Esityslistat/pöytäkirjat

Turku 2029 – strategian mukaan kaupunki ja sen palvelut ovat olemassa kaupunkilaisia varten ja kaupungissa on hyvä elää ja onnistua yhdessä. Toiminnassa korostuu kestävä kehitys ja vastuun kantaminen viihtyisästä ja turvallisesta elinympäristöstä ja tulevista turkulaisista. Haluamme menestyä yhdessä.

Sisäilmasto-ongelmat voivat olla hyvin monitahoisia ja hankalia ja niiden selvittäminen ei aina ole yksiselitteistä. Hyvä ja laadukas sisäilma koostuu kolmesta osa-alueesta: A) sisäympäristötekijät ovat kunnossa, B) sisäympäristö on terveellinen ja koetaan hyväksi, C) sisäympäristöön vaikuttavat toimintatavat ovat kunnossa. Toisaalta sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä voi olla useita, kuten ilmanvaihtojärjestelmän puutteet, kosteus- ja mikrobivauriot, lämpö- ja kosteusolosuhteet, erilaiset kemialliset ja hiukkasmaiset materiaalipäästöt ja pölyisyys. Usein ongelmien taustalta löydetään monia tekijöitä, jotka yhdessä vaikuttavat koettuun sisäilman laatuun ja aiheuttavat koetut haitat.

Sisäilmasto-ongelmien ratkaiseminen vaatii monen ammattiryhmän osaamista ja kyse on laajasta moniammatillisesta yhteistyöstä yhteisen päämärän eteen. Onnistunut yhteistyö vaatii tuekseen rakenteet ja se on organisoitava. Avainasemassa ovat myös tilojen käyttäjiä osallistava työote, ongelmatilanteiden kokonaisvaltainen ja maltillinen tarkastelu, tavoitteellinen ja prosessimainen työskentely sekä onnistunut viestintä. Tämän työn tavoitteena oli kehittää yhtenäinen sisäilmasto-ongelmien ratkaisumalli koko Turun kaupungille soveltaen mm. Työterveyslaitoksen ohjeistuksia asiasta. Tavoitteena on, että tämän mallin avulla jokainen prosessiin osallistuva henkilö tietää prosessin vaiheet sekä omat ja muiden toimijoiden roolit ja vastuut osana moniammatillista yhteistyötä ja onnistunutta sisäilma-asioiden hoitoa.

Tämän ohjeistuksen on koonnut seuraava työryhmä:

Kati Järvi, sisäilmapäällikkö

Tuomas Koskiniemi, tilapalvelujohtaja

Soile Viiri, ylläpitopäällikkö

Minna Juselius, asiakkuuspäällikkö

Janne Virtanen, sisäilma-asiantuntija, ylläpitoinsinööri

Caj Karlsson, työhyvinvointipäällikkö

Marjo Sinokki, työterveysjohtaja

Hannele Kallio, ylilääkäri, ehkäisevä terveydenhuolto

Olli Sjövall, ympäristöterveyspäällikkö

Auli Rake, palvelupäällikkö

Saara Malila, viestintäjohtaja

Sinikka Valtonen, henkilöstöjohtaja

2.Sisäympäristö, toimintamalli ja moniammatillinen yhteistyö

2.1. Lainsäädäntö

Rakennusten sekä asuin- ja työtilojen terveydellisistä oloista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999, MRL), terveydensuojelulaissa (7631994, TsL) ja työturvallisuuslaissa (738/2002) sekä lakien nojalla annetuissa asetuksissa ja määräyksissä ja näitä selventävissä alemmissa ohjeissa. MRL 166 §:n mukaisesti rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset. Terveydensuojelulain 26 ja 27 §:n mukaisesti oleskelutilojen, kuten päivähoitotilojen, koulujen, oppilaitosten, lastenkotien ja vanhainkotien sisäilman olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu tilassa oleskeleville terveyshaittaa. Terveydensuojelulain nojalla annetussa ns. asumisterveysasetuksessa (STMa 545/2015) ja sen soveltamisohjeessa (Sosiaali- ja terveysalan lupavirasto Valvira, 2016) säädetään tarkemmin terveydensuojeluviranomaisten käyttämien ulkopuolisten asiantuntijoiden toiminnasta, tutkimusmenetelmistä, sovellettavista toimenpiderajoista ja ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Työpaikkojen terveydellisistä vaatimuksista sekä mm. työnantajan vastuusta ja työterveyshuollon roolista on säädetty työterveyshuoltolaissa (1383/2001) ja työturvallisuuslaissa (738/2002). Työturvallissuuslain mukaan työnantajan tulee arvioida työhön liittyviä haittoja ja vaaroja sekä poistaa terveyden kannalta vahingolliset tekijät. Jos näitä tekijöitä ei voida poistaa tulee haitta- ja vaaratekijöistä tehdä terveydellisen merkityksen arviointi, jossa käytetään apuna työterveyshuollon asiantuntijoita ja ammattihenkilöitä. /1,2/.

2.2. Laadukas sisäympäristö ja sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät

Ympäristön olosuhteilla on merkitystä rakennuksessa oleskelevien terveyteen ja turvallisuuteen, työn tuottavuuteen, oppimistuloksiin ja ylipäätään viihtyvyyteen /3/. Hyvä ja laadukas sisäympäristö koostuu useasta eri osatekijästä, kuten lämpöoloista, ilmanvaihtojärjestelmistä, ilman laadusta, ääniympäristöstä, valaistusolosuhteista ja tilajärjestelyistä. Tästä johtuen sisäympäristöongelmia selvitettäessä tulee sisäympäristö tarkastella aina kokonaisuutena (Kuva 2) ja laadukas sisäympäristö koostuu kolmesta osatekijästä: A) sisäympäristötekijöihin kuuluvat rakennus- ja talotekniset tekijät ja sisäilmasto-olosuhteet, B) tilojen käyttäjien kokemukset ja terveydentila sekä C) sisäympäristöön liittyvät toimintatavat. Nämä osa-alueet tulee huomioida kaikissa sisäilmaselvitystyön vaiheissa. /2/.

