Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 5.8.2019:

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.3.2013 uuden strategiahierarkian. Sen mukaisesti Turun kaupungin strategiakokonaisuus muodostuu kaupunkistrategiasta sekä strategisista ohjelmista: Hyvinvointi ja aktiivisuus -ohjelmasta sekä Kilpailukyky ja kestävä kasvu -ohjelmasta.

Kaupunkistrategia on visionomainen dokumentti. Se kuvaa, miltä kaupunki näyttää vuonna 2029, mitä keskeisiä päämääriä kaupunki toiminnalleen asettaa ja mihin periaatteisiin kaupungin henkilöstö sekä luottamushenkilöt lupaavat toiminnassaan sitoutua. Strategisissa ohjelmissa, joiden aikajänne on neljästä kahdeksaan vuotta, tehdään linjaukset päämäärien toteuttamisen keinoista. Linjaukset konkretisoidaan sopimusohjauksen kautta toimialojen toimenpiteiksi.

Strategia kytkeytyy tiiviisti talousarvion laadintaan. Keskeiset strategiset tavoitteet sisällytetään talousarviokirjaan ja niitä toteutetaan talousarvion puitteissa. Tavoitteiden asettaminen poikkeaa tässä mielessä toteuttamista koskevista päätöksistä, joita viime kädessä ohjaavat käytettävissä olevien taloudellisten ja muiden voimavarojen riittävyys.

Strategiaa täydennetään tarpeen mukaan muilla strategialuonteisilla asiakirjoilla. Niiden laatiminen perustuu lakiin tai on muutoin perusteltua tiettyjen toimintojen pitkäjänteisen kehittämisen ja resurssien käytön ohjaamisen näkökulmasta. Yhdessä strategisten ohjelmien kanssa ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka kattaa kaupunginvaltuuston näkökulmasta keskeiset strategiset sisällöt ja ohjauselementit.

Ennen uuden strategiahierarkian ottamista käyttöön kaupungin asunto- ja maapolitiikan ohjaavia linjauksia käsiteltiin lähinnä asunto- ja maankäyttöohjelman yhteydessä. Kyseinen asiakirja sisälsi periaatteellisten linjausten lisäksi konkreettiset seurattavat toimenpiteet. Asunto- ja maankäyttöohjelma hyväksyttiin valtuustokausittain siten, että asiakirja sisälsi kahden vuoden sitovan tavoiteosion ja kolmen vuoden ohjeellisesti noudatettavan osion.

Tällä hetkellä aiemmin asunto- ja maankäyttöohjelmassa olleita linjauksia on sisällytetty lähinnä Kilpailukyky ja kestävä kasvu -ohjelmaan, josta on johdettu toimenpiteitä toimialojen strategisiin sopimuksiin. Konserniyhtiöiden osalta toimenpiteitä on lisäksi kirjattu omistajapolitiikkaan. Asunto- ja maankäyttöohjelmasta luopuminen on kuitenkin johtanut siihen, että kaikki asunto- ja maapolitiikkaa koskevat periaatelinjaukset eivät ole enää siirtyneet osaksi strategiakokonaisuutta. Lisäksi osa linjauksista on rauennut strategiahierarkian päivityksen yhteydessä ja osa linjauksista on hajallaan eri asiakirjoissa siten, että niistä on ollut vaikea hahmottaa poliittisesti ohjaavaa kokonaisuutta.

Kaupungin asunto- ja maapolitiikan ohjaamiseksi on nyt laadittu kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi esitettävä strategialuonteinen asiakirja ”Turun kaupungin asunto- ja maapolitiikan periaatteet". Asiakirja sisältää asunto- ja maapolitiikan toimenpiteiden keinovalikoiman ja niiden toteuttamiseen liittyvät periaatteet. Asiakirjaan on koottu linjaukset siten, että ne voidaan ottaa huomioon kaupungin organisaation sisällä maankäyttöön liittyvässä operatiivisessa valmistelussa. Lisäksi kaupunginvaltuuston hyväksymien yleislinjausten tarkoituksena on ohjata myös poliittista päätöksentekoa alemman tason yksittäisissä ratkaisuissa. Yhtenäiset linjaukset helpottavat myös kommunikointia kaupunkiorganisaation ulkopuolisten asiakkaiden ja kehityskumppanien kanssa.

Turun kaupungin harjoittaman maapolitiikan tavoitteena on varmistaa kaupungin hallittu kasvu, kysyntää vastaava tonttitarjonta sekä kokonaistaloudellisesti järkevä, tehokas ja viihtyisä yhdyskuntarakenne. Tavoitteena on lisäksi tukea kansallista ilmastopolitiikkaa yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä ja kestävällä liikennejärjestelmällä. Maapolitiikan keskeisiä toteuttamisen välineitä ovat maanhankintaan liittyvät toimet, pitkän aikavälin kaupunkisuunnittelu, asemakaavoitus yhdistettynä investointien suunnitteluun sekä tonttituotannon ja hajarakentamisen hallinta.

