Palvelujohtaja Mika Helva:

Työ- ja elinkeinoministeriö on avannut haun työllisyyden kuntakokeiluihin kirjeellä 8.10.2019. Hakemukset on jätettävä viimeistään 18.11.2019. Kokeilut liittyvät kuntien roolin vahvistamiseen työllisyyspalveluiden järjestäjänä. Kokeilujen on tarkoitus alkaa keväällä 2020 ja ne kestävät 31.12.2022 asti. Kokeiluissa jatketaan ja laajennetaan vuoden 2018 lopussa päättyneiden alueellisten työllisyyskokeilujen toimintamallia. Näissä kokeiluissa oli viisi kuntavetoista kokeilua, joista Varsinais-Suomen kokeilualueena olivat Turun kaupunki, Raision kaupunki, Naantalin kaupunki ja Paimion kaupunki.

Tavoitteet

Uuden kokeilun tavoitteena on kokeiluhaun mukaisesti sekä työnhakijoille tarjottavien työllistymistä tukevien palvelujen kehittäminen yksilöllisempiin palveluihin että palveluohjauksen ja palveluihin pääsyn tehostaminen. Kokeilut ovat osa sitä keinovalikoimaa, jolla Suomen työllisyysaste yritetään nostaa 75 prosenttiin. Turun kaupungin sopeuttamisohjelmassa kokeiluun osallistumisella tavoitellaan 2,0 miljoonan euron säästöä vähentämällä työmarkkinatuen kuntaosuutta 10 % ja tehostamalla omaa toimintaa. Kokeilujen tulosten pohjalta on tarkoitus jatkossa laajentaa kuntien järjestämisvastuuta työllisyysasioissa edelleen hallituksen linjatessa työvoimapolitiikan pysyvästä palvelurakenteesta.

Kokeilun mittarit

Kokeiluja seurataan jatkuvan tilastoseurannan ja erillisen tutkimusperusteisen vaikuttavuusarvioinnin avulla. TEM valmistelee yhteistyössä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa kokeilujen valtakunnalliset seurantamittarit ja tuottaa kokeilualueille seurantatietoa kuukausittain.

Seurantakohteita:

1.    Työllisyysasteen kehitys

2.    Työmarkkinatuen säästöt (kunta ja valtio)

3.    Aktivointiaste ja palveluiden aloittaminen

4.    Työttömyyden päättyminen työhön tai koulutukseen

5.    Työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto

6.    Pitkäaikaistyöttömien/rakennetyöttömien määrän kehitys

7.    Työtarjousten määrä ja tuloksellisuus

8.    Työ- ja toimintakyvyn edistyminen

9.    Asiakastyytyväisyys

10.  Henkilöstön työhyvinvointi

Edellä esitetyistä mittareista työllisyysasteen kehityksen seuraaminen on kuntatasolla haastavaa, koska sen tarkastelu perustuu otosotantaan ja Turusta vastaajia on niin vähän, että tieto ei ole tieteellisesti luetettava. Todellinen Turun työvoima-arvio on noin kaksi vuotta vanha. Tästä syystä on helpompi seurata työnvälitystilastojen työttömien määrää.

Turun kannalta on tärkeää, että kokeilu toteutetaan tavoitteellisesti ja siksi keskeisiksi omiksi mittareiksi ja niihin liittyviksi tavoitteeksi esitetään seuraavat kuusi mittaria:

1.    Työttömien määrä

TE-palvelujen työnvälitystilastoissa seurataan kuukausittain työttömyyttä myös kuntatasolla. Tilastoista löytyy sekä työttömyysaste että työttömien työnhakijoiden määrä. Työttömyysasteessa työttömien määrä on suhteutettu työvoimaan (työlliset+työttömät). Turussa tämä oli syyskuussa 10,5 %. Työttömien määrä oli 9884. Työttömien määrän osalta on tarkoituksenmukaista seurata näitä kumpaakin. Luvut saadaan suoraan TEM:n tilastoista kuukausittain. Työttömyyden arvioidaan valtakunnallisesti kääntyvän uudelleen nousuun taloustilanteen heiketessä. Turussa erityisesti teknologiayritysten tilauskannat ovat edelleen erittäin hyvät ainakin vuoteen 2025 asti. Suurin riski Lounais-Suomessa on mahdollisen kauppasodan vaikutukset Uudenkaupungin autotehtaaseen. Työllisyyskokeilun avulla on tarkoitus saada työttömyys edelleen alenemaan. Työttömien määrä on tarkoitus pudottaa kokeiluaikana alle 8000 hengen ja työttömyysaste alle 9 prosentin. Tavoitteet ovat haastavia mutta mahdollisia.