Rakennuksen sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät voidaan jakaa fysikaalisiin tekijöihin, kaasumaisiin epäpuhtauksiin ja hiukkasmaisiin epäpuhtauksiin (Kuva 3). Fysikaaliset olosuhteet vaikuttavat suoraan rakennuksen sisäympäristön laatuun, mutta niillä on merkitystä myös kemiallisten päästöjen (esim. VOC-yhdisteet) vapautumiseen ja biologisten tekijöiden (esim. mikrobit) kasvuolosuhteisiin, vapautumiseen ja leviämiseen. Laadukas sisäilma on tuoksultaan sekä lämpötilaltaan ja ilmankosteudeltaan neutraalia. /3,4/.

2.3. Sisäilman laatua heikentävät tekijät ja terveyshaitat

Laadukas ja viihtyisä sisäympäristö on terveyden ja hyvinvoinnin kannalta merkityksellistä, sillä ihmiset viettävät keskimäärin 90 % ajastaan sisällä. Rakennuksen sisäilman laatuun ja koettuun sisäilmaan vaikuttavat useat eri tekijät (taulukko 1). Kosteus- ja homevaurioiden lisäksi mm. puutteellinen ilmanvaihto, lämpötila, ilman kosteus / kuivuus, pienhiukkaset ja kemialliset päästöt voivat heikentää sisäilma laatua. Lisäksi liian vähäinen ilmanvaihto voi voimistaa muiden tekijöiden aiheuttamia haittoja. Usein koettuja haittoja aiheuttavatkin useat selittävät tekijät. Terveyshaittojen syntyyn vaikuttavat altisteen laatu ja pitoisuus sekä altistumisajan pituus. /1,4/.

Taulukko 1. Yleisimmät sisäilmalaatua heikentävät tekijät ja niiden aiheuttamat haitat ja oireet /1/.

2.4. Sisäilmaongelmien ratkaisun hyvät käytännöt

Sisäilmaongelmien hallinta ja ratkaiseminen perustuu moniammatillisiin yhteistyöhön. Hyvin sujuva moniammatillinen yhteistyö vaatii onnistuakseen sekä yhteistyön rakenteiden organisointia että tietoista kehittämistyötä. Merkityksellistä on myös tasavertainen ja toisen ammattiosaamista ja tilankäyttäjien kokemuksia arvostava vuorovaikutus. /2,5/

Kuvassa 1 on malliesimerkki toimintamallista sisäilmasto-ongelmien ratkaisemiseen eri toimijoiden yhteistyönä. Sisäilmaryhmän tehtävä on toimia ongelman käsittely- ja ratkaisuprosessin organisoijana ja toteuttajana työpaikoilla. Ryhmän päätösvalta perustuu yksittäisten jäsenten omaavaan päätösvaltaan omien työroolien kautta. Johdon mukanaolo sisäilmaryhmässä on tärkeää sen resurssien ja toimintaedellytysten turvaamiseksi. /2,5/

3.Viestintä osana sisäilmaprosessia

3.1. Luottamuksen saavuttaminen

Viestintä on avainasemassa sisäilmaongelman ratkaisussa ja se ei ole pelkästään tiedon välittämistä vaan vastavuoroisten näkemysten vaihtamista. Viestinnän tulee tukea ongelmanratkaisua. Osallistavassa viestintäprosessissa kaikki tuntevat tulevansa kuulluksi ja saavat äänensä kuuluviin. /2,6/

Luottamuksen syntyyn vaikuttavat olennaisesti hyvä prosessin hoito ja hallinta kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa kokonaisvaltaista ongelmatilanteen kartoittamista luotettavin menetelmin ja systemaattista, projektinomaista toimintaa ongelman ratkaisemiseksi. Uskottavuuden syntyyn vaikuttavat myös luotettava ongelmanmäärittely ja riskinarviointi, riskinhallintatoimenpiteiden riittävä laajuus, vankka ja moniammatillinen sisäilmaston, rakennustekniikan ja työterveyshuollon osaaminen, tilan käyttäjiä osallistava toimintatapa sekä rehellisyys, avoimuus ja näkyvä sitoutuminen. Luottamuksen saavuttaminen ei siis perustu yksittäisiin tiedottamisen temppuihin ja usein teoilla on sanoja suurempi merkitys. Pohja luottamukselle luodaan jo ennen ongelmien syntymistä arjen normaalissa toiminnassa. /6/.

3.2. Vuorovaikutuksen merkitys

Hankalissa sisäilmaongelmissa tilan käyttäjien varhainen kytkeminen ja osallistaminen prosessiin voi olla merkityksellistä, sillä

-heiltä saadaan havaintoja työympäristöstä à auttavat ongelman selvittelyssä

-yhteistyö vahvistaa luottamusta ja huolestuneisuus on vähäisempää, kun ihminen kokee voivansa itse vaikuttaa tilanteeseen

-mukana olo selvitys- ja päätöksentekoprosessissa auttaa hyväksymään tehdyt ratkaisut

-yhteistyönpuute mahdollistaa helposti ristiriitatilanteiden syntymisen /6/

Tilankäyttäjien rooli tulee selkiyttää yhteisen keskustelun avulla joka kerta erikseen. Tilan käyttäjän rooli voi olla esimerkiksi tiedon antaja / vastaanottaja, neuvottelukumppani tai päätöksentekoon osallistuja. Väärät odotukset voivat luoda turhia ristiriitoja, mutta osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien varmistaminen on tarpeen erityisesti hankalissa ongelmatilanteissa, joissa tilankäyttäjien huoli on suuri. /6/

3.3. Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelman tulee aina olla osa sisäilmaongelmien hoitamiseksi tehtävää toimintasuunnitelmaa. Tärkeää on, että ryhmä sopii viestinnän sisällöt ja pelisäännöt yhteisesti. Viestinnän huolellinen suunnittelu säästää varmimmin turhilta peloilta, huhumyllyiltä ja työyhteisön kuohunnalta. /2,6/

Viestintää tulee tarkastella neljästä näkökulmasta:

1)Miten saada tarvittavaa tietoa tilan käyttäjiltä sisäilmaryhmälle?

2)Mistä asioista, missä vaiheessa ja millä tavalla sisäilmaryhmän tieto tulisi välittää tilankäyttäjille?

3)Miten vahvistaa ongelmatilannetta hoitavan sisäilmaryhmän sisäistä tiedonkulkua ja viestintää?

4)Miten huomioida ulkoinen viestintä, tiedotusvälineet?

