehitysjohtaja Jouko Turto, projektijohtaja Janne Laine ja johtaja Tuomas Heikkinen 29.11.2019:

Kaupunginvaltuusto on 30.5.2016 § 94 hyväksyessään Kauppatorin ja sitä ympäröivien katualueiden tori- ja katusuunnitelmat päättänyt, että kyseisen alueen liukkauden torjunta toteutetaan katu- ja torialueiden sulanpitojärjestelmällä. Ratkaisulla taataan parhaiten ympärivuotisesti turvallinen, viihtyisä, miellyttävä ja korkeatasoinen ympäristö.

Tori Energia Oy ja Turku Energia Oy ovat toteuttamassa yhteisen konsortion avulla edistyksellisen uusiutuvaan energiaan perustuvan energiajärjestelmän palvelemaan uudistuvan kauppatorin alueen tarpeita. Kauppatorin pinnalle toteutetaan maailman suurin aurinkoenergian keräysjärjestelmä, jonka tuottama energia varastoidaan ns. lämpöakkuun, joka on toteutettu pysäköintitilojen alla olevaan savimaahan. Tori Energia Oy hallinnoi järjestelmää sekä tuottaa, varastoi ja jakelee lämpöenergiaa. Konsortiosopimus sisältää kaukolämmön paluulämpöä hyödyntävän ostosopimuksen ja mahdollistaa Turku Energialle kaukolämmön paluulämmön varastoinnin lämpöakkuun.

Tori Energia Oy yhdistää aurinkoenergian ja kaukolämmön paluulämmön varastoinnin sekä tuottaa lämpöenergiaa näiden yhdistelmänä pysäköintitilojen, paviljonkirakennusten ja maanalaisten liiketilojen lämmitykseen. Järjestelmää hyödynnetään samalla Kauppatorin liukkauden torjuntaan tori- ja katualueilla pois lukien Aurakadun ja Eerikinkadun ajoneuvojen ajoradat.

Edellä mainittu ratkaisumalli toteuttaa erinomaisesti kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamista. Aurinkoenergia on täysin päästötöntä ja uusiutuvilla polttoaineilla tuotetun kaukolämmön paluulämmön varastointi lämpöakkuun parantaa kaukolämpöjärjestelmän tehokkuutta. Lisäksi lumenpoistoon tai liukkauden torjuntaan ei tarvita tulevaisuudessa raskasta polttomoottorikalustoa.

Tori Energia Oy:n ja Turku Energia Oy:n konsortiona toteuttaman energian kaksisuuntaisen keräysjärjestelmän ansioista kaupungin ei tarvitse investoida erikseen liukkaudentorjuntajärjestelmään, vaan tori- ja katualueiden sulanapito hankitaan konsortiolta palveluna. Palvelusopimus sisältää järjestelmän suunnittelun, toteutuksen, rahoituksen ja käytön.

Sopimuksen vuosikustannus koostuu sulanapitojärjestelmän investoinnin vuosittaisesta pääomakustannuksesta, energiakustannuksesta sekä järjestelmän hoito- ja ylläpitokustannuksesta. Kiinteä pääomakustannusosuus on 255.000 euroa vuodessa annuiteettina 25 vuoden kuoletusajalla. Kyseinen kustannusosuus jää pois kuoletusajan jälkeen tai siitä sovitaan erikseen sopimuksen jatkuessa toistaiseksi voimassaolevana 24 kk irtisanomisajalla.

Energian kulutukseen perustuvan energiakustannuksen arvioidaan olevan vuoden 2017 tietojen perusteella noin 335.000 euroa vuodessa sidottuna toteutuneeseen, mitattuun energian määrään ja konsortiosopimuksen mukaiseen kaukolämmön paluulämmön hintaan 57,75 €/MWh (syksy 2019, alv 0 %). Järjestelmän vuosittaiset hoitokulut ovat 3,00 €/m2 eli koko alueelta noin 70.000 euroa sidottuna elinkustannusindeksiin. Vuoden 2017 sääolosuhteiden mukaisella energiankulutuksella liukkaudentorjunnan palvelusopimuksen vuosikustannukseksi muodostuisi kaupungille yhteensä noin 660.000 euroa. Liukkaudentorjuntajärjestelmän mitoitusteho on enintään 300 W/m2 ja se on käytössä ulkolämpötilan ollessa välillä -15 + 5 C. Lämmitettävä pinta-ala on noin 23.250 m2.