2.    Työmarkkinatuen säästöt

Turussa työmarkkinatuen kuntaosuus on saatu osittain viime työllisyyskokeilunkin ansiosta hyvään laskuun. Tänä vuonna se näyttää jäävän ensimmäistä kertaa alle 20 miljoonan, kun se vielä vuonna 2016 oli 24,7 miljoonaa euroa. Kaupungin sopeuttamisohjelmassa työllisyyskokeilulla tavoitellaan 10 % säästöä. Tämä tarkoittaa, että työllisyyskokeilun aikana työmarkkinatuen kuntaosuus saadaan painettua alle 18 miljoonan euron vuositasolla.

3.    Aktivointiaste

Aktivointiasteella mitataan sitä, kuinka suuri osa työttömistä työnhakijoista on työvoimapoliittisissa palveluissa (työllistämistuella työllistettyinä, työvoimapoliittisessa koulutuksessa, työkokeilussa, kuntouttavassa työtoiminnassa tai muissa työvoimapoliittisissa palveluissa). Kun työllisyyskokeilussa suurin osa työttömistä työnhakijoista on Turun kaupungin vastuulla ja meillä on pääsy heidän osaltaan TE-palvelujen asiakastietojärjestelmään, asiakasohjaus hänen työllisyyttään edistävään palveluun on tehostettavissa. Syyskuussa Turun aktivointiaste oli 33,3 %. Turun seudun kunnista suurimmat aktivointiasteet olivat Paimiossa 53,9 % ja Raisiossa 46,1 % muiden kuntien jäädessä alle 40 %:n. Kokeiluaikana on tavoitteena nostaa aktivointiaste vaiheittain yli 50 %.

4.    Maahanmuuttajien laajan työttömyyden väheneminen

Turun erityishaasteena on maahanmuuttajien työllisyys. Maahanmuuttajien on vaikea edetä palveluista työllisyyteen. Tämän haasteen selättämiseksi Turkuun on perustettu maahanmuuttajien osaamiskeskus. Laajalla työttömyydellä tarkoitetaan työttömien lisäksi palveluissa olevia. Koska maahanmuuttajista monet ovat kielikoulutuksissa ja muissa palveluissa, on heidän kohdalla paras mittari laaja työttömyys. Turussa oli syyskuussa työttömänä 1412 ulkomaan kansalaista ja lisäksi työllisyyttä edistävissä palveluissa 1777 ulkomaan kansalaista eli laajassa työttömyydessä 3189 henkeä. Työllisyyskokeilussa tavoitteena tulisi olla tämän määrän puolittaminen siten, että laajassa työttömyydessä olisi alle 1600 ulkomaan kansalaista työllisyyskokeilun päättyessä, jos maahanmuuton lisäys säilyy nykytasolla.

5.    Osaamisprofiilin ja kykyviisarin tekeminen ForeAmmatissa

Turku on hankkinut ForeAmmatti -ohjelmaan laajan käyttöoikeuden. Se on kaikkien turkulaisten ja Turun oppilaitoksissa opiskelevien käytössä. ForeAmmatissa asiakas voi tehdä osaamisprofiilin ja sen jälkeen se hakee automaattisesti kaikkia hänelle sopivia työpaikkoja. Se jopa ehdottaa asiakkaalle millaisella lisäkoulutuksella hänen työnhakumahdollisuutensa paranisivat. Turku on vienyt järjestelmään avoimien työpaikkojen lisäksi työnantajien suostumuksella ns. piilotyöpaikkoja. Lisäksi ohjelmassa on mahdollisuus täyttää työkykyä arvioiva työterveyslaitoksen kehittämä Kykyviisari. Ohjelman on tarkoitus palvella kokeilun asiakkaita ja kokeilun kautta helpottuu asiakasohjaus ohjelmaan. Koska kokeilulla halutaan kannustaa palvelun lisäksi omaehtoiseen työnhakuun, yhdeksi mittariksi otetaan ForeAmmattiin tehtyjen osaamiskartoitusten ja kykyviisarien määrä. Tavoitteena on kriittisen massan saamiseksi, että vähintään 10 000 turkulaista tekee ForeAmmatin osaamiskartoituksen ja/tai Kykyviisarin sitä kautta.