Viestintää suunniteltaessa on hyvä pitää mielessä seuraavat periaatteet /7/:

-Rakenna ja ylläpidä luottamusta

-Tiedota ajoissa

-Vaali toiminnan läpinäkyvyyttä

-Kunnioita ihmisten huolestuneisuutta

-Suunnittele viestintä etukäteen

4.Turun malli sisäilmasto-ongelmien ratkaisemiseksi

4.1. Prosessin vaiheet

Sisäilmasto-ongelmien ratkaisussa käytetään tähän tarkoitukseen kehitettyä prosessimallia, joka jakautuu neljään (4) eri vaiheeseen. Kaikki vaiheet nivoutuvat läheisesti toisiinsa ja eri vaiheisiin voidaan takautuvasti palata, mikäli ongelman ratkaisu sitä vaatii. Prosessi lähtee liikkeelle sisäilmahaittailmoituksesta, jonka täyttää aina esimies Turun kaupungin työntekijän kanssa tai kouluterveydenhoitaja oppilaan kanssa. Prosessi on kuvattu Kuviossa 1.

Sisäilmasto-ongelman niin vaatiessa perustetaan kohdekohtainen sisäilmaryhmä. Kohdekohtaisen sisäilmatyöryhmän osallistuvat tahot on esitetty Taulukossa 2.

Taulukko 2. Kohdekohtaiseen sisäilmatyöryhmään kuuluvat henkilöt / tahot.

Osallistuu aina	Osallistuu tarvittaessa
Esimies	Henkilökunnan edustaja
Sisäilma-asiantuntija	Kohdemanageri
Työsuojeluvaltuutettu	Siivouksen tilaaja (palvelusuunnittelija)
Työterveyshuolto	Vanhempien edustaja
Koulukohteissa koulu-ja opiskeluterveydenhuolto	Yläkouluissa ja lukioissa oppilaiden edustaja
Koulu- ja päiväkoti kohteissa ympäristöterveydenhuolto (terveystarkastaja)	Asiakasvastaava
Ulkopuolinen rakennusterveysasiantuntija (sen jälkeen aina kun hänet on tilattu tekemään toimenpiteitä / mittauksia)	Toimialan edustaja
	Työhyvinvointipäällikkö
	Viestinnän asiantuntija
	Ympäristöterveyspäällikkö
	Sisäilmapäällikkö
	Vuokarakohteissa omistajan edustaja

Kuvio 1. Turun kaupungin prosessimalli sisäilmasto-ongelmien ratkaisussa

VAIHE I

Sisäilmaprosessi käynnistyy vain sisäilmailmoituslomakkeen täyttämisen kautta. Haitan havainnut henkilö ilmoittaa asiasta esimiehelle ja esimies täyttää sisäilmailmoituslomakkeen aina. Lomakkeen täyttämisen yhteydessä tulee täyttää tarkastuslista (LIITE 1). Sisäilmailmoituslomake koskee Turun kaupungin työntekijöitä ja lähtee automaattisesti sisäilma-asiantuntijoille, työterveyshuoltoon, työsuojeluun, työhyvinvointipäällikölle ja sisäilmapäällikölle. Sisäilma-asiantuntija lähettää ilmoituslomakkeen vastaanottamisen jälkeen (2-3 työpäivän kuluttua) lomakkeen täyttäjälle viestin, jossa kerrotaan viestin vastaanottaminen, tulevat tekniset toimenpiteet ja tuleva ensimmäinen kohdekäynti. Sisäilma-asiantuntija lähettää kaikille asianosaisille kokouskutsun ensimmäiselle kohdekäynnille.

Sisäilmaongelman ilmoituslomakkeen täyttämisen jälkeen esimies ohjaa työntekijän/työntekijät työterveyshuoltoon: käynti omalla työterveyshoitajalla. Työntekijän velvollisuus on ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon virallisella merkinnällä sisäilmahaitasta varmistetaan terveydellisen merkityksen arvioinnin oikeellisuus ja ilman käyntiä työterveyshuollossa tutkimukset eivät etene. Lisäksi käynnillä työterveyshuollossa pystytään toteuttamaan / varmentamaan jälkiseuranta luotettavammin.

Koulukohteissa oppilaiden/opiskelijoiden osalta sisäilmailmoituslomakkeen täyttää oma kouluterveydenhoitaja, kun oppilas/opiskelija on käynyt hänen vastaanotollaan. Terveydenhoitaja ohjeistaa kunkin oppilaan/opiskelijan yksilökohtaisesti mahdollisia jatkotutkimuksia varten. Mikäli vanhemmat ilmoittavat oppilaan oireilusta mahdolliseen sisäilmahaittaan liittyen koulun henkilökunnalle, tulee vanhempia oheistaa ottamaan yhteyttä omaan kouluterveydenhoitajaan.

Sisäilma-asiantuntija käy sisäilmailmoituslomakkeen läpi ja tekee pyynnön tarvittavista teknisistä selvityksistä (LIITE 2) ylläpidolle. Teknisten selvitysten valmistumisesta 3 viikon kuluessa pyynnöstä vastaa kohdemanageri yhdessä LVI-asiantuntijoiden kanssa.

Teknisten selvitysten valmistuttua kohteessa pidetään kohdekäynti. Kohdekäynnillä käydään läpi ongelmakohteet, siivouksen taso ja oireiden yleisyys. Kohdekäynnille osallistuvat: esimies, haittaa kokenut henkilö, työsuojeluvaltuutettu, siivouksen tilaaja, sisäilma-asiantuntija ja kohdemanageri, työterveyshuolto sekä koulu- ja päiväkotikohteissa ympäristöterveydenhuolto (terveystarkastaja) ja kouluterveydenhuolto. Teknisten selvitysten ja kohdekäynnin havaintojen perusteella sisäilma-asiantuntija tekee yhdessä kohdemanagerin kanssa yhteenvedon siitä, onko sisäilmaongelma korjattavissa vai vaatiiko se lisäselvityksiä. Yhteenvedossa pitää olla terveydenhuollon kirjallinen selvitys ongelman terveydellisestä merkityksestä. Esimies tiedottaa työyhteisöä kohdekäynnin sisällöstä / yhteenvedon sisällöstä yhteisesti sovitun viestintäsuunnitelman mukaisesti. Kohdekäynnin pöytäkirjan, joka sisältää viestintäsuunnitelman, laatii sisäilma-asiantuntija. Ensimmäisen vaiheen tavoitekesto on kolme (3) viikkoa alkaen haittailmoituksen tekemisestä ja päättyen ongelman ensimmäiseen määrittelyyn ja yhteenvedon tekemiseen.