Mikäli kaupunki toteuttaisi liukkaudentorjuntajärjestelmän alkuperäisen suunnitelman mukaisesti omana investointihankkeena hankkeena, sen käyttökustannukset olisivat kävelykadun toteutuneiden vuoden 2017 kulutustietojen mukaan noin 580.000 euroa vuodessa lisättynä 4,13 M€:n investoinnin 25 vuoden poistoajalla. Kaupungin omana investointihankkeena toripinnan liukkaudentorjunnan vuosikustannukseksi muodostuisi noin 750.000 euroa vuodessa. Palvelunhankinta konsortiolta tulee siten järjestelmän 25 vuoden kuoletusajalla kaupungille noin 2,1 M€ edullisemmaksi kuin omana investointihankkeena toteutettaessa. Lisäksi teknisen järjestelmän ylläpitoriskit siirtyvät kaupungilta palvelun tuottajalle.

Aurinkoenergian keräys- ja varastointijärjestelmän toteuttaminen merkitsee sitä, että kaupungin ja Turun Toriparkin välinen rajapinta kansirakenteessa muuttuu pysäköintihallin kattoholvin vesieristeen yläpinnasta torin päällyskiven alapintaan. Kaupunginvaltuusto on päättänyt maanvuokrasopimuksen yhteydessä, että pysäköintilaitoksen yläpohjan vesieristeen yläpuolella olevat tilat jäävät kaupungin hallintaan ja rakenteet ovat kaupungin vastuulla.

Palvelusopimuksen mukaan vesieristeen yläpuolella olevat tilat jäävätkin edelleen kaupungin omistukseen ja hallintaan siten, että kaupunki antaa vain suostumuksensa järjestelmän edellyttämien teknisten laitteistojen sijoittamiselle. Kaupungin suora vastuu rakenteiden investointi- ja ylläpitokustannuksista taas muuttuu palvelusopimuksen myötä 25 vuodelle jakautuvaksi kaupungin välilliseksi vastuuksi kattaen rakenteiden investointi- ja ylläpitokustannukset.

Vaikka kaupungin kustannusvastuu rakenteista säilyisi edelleen palvelun oston kautta, teknisen rakenteen omistus olisi jatkossa Tori Energia Oy:llä. Kyseinen ratkaisu alentaisi oleellisesti kaupungin vastuita järjestelmän riskirakenteiden mahdollisesti aiheuttamien vuotojen tai muiden ongelmien osalta parantaen siten kaupungin asemaa maanvuokrasopimuksessa todetusta. Palvelusopimuksen hyväksymisen jälkeen tulee kyseisestä asiasta tehdä tarvittava täsmennys Turun Toriparkki Oy:n ja kaupungin väliseen vastuunjakotaulukkoon.

Kauppatorin ja sitä ympäröivien katualueiden sulanapito hankitaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016, hankintalaki) 40 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaiseen tekniseen syyhyn liittyvänä suorahankintana. Edellä esitettyä sulanapitoratkaisua ei ole mahdollista toteuttaa muulla järkevällä tai korvaavalla ratkaisulla, jonka ympäristövaikutukset olisivat vastaavia tai samansuuntaisia kuin esitetyssä vaihtoehdossa.

Aurinkoenergialla toteutettava lämmitys vähentää merkittävästi CO2-päästöjä verrattuna fossiilisilla polttoaineilla toteutettuun sulanapitojärjestelmään. Aurinkoenergiaan ja savirakenteeseen perustuva lämmitys yhdistettynä kaukolämmön paluulämmön varastointiin on sulanapitovarmuudeltaan tehokas, mikä vähentää olennaisesti riskiä liukastumisiin sekä esine- ja henkilövahinkoihin.

Teknisenä esteenä muiden sulanapitojärjestelmien osalta on myös asemakaavan korkeusaseman määräyksestä johtuva ylimmän betonikerroksen ohuus, jolloin tavanomaisten putkistojen tai muiden sulanapitojärjestelmien asentamista voidaan pitää lähes mahdottomana. Koska teknisesti paikallista lämmöntuotantojärjestelmää maanvuokrasopimuksen perusteella hallitseva Tori Energia Oy ja alueellisen kaukolämpöverkon omistama Turku Energia Oy ovat solmineet lämpöenergian toimitusta ja varastointia koskevan konsortiosopimuksen Kauppatorin alueeseen liittyen, ei tori- ja katupinnan sulanapitopalveluun liittyvää lämpöenergian toimitusta voida käytännössä hankkia muilta toimittajilta.

Koska kaupunginvaltuuston päättämänä tavoitteena on kaupungin hiilineutraalisuus vuoteen 2029 mennessä ja Kauppatorin tekninen ympäristö on ydinkeskustassa erittäin haasteellinen, ei hankinnan kohdetta ole myöskään keinotekoisesti rajoitettu hankintalain 40 §:n 2 momentin 2 kohdan tarkoittamalla tavalla.