Tasapainoisella asuntotuotannon määrällä pyritään demografisesti ja sosioekonomisesti kestävään asukasrakenteeseen siten, että alueiden väliset erot ovat nykyistä pienemmät. Kaikki talo- ja asuntotyypit sekä hallintamuodot otetaan huomioon kaavoituksessa, maankäyttösopimuksissa ja tontinluovutusehdoissa siten, että asuntojen uudistuotanto tukee laadukkaan kaupunkiympäristön muodostumista.

Tavoitteena on asuntopoliittisesti tasapainoinen kokonaisuus, joka tukee kaupungin kasvua houkuttelevalla ja monipuolisella asuntotarjonnalla. Asuntotuotantoa toteutetaan ensisijaisesti markkinaehtoisena toimintana, mutta kaupungin asuntoliiketoimintaa harjoittavilla yhteisöillä on tärkeä elinkeino- ja sosiaalipoliittinen roolinsa erilaisten asiakassegmenttien kohtuuhintaisen asuntotarjonnan turvaamisessa.

Osa asunto- ja maapoliittisista linjauksista on johdettavissa Turun kaupunkistrategiasta, Turun kaupunkiseudun rakennemallista 2035, Seudullisesta asunto- ja maankäyttöohjelmasta, Maankäytön-, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksesta sekä Turun yleiskaavaluonnoksesta 2029. Jotkut yksityiskohtaisista linjauksista ovat olleet esillä jo kaupungin aiemmissa ohjausasiakirjoissa ja erillispäätöksissä, mutta osa linjauksista on nostettu esiin ensikertaisesti vasta tässä asiakirjassa.

Turun kaupungin asunto- ja maapolitiikan periaatteet on pysyväisluonteinen strateginen ohjausasiakirja, joka on tarkoitus hyväksyä valtuustokausittain. Jatkossa kukin kaupunginvaltuusto päivittää periaatteita osana kaupunkistrategiaa siten, että on asiakirjan yksityiskohtaiset linjaukset ovat johdettavissa kulloinkin voimassa olevista strategisista ohjausasiakirjoista ja heijastelevat samalla kuntavaaleissa tapahtuneita muutoksia. Asiakirja ei sisällä mitattavia toiminnallisia tavoitteita lukuun ottamatta neljän vuoden asuntotuotannon määrällisiä tavoitteita asuntotyypeittäin ja hallintamuodoittain. Näiden tavoitteiden seurantamittarit otetaan osaksi kaupunkiympäristötoimialan vuosittain päivittyvää strategista sopimusta.

Apulaiskaupunginjohtaja Virtanen Jarkko, maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi 21.11.2019:

Kaupunginhallitus päätti 12.8.2019 § 299 palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että periaatteista pyydetään syyskuun loppuun mennessä ao. tahoilta lausunto ja avataan avoin palautemahdollisuus.

Lausuntoja ja webropolissa toteutetun kyselyn (29.8.-7.10.2019.) kautta palautteita saapui yhteensä 18 kappaletta. 

Lausuntoja ja palautteita saatiin monipuolisesti eri tahoilta, kuten rakennusyhtiöiltä, yksityishenkilöiltä, yhdistyksiltä sekä säätiöltä. Monissa palautteissa pidettiin asunto- ja maapolitiikan periaatteita pääsääntöisesti hyvinä ja niissä kiiteltiin mahdollisuudesta lausua ko. asiakirjasta.

Yli puolessa saaduista lausunnoista ja palautteista kommentoitiin maankäyttösopimuskorvauksen suuruutta (kohta 3. 2.). Lisäksi runsaasti huomiota sai kohta, jossa rakennusten purku- ja pilaantuneiden maiden puhdistuskustannuksia ei huomioida sopimuskorvausta vähentävänä tekijänä sekä kohta, jossa asetettiin 4000 k-m2:n raja hintasäännellyn tuotannon toteuttamiseksi.

Useammassa kuin yhdessä palautteessa kommentoitiin lisäksi korotetun kiinteistöveron perimisajankohtaa (kohta 1.2), asuntotuotantotavoitteiden tulkintaa minimitavoitteena (kohta 2.2), hintasäännellyn tuotannon tarkempaa yksilöintiä (kohta 3.2) sekä sopimuskorvauksen maksuajankohtaa ja isompien sopimuskorvausten rajaa (kohta 3.2).

Muut lausunnoissa esitetyt kommentit olivat yksittäisiä huomioita ja tarkennustarpeita periaatelinjauksiin.