6.    Asiakastyytyväisyys

Asiakastyytyväisyys on yksi keskeinen asia, jota kokeilulla tavoitellaan. Palveluun tyytyväiset asiakkaat etenevät todennäköisesti paremmin omalla työllisyyspolullaan. Todennäköisesti asiakastyytyväisyyden mittaamiseen tulee kansallista ohjeistusta. Tässä vaiheessa voidaan kuitenkin asettaa tavoitteeksi, että vähintään kolme neljästä työllisyyskokeilun asiakkaasta tulee olemaan saamaansa palveluun hyvin tai erittäin tyytyväinen.

Kokeiluun valmistautuminen ja resursointi

Kokeiluun valmistautuminen on aloitettu sekä yhdessä muiden suurten kaupunkien kanssa että seudun kuntien kanssa ja kaupungin omassa organisaatiossa. Lisäksi kaupunginjohtaja on lähettänyt kirjeen muille Varsinais-Suomen kunnille kiinnostuksesta lähteä mukaan kokeiluun yhdessä Turun kaupungin kanssa. Viimekertaisen kokeilun tapaan kokeilun ideana on, että Turku toimii päähakijana ja vastuukuntana, mutta jokainen kunta vastaa viime kädessä itse omalla alueella järjestettävästä palvelusta. Kokeiluun haetaan yhden luukun periaatteen mukaisesti eli kokeilualueella kunta saa käyttöönsä omien resurssiensa lisäksi valtion tähän kohderyhmään kohdentuvat resurssit eli TE-toimistojen henkilöstöresurssit ja määrätyiltä osin valtion työllistämistuen (ns. 51 momentin rahoituksen). Kokeilukunnilta edellytetään lisäksi omaa panostusta kokeiluun. Kuntien edellytetään tuovan omia panoksia palvelutason nostamiseksi ja palveluiden kehittämiseksi. Kuntien omien resurssien viitearvona käytetään vuositasolla vähintään 15 % tasoa vuoden 2018 työmarkkinatukimenoista käsittäen kokeiluun kohdentuvan henkilötyöpanoksen, kehittämispanoksen sekä muut kuin lakisääteiset palvelut kokeilun asiakkaille. Kunnat esittävät kokeiluhakemuksessa arvion kokeiluun kohdentuvista resursseista perusteluineen. Kunnan olemassa olevien työllisyydenhoidon resurssien suuruus huomioidaan hakemusten käsittelyvaiheessa. Tehostetun palvelumallin ylläpito voi kuitenkin vaatia kunnalta uusia panostuksia olemassa olevien lisäksi.

Turussa 15 % vuoden 2018 työmarkkinatuesta (21,4 M€) on 3,21 M€. Tämän Turku pystyy helposti kattamaan jo nykyisillä resursseilla. Pelkästään nykyisiin ei-lakisäteisiin työllisyyspalveluihin Turku panostaa vuosittain yli 13 M€. Tämän lisäksi omarahoitukseen on laskettavissa joitakin sivistystoimen, nuorten palvelujen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä Turku Science Parkin nykyisiä resursseja. Kokeilujen onnistumisen kannalta onkin oleellista, että koko kaupunki sitoutuu kokeilun onnistumiseen. Kokeilun tarkemman suunnittelun myötä jonkinlainen kaupungin lisäpanostaminen kokeiluun voi olla tarpeen, kun haetaan kokeilusta lisäarvoa. Kaupungille valtiolta kokeiluun siirtyvän resurssin osalta vasta haetaan valtakunnallista laskentatapaa. Koska kokeiluhaun yhteydessä ei ole vielä tiedossa kokeilujen resursointi eikä kokeilulain sisältö, suuret kaupungit ovat valmistelleet kokeiluhakemuksiin yhtenäisen varauman.