Vaikka selvityksen mukaan muuta innovatiivista tai muutenkaan mahdollista ja järkevää toteutustapaa sulanapitojärjestelmälle ei ole huomioiden kaupungin ympäristötavoitteet, järjestelmätekniset ominaisuudet, Kauppatorin muu tekninen ympäristö ja lämpöenergian toimittajien rajallisuus, on kaupungin tarkoituksenmukaista julkaista hankinnasta hankintalain 58 §:n 2 momentin mukainen suorahankintailmoitus ennen hankintasopimuksen tekemistä.

Asian valmistelussa on ollut tarkoituksena varmistua siitä, että järjestelyt eivät sisällä valtiontukea. Tätä varten pyydetty Turun torin aurinkokeräysjärjestelmän arviolausunto (1.11.2019) on nähtävänä kokouksessa.

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen ja vs. rahoituspäällikkö Kim Moisiolinna 18.12.2019:

Kaupunki on käynyt Tori Energia Oy:n kanssa edelleen jatkoneuvotteluja palvelusopimukseen liittyvän pääomamaksun rahoitusosuuden alentamiseksi ja kaupungin aseman turvaamiseksi sopimuskauden päättymisen yhteydessä.

Neuvottelujen tuloksensa sopimukseen on sisällytetty kaupungin yksipuoleisesti harkittavaksi jäävä vaihtoehto, jonka mukaan kaupungilla on ”oikeus maksaa liukkaudentorjunta- ja lämmitysjärjestelmäinvestoinnin käytöstä TOE:lle kertakorvaus, jonka määrä on 4.130.000 euroa. Kaupungin tulee siinä tapauksessa ilmoittaa tästä TOE:lle kirjallisesti maaliskuun 2020 aikana sekä suorittaa korvaus erillisen maksuerätaulukon mukaisesti vuosien 2020 - 2021 aikana”.

Kaupungin ottolainauksen varainhankintakustannus on tällä hetkellä - 0,30 – 0,40 % riippuen lainainstrumentin maturiteetista ja suojausasteesta.  Mikäli kaupunki maksaisi vastikkeena liukkaudentorjunta- ja lämmitysjärjestelmäinvestoinnin käytöstä Tori Energia Oy:lle vuosittaisena pääomamaksuna aiemmin esitetyn mukaisesti 255.000 euroa 25 vuoden ajan, sisältää maksu noin 4 – 5 % reaalisen sijoitetun pääoman tuottovaatimuksen.

Verrattaessa tätä konsernin ulkopuoliselle yhtiölle maksettavaa tuottoa kaupungin oman varainhankinnan kustannukseen eroa pitää voidaan merkittävänä. Taloudellisesti tarkoituksenomaista olisi valita nyt neuvoteltu vaihtoehto, jossa 4.13 M€ pääomamaksu suoritetaan ennenaikaisesti kertakorvauksena Tori Energia Oy:lle. Kyseisessä tilanteessa kaupunki säästäisi noin 1,9 M€ verrattuna sopimuksen alkuperäisenä vaihtoehtona olevaan 25 vuodelle jaksotettuun pääomamaksuun (oletuksena kiinteä 25 vuoden varainhankintakustannus 0,3 % ao. summalle).

Kertamaksun haittapuolena on kuitenkin, että sen tulosvaikutus jouduttaneen kirjaamaan suoraan emokaupungin tulokseen menoksi vuosille 2020 – 2021 riippuen maksuerätaulukon jaksotuksesta. Yhteenvetona voidaan silti todeta, että kaupungin tulisi maksaa pääomamaksu kertakorvauksena sopimuskauden alussa sen sijaan, että kaupunki sitoutuisi maksamaan 255.000 vuosittaista pääomamaksua, joka ylittää merkittävästi kaupungin oman varainhankintakulun tuottovaatimuksen.   

Toisena neuvotultuna kohtana on sopimuksen päättämien, sillä sopimus on voimassa määräaikaisena 25 vuotta lämmön toimittamisen aloittamisesta. Määräaikaisen sopimuskauden jälkeen Sopimus jatkuu voimassa toistaiseksi voimassa olevana 24 kuukauden irtisanomisajalla.

Sopimuskohta sisältää riskin siitä, että sopimuskauden päätyttyä Tori Energia Oy voi yksipuoleisesti hinnoitella palvelumaksun tason uudelleen. Jatkoneuvottelussa on päädytty ratkaisuun, jonka mukaan ”kaupungilla optio jatkaa sopimusta samoilla ehdoilla lisättynä 25 vuoden jälkeisillä mahdollisilla peruskorjausinvestointien kustannuksilla. Option käyttämisestä tulee ilmoittaa TOE:lle vuosi ennen sopimuskauden päättymistä”.

Kyseisellä sopimustarkennuksella turvataan kaupungin aseman sopimuskauden päättyessä ja rajoitetaan palvelumaksun korotusten tasoa vastaamaan ainoastaan todellisia sulanapitojärjestelmään kohdistuvien korvausinvestointien tasoa.