Mikäli ongelma on korjattavissa teknisten selvitysten ja/tai kohdekäynnin havaintojen perusteella, seurataan tilannetta korjaavien toimenpiteiden jälkeen kuukauden ajan ja mikäli kohteessa koetaan edelleen oireilua, pyydetään kohteen esimiestä tekemään uusi sisäilmailmoitus ja oireilevaa ilmoittautumaan uudestaan työterveyshuoltoon. Kyseisen sisäilmailmoituksen jälkeen siirrytään suoraan vaiheeseen II.

Mikäli ongelman syy ei selviä ja tarvitaan lisäselvityksiä, käynnistetään vaihe II, siten, että sisäilma-asiantuntija perustaa kohdekohtaisen sisäilmatyöryhmän.

VAIHE II

Sisäilma-asiantuntija perustaa kohdekohtaisen sisäilmaryhmän (jäsenet määritelty edellä (s.9) ja toimii koko prosessin ajan kohdekohtaisen sisäilmatyöryhmän puheenjohtajana ja tekee pöytäkirjan, joka sisältää viestintäsuunnitelman jokaisen kokoontumisen jälkeen. Sisäilma-asiantuntija tilaa ulkopuolisen rakennusterveysasiantuntijan tekemään kohteesta rakennuksen kosteus- ja sisäilmateknisiä selvityksiä varten tutkimussuunnitelman /1/.

Kohdekohtainen sisäilmatyöryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran tutkimusssuunnitelman valmistuttua. Kokouksessa käydään läpi rakennsuterveysasiantuntijan esittelemänä tutkimussuunnitelma ja päätetään yhdessä tulevista tutkimusmenetelmistä kohteessa. Mikäli päädytään tilaamaan oirekysely (työterveyshuollon oma) tai sisäilmastokysely (TTL / THL, muu ulkopuolinen taho), huolehtii sen tilaamisesta työntekijöiden osalta työterveyshuolto ja oppilaiden osalta kouluterveydenhuolto. Sovitut asiat sekä tiedottamisesta huolehtiminen kirjataan viestintäsuunnitelmaan.

Vaiheen II tavoitekesto on kokonaisuudessaan maksimissaan kaksi (2) kuukautta.

VAIHE III

Kolmas vaihe alkaa tarvittavien sisäilmamittausten / jatkotutkimusten tekemisellä. Mahdollisen oirekyselyn / sisäilmakyselyn ja sisäilmateknisen kuntotutkimusraportin valmistuttua kohdekohtainen sisäilmatyöryhmä käy ne läpi, päättää jatkotutkimuksista ja tarkentaa toimintasuunnitelman. Ulkopuolinen asiantuntija on läsnä kertomassa tuloksista. Kohdekohtainen sisäilmatyöryhmä tekee yhdessä ehdotuksen tarvittavista jatkotoimenpiteistä pohjautuen rakennusterveysasiantuntijan suosituksiin korjaustoimenpiteistä (korjauksista / purkamisehdotuksesta ja uudelleen rakentamisesta). Ehdotuksen pohjalta sisäilma-asiantuntija keskustelee ylläpidon kanssa toteutuksesta ja kirjaa lopulliset toimenpiteet. Sovitut asiat kirjataan viestintäsuunnitelmaan ja tiedottamisesta sovitaan.

Mikäli jatkotutkimuksia tarvitaan päätösten tueksi, toteutetaan niitä lisää, jonka jälkeen kohdekohtainen sisäilmatyöryhmä kokoontuu uudestaan.

Tässä vaiheessa tehdään myös jälkiseurantasuunnitelma, jotta voidaan todentaa vaiheessa IV tehtävien korjaustoimenpiteiden onnistuminen. Jälkiseurantaa voivat olla esim. tarvittavat sisäilmamittaukset korjatuista tiloista ja / tai oirekysely / sisäilmastokysely. Kyselyiden käyttäminen on suositeltavaa etenkin niissä tapauksissa, joissa kyselyt on toteutettu sisäilmaongelman tutkimusvaiheessa.

Lisäksi selvitetään onko tarvetta käyttöä turvaaville toimenpiteille ja minkälaisia ne ovat, mikäli kohteessa on ennen korjauksia tai väistötiloihin pääsyä tarkoitus työskennellä. Ilmanpuhdistimien käytölle on liitteessä 3 määritelty käyttötilanteet. Mikäli on tarvetta väistötiloille, sisäilma-asiantuntija siirtää asian selvittelyn väistötiloista vastaavan tahon käsittelyyn (asiakasvastaavat).

Vaiheen III tavoitekeston tulee olla maksimissaan kolme (3) kuukautta, mutta tarvittavista jatkotutkimuksista johtuen tämä vaihe voi kestää kauemmin.

VAIHE IV

Neljäs vaihe sisältää vaadittavat korjaustoimenpiteet, jälkiseurannan toteuttamisen ja näiden pohjalta joko tapauksen lopetuksen tai uusien lisäselvityksien tekemisen. Kaikkien korjaustoimenpiteiden toteutuksesta, seurannasta ja onnistumisen varmistamisesta huolehtii kohdemanageri. Mikäli ongelma ei ole poistunut ja tarvitaan lisäselvityksiä, siirrytään vaiheeseen II, jolloin asiankäsittely jatkuu sisäilma-asiantuntijan johdolla.

4.2. Vuokrakohteissa toimiminen

Vuokrakohteissa toimitaan edellä kuvatun mallin mukaisesti, siten että ensimmäisessä vaiheessa kohdemanageri esittää pyynnön omistajalle tarvittavista teknisistä tutkimuksista. Vaiheissa II ja III sisäilma-asiantuntija on yhteydessä omistajan edustajaan, jos omistajan kanssa ei ole sovittu yhtä ainoaa yhteyshenkilöä Tilapalvelukeskuksesta (yleensä kohdemanageri). Omistajan edustaja pyydetään kohdekohtaisiin sisäilmatyöryhmiin kertomaan heidän tilaamistaan tutkimuksista, tuloksista ja korjaavista toimenpiteistä.

