Muutosjohtaja Antti Parpo:

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen esittämä malli sote-uudistuksesta noudattaa lähihistoriaa. Sote-uudistusta on toteutettu säännön mukaisesti hallintorakenteiden muutosten kautta. Sama hallinnollinen lähestymistapa toteutuu sote-uudistuksen suunnitelmissa nykyisellä hallituskaudella.

Rinteen hallitusohjelman mukaan sote-palvelujen järjestämisvastuu sekä pelastustoimen järjestämisvastuu ollaan antamassa kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille, maakunnille. Maakuntien on tarkoitus toimia myös pääasiallisena julkisten sote-palvelujen tuottajana. Yksityisten palveluntuottajien tehtävänä on täydentää julkista palvelua.

Maakuntien toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta säädetään erillisellä lailla. Maakuntien päätöksenteosta vastaavat suorilla vaaleilla valitut valtuutetut. Maakuntien rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen, mutta Rinteen hallitus käynnistää valmistelun maakuntaveron käyttöönotosta.

Kuntien asema palvelujen tuottajina ratkaistaan erikseen erillisen selvityksen pohjalta. Selvitys laaditaan vuoden 2019 aikana. Selvityksen tueksi kunnille on lähetetty kysely, jossa kartoitetaan kuntien näkökulmia toimia sote-palvelujen tuottajina.

Turun kaupunki toteaa, että vastausten antaminen kyselyyn on vaikeaa sote-uudistusta koskevan lainsäädännön puuttumisen takia. Lisäksi kansalliset ratkaisut mm. Uudenmaan erillisratkaisuista ovat avoinna. Nyt esitetyt vastausten sisältö on annettu tilanteessa, jossa sote-uudistuksen sisällöstä on vaillinaiset tiedot. On mahdollista, että kaupungin kannanotot tarkentuvat ja niitä arvioidaan uudelleen, kun sote-uudistuksen lakiluonnokset ovat selvillä. Turun kaupungin vastaukset ovat näin ollen alustavia ja varauksellisia.  

Monissa kohdin Turun näkemykset siitä, että kunta toimisi pelkästään sote-palvelujen tuottajana ei ole ensisijaisesti tavoiteltava asia. Turun kaupunki kiinnostunut kuitenkin kantamaan järjestämisvastuuta erityisesti niissä palveluissa, jotka integroituvat muihin kuntien palveluihin. Tällaisia palvelukokonaisuuksia ovat mm. lasten ja nuorten palvelut sekä ikääntyneiden palvelut. Mikäli sote-uudistus toteutuu puhtaasti maakunnallisena, on kuitenkin perusteltua mahdollistaa kunnille tuottajarooli valtion rahoituksella riittävän pitkällä siirtymäajalla. Tämä mahdollistaa muutoksen toimeenpanon hallitusti ja tarvittaessa portaittain. Ilman siirtymäaikaa riski sote-uudistuksen toimeenpanon epäonnistumisesta on suuri.

Kuntien asemoiminen pelkästään tuottajiksi voi synnyttää juridisesti vaikean kokonaisuuden, mikäli asiaa katsotaan hankintalain ja EU:n valtiotukisäännösten näkökulmasta. On oletettavaa, että maakunta ei voi lähtökohtaisesti hankkia sote-palveluita suoraostoina kunnilta vaan palvelujen hankinta maakunnassa tulisi todennäköisesti kilpailuttaa. Mikäli maakunta kilpailuttaisi palvelut, kunnan tulisi EU valtiotukisäännösten perusteella mahdollisesti yhtiöittää sote-tuotantonsa. Sipilän hallituksen aikana perustuslakivaliokunta puolestaan suhtautui kriittisesti julkisten sote-palvelujen yhtiöittämisvelvoitteeseen.  Kuntien asemaa tuottajana tuleekin arvioida sote-uudistuksessa erikseen hankintalain ja EU:n valtiontukisääntöjen kautta ennen kuin asiasta tehdään poliittisia valmistelua ohjaavia jatkolinjauksia. On suotavaa, että sote-uudistusta ei valmistella lainsäädäntöpohjalle, joka todennäköisesti ei läpäise perustuslaillisia ja EU-oikeudellisia vaatimuksia.

Mikäli hankintalain ja EU:n valtiotukisäännösten problematiikkaan vastataan lainsäädännöllä, jossa kunnille annetaan sote-palvelujen tuotannossa suosituimmuusasema suhteessa yksityisiin palveluntuottajiin, muutetaan sote-palvelutuotannon markkinoiden toimintaa merkittävästi. Päätöksenteon näkökulmasta tällainen ratkaisumalli ei todennäköisesti synny ilman intressiristiriitoja.

Turun kaupunki haluaa todeta, että tulevassa sote-uudistuksessa isojen kaupunkien ja kaupunkiseutujen erityisasema on tunnustettava ja kaupungit on otettava aidosti mukaan sote-uudistuksen suunnitteluun. Sote-uudistuksen vaikutukset tulevat olemaan kunnille suuria ja kunnissa on operatiivinen osaaminen sote-palveluista. Ilman kuntien osaamisen hyödyntämistä ja mukaan ottamista, on odotettavaa, että kansallinen sote-uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon ei löydy riittävästi voimavaroja.

Valtion tulee myös tiedostaa, että mikäli sote irrotetaan kunnista, on ainakin osalla kuntia todennäköisesti vähäinen intressi osoittaa voimavaroja tulevan sote-mallin kehittämiseen. Valtion tulee tästä syystä osoittaa sote-uudistuksen alueelliselle valmistelulle sen vaatima rahoitus.

Liite 1Turun kaupungin vastaukset kyselyyn kuntien roolista palveluntuottajina sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa

Oheismateriaali 1Kyselyn saate

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa sosiaali- ja terveysministeriölle liitteen 1 mukaiset vastauksen kyselyyn kuntien roolista palveluntuottajina sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin äänin 11-2, 1 tyhjä

Suoritetussa kättennostoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Elo, Peltonen, Maaskola, Miikkola, Sundqvist, Hassan, Vornanen, Takatalo, Aaltonen, Vierimaa ja Kattelus.

Rinteen tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Lindfors:

"Kaupunginhallitus päättää antaa sosiaali- ja terveysministeriölle liitteen 1 mukaiset vastauksen kyselyyn kuntien roolista palveluntuottajina sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa siten muutettuna, että kysymyksen 6 vastauksen toiseksi viimeisestä kappaleesta poistetaan seuraava virke:

"Turun kaupunki haluaa todeta, että tulevassa sote-uudistuksessa isojen kaupunkien ja kaupunkiseutujen erityisasema on tunnustettava ja kaupungit on otettava aidosti mukaan sote-uudistuksen suunnitteluun."

Perustelut:

Vasemmistoliitto haluaa, että sote-uudistus etenee nyt rivakasti ja sitä ei vaaranneta osaoptimoinnilla, mikä saattaa olla perustuslain vastainen.”

Laivoranta äänesti tyhjää.