Saatujen palautteiden pohjalta Turun kaupungin asunto- ja maapolitiikan periaatteita muutettiin liitteen 1 mukaiseksi. Kaupungin asuntotuotantotavoitteita selkeytettiin poistamalla tavoitteista ydinkaupunkialueelle arvioidut asuntotuotantotavoitteet. Samalla tarkennettiin konserniyhtiölle asetettuja asuntotuotantotavoitteita eri kohtien osalta yhdenmukaisiksi. Esitetyt asuntotuotantotavoitteet voidaan samalla tulkita minimitavoitteina, kuten palautteissa esitettiin.

Runsaasti palautetta saanutta kohtaa purkukustannusten huomioimisesta osana maankäyttösopimuskorvausta on tarkennettu siten, että tapauksissa, joissa asemakaavaa tehdään kaupungin aloitteesta ja sopimuksella velvoitetaan rakennusten purkamista ennenaikaisesti, voidaan osa purkukustannuksista huomioida sopimuskorvausta määritettäessä.

Myös paljon palautetta saanutta kohtaa hintasäännellyn tuotannon alarajasta on palautteiden perusteella korotettu 4.000 k-m2:stä 5.000 k-m2:iin. Myös maankäyttösopimusten maksuajankohtaa ja euromääräisiä rajoja on tarkennettu.

Lisäksi periaatteisiin on tarkennettu sekä asuntotonttien että muiden tonttien vuokrien määräytymisperustetta kaupungin talouden sopeutusohjelman linjausten mukaisesti (kohta 5).

Muutosta periaatteisiin ei ole tehty runsaasti palautetta saaneen maankäyttösopimuskorvausprosentin osalta. Periaatteissa esitetty 50 %:n arvonnousunleikkaus vastaa muiden vastaavan kokoisten kuntien tasoa ja on samalla seudun MAL-sopimuskuntien valtuustojen hyväksymän seudullisen asunto- ja maankäyttöohjelman periaatteiden mukainen. Lisäksi korvauksen aiheuttama lisäkustannus rakentamisen kokonaiskustannuksista jää vähäiseksi.

Myöskään pimakustannusten osalta muutoksia ei ole tehty, koska kustannukset ovat selkeästi lain perusteella aiheuttajan maksettavaksi kuuluvia. Palautteiden perusteella suojeluvähennyksen suuruus osana maankäyttösopimuskorvauksia on haluttu määrittää kiinteäksi prosentiksi. Tätä ei kuitenkaan voida yksiselitteisesti määritellä näihin periaatteisiin, koska tapaukset ovat pääosin hyvin yksilöllisiä.

Saadut lausunnot ja palautteet ovat nähtävänä kaupunginhallituksen kokouksessa.

Liite 1Turun kaupungin asunto- ja maapolitiikan periaatteet

Oheismateriaali 1Turun kaupungin asunto- ja maapolitiikan periaatteet lausuntojen perusteella tehdyt muutokset näkyvillä

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto hyväksyy Turun kaupungin asunto- ja maapolitiikan periaatteet liitteen 1 mukaisesti ohjeellisina noudatettaviksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Vornasen Sundqvistin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Kokouksessa kysymyksiin oli vastaamassa maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi.

PäätösKaupunginhallitus päätti, että asia palautetaan valmisteluun.

Valmistelun aikana:

• Tehdään vertailu muiden suurten kaupunkien maankäyttökorvauksen suuruudesta ja määräytymisperusteista, velvoitteista rakentaa hintasäänneltyä asuntotuotantoa osana muita hankkeita, sekä ARA-tuetun että vapaarahoitteisen kohtuuhintaisen asumisen edistämisen keinoista, asuntojen keskikoon määrittelystä ja pakottavasta sääntelystä sekä purku- ja pilaantuneen maan -kustannusten vaikutuksista arvonnousun laskennassa.
• Selvitetään muissa suurissa kaupungeissa käytössä olevat toimenpiteet, joilla puurakentamisen osuutta kasvatetaan.
• Lisäksi tehdään vertailu nykytilan ja sovelletun käytännön sekä periaatteiden suhteesta nyt ehdotettuihin asunto- ja maapolitiikan periaatteisiin.
• Asunto- ja maapolitiikan periaatteet -asiakirja, tehdyt vertailut ja saadut lausunnot tuodaan kaupunginhallitukseen lähetekeskusteluun. Lähetekeskustelun pohjalta tehdään asiakirjaan tarvittavat muutokset, ennen sen tuomista päätöksentekoon.

Päätös asiassa tehtiin Katteluksen Miikkolan kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Merkittiin, että esittelijä muutti kokouksessa ”Turun kaupungin asunto- ja maapolitiikan periaatteet” –asiakirjan kohdassa 3.2 ”Maankäyttösopimuksissa noudatettavat periaatteet” määriteltyä asuinrakennuksen asuntojen keskipinta-alaa siten, että sen tulee ylittää 40 h-m².