Hankejohtaja Riitta Birkstedt ja hankepäällikkö Mervi Lehto 28.11.2019:
Taustaa
Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarvion yhteydessä Turun keskustan kehittäminen kärkihankkeen asettamisesta. Päätöksessä linjattiin, että kehittämisen painopiste tulee olla kaupallisen ja historiallisen keskustan sekä jokirantojen muodostamassa ydinalueessa. Keskustan kehittymisen tukevia toimenpiteitä päätettiin tutkia myös keskustaan rajoittuvien uudistuvien alueiden, kuten Tiedepuiston ja Aninkaisten, sekä koko Aurajokirannan, Sataman ja Linnakaupungin alueilla.
Kaupunginhallitus toimeenpani valtuuston päätöksen käynnistämällä hankkeen toukokuussa 2016 (kh 2.5.2016 § 177). Kärkihankkeessa tuotettu Keskustavisio 2050 esiteltiin kaupunginhallitukselle elokuussa 2017. Visiossa yhtenä tärkeänä toimenpiteenä keskustan laajenemisessa ja Turun profiloitumisessa merellisenä saariston pääkaupunkina nähtiin keskustamaisen elämän ja elävyyden laajeneminen kohti satamaa, sen luonne, identiteetti ja toimintamahdollisuudet säilyttäen.
Toukokuussa 2018 kaupunginvaltuusto päätti, että keskustan kehittämisen kärkihanke ohjaa kulloinkin toimivaltaisen toimielimen ja viranhaltijan valmistelua ja päätöksentekoa (kv 14.5.2018 § 92). Lisäksi se päätti keskustan kehittämisen kymmenestä ensimmäisestä toimenpiteestä, joilla kärkihanketta toteutetaan.
Keskustan kärkihankkeen toteuttamissuunnitelma ja mittarit hyväksyttiin kaupunginhallituksessa elokuussa 2018 (kh 13.8.2018 § 288). Yhtenä Linnanniemen alueen kehittämiseen ja merellisen Turun vahvistamiseen liittyvänä toimenpidekokonaisuutena hyväksyttiin Turun Merikeskus -hankkeen käynnistäminen. Yhteistyössä merellisten toimijoiden kanssa toteutettava Turun Merikeskus vahvistaa Turun kuvaa merellisenä kaupunkina, parantaa merellisen alueen ja saariston palveluiden ja elämysten saavutettavuutta, laatua sekä määrää.
Kaupunginhallitus hyväksyi 20.8.2018 § 313 aiesopimuksen Turun sataman matkustaja- ja rahtiliikenteen toimintaedellytyksien kehittämiseksi ja yhteisterminaalin toteuttamiseksi. Aiesopimus 2 Turun sataman matkustaja- ja rahtiliikenteen toimintaedellytysten kehittämiseksi hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 17.12.2018 § 525. Ferry Terminal Turku -yhteisterminaalin asemakaavoitus käynnistettiin kesäkuussa 2019. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 18.6.2019 § 284 asemakaavan tavoitteet. Linnankaupungin hanke koskee vain vähäisiltä osiltaan jo käynnissä olevaa Ferry Terminal Turku -alueen asemakaavoitusta.
Uusi yhteisterminaali sijoittuu siten, ettei matkustajalaivojen rahti- ja ajoneuvoliikenne enää suuntaudu kaupunkikeskustan eikä laajenevan Linnakaupungin asuntovaltaisen alueen suuntaan vaan suoraan valtakunnallisille väylille. Kehittämisellä tavoitellaan lisäksi maankäytön muutoksia siten, että sataman toiminnan tehostuessa vapautuu uusia alueita kaupunkikehitykseen etenkin Turun linnan ja Aurajoen väliseltä alueelta, mutta myös laajemmin Turun linnan ympäristössä.
Toukokuussa 2019 kaupunginhallitus valitsi tulevan Historian museon sijaintipaikaksi Turun linnan ympäristön. Samalla se päätti käynnistää Historian museon hankesuunnitelman laadinnan ja Linnanniemen alueen ideakilpailun valmistelun (kh 27.5.2019 § 230). Rakentaminen voisi päätöksen mukaan käynnistyä yhteisterminaalihankkeen toteutumisen jälkeen vuoden 2026 alusta lukien, mikä mahdollistaa hyvin museohankkeen valmistumisen kaupungin juhlavuodeksi 2029.
Lokakuussa 2019 kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto päätti nimetä strategisen maankäytön hankkeen ”Linnanniemi” ja hyväksyi alueen kehittämisen tavoitteet (Khkeh 7.10.2019 § 69). Tavoitteet pohjautuvat Kaupunkistrategia 2029:n sekä Keskustan kehittämisen kärkihankkeen hyväksyttyihin tavoitteisiin ja sisältöihin sekä laajaan vuoropuheluun alueen toimijoiden, sidosryhmien ja kaupunkilaisten kanssa.
Linnanniemen alueen toteutuminen lisää Turun kaupungin vetovoimaa asuinpaikkana ja yritysten sijoittumispaikkana sekä matkailukohteena, sataman toimintaedellytyksiä vaarantamatta. Se vahvistaa myös Turun kaupungin brändiä ja vetovoimaa merellisenä ja vahvaan historiaan nojaavana kulttuurikaupunkina sekä edesauttaa kaupungin strategisen vision toteutumista: Suomen Turku on kiinnostava ja rohkeasti uudistuva, eurooppalainen yliopisto- ja kulttuurikaupunki, jossa on hyvä elää ja onnistua yhdessä.