Kokeilun asiakasryhmä

Tällä kertaa kokeiluille on määritelty yhteinen asiakasryhmä. Kokeilussa asiakkuusvastuu siirtyy kokeilukunnille niiden työttömien ja työvoimapalveluissa olevien työttömien osalta, jotka eivät ole oikeutettu ansiopäivärahaan. Lisäksi kokeilujen kohderyhmään kuuluvat kaikki alle 30-vuotiaat työnhakijat ja kaikki maahanmuuttajat, jotka ovat joko työttömänä tai työvoimapalveluissa.

Kokeilu toteuttaa Turun strategiaa

Kokeilun kautta Turun kaupunki pystyy toteuttamaan sekä hyvinvointi- ja aktiivisuus -ohjelmaa että kilpailukyky ja kestävä kasvu -ohjelmaa. Kokeilu mahdollistaa työttömille turkulaisille paremmat palvelut ja työttömyytensä pitkittymisen ehkäisyyn. Kun kaupunki saa tiedon työttömistä työnhakijoista TE-palvelujen asiakashallintajärjestelmän kautta, se avaa lisäksi paremmat mahdollisuudet työvoiman löytämiseen yrityksille ja täsmäkouluttamaan työttömistä osaajia työvoimapula-aloille.

Kokeilussa asiakkaiden palvelut voidaan paketoida siten, että kunnan nykyiset palvelut (sosiaalinen kuntoutus, kuntouttava työtoiminta, työttömien terveystarkastukset, monialainen yhteispalvelu, pajatoiminta, etsivä nuorisotyö, osallisuutta vahvistavat vapaa-ajan palvelut (esim. Kimmokeranneke ja -ryhmät), ohjaamo-palvelut, maahanmuuttajien osaamiskeskuksen palvelut, kunnan kotouttamispalvelut, oppisopimuskoulutus ja muut koulutukset) sekä kunnalle siirtyvät palvelut (työnvälitys-, tieto- ja neuvonta- sekä ammatinvalinta ja urapalvelut, TE-toimiston kotouttamispalvelut, palkkatuki, starttiraha, työkokeilut sekä työvoimakoulutukseen ja työnhakuvalmennuksiin ohjaaminen) muodostavat asiakkaalle yksilöllisen hänen työllistymistään tukevan paketin.

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että Turku hakee mukaan työllisyyden kuntakokeiluun edellä olevin ehdoin yhteistyössä Varsinais-Suomen kuntien kanssa siten, että mukana olevien kuntien yhteisestä kokeilusta muodostuu tarkoituksenmukainen toiminnallinen kokonaisuus.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että saatavilla olevilla tiedoilla ei voida saada yksityiskohtaista käsitystä työllisyyskokeilua säätelevän erillislainsäädännön sisällöstä tai valtiolta kunnan työnjohtoon siirtyvästä henkilöstöresurssista. Koska kyse on kunnan lakisääteisten tehtävien kasvattamisesta ja asian sekä periaatteellinen että käytännöllinen merkitys on suuri, asiassa on edellytettävä riittävien vaikutusmahdollisuuksien turvaamista kokeiluun hakeneille kunnille sekä lakia että siihen liittyviä teknisiä määrittelyjä ja laskentaperusteita valmisteltaessa. Seuraavia kokeilun eri osa-alueita koskevien periaatteiden ja suunnitelmien on oltava määriteltyinä riittävällä tarkkuudella ennen lakiehdotuksen lausuntomenettelyä: kokeilun resursoinnin ja ELY-keskusten kanssa tehtävän hankintayhteistyön periaatteet, tarkennukset kunnan ja valtion työnjaosta työttömyysturvatehtävässä ja –neuvonnassa, työnhakijaksi ilmoittautumista koskevan prosessin sujuvuuden takaaminen TE-toimiston ja kokeilualueiden välillä sekä TE-toimistojen työnantajayhteistyön kohdentuminen kokeilualueiden asiakkaille.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.