4.3. Koordinoiva sisäilmatyöryhmä

Koordinoiva sisäilmatyöryhmä toimii sisäilma-asioiden ohjausryhmänä, seuraa sisäilmatoimintamallin toteutumista sekä ohjeistaa tarvittaessa, kuinka toimintamallia toteutetaan. Koordinoivassa sisäilmatyöryhmässä voidaan myös tarvittaessa käsitellä kohdekohtaisia asioita. Koordinoiva sisäilmatyöryhmä kokoontuu noin 2 krt / vuosi tai lisäksi tarvittaessa useammin. Koordinoiva sisäilmatyöryhmä koostuu seuraavista henkilöistä:

•Tilapalvelujohtaja

•Sisäilmapäällikkö

•Työhyvinvointipäällikkö

•Ympäristöterveyspäällikkö

•Työterveysjohtaja

•Kouluterveydenhuollon ylilääkäri

•Ylläpitopäällikkö

•Toimialajohtajat / toimialaedustus tarpeen mukaan

•Rakennusvalvonta

•Henkilöstöjohtaja

•Viestintäjohtaja

•Tarvittaessa sisäilma-asiantuntija, jonka kohdetta käsitellään

Osa koordinoivan sisäilmatyöryhmän jäsenistä osallistuu myös tarvittaessa kohdekohtaisten sisäilmatyöryhmien tapaamisiin.

4.4. Toimijoiden vastuut sisäilma-asioissa

Sisäilmasto-ongelmien ratkaiseminen perustuu eri toimijoiden hyvään ja toimivaan yhteistyöhön. Toimivan yhteistyön perustana ovat puolestaan etukäteen sovitut selkeät roolit ja vastuut eri toimijoiden kesken /2/.

Turun kaupungin sisäilma-asioissa eri toimijoiden roolit ja vastuut ovat seuraavat:

4.4.1 Työntekijä

•vastuu tilojen oikeasta käytöstä à tiloja tulee käyttää käyttötarkoituksen ja ohjeiden mukaan sekä huolehdittava siivottavuudesta

•velvollinen ilmoittamaan esimiehelle havaitsemistaan haitoista tai puutteista sisäympäristöön liittyen

•velvollinen ilmoittamaan työterveyshuoltoon omista sisäympäristöön liittyvistä oireistaan ja käymään vastaanotolla

•työntekijöistä valitaan tarvittaessa edustaja kohdekohtaiseen sisäilmatyöryhmään

4.4.2 Esimies

•vastaa tilojen oikeasta käytöstä ja huolehtii tilojen oikean käytön ohjeistuksesta

•tekee sisäilmahaittailmoituksen ohjeiden mukaisesti ja täyttää tarkistuslistan

•ohjaa työntekijän työterveyshuoltoon

•kartoittaa ongelman laajuuden työyhteisössä

•osallistuu ensimmäiseen kohdekäyntiin

•on kohdekohtaisen sisäilmatyöryhmän jäsen ja osallistuu aktiivisesti ryhmän työskentelyyn

•vastaa viestinnästä työntekijöiden suuntaan vaiheessa I sekä erikseen sovittaessa vaiheissa 2 ja 3

4.4.3 Tilapalvelukeskuksen sisäilma-asiantuntija

•sisäilma-asiantuntijalla, yhdessä sisäilmapäällikön kanssa, on kokonaisvastuu sisäilmamallin mukaisesta prosessin hoidosta

•käy läpi sisäilmailmoituslomakkeen ja tekee pyynnön tarvittavista teknisistä mittauksista kohdemanagerille

•kutsuu koolle ensimmäisen kohdekäynnin, osallistuu käynnille ja tekee yhteenvedon ensimmäisen vaiheen jälkeen yhdessä kohdemanagerin kanssa

•mikäli ongelma selviää teknisellä määrittelyllä, ilmoittaa asiasta ja yhden kuukauden seurannasta kaikille sisäilmailmoituksen saaneille tahoille ja esimiehelle

•mikäli ongelma ei selviä teknisellä määrittelyllä / kohdekatsauksella, perustaa kohdekohtaisen sisäilmatyöryhmän

•tilaa kohdemanagerilta kaikki jo olemassa olevat rakennukseen liittyvät asiakirjat, aikaisemmat tekniset selvitykset, korjaushistorian ja yhteenvedon niistä

•tilaa ulkopuolisen rakennusterveysasiantuntijan

•toimii sisäilmatyöryhmän puheenjohtajana, tekee pöytäkirjan

•huolehtii viestintäsuunnitelman toteutuksesta

•seuraa sovittujen toimenpiteiden toteutumista

•kutsuu tarvittaessa muita tahoja sisäilmatyöryhmän kokouksiin

•tiedottaa sisäilmapäällikköä eri vaiheista

4.4.4 Työsuojeluvaltuutettu

•on kohdekohtaisen sisäilmatyöryhmän jäsen, edustaa työntekijöitä

•huolehtii, että yhteistoiminta toteutuu riittävällä tavalla

4.4.5 Työterveyshuolto

•on kohdekohtaisen sisäilmatyöryhmän jäsen

•perehtyy työtiloja koskeviin altistumisolosuhdetietoihin

•tekee kirjallisen selvityksen ongelman terveydellisestä merkityksestä vaiheessa I

•selvittää tarvittaessa työntekijöiden kokemaa haittaa sekä oireilua ja terveydentilaa niin yksilö- kuin ryhmätasolla

•toteuttaa työterveyshuollon oman oirekyselyn tarvittaessa

•tilaa tarvittaessa työterveyslaitoksen (ttl) sisäilmastokyselyn ja vastaa tulosten informoinnista

•antaa lausunnon haitan ja vaaran terveydellisestä merkityksestä ja siihen perustuvia suosituksia toimenpiteistä ja seurannasta

•vastaa terveydellisen merkityksen arviointiin käytettävien menetelmien luotettavuudesta, yleisestä hyväksyttävyydestä ja hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisuudesta

•käyttää arvioinnissa tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita

4.4.6 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

•on kohdekohtaisen sisäilmatyöryhmän jäsen koulukohteissa

•on apuna sisäilmasto-ongelmien terveysvaikutuksia arvioitaessa

•selvittää tarvittaessa oppilaiden/opiskelijoiden kokemaa haittaa sekä oireilua ja terveydentilaa niin yksilö- kuin ryhmätasolla

•tilaa tarvittaessa sisäilmakyselyn oppilaiden / opiskelijoiden osalta

•Kouluterveydenhoitaja tekee haittailmoituksen oppilaiden / opiskelijoiden osalta

4.4.7 Ympäristöterveydenhuolto

•on kohdekohtaisen sisäilmatyöryhmän jäsen koulu- ja päiväkotikohteissa (terveystarkastaja ja/tai ympäristöterveyspäällikkö)

•osallistuu koulu- ja päiväkoti kohteissa rakennusten olosuhteiden ja epäpuhtauslähteiden selvittämiseen ja ratkaisemiseen prosessin eri vaiheissa.

•on toimivaltainen viranomainen terveyshaittaa aiheuttavien olosuhteiden osalta, voi antaa tarvittaessa määräyksiä

4.4.8 Muiden tahojen rooli sisäilmasto-ongelmien selvittelytyössä

•Tilapalvelukeskuksen kohdemanageri osallistuu ensimmäiseen kohdekartoitukseen ja tarvittaessa muihin kohteen sisäilmatyöryhmän kokouksiin. Vastaa yhdessä LVI-asiantuntijoiden kanssa, että tekniset mittaukset tulevat tehtyä tavoitellussa aikataulussa. Kaikki korjauksiin liittyvät toimenpiteet, niiden organisointi, seuranta ja onnistumisen varmentaminen kuuluvat ylläpidon vastuulle.

•Siivouksen tilaaja osallistuu ensimmäiseen kohdekäyntiin ja sen jälkeen tarvittaessa asiantuntijana kohdekohtaisiin sisäilmatyöryhmän kokouksiin. Siivouksen tilaaja voi toteuttaa myös tarvittaessa kohteessa siivottavuuden arvioinnin. (Siivottavuus ohje, LIITE 4)

•LVI-asiantuntijat vastaavat yhdessä kohdemanagerin kanssa, että tekniset mittaukset tulevat tehtyä tavoitellussa aikataulussa.

•Asiakasvastaavat osallistuvat tarvittaessa kohdekohtaisiin sisäilmatyöryhmiin ja toimivat tarvittaessa yhteyshenkilöinä toimialojen suuntaan. Mikäli on tarvetta väistötiloille, huolehtivat asiakasvastaavat niihin liittyvistä selvityksistä ja päätöksenteon valmistelusta.

•Työhyvinvointipäällikkö tuo tietoa työpaikan terveydellisistä olosuhteista ja osallistuu tarvittaessa ongelman selvittämiseen. Osallistuu tarvittaessa kohdekohtaisiin sisäilmatyöryhmän kokouksiin. Työhyvinvointipäällikölle laitetaan aina tiedoksi kutsu kokouksiin ja tiedoksi pöytäkirja.

•Ympäristöterveyspäällikkö osallistuu tarvittaessa asiantuntijana kohdekohtaisiin sisäilmatyöryhmän kokouksiin.

•Viestinnän edustaja osallistuu tarvittaessa asiantuntijana kohdekohtaisiin sisäilmatyöryhmän kokouksiin.

•Toimialan edustaja osallistuu tarvittaessa kohdekohtaisiin sisäilmatyöryhmän kokouksiin.

•Sisäilmapäällikkö osallistuu tarvittaessa asiantuntijana kohdekohtaisiin sisäilmatyöryhmän kokouksiin.

•Vanhempien edustaja voi osallistua koulukohteissa kohdekohtaisiin sisäilmatyöryhmiin. Hän tuo kohdekohtaisen sisäilmatyöryhmän tietoon muiden koulun vanhempien näkemyksiä.

•Yläkouluissa ja lukioissa oppilaan edustaja voi osallistua kohdekohtaisiin sisäilmatyöryhmiin. Hän tuo kohdekohtaisen sisäilmatyöryhmän tietoon muiden koulun oppilaiden näkemyksiä.

4.5 Viestintä

Viestintäsuunnitelman laatiminen, täydentäminen ja sen seuranta ovat osa jokaista sisäilmatyöryhmän kokoontumista. Viestintäsuunnitelman asianmukaisesta käsittelystä huolehtii aina sisäilmatyöryhmän puheenjohtaja eli sisäilma-asiantuntija. Jokaisessa kokouksessa sovitaan yhteisesti kuka viestin laatii, mitä käsitellystä asiasta viestistään ja kuka viestii millekin erikseen määritellylle taholle sekä milloin viestitään. Kaikki nämä asiat kirjataan viestintäsuunnitelmalomakkeelle (malliesimerkki LIITE 5). Lisäksi lomakkeelle kirjataan prosessin vaihe, viestinnän menetelmät, suunniteltu ja toteutunut viestintäajankohta. Jokainen sisäilmatyöryhmän jäsen sitoutuu yhteiseen päätökseen asiasta. Viestinnässä voidaan käyttää apuna Turun kaupungin viestintäpuolen asiantuntijoita.

Lähteet

1.Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Ympäristöopas 2016. toim. Miia Pitkäranta. Ympäristöministeriö.

2.Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen. Lappalainen S., Reijula K., Tähtinen K., Latvala J., Hongisto V., Holopainen R., Kurttio P., Lahtinen M., Rautiala S., Tuomi T., Valtanen A. Työterveyslaitos. Helsinki 2016.

3.Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos. Opas ympäristön ja yhteisön monialaiseen tarkastamiseen. toim. Hietanen-Peltola M., Korpilahti U. Ohjaus 7/2015.

4.https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/sisailma

5.Tietokortti 17. Sisäilmaongelmien ratkaisun toimintamalli. 6/2009. Lahtinen M., Lappalainen S., Reijula K.

6.Selätä sisäilmastokiista –viesti viisaasti. Lahtinen M., Ginström A., Harinen S., Lappalainen S., Tarkka O., Unhola T. Työterveyslaitos. 2010.

7.Outbreak communication, WHO 2005.

Sisäilmailmoituslomakkeen tarkistuslista LIITE 1

	KYLLÄ / EI	ERITYISHUOMIOT
1. Tilojen käyttö alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisesti: •Henkilömäärät on mitoitettu oikein eli käyttäjien määrää ei ole lisätty tarkistamatta ilmanvaihdon riittävyyttä •Varastoja tms. tiloja ei käytetä työ- / oleskelutiloina •Teknisisä tiloja ei käytetä varastoina •Tiloissa on vain työskentelyyn tarvittavaa irtaimistoa?
2. Tilojen siivottavuus •Tasopinnat ovat vapaana siivouksen helpottamiseksi •Sähköjohdot, piuhat yms. eivät ole lattialla •Pölyn vähentämiseksi tavarat ja paperit säilytetään mapeissa / ovellisissa kaapeissa •Tiloissa ei ole ylimääräistä tavaraa / kalusteita haittaamassa siivouksen toteutumista
3. Huonekasvit •Onko tilassa huonekasveja? •Onko tarkistettu ovatko kasvit allergisoivia? •Vaihdetaanko mullat säännöllisesti? •Pyyhitäänkö kasveista pölyt säännöllisesti?
4. Huonekalut ja sisustus •Onko tiloissa muualta tuotuja huonekaluja / sisustuselementtejä? (Vanhoissa esineissä voi olla allergisoivaa eläinhilsettä, mikrobeja, pölyä jne.) •Ovatko tekstiilit paloturvallisia? Huom! yleisperiaate: tiloihin ei tuoda itsehankkimaa irtainta
5. Huonetilan säätimet ja termostaatit •Toimivatko? Tee vikailmoitus, jos eivät toimi (Pyydä tarvittaessa käytönohjeistusta)
6. Lämpötila •Onko sisälämpötila tavoitetasossa 20–22 astetta? Lämpötila saa normaalistikin nousta 26 asteeseen. •Sälekaihtimet / verhot ovat kesällä tarvittaessa kiinni •Onko tiloissa jäähdytystä / toimiiko se? •Turhat lämpöä tuottavat sähkölaitteet on sammutettu
7. Mahdolliset kosteusvauriojäljet •On havaittu •On ilmoitettu •Jos on havaittu kosteusvauriojälkiä, niin onko niistä ilmoitettu esimiehen kautta kootusti ylläpitoon? Akuutissa kosteusvauriossa käytä s-postia
8. mahdolliset poikkeavat hajua •Onko tilojen lattiakaivot / hajulukot tarkistettu kuivumisen varalta? •Tilat on siivottu ja tuuletettu •Hajuista on ilmoitettu ylläpitoon
9. Ilmankostuttimet •Onko tilassa itse hankittuja ilmankostuttimia? •Jos kyllä, onko laitteet huollettu ohjeiden mukaisesti?

TEKNISET SELVITYKSET (VAIHE I) LIITE 2

Taulukkoon on koottu kaikki teknisiin selvityksiin sisältyvät toimenpiteet, jotka voidaan sisäilmahaittailmoituksen sisällöstä riippuen toteuttaa kokonaisuudessaan tai osittain.

Tarvittavat tekniset selvitykset määrittä sisäilma-asiantuntija.

Lämpötila	sisäilma, ulkoilma
Ilmanvaihto	päätelaitteen tulo- ja poistoilmamäärät + kokonaisilmamäärä + tuloilman lämpötila
Tilan suurin sallittu henkilömäärä	D2 mukaisesti
Paine-ero	ulkoilmaan ja käytävään
Kuitulähteet	kyllä / ei
Suodattimien vaihto ja luokka	milloin vaihdettu viimeksi
Lisäksi	kirjataan tehdyt toimenpiteet, yhteenveto mittauksista ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

ILMANPUHDISTIMEN KÄYTTÖEDELLYTYKSET LIITE 3

Ilmanpuhdistimien käyttöä voidaan harkita kohteissa käyttöä turvaavana toimenpiteenä seuraavissa tilanteissa:

1)Tilaan on tulossa korjauksia, joihin asti tilassa tulisi pystyä työskentelemään

2)Tilasta on löydetty epäpuhtauksia, mutta lähdettä etsitään

3)Ennen muuttoa pois tiloista

4)Remonttia odotettaessa tai sen aikana suojaamaan tiloja

5)Auttamaan herkistynyttä palaamaan korjattuun tilaan

6)Tiloissa, joissa on tavallista suurempi hajukuorma

Ilmanpuhdistimia voi käyttää tilapäisratkaisuna, mutta ei koskaan korjausten välttämiseksi tai korvaamaan puutteellista siivousta tai ilmanvaihtoa. Tarve on aina arvioitava tapauskohtaisesti huomioiden myös muut epäpuhtauksia alentavien toimenpiteiden mahdollisuudet.

Käyttäjä tulee ohjeistaa ilmanpuhdistimen oikeanlaisesta käytöstä.

Taulukko 1. Teknisiä ominaisuuksia, joita tulisi huomioida ilmanpuhdistimia valittaessa (Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen (AVATER) – Yhteenvetoraportti 2017).

SIIVOTTAVUUS LIITE 4

Kaikki tilojen käyttäjät voivat vaikuttaa tilojen siivottavuuteen.

TILAT OVAT SIIVOTTAVISSA, KUN

Esillä ovat vain työskentelyyn tarvittavat tavarat ja kalusteet

•vapaat tasopinnat on helppo pitää pölyttöminä

•ovelliset säilytyskalusteet keräävät vähemmän pölyä kuin avohyllyt

•lattioilla lojuvat johdot keräävät pölyä ja ovat myös turvallisuusriski

VASTUU TILOJEN SIISTEYDESTÄ ON YHTEINEN

Siivooja poistaa palvelukuvauksen mukaisesti:

- vapailta pinnoilta pölyn, irtolian ja tahrat

- säännöllisin väliajoin pölyt vapailta ylätasopinnoilta (n.180 cm)

- perussiivouksen yhteydessä vuosittain pölyt vapailta pysty- ja tasopinnoilta 4 metriin asti

Käyttäjä huolehtii:

- että taso- ja lattiapinnat ovat siivottavissa

- henkilökohtaisista työvälineistään (esim. näppäimistöt ja näyttöruudut)

Viherkasvit ja muut kukat

Tiloissa sallitaan vain kaupungin hankkimat, huoltosopimukseen sisältyvät viher- tai keinokasvit.

Tekstiilit

- huonekalujen, tavaroiden ja tekstiilien tulee täyttää paloturvallisuus- ja sisäilmaohjeet

- käyttäjien tuomat omat matot ja huonekalut eivät ole sallittuja

- käyttäjät vastaavat verhojen ja muiden tekstiilien säännöllisestä pesettämisestä

Ruokailu, biojäte, kahvinkeittimet tms.

- ruokailu tapahtuu tauko- ja keittiötiloissa

- biojätteet viedään aina tauko-/keittiötilan jäteastiaan tai saniteettitilojen jäteastiaan

- keittimet ovat sallittuja vain keittiö- ja taukotiloissa

- käyttäjät lajittelevat jätteet ohjeiden mukaan

Tarkistuslista tilojen käyttäjälle:

6)Pöytäpinnat, hyllyt ja muut tasopinnat ovat puhdistettavissa

7)Ikkunalaudat, hyllyjen ja kaappien päälliset ovat puhdistettavissa

8)Säilytyskalusteet ovat ovellisia

9)Johdot on asennettu asianmukaisesti pidikkeillä pois lattia- ja pöytäpinnoilta

10)Tiloissa olevilla kasveilla on huoltosopimus

ESIMERKKI VIESTINTÄSUUNNITELMASTA LIITE 5 Hankeen vaihe	Viestinnän kohderyhmä	Viestinnän sisältö (huomioiden kohderyhmä)	Viestintämenetelmät	Vastuuhenkilö /t	Suunniteltu ajankohta	Toteutunut ajankohta
Alustavien selvitysten (Vaihe I) tulokset	-kohteen henkilöstö -lasten huoltajat	-teknisten selvitysten, siivoustason ja oireiden yleisyyden tulokset Ei tarvita lisäselvityksiä TAI ongelma vaatii lisäselvityksiä -tuleva aikataulu	-tiedote henkilöstölle -tiedote huoltajille (wilma)	-esimies (yhdessä sovittu alustavien tutkimusten tehneiden tahojen kanssa)	Viikko xx	Tiedotteet xx.xx.xxxx
Hankkeen käynnistäminen ja sisäilmaryhmän perustaminen, alustavan ongelman ja jatkotutkimusten määrittely (Vaihe II alku)	-Kohteen henkilöstö -lasten huoltajat -oppilaat -kohteelle perustetaan tarvittaessa oma tiedotuskanava kaupungin sivuille	-ongelmaan on tartuttu ja tilanteen vaatimiin toimiin ryhdytään + toimet -alustava aikataulu jatkotutkimuksille -kerrotaan tiedotuskanavasta -kerrotaan , että tiedotustilaisuus pidetään kuntotutkimuksen / oirekyselyiden valmistuttua -yhdyshenkilö	-tiedote henkilöstölle -tiedote huoltajille (wilma) -Tiedote tiedotuskanavaan	-Esimies (tiedote henkilöstö +huoltajat) à yhdessä sisäilmaryhmässä sovitun mukaisesti à Kaikki osallistuvat tiedotteiden suunnitteluun ja toteutukseen	-Tiedotteet viikko xx	Tiedotteet xx.xx.xxxx
Tehtyjen tutkimusten tulokset ja mahdollisten lisä-sisäilmamittausten suunnittelu (Vaihe III)	-Kohteen henkilöstö -lasten huoltajat -oppilaat -tiedotuskanava	-kuntotutkimuksen tulokset -oirekyselyiden tulokset à Johtopäätökset ja terveydellisen merkityksen arviointi -korjaussuunnitelma -tarvittavat lisätutkimukset -aikataulu lisätutkimuksille -yhdyshenkilö	-tiedote henkilöstölle -tiedote huoltajille (wilma) -Tiedote tiedotuskanavaan -tiedotus- ja keskustelutilaisuus	-Esimies (tiedote henkilöstö +huoltajat) à yhdessä sisäilmaryhmässä sovitun mukaisesti à Kaikki osallistuvat tiedotteiden ja tilaisuuksien suunnitteluun ja toteutukseen	-Tiedotteet viikko xx -Tilaisuus viikko xx	Tiedotteet xx.xx.xxxx Tilaisuus xx.xx.xxxx
Korjaussuunnitelman täydentäminen (Vaihe III)	-Kohteen henkilöstö -lasten huoltajat -oppilaat -tiedotuskanava	-lisätutkimusten tulokset •Johtopäätökset ja terveydellisen merkityksen arviointi -korjaustoimet ja niiden tavoitteet -miten tullaan seuraamaan ja arvioimaan -ennakoitu korjausten aikataulu -väistötilaratkaisut ja –järjestelyt -yhdyshenkilö	-tiedote henkilöstölle -tiedote huoltajille (wilma) -Tiedote tiedotuskanavaan -tiedotus- ja keskustelutilaisuus	-Esimies (tiedote henkilöstö +huoltajat) -Kiinteistöpuoli (tiedotuskanava) à yhdessä sisäilmaryhmässä sovitun mukaisesti à Kaikki osallistuvat tiedotteiden ja tilaisuuksien suunnitteluun ja toteutukseen	-Tiedotteet viikko xx -Tilaisuus viikko xx	Tiedotteet xx.xx.xxxx Tilaisuus xx.xx.xxxx
Korjausten aikainen viestintä	-Kohteen henkilöstö -lasten huoltajat -tiedotuskanava	-korjaustoimenpiteet on tehty perusteellisesti, edistyvät suunnitelman mukaan -YDINVIESTI -paluumuuton suunnittelun käynnistyminen -siivoustoimenpiteet korjausten jälkeen -korjausten onnistumisen kontrollointi ja tuloksista tiedottaminen	-tiedotteet
Korjausten valmistuminen / jälkiseuranta	-Kohteen henkilöstö -lasten huoltajat -tiedotuskanava	-tehdyt toimenpiteet -tehty siivous -saavutettiinko tavoitteet -jälkiseuranta à otettavat näytteet ja oirekyselyt à aikataulu	-tiedotteet -tiedotus- / keskustelutilaisuus
Jälkiseurannan tulokset	-Kohteen henkilöstö -lasten huoltajat -tiedotuskanava	-tulokset ja johtopäätökset -tapauksen lopetus tai uudelleen selvitystyön aloitus	-tiedotteet