Kansainvälisen ideakilpailun järjestäminen
Linnanniemen kehittämisen suuntaamiseksi esitetään käynnistettäväksi kansainvälinen ideakilpailu. Kilpailuohjelmaa on valmisteltu kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaoston hyväksymien tavoitteiden pohjalta. Kilpailun tavoitteena on löytää Turun linnan ympäristön ja Aurajokisuun länsirannan aluetta koskevia monipuolisia kehittämisvaihtoehtoja ja kattava kokonaisidea, jonka pohjalta voidaan määrittää kaupunkikuvallisia ja sisällöllisiä tavoitteita jatkotoimenpiteille.
Kilpailussa ideoidaan Linnanniemen tulevaisuutta Turun kaupunkistrategian ja Keskustan kehittämisen kärkihankkeen tavoitteita tukevalla tavalla. Kilpailu toimii lähtölaukauksena Linnanniemen alueen kehittämiselle isona strategisena hankekokonaisuutena ulkopuolisia sijoittajia kiinnostavalla tavalla. Kilpailualueesta muodostuu omaleimainen, alueen ainutlaatuista historiaa peilaava kokonaisuus, joka on ympäristöltään korkeatasoinen ja monipuolinen. Kilpailun avulla haetaan toteutuskelpoisia ideoita ja ratkaisuja, joilla tuetaan alueen kehittymistä uudenlaisena merellisenä osana laajenevaa Turun keskustaa.
Kilpailualue kattaa Turun linnan ympäristön ja Aurajokisuun länsirannan alueet (ks. kuva 1). Alue on tarkoituksellisesti joiltain osin päällekkäinen Ferry Terminal Turku -asemakaava-alueen kanssa.
Kuva 1. Ideakilpailun alue
Kilpailualueesta valtaosa kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (rky) ja Turun kaupunkiseudun maa-kuntakaavan suojeltaviin rakennetun ympäristön kokonaisuuksiin. Linna ja sen viereiset makasiinit ovat lailla suojeltu muinaisjäännös sekä osayleiskaavan suojelukohde. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee tulevaisuudessa laivayhtiöiden yhteinen satamaterminaali, jonka kautta kulkee vuosittain lähes 4 miljoonaa matkustajaa.
Ideakilpailu järjestetään kansainvälisenä, yleisenä yksivaiheisena kilpailuna. Kilpailun ohjelma nojaa yllä esitettyihin tavoitteisiin, ja sen sisältö on tarkennettu tiiviissä vuorovaikutuksessa alueen keskeisten toimijoiden kanssa. Kilpailun valmistelun ja toteutuksen ohjauksesta vastaa Keskustan kehittäminen -kärkihanke. Kilpailu käynnistyy tammikuussa 2020. Palkintosummana jaetaan 220.000 euroa. Kilpailuehdotukset asetetaan julkisesti nähtäville ja kommentoitavaksi arvostelun aikana.
Kilpailuohjelma on kokonaisuudessaan tämän esityksen liitteenä. Kaupunginjohtaja tulisi oikeuttaa tekemään palkintolautakunnan esityksestä vähäisiä muutoksia kilpailuohjelmaan.
Palkintolautakunnan nimeäminen
Ideakilpailulle esitetään nimettäväksi 11-jäseninen palkintolautakunta. Palkintolautakunnan tehtäviin kuuluu osallistuminen kilpailuohjelman valmisteluun, kilpailuehdotusten arvostelu sekä arvostelupöytäkirjan laatiminen ja kilpailun tuloksesta päättäminen. Palkintolautakunta voi antaa myös suosituksensa jatkotoimenpiteiksi.
Palkintolautakuntaan esitetään nimettäväksi seuraavat henkilöt:
Minna Arve, kaupunginjohtaja, puheenjohtaja
Timo Hintsanen, kaupunkisuunnittelujohtaja, varapuheenjohtaja
Paula Keskikastari, kaavoituspäällikkö
Nella Karhulahti, kaavoitusarkkitehti
Erik Söderholm, toimitusjohtaja, Turun satama
Luottamushenkilö (kaupunginhallitus nimeää)
Luottamushenkilö (kaupunginhallitus nimeää)
Luottamushenkilö (kaupunginhallitus nimeää)
Staffan Lodenius, arkkitehti SAFA
Elina Ahdeoja, arkkitehti SAFA
Maisema-arkkitehti (Maisema-arkkitehtiliitto nimeää)
Kilpailulautakunnan sihteerinä toimii arkkitehti SAFA Paula Markkula.
Kilpailutöiden arvostelussa kiinnitetään huomiota siihen, että ehdotus on:
• kilpailun tavoitteiden mukainen,
• kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen,
• linnan historiallisen arvon huomioiva,
• toiminnallisesti monipuolinen,
• innovatiivinen,
• kokonaisnäkemykseltään vahva,
• kestävän kehityksen periaatteet huomioiva,
• vaiheittain toteutettavissa ja
• teknistaloudellisesti toteuttamiskelpoinen.
Kilpailuehdotuksen kokonaisuus, idearikkaus ja ratkaisun toimivuus on yksityiskohtien virheettömyyttä tärkeämpi.