Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen, johtaja Tuomas Heikkinen, kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen ja asiakkuuspäällikkö Minna Juselius 5.9.2019:

Taustaa

Kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto ovat asettaneet tavoitteita Turun kaupungin toimistoverkon kehittämiselle ja tilankäytön tehostamiselle.

Kaupunginvaltuuston 2013 hyväksymässä uudistamisohjelmassa kaupunkitason tavoitteeksi asetettiin hallinnon tilojen merkittävä tehostaminen ja sitä kautta saatavat säästöt. Talousarviossa 2014 vastaavasti yhdeksi kaupungin sisäiseksi kehityshankkeeksi määriteltiin hallinnon tilankäytön pitkän aikavälin suunnitelman ja periaatteiden valmistelu.

Vuonna 2014 laadittiin toimistoverkkoselvitys, jossa selvitettiin toimistotilojen nykytilaa ja kehitystarpeita. Selvityksen johtopäätöksinä todettiin muun muassa, että toimistotiloihin on kohdistumassa paljon peruskorjaustarpeita, suuria investointikustannuksia ja nousevia tilavuokria. Toisaalta tilat ovat tällä hetkellä tehottomassa käytössä eivätkä tue kehittyviä työnteon tapoja.

Kaupunginvaltuusto päätti 17.11.2014 toimistokohteiden (Puolalankatu 5, Puutarhakatu 1, Puutarhakatu 14, Linnankatu 55) myynnistä Teknologiakiinteistöt Oy:lle. Puolalankatu 5 ja Puutarhakatu 1 vuokrasopimukset ovat voimassa vuoden 2022 loppuun asti.

Kaupunginhallitus päätti 24.8.2015 toimistoverkon kehittämiseen liittyvistä ensimmäisen vaiheen toimenpiteistä. Tässä vaiheessa tiivistettiin tilankäyttöä ja toteutettiin sisäinen muuttoketju.

Talousarviossa 2015 edellytettiin, että niiden Turun Teknologiakiinteistöt Oy:lle myytävien toimitilojen osalta, joihin kaupunki jää vuokralaiseksi, tulee riittävän ajoissa selvittää, mikä on kaupungin tulevaisuuden toimitilatarve.

Kaupungin koko hallinnon pitkän aikavälin tilaratkaisun valmistelussa edetään tarveselvitys ja hankesuunnitteluohjeiden mukaisesti. Ennen tarveselvitykseen ryhtymistä päätettiin kuitenkin keskittyä työympäristön kehittämiseen. Kesäkuussa 2016 käynnistettiin toimistoverkkosuunnittelun prosessi, jonka ensimmäisessä vaiheessa valmisteltiin kaupungin toimistotyön toimitila- ja työskentelykonsepti. Tämän jälkeen on laadittu tilatarveselvitys toimintojen keskittämisestä, mikä viimeistelee vuonna 2015 aloitetun toimistoverkon kehittämisen.

Toimitila- ja työskentelykonsepti

Kaupungin toimitila- ja työskentelykonsepti kulkee nimellä Byråbo 20. Konseptissa linjataan, millaisiin työtapoihin pyritään toimistotyön (hallinnollinen ja asiantuntijatyö) osalta siirtymään ja millä perusteilla toimistoympäristöt tulevaisuudessa suunnitellaan. Konseptissa ei määritellä yksittäisiä kalustemalleja tai muita yksityiskohtia vaan suuria linjoja, jotka huomioidaan tulevia työympäristöratkaisuja tehtäessä.

Työympäristö on kokonaisuus, joka muodostuu fyysisistä, virtuaalisista ja sosiaalisista ympäristöistä. Työympäristön kehittäminen lähtee strategiatasolta. Turun kaupunkistrategian ohjelmilla ohjataan toimintatapojen kehittämiseen ja tilankäytön tehostamiseen (vaikuttava ja uudistuva kaupunki):

• Tuloksellisuutta parannetaan hyvällä johtamisella, uusilla toimintatavoilla ja niitä tukevilla työvälineillä.
• Mahdollistetaan toiminnan muutos hyödyntämällä aktiivisesti digitaalisia työvälineitä yhtenäisten kaupunkitason pelisääntöjen mukaisesti.
• Parempaa johtamista ja päätöksentekoa tuetaan tiedonhallintaa parantamalla.
• Kaupungin johtamisjärjestelmää, organisaatiota ja ohjausmallia arvioidaan säännöllisesti ja muutetaan tarpeen mukaan vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksia.
• Toimintatapojen muuttamisella ja uusien teknologioiden käyttöönotolla vähennetään kaupungin tilatarvetta.

Työympäristökehittämisellä tavoitellaan seuraavia asioita:

• Henkilöstön viihtymisen ja työnantajan imagon parantaminen.
• Uudenlaisten työtapojen edistäminen.
• Kustannussäästöjen aikaansaaminen.

Käytännön tasolla tämä tarkoittaa, että työnteon tapoja uudistetaan rohkeasti, paperinkäyttöä vähennetään, tiedonkulkua edistetään ja työprosesseja kehitetään. Tilat mitoitetaan tehokkaasti ja yhden hengen huoneista luovutaan. Tilasuunnittelun pohjana käytetään monitilatoimistoperiaatetta siten, että ergonomiaan, tilojen viihtyisyyteen ja sisäilmaolosuhteisiin kiinnitetään erityistä huomiota.

Monitilatoimistossa on avointa ja jaettua tilaa sekä tiloja erilaisia työtehtäviä varten; palaveritiloja, kohtaamispaikkoja ja hiljaisia tiloja. Perusperiaatteena on, että työntekijä voi itse vapaasti valita työtilan sen mukaan, millainen tehtävä on käsillä. Parhaimmillaan monitilatoimisto tukee yhteistyötä, vuorovaikutusta ja tiedonkulkua.

Tilojen mitoituksessa lähdetään siitä, että työpisteitä ei varata jokaiselle työntekijälle vaan käytetään niin sanottua ylibuukkausperiaatetta. Tiloja mitoitetaan laskennallisesti 10 – 15 m2 työntekijää kohti. Kun varsinaiset työpistetilat mitoitetaan tiukasti, voidaan tilankäytön tehostamistavoitteesta tinkimättä suunnitella muita monikäyttöisiä tiloja. Näin tilat ovat tehokkaammin käytössä ja yhden työpisteen sijaan henkilöstö saa käyttöönsä erilaisia puitteita.

Tilat sijoitetaan vyöhykkeittäin siten, että osa tiloista on avoinna kaikille (julkinen vyöhyke), osaan tiloista kutsutaan vierailijoita (puolijulkinen vyöhyke) ja osa tiloista on vain oman henkilöstön käytössä (yksityinen vyöhyke). Kokoustilat ja niihin mahdollisesti liittyvät palvelut keskitetään yhteen, mikä helpottaa niin tilojen hallinnointia kuin vierailijoiden asiointia tiloissa. Kulkuoikeuksilla säädellään tilojen käyttöä ja varmistetaan tilaturvallisuus sekä tietoturva.

Työpisteet standardoidaan ja kaikki työpöydät ovat sähkösäätöisiä. Osa työpisteistä on nimettyjä ja osa nimeämättömiä. Tiloissa noudatetaan lähtökohtaisesti puhtaan pöydän periaatetta siten, että työpisteeltä siivotaan omat tavarat ja paperit pois työpäivän päättyessä.

Joustava tilankäyttö edellyttää helposti mukaan otettavia ja siirrettäviä sekä keskenään yhteensopivia työvälineitä. Pöytätietokoneet tulee vuosivaihtojen yhteydessä lähtökohtaisesti vaihtaa kannettaviin koneisiin.

Konseptitasolla tarkastellaan työnteon tapoja työn liikkuvuuden kautta. Henkilöstölle määritellään työn liikkuvuuden perusteella kolme työprofiilia: ankkuri, navigoija ja luotsi. Tilantarvetta peilataan näiden työprofiilien mukaan. Myöhemmissä suunnitteluvaiheissa voidaan työprofiileja määritellä myös tarkemmin työnkuvien kautta.

Työnteon kulttuuria pyritään myös uudistamaan ja työntekoa joustavoittamaan. Työskentelyä tuetaan ajantasaisilla laitteilla ja sähköisillä järjestelmillä. Rinnalle on tärkeä kehittää yhteiset pelisäännöt uudenlaisessa työympäristössä toimimiselle. Tämä koskee niin tilojen käyttöä kuin toimintatapoja.  Huomionarvoista on, että monitilatoimisto ei ole koskaan täysin valmis vaan muutostarpeisiin tulee reagoida myöhemminkin niiden ilmetessä.

Tarveselvityksen mukainen tilatarve

Keskitetyn toimistoratkaisun mitoituspohjana käytetään 1050 henkilöä. Tarveselvityksen käynnistyessä oli näkemys, että hyvinvointitoimialan toiminnot rajataan kokonaisuudessaan pois selvityksestä, sillä valmisteilla ollut sote- uudistus olisi vienyt hyvinvointitoimialan henkilöstön uuden järjestäjän palvelukseen. Maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanon valmistelu kuitenkin lopetettiin 8.3.2019, joten tarveselvitykseen lisättiin myös hyvinvointitoimialan hallinto. Muutokset henkilömäärään ovat mahdollisia vielä hankkeen toteutumisen jälkeenkin ja tämän vuoksi tilaratkaisu tulee suunnitella joustavaksi niin toiminnallisuuden kuin sopimustenkin näkökulmasta.

Uuteen tilaratkaisuun sijoittuvat:

• Konsernihallinto ja revisiotoimisto
• Palvelukeskuksista IT–palvelut, Tilapalvelukeskus, Henkilöstöasioiden palvelukeskus, Matkailun palvelukeskuksen toimistohenkilöstö
• Kaupunkiympäristötoimialan toimistohenkilöstö
• Sivistystoimialan hallinto
• Hyvinvointitoimialan hallinto
• Vapaa-aikatoimialan keskitetty hallinto, viestintä- ja markkinointi ja nuorisopalvelujen toimistohenkilöstö.

Tällä hetkellä käytössä ovat seuraavat tilat:

• Puutarhakatu 1 – vuokrakohde (vuosivuokra 524.000 €)
• Puolalankatu 5 – vuokrakohde (vuosivuokra 1.150.000 €)
• Yliopistonkatu 27 – vuokrakohde (vuosivuokra 1.436.000 €)
• Yliopistonkatu 30 – vuokrakohde (vuosivuokra 349.000 €) Sopimus voimassa 2019 loppuun saakka sisältäen 3 vuoden jatko-option.
• DataCity, IT:n tila – vuokrakohde (vuosivuokra 261.000 €)
• Linnankatu 90 – vuokrakohde (vuosivuokra 206.000 €)
• Hjeltin talo – oma kohde
• Läntinen rantakatu 2 (Maaherran talo) - oma kohde
• Aurakatu 4, matkailun palvelukeskuksen tilat – pieni osa koko taloa
• Linnankatu 31, strategisen hankinnan tilat – pieni osa koko taloa.

Yhteensä tilamäärä on noin 30.000 m2 ja laskennallisesti noin 24m2/hlö.

Tarveselvityksen teoreettisen tilaohjelman mukainen tilantarve on noin 12.000 m2 (huoneistoala) ja 16.000 m2 (arvio bruttoalasta). Tilaohjelman pohjalta tilamääräksi muodostuu noin 11,5 m2/työntekijä. Tämä on alle puolet tällä hetkellä käytössä olevasta toimistotilasta. Lopullinen tehostumistaso muodostuu valittavan sijoitusvaihtoehdon mukaan, mutta tilakonseptin mukaisessa tavoitteessa 10 - 15 m2/hlö pysytään kaikissa vaihtoehdoissa.

Suunniteltavasta tilaratkaisusta löytyvät seuraavat tilatyypit, jotka sijoitellaan konseptissa määritellyille vyöhykkeille:

• työskentelypistetilat
• vetäytymistilat
• kokous- ja neuvottelutilat
• projektitilat
• kirjasto
• työkahvilat
• sosiaalitilat
• varastot ja tulostustilat
• arkistotilat
• aula/vastaanottotilat
• ravintolatila

Työskentelytilat mitoitetaan siten, että varsinaisia työpisteitä on noin 65%:lle koko henkilöstöstä minkä lisäksi käytössä on muita tiloja. Työpisteitä tarvitaan näin ollen noin 700. Lopullinen työpistemäärän toteuma riippuu valittavasta sijoitusvaihtoehdosta.

Sijoitusratkaisu

Keskitetyn toimistoratkaisun tulee tarveselvityksen perusteella sijaita kaupungin keskustan alueella. Tähän sijaintivaatimukseen vaikuttaa keskeisesti saavutettavuus oman henkilöstön ja asiakkaidenkin kannalta. Nykytilanteessa noin 1.000 henkilöä työskentelee pääosin ydinkeskustan alueella. Näin suuren työntekijämäärän siirtymisellä pois keskustasta olisi niin merkittäviä keskustan elävyyttä ja yritystoimintaa heikentäviä vaikutuksia, ettei sijaintia ole perusteltua vaihtaa.

Tarveselvityksessä on tarkasteltu vaihtoehtoisesti toimistokokonaisuuden sijoittamista yhteen rakennukseen ja useampaan kohteeseen. Vaihtoehtoina on ollut uudisrakentaminen, olemassa olevien omien tilojen peruskorjaaminen sekä tilojen vuokraaminen. Tarkastelussa esiin ovat nousseet muun muassa Ursininkadun ja Eerikinkadun kulmatontti, Matkakeskuksen alue, sairaala-alueen rakennuksia, Aninkaisten ammattioppilaitos, erinäiset keskusta-alueen toimistotilat, nykyisin kaupungin käytössä olevat toimistotilat sekä kaupungintalon ja kauppahallin korttelit.

Vaihtoehtojen arvioinnissa on painotettu niiden sijaintia, toiminnallisuutta ja aikataulullista potentiaalia. Monet tarkastelluista vaihtoehdoista edellyttäisivät asemakaavan muutosta, laajoja omia investointeja tai vastaavasti ulkopuolista investoria. Tarveselvityksessä esitetään, että toimistotilatarve ratkaistaan yhdellä kolmesta seuraavasta päävaihtoehdosta.

Vaihtoehto A:

Kaikki toiminnot sijoitetaan Yliopistonkatu 27a ja Puolalankatu 5 tiloihin. Tilojen vuokrasopimuksia jatketaan nykyisen kauden jälkeen 15 vuotta. Omistaja tekee tiloissa peruskorjauksen ja toteuttaa tässä yhteydessä monitilatoimistoympäristön.

Vaihtoehto B:

Osa toiminnoista sijoitetaan kaupungintalon pihapiiriin siten, että käyttöön otetaan Konsulintalo (Linnankatu 14) ja kaupungintalon siipiosa (Aurakatu 2-4) sekä hyödynnetään kaavan sallima lisärakennusoikeus Konsulintalon vieressä. Näiden lisäksi osa toiminnoista jää edelleen Yliopistonkatu 27a tiloihin.

Konsulintalon ja kaupungintalon siipiosan tilat peruskorjataan ja muokataan vastaamaan monitilatoimistoympäristöä. Lisäksi kaupunki toteuttaa uudisrakennuksen omana investointinaan. Tässä yhteydessä tulee samalla tehtäväksi kaupungintalon ja siipiosan perustusten vahvistaminen. Lisäksi on mahdollista suunnitella ja toteuttaa kaupungintalon pihaan maanalaisia pysäköintitiloja korvaamaan poistuvaa pintapysäköintiä.

Yliopistonkadun vuokrasopimusta jatketaan nykyisen kauden jälkeen 15 vuotta. Omistaja tekee tiloissa peruskorjauksen ja toteuttaa tässä yhteydessä monitilatoimistoympäristön.

Vaihtoehto C:

Kaupungintalon pihapiirin osalta sama ratkaisu kuin kohdassa B, minkä lisäksi osa toiminnoista sijoitetaan Puolalankatu 5 ja Puutarhakatu 1 tiloihin.

Puolalankadun ja Puutarhakadun vuokrasopimuksia jatketaan nykyisen kauden jälkeen 15 vuotta. Omistaja tekee tiloissa peruskorjauksen ja toteuttaa tässä yhteydessä monitilatoimistoympäristön.

Kustannusvaikutukset

Tarveselvityksessä on arvioitu kustannuksia karkealla tasolla. Teoreettisen tilaohjelman perusteella arvioituna hankkeen uudisrakennuskustannus olisi noin 39 – 55 M€, mikäli kohde toteutettaisiin yhtenä rakennuksena.

Ehdotettuihin sijoitusvaihtoehtoihin on pyydetty kohteiden omistajilta indikatiiviset vuokratarjoukset. Näiden pohjalta vuokrataso kohteissa olisi seuraava:

Yliopistonkatu 27a:195.000 €/kk ja 2,4 M€/vuosi

Puolalankatu 5: 170.000 €/kk ja 2 M€/vuosi + parkkipaikat 136.000€/vuosi

Puutarhakatu 1: 75.000 €/kk ja 0,9 M€/vuosi + parkkipaikat 88.000 €/vuosi

Esitettyjen sijoitusvaihtoehtojen osalta vuokrataso olisi arviolta seuraava:

• Vaihtoehto A: ~4,5 M€ / vuosi
• Vaihtoehto B: ~4 M€ / vuosi
• Vaihtoehto C: ~4,5 M€ /vuosi

Vaihtoehdot B ja C sisältävät uudisrakentamista, kun vaihtoehto A sisältää pelkästään laajemmin peruskorjausta. Tarveselvityksessä ei vielä oteta kantaa vaihtoehdoissa B ja C toteutettavan uudisinvestoinnin toteuttajaan.

Nykytilanteessa ulosmaksettavat vuokrat vastaavista toimistotiloista ovat noin 4 M€ ja omien kohteiden sisäiset vuokrat noin 2 M€. Yhteensä laskennalliset vuokramenot käyttäjille ovat noin 6 M€.

Investointikustannuksia kaupungintalon pihapiiriin liittyen on arvioitu karkealla tasolla seuraavasti:

• Kaupungintalon siipiosan ja Konsulintalon peruskorjaus ~ 2,3 - 3,8 M€
• Kaupungintalon ja siipiosan perustukset ~ 5 M€
• Lisärakennus (~2 000 ke-m2) ~ 7,5 - 10,5 M€
• Maanalainen pysäköinti ~ 2,5 - 6 M€

Yhteensä ~ 18 - 25 M€

Investointikustannusten ja vuokrien kautta muodostuvien käyttötalouskustannusten lisäksi hanke aiheuttaa kustannuksia kalusteisiin sekä panostuksia virtuaaliseen työympäristöön. Näiksi kustannuksiksi on arvioitu hyvin alustavalla tasolla noin 1,5 M€. Nämä ovat kuitenkin investointeja, joilla voidaan katsoa olevan vaikutusta niin henkilöstön hyvinvointiin kuin työn tuottavuuteenkin.

Vaihtoehtojen arviointia

Kaupunki on pyytänyt Yliopistonkadun, Puutarhakadun ja Puolalankadun tiloista alustavia vuokratarjouksia. Kaikki tahot ovat tarjouksen antaneet ja halukkaita jatkamaan kaupungin vuokrasopimuksia kohteissa. Kaikkiin kolmeen kohteeseen on suunnitteilla tekniset peruskorjaukset, joiden yhteydessä tilankäyttöä voidaan tehostaa ja modernisoida ne Byråbo –konseptia mukaillen.

Yliopistonkadulle on alustavan arvion mukaan toteutettavissa 464 työpistettä, Puolalankadulle 333 työpistettä ja Puutarhakadulle 150 työpistettä. Kaupungintalon pihapiirin ratkaisuun on alustavan arvion mukaan toteutettavissa noin 232 työpistettä. Työpistemäärät täsmentyvät kaikissa vaihtoehdoissa jatkosuunnittelun yhteydessä, mutta suuruusluokat vaihtoehdoissa ovat samat.

Kaikki vaihtoehdot ovat yleisesti ottaen hyvin saavutettavissa. Yliopistonkadun vaihtoehdossa ei ole tarjolla parkkipaikkoja, lukuun ottamatta noin 12 pihapaikkaa. Puolalankadulla tallipaikkoja on 84 ja Puutarhakadulla 54. Puolalankadun ja Puutarhakadun paikat eivät sisälly vuokraan vaan ne on hinnoiteltu 135 €/paikka/kk.

Kaupungintalon pihapiiriin on esitetty maanalaisen pysäköinnin toteuttamista, mutta konkreettisia suunnitelmia sen toteuttamiseksi ei vielä ole. Mikäli uudisrakentamisen yhteydessä toteutetaan maanalainen pysäköintitila tulee kaupungintalon pihapysäköinti poistaa. Maanalaisen pysäköinnin nimikoimattomat paikat kohdennettaisiin henkilökunnalle, jolla on velvollisuus oman auton käyttöön työtehtävissä sekä poliittisille päätöksentekijöille luottamuselinten kokousten ajaksi. Näiden aikojen ulkopuolella iltaisin ja viikonloppuisin pysäköintipaikat olisivat osa julkista maksullista pysäköintiä.

Pysäköintipaikkojen osalta kaupungin tulisi tehdä yleislinjaus, tarjoaako se jatkossa henkilön käyttöön autopaikkoja siinä tapauksessa, että työtehtävän hoito ei edellytä säännöllistä auton käyttöä. Niissä tapauksissa, missä työtehtävä edellyttää jatkuvaa autonkäyttöä, nimikoimattojen pysäköintipaikkojen jatkuva tarve on arviolta noin 80 – 100 autopaikkaa.

Kaikki vaihtoehdot ovat vuokratasoltaan hyvin lähellä toisiaan. Tarveselvitysvaiheen tietojen pohjalta näyttää siltä, että hankkeen myötä ulosmaksettavan vuokran määrä pysyy joko nykyisellä tasolla tai jopa hieman laskee. Samalla mahdollistetaan työn tehostuminen sekä energiankulutuksen ja liikkumisen vähentymisen kautta aikaansaatavat taloudelliset hyödyt. Käyttäjille (konsernihallinto, toimialat, palvelukeskukset) hanke toisi mukanaan hieman alennusta sisäisiin vuokriin.

Mikäli peilataan hankkeiden vuokrakustannuksia vaihtoehtojen työpistemääriin suhteutettuna, ovat arviot seuraavat:

• Vaihtoehto A: ~5.587 €/ työpiste
• Vaihtoehto B: ~5.680 € / työpiste
• Vaihtoehto C: ~6.357 €/ työpiste

Tarveselvitysvaiheen kustannukset ovat suuntaa antavia arvioita ja vuokralaskelmat perustuvat ei sitoviin indikatiivisiin tarjouksiin. 

Vaihtoehto A toteuttaa kaupungin tarveselvityksessä määritellyn toimistohenkilöstön tilatarpeet ja tuottaa enemmän työpisteitä kuin mitä minimitarpeeksi on asetettu. Tämä aikaansaa enemmän liikkumavaraa työpistesuunnitteluun, mutta ei tuota juuri muuta lisäarvoa. Vaihtoehdossa A hyödynnetään olemassa olevia tiloja, jotka ovat mahdollisesti nopeammalla aikataululla peruskorjattavissa kuin vaihtoehtojen B ja C uudisrakennus olisi toteutettavissa.

Vaihtoehdot B ja C täyttävät vastaavasti määritellyn toimistotilatarpeen, mutta tarjoavat lisäksi myös kuntalaisten käyttöön avautuvia tiloja ja kehittävät kaupungintalon pihapiiriä vetovoimaisempaan suuntaan. Vaihtoehtojen B ja C välillä keskeisimmät erot ovat toimipisteiden lukumäärä, kustannukset työpistettä kohden ja pysäköintipaikkojen määrä, joka on ainoa C vaihtoehdon etu verrattuna B vaihtoehtoon. Pysäköintiratkaisut on joka tapauksessa suunniteltava tarkemmin hankesuunnitteluvaiheessa ja näin ollen ratkaistavissa myös B vaihtoehdossa.

Kaupungintalon lähiympäristön merkityksen vahvistaminen

Tarveselvityksen yhteydessä on tutkittu vaihtoehtojen B ja C toteuttamismahdollisuuksia kaupungintalon pihapiirissä. Kaupungintalo, sen siipiosa, Konsulintalo ja kaavan mahdollistama uudisosa muodostaisivat yhtenevän kokonaisuuden, jossa uusi ja vanha kohtaisivat luoden puitteet niin toimistotyöhön, luottamuselinten toimintaan kuin kuntalaisten kohtaamiseenkin.

Uudisosa sijoittuisi Konsulintalon ja kaupungintalon siipiosan väliin asemakaavan hengen mukaisella ratkaisulla. Alustavan hahmotelman mukaan tarvittava kerrosala olisi noin 2400 kem2.   

Visiona on kehittää kaupungintalon pihaa puistomaiseksi aukioksi, joka korostaa historiallisen kaupungintalon miljöötä ja rakennuksen arkkitehtuuria. Alueen laidoille sijoittuisi kokous,- kohtaamis- ja työskentelytiloja. Kaupungintalon pihan pysäköinti tulisi siirtää kokonaisuudessaan maan alle myöhemmin hankesuunnitelmassa esitettävällä tavalla.

Byråbo -konseptin mukaisesti olemassa oleviin ja uusiin tiloihin sijoitettaisiin toimintoja vyöhykkeittäin. Kaupungintalossa säilyisivät olemassa olevat kokoustilat, siipiosaan sijoitettaisiin lisää kokoustiloja ja Konsulintaloon tulisi työskentelytiloja. Uudisosan alakertaan tulisi esimerkiksi kahvila tai muuta julkista tilaa sekä ylempiin kerroksiin kokous- ja työskentelytiloja. Kaikki kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien kokoukset sijoittuisivat jatkossa yhteen symboliselta arvoltaan ja imagoltaan vahvaan nykyisen kaupungintalon ja uuden ”Demokratiatalon” muodostamaan kokonaisuuteen.

Aikataulu ja eteneminen

Byråbo 20 –konseptin laadintaa käynnisteltäessä arvioitiin konseptin ja tilahankkeen kokonaisaikataulua. Tarveselvitysvaihe kesti oletettua kauemmin johtuen mm. sote- ja maakuntauudistuksen epävarmuudesta. Hankesuunnitteluvaihe on tarkoitus käynnistää alkusyksyllä 2019.

Tarveselvityksen käsittelyn yhteydessä tulisi tehdä valinta sijainnista, jotta hankesuunnittelu tehdään vain yhteen valittuun kohteeseen.

Tarvittavat vuokrasopimusneuvottelut käydään indikatiivisten tarjousten pohjalta tarveselvityksen hyväksymisen jälkeen. Lopullinen vuokrauspäätös tehdään hankesuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

Eri sijoitusvaihtoehdoissa on erilaiset toteuttamisaikataulut. Kaupungintalon lisärakennus- ja peruskorjaushanke ovat riippuvainen mm. rahoituksesta, lupaprosessista ja rakentamisen nopeudesta huomioiden perustusten vahvistus ja mahdolliset pysäköintiratkaisut. Yliopistonkatu, Puolalankatu ja Puutarhakatu taas ovat riippuvaisia omistajan investoinneista. Molemmilla omistajatahoilla on kuitenkin jo tekniset hankesuunnittelut käynnissä. Väistötilaratkaisuilla on myös vaikutusta aikatauluun. Alustavan arvion mukaan uusi tilaratkaisu voisi olla käytössä aikavälillä 2022-2025.

Tilahankkeen rinnalla on tarkoitus jatkaa edelleen työympäristön kehittämiseen liittyviä osaprojekteja (tekniset ratkaisut, varausjärjestelmät, mobiili työajanseuranta, joustavan työn pelisäännöt jne) ja tätä kautta valmistautua toimintaan uudenlaisessa työympäristössä.

Liite 1Turun kaupungin toimistojen tilatarveselvitys                                                                    

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää hyväksyä Turun kaupungin toimistojen tilatarveselvityksen sekä käynnistää toimistoratkaisun hankesuunnittelun sijoitusvaihtoehdon B mukaisesti sisältäen Kaupungintalon siipiosan, Konsulintalon ja Yliopistonkatu 27 a tilojen perusparannuksen sekä ”Demokratiatalon” uudisrakennuksen.

PäätösAsia pantiin pöydälle Vornasen Katteluksen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Kokouksessa asiaa esittelivät kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen ja asiakkuuspäällikkö Minna Juselius.

Pöydältä 9.9.2019 § 337

PäätösAsia pantiin pöydälle Sundqvistin Katteluksen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Asian esitteli